TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2019 2020 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.12.2017 78

Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Maailmasta Oy

SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2018-2019... 1 1.2 Kuntatalous... 2 1.3 Kainuun maakunta... 9 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 10 2.1 Kunnan perusinformaatio... 10 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio... 14 2.2.1 Yhteiset tavoitteet... 15 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen... 16 2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne... 24 2.2.4 Tilivelvolliset... 26 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 26 2.3 Toiminnan muutokset... 26 2.4 Henkilöstö... 27 3 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020... 29 3.1 Talousarvioasetelma... 29 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma... 29 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma... 29 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen... 30 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus... 30 3.4 Sisäiset erät... 30 3.5 Talousarvion laatimisperusteet... 31 4 TALOUSARVION SITOVUUS... 31 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden... 31 4.2 Toimivalta kunnan taloudessa... 32 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA... 34 Tuloslaskelma... 34 Rahoituslaskelma... 35 5.1 Valtuuston vuosille 2018 2019 hyväksymät talouden tavoitteet... 36 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset... 36 5.3 Tuloslaskelma... 36 5.4 Rahoitus... 42 5.4.1 Lainat... 42 5.4.2 Antolainat... 43

5.5 Ylijäämä/alijäämä... 43 5.6 Talouden tasapainotus... 43 5.7 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät... 44 KÄYTTÖTALOUS... 47 6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset... 47 6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso... 48 6.3 Käyttötalous yhteensä... 49 6.3.1 Keskusvaalilautakunta... 49 6.3.2 Tarkastuslautakunta... 49 6.3.3 Kunnanvaltuusto... 50 6.3.4 Kunnanhallitus... 50 6.3.5 Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto... 64 6.3.6 Sosiaali- ja terveystoimi... 64 6.3.7 Sivistyslautakunta... 66 6.3.8 Tekninen lautakunta... 87 6.3.10 Eriytetty vesihuoltolaitos... 97 7 INVESTOINTIOSA... 100 8 KONSERNI... 108 8.1. Konsernirakenne... 108 8.2. Konsernin tavoitteet... 109 9 LIITTEET... 119 1. Valtionosuudet... 119 2. Eriytetty vesihuoltolaitos... 120 3. Poistosuunnitelma 2018... 122 4. Projektit... 124 5. Henkilöstöluettelo... 134 6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle... 140 7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä... 141

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2018-2019 Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet. Maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti nousevat taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen merkitys korostuu. Lähivuosina maailmankauppa kasvaa suurin piirtein yhtä nopeasti kuin maailman kokonaistuotanto. Maailmankaupan kasvu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin globalisaation kiihkeimpinä aikoina viime vuosikymmenellä. Yhdysvalloissa myönteinen kehitys taloudessa jatkuu. Keskuspankki jatkaa rahapolitiikan normalisointia, mikä näkyy lyhyiden markkinakorkojen nousuna. Euroopassa talouden kuva on vahvistunut vuoden 2017 aikana. Yritysten ja kuluttajien luottamus on korkealla. Työttömyys on laskenut euroalueella alhaisimmalle tasolleen kahdeksaan vuoteen. Euroalueella talouskasvun pitää kuitenkin vielä lujittua pysyvämmin ennen kuin epätavanomaisesta rahapolitiikasta irtaudutaan. Euroalueen velkakriisi on jäänyt taka-alalle useimpien kriisimaiden irtauduttua talouden sopeutusohjelmista ja Kreikankin päästyä vihdoin kasvu-uralle. Euro on kuluvan vuoden aikana vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin heijastaen euroalueen myönteistä näkymää. Pidemmällä aikavälillä euro kuitenkin heikennee suhteessa Yhdysvaltain dollariin, koska Yhdysvallat irtautuu kevyestä rahapolitiikasta euroaluetta aiemmin. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia. Alkuvuonna myönteisen suhdanteen jatkumisesta on tullut uusia merkkejä. Näitä ovat mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Bruttokansantuotteen kasvun säilyminen kohtuullisen nopeana parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin vuonna 2018. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yhteensopivuusongelmat ovat voimistuneen talouskasvun myötä jonkin verran vähenemässä. Vuonna 2018 hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy jatkossakin suurimpana. Maltillisesti nousevan öljyn hinnan, vahvistuvan Yhdysvaltain dollarin sekä tasoltaan matalan mutta nousevan korkotason odotetaan kiihdyttävän inflaatiota. 1

Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019. Kokonaiskuva vuosista 2017 2019 on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleiset edellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Vuosina 2020 ja 2021 talous kasvaa arviolta enää keskimäärin alle 1,5 prosenttia vuodessa. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoiman tarjonta ei kokonaisuutena rajoita työllisyyden kasvua ennustejaksolla, sillä työttömiä ja piilotyöttömiä on edelleen yli 400 000 henkeä. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa on silti jo havaittavissa. (Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2017, 11 14) Suomen talouden tunnuslukuja Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, syksy 2017 Muuttuja 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018* 2019* 2020* 2021* (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,3-0,7 0,3 1,9 2,9 2,1 1,8 1,3 1,1 Palkkasumma 3,4 0,5 0,3 1,0 1,5 1,8 2,2 2,1 2,8 3,0 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,4 1,1 0,3 1,4 1,6 2,4 2,6 Inflaatio 2,8 1,5 1,0-0,2 0,4 0,9 1,5 1,5 1,8 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 8,6 8,1 7,8 7,5 7,3 Verot/BKT 42,9 43,9 43,9 44,0 44,1 43,2 42,2 41,8 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,1 56,9 55,8 54,1 53,1 52,2 Julkinen velka/bkt 53,0 55,8 59,3 63,6 63,1 62,5 61,9 61,1 60,2 59,9 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,2 0,0-0,3-0,3-0,2 0,0 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,4 0,7 0,4 0,5 0,9 1,4 * ennuste 1.2 Kuntatalous Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous vahvistui vuonna 2016. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positiivinen. Vuosikate vahvistui yli 700 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Vuosikate vahvistui erityisesti asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate sen sijaan heikkeni vuonna 2016 lähes 80 milj. euroa. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 prosentin kasvusta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittävät sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella neljä kuntaa täyttää kuntalain kriisikuntakriteerit. Arviointimenettely koskee Hyrynsalmen kuntaa, Jämijärven kuntaa, Teuvan kuntaa ja Ähtärin kaupunkia. Nämä kaikki kunnat tulevat menettelyyn taseeseen kertyneen alijäämän perusteella (alijäämä viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa/ asukas ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa/asukas). Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli 3,2 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 820 milj. euroa. Vuoteen 2015 verrattuna investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 90 milj. eurolla. Valtaosa kuntayhtymien inves- 2

tointien määrällisestä kasvusta selittyy sairaanhoitopiirien ja erityshuoltopiirien tekemillä investoinneilla. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2015 noin 17,3 mrd. eurosta noin 18,1 mrd. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvua edelleen, tosin edeltäviä vuosia hitaammin. Lainakanta kasvoi noin 535 milj. euroa eli 3,8 prosenttia noin 16,09 mrd. euroon eli 2 939 euroon/asukas. Vaikka Manner-Suomen kuntien talous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa (94 kuntaa). Myös negatiivisten vuosikatteen kuntien lukumäärä on kääntynyt lievään kasvuun. Vuonna 2016 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14, kun vuonna 2015 niitä oli 13 ja vuonna 2014 vain 10. Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä vuonna 2018. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Hallitusohjelman kuntatalouteen kohdistuvat sopeutustoimet ovat jäämässä tavoitteesta. Kuntaliitto selvitti kesäkuussa 2017 hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa ja kuntien omia sopeutustoimia. Saatujen vastausten perusteella näyttää siltä, että säästötavoitteista toteutuisi vain noin kolmannes. Muun muassa omais- ja perhehoidon kehittämisen ja erikoissairaanhoidon keskittämisen osalta toimeenpano on toisaalta vielä kesken tai niin alkuvaiheessa, että syntyvien kokonaissäästöjen arviointi ei ole mahdollista. Hallitusohjelmaan kirjattujen säästöjen lisäksi kunnissa on tehty merkittävästi omia talouden sopeutuspäätöksiä liittyen muun muassa palveluverkkoon, henkilöstön määrään ja toimitilojen käyttöön. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, Syksy 2017, 9-20) Kuntatalous 2015 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021, mrd. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Toimintakate -27,56-27,78-27,05-27,48-28,08-10,62-10,90 Verotulot 21,77 22,10 22,52 22,62 23,31 12,52 12,12 Rahoituserät, netto 0,25 0,27 0,26 0,26 0,24 0,31 0,31 Vuosikate 2,70 3,42 4,34 3,97 3,78 4,72 4,12 Poistot -2,66-2,72-2,82-2,92-3,02-2,77-2,87 Satunnaiset erät, netto 0,33 0,38 0,29 0,29 0,29 0,29 0,29 Tilikauden tulos 0,36 1,08 1,81 1,33 1,04 2,24 1,54 Investoinnit, netto -3,25-3,29-3,55-3,60-3,75-3,32-3,43 Lainakanta 17,40 18,10 17,63 17,60 17,89 13,98 13,62 Rahavarat 5,11 5,68 5,68 5,68 5,68 5,74 5,74 Lähde: Tilastokeskus, vuodet 2015-2016 (19.9.2017); VM, vuosien 2017-2021 arviot (4.9.2017) 3

Kuntatalouden lukuja vv. 2013 2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosikate, /asukas 380 406 348 494 Vuosikate %:a poistoista 100 107 91 128 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 290 1 729 1 735 1 693 Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä (kuntien lukumäärä) 28 10 12 12 2 17 Taseessa kertynyttä alijäämää (kuntien lukumäärä) 55 48 39 25 27 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu, % 2,4 *0,3 *-4,4 1,4 **-2,5 1,6 Palkkasumma, muutos-% 0,6-0,5 1 1,5 1,8 2,2 Peruspalvleujen hintaindeksi, muutos 1,8 0,5 0,6 0,8-2,1 0,6 Lähde: Tilastokeskus, vuodet 2013-2014; VM, vuosien 2015-2018 arviot *Vuosina 2014 2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. **Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin +0,5 %. Verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, noin 7 % yhteisöverosta ja noin 8 % kiinteistöverosta. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI 2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020** Verolaji Kunnallisvero 18 524 18 891 18 830 18 880 19 450 20 190 Muutos % 1,8 2,0-0,3 0,3 3,0 3,8 Yhteisövero 1 642 1 538 1 890 1 880 1 940 2 020 Muutos % 12,3-6,3 22,9-0,5 3,2 4,1 Kiinteistövero 1 604 1 670 1 770 1 860 1 920 1 960 Muutos % 6,1 4,1 6,0 5,1 3,2 2,1 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 21 769 22 098 22 490 22 620 23 310 24 170 Muutos % 2,9 1,5 1,8 0,6 3,1 3,7 Kunnille arvioidaan kertyvän verotuloja noin 22,490 mrd. euroa vuonna 2017, mikä on noin 1,8 % edellisvuotta enemmän. Vuonna 2017 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 18,830 milj. Vuoden 2017 alussa kunnallisveroprosentti nousi 47 kunnassa. Kunnallisveroprosentti laski 14 kunnassa, ja vain kerran aiemmin 2000- luvulla on laskijoiden määrä ollut korkeampi. Keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2017 koko maassa 19,91 %, mikä on 0,05 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien yhteisöverojen arvioidaan kasvavan 22,9 % vuonna 2017 (kertymä yhteensä 1,890 milj. euroa). Kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan 6,0 % vuonna 2017 (kertymä yhteensä 1,770 milj. euroa). Kiinteistöveroprosenttien rajoja on muokattu useasti viime vuosina, minkä johdosta kiinteistöverotus on kiristynyt. Vuoden 2017 alusta lähtien yleisen kiinteistöveroprosentin, vakituisen asuinrakennuksen ja 4

rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin alarajaa nostettiin. Alarajojen korottaminen pakotti veroprosentin nostoon sellaisissa kunnissa, joissa veroprosentti oli uutta alarajaa matalampi. Hallitus linjasi vuodelle 2018, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit olisivat olleet 1,03-2,00 % (vuonna 2017 vaihteluväli on 0,93-1,80 %). Eduskunta päätti, ettei kiinteistöveroprosentteihin esitettyjä alarajoja nosteta. Jos kiinteistöveron korotus olisi toteutunut, alarajaa jo nyt soveltavat kunnat olisi pakotettu veronkorotuksiin. Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotus pidetään kuitenkin edelleen voimassa. Vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirretään kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistöveroprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalaitoksina kiinteistöverotuksessa. Meneillään on kiinteistöverotuksen verotusarvojen uudistamishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja kaupunkiseuduilla osin myös asuntojen kauppahintatietoihin. Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Hankkeen seurauksena syntyvää maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina myöhemmin valittavalla menetelmällä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus perustaa myöhemmin erillinen hanke siten, että senkin tulokset olisivat käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksesta lähtien. (Lähteet: Leena Savolainen, Veronmaksajat: Kuntien verot 2017 missä maksat eniten? 1/2017; Kuntaliitto: Verotuloennuste 18.10.2017) Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin sekä laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä muutettiin olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyi nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perus- 5

teen olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,23 vuonna 2017. Se aleni 0,38 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa koko valtakunnan tasolla. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta perusteesta/kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri ( /asukas) kaikissa kunnissa. Valtionosuuksien lisäksi valtio myöntää kunnille ja kuntayhtymille myös valtionavustuksia. Valtio esimerkiksi osallistuu toimeentulotuen kustannuksiin ja myöntää avustuksia erilaisiin hankkeisiin. Pelkkä valtionosuuksien määrä ei siis kerro koko kuvaa valtionapujen koosta. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat vuonna 2018 noin 10,587 mrd. euroa, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on noin 8,543 mrd. euroa, joka on noin 35 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät vähennykset sekä ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta noin 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä. (Lähteet: Kuntaliitto: Kuntien valtionavut ja valtionosuusjärjestelmä; Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, Syksy 2017, 23 24.) Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja 6

muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kuntien tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Hallituksen linjausten mukaisesti kunnilla ei ole jatkossa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, vaan rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sen myötä uudistetaan verotusta ja kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Koko kuntatalouden tasolla kuntien tuloja on tarkoitus alentaa saman verran kuin kunnilta siirtyy tehtäviä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tämän hetken arvion mukaan 12,3 prosenttiyksiköllä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet vuoden 2018 tasolla arvion mukaan noin 17,4 miljardia euroa kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyisi maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät merkittävästi. Kun valtio ottaa vastuun maakuntien rahoittamisesta, kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä olisi noin 5,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11,1 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,5 miljardia euroa). Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyisi, joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia. Suurten kuntakohtaisten muutosten minimoimiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, vaikkakin osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajattaisiin nollaan eli tasapaino (tasapainotilalla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen) pysyisi uudistusta edeltävällä tasolla. Siirtymätasauksen määrä alenisi vuosittain siten, että muutos rajattaisiin +/- 25 euroon/asukas per vuosi. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos olisi enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Näin uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, jotka osaltaan helpottavat kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Vaikka tuloveroprosentteja alennetaan, kuntien veroprosentin tuotto ei muutu uudistuksen myötä, vaan päinvastoin jopa hieman vahvistuu. Kuntien taloudesta poistuisi myös varsin vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä helpottaa talousarvion laadintaa ja taloudenhoitoa talousarviovuoden aikana. Samalla poistuisi myös suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Näiden lisäksi kuntataloutta vakauttaisi suhdannevaihteluille alttiin kuntien yhteisöveron osittainen siirtäminen maakuntien rahoitukseen. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen vähentää samalla myös tarvetta alentaa kuntien tuloveroprosentteja. 7

Lähde: www. alueuudistus.fi Kasvupalvelu-uudistus Maakuntauudistuksen yhteydessä on valmistelussa laaja kasvupalvelu-uudistus, jonka puitteissa nykyiset TE- ja yrityspalvelut on tarkoitus koota julkiseksi kasvupalveluksi, avata tuotantoa kilpailulle ja uudistaa myös aluekehittämistä koskeva sääntely. Kasvupalvelulla olisi tarkoitus edistää uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uusiutumista ja kansainvälistymistä sekä vastata työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelua tarjottaisiin alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Maakuntien vastuulla olisi huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Tämä tarkoittaisi myös toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Järjestäjä ja tuottaja tulisi eriyttää tilaaja-tuottajamallin mukaisesti, jossa järjestäjä olisi aina maakunta. Tuottajana voisi toimia yhtiö, yhteisö, säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Kunnat voisivat olla palvelujen tuottajia julkisomisteisten yritysten kautta (ei hankintalain mukaista sidosyksikköasemaa). Mahdollisessa markkinapuutetilanteessa maakunta voisi sopia tuottamisesta myös kunnan sidosyksikön kanssa. Valtion ja maakuntien välillä käytäisiin jatkossa vuosittain keskustelut aluekehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuisivat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskustelujen tarkoituksena olisi luoda valtion ja maakuntien yhteinen näkemys aluekehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Keskustelujen on tarkoitus tukea maakuntalain 13 :ssä tarkoitettua neuvottelua sekä edistää ministeriöiden ja maakuntien välistä yhteistyöstä. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, Syksy 2017, 48 49.) 8

1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi 1960 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018* Henkilöä 106 880 80 685 79 975 79 258 78 388 74 803 74 197 73 666 *Tilastokeskus 30.10.2015 Vaala siirtyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Kainuun väkiluku kasvoi sotien jälkeen aina 1960-luvun puoliväliin asti ja oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, yli 100 000 henkeä. Väestömäärä on vähentynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen kaikissa Kainuun kunnissa, paitsi Kajaanissa, jossa väestö alkoi vähentyä vasta 1990-luvulla. Väestön väheneminen on keskittynyt ennen kaikkea Kehys-Kainuun kuntiin, joissa vuosina 1992 2012 väkiluku väheni 30 %. Kainuussa asui vuoden 2016 lopussa 74 803 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen (30.10.2015) mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi 70 675 asukasta vuonna 2025. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima 31.8.2013 31.8.2014 31.8.2015 31.8.2016 31.8.2017 Työvoima (hlöä) 35 732 35 415 35 299 33 822 33 192 Työttömät (hlöä) 5 217 5 631 5 542 4 730 3 919 % 14,6 15,9 15,7 14,0 11,8 Koko maan tyött.aste, % 11,1 12,2 13,2 13,0 11,0 Lähde: Kainuun ELY-keskus: Työllisyyskatsaus Elokuu 2017 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakuntahallinto päättyi 31.12.2012. Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Kuntien STM:n valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). 9

3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillinen koulutus hankittiin Kajaanin kaupungin ylläpitämältä toisen asteen koulutusliikelaitokselta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus päättyi Suomussalmella 30.5.2015. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (palkka-, talous- ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 858 km 2 (asukastiheys 1,54 as/km 2 ), josta maapinta-alaa 5 271 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmen kunta kuuluu seuraaviin hallinnollisiin yksiköihin: Aluehallintovirasto: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Maakunta: Kainuu Hiippakunta: Kuopio (Kajaanin rovastikunta, Suomussalmen seurakunta) Poliisilaitos: Oulun poliisilaitos (Suomussalmen poliisiasema) Maistraatti: Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikkö Hallinto-oikeus: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käräjäoikeus: Kainuun käräjäoikeus (istuntopaikka Suomussalmella) Hovioikeus: Rovaniemen hovioikeus Oikeusaputoimisto: Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri (Kainuun edunvalvontatoimisto) Syyttäjänvirasto: Oulun syyttäjänvirasto (Kajaanin palvelutoimisto) Ulosottovirasto: Kainuun ulosottovirasto (Kajaanin toimipaikka) Vakuutuspiiri (Kela): Pohjoinen vakuutuspiiri (palvelupiste Suomussalmella) Puolustusvoimien alueellinen hallintoviranomainen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kainuun ELY-keskus Työ- ja elinkeinotoimisto: Kainuun TE-toimisto (Suomussalmen toimipaikka) Väestö ja työvoima Kunta Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 VÄESTÖ 31.12.2016 VÄESTÖENNUSTE 2020-2040 Tilastokeskus 2.11.2017 Tilastokeskus 3.11.2017 Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) Väestöennuste 2020 (henk.) Väestöennuste 2025 (henk.) Väestöennuste 2040 (henk.) Kuhmo 8 806-3,27 8 149 7 601 6 396 Sotkamo 10 523-1,27 10 436 10 376 10 097 Suomussalmi 8 336-1,77 7 538 6 974 5 835 Koko maa 5 487 308 1,1 5 595 213 5 690 988 5 861 491 Kainuu 78 388* -0,90 75 527 73 340 68 369 10

Suomussalmen väestö 31.12: 2005 2011 2012 2013 2014 2015 2016 *2017 *2018 *2019 *2020 10 071 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 025 7 851 7 710 7 608 * oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018* 2019* 2020* % osuus 0 6 v. 397 384 392 371 378 378 343 335 323 306 % 4,4 % 4,4 % 4,5 % 4,4 % 4,5 % 4,6 % 4,3 % 4,3 % 4,2 % 4,1 % 7 64 v. 6 201 6 013 5 803 5 577 5 359 5 198 4 945 4 754 4 575 4 427 % 69,3 % 68,2 % 67,0 % 65,7 % 64,3 % 63,5 % 62,1 % 60,9 % 59,7 % 58,7 % 65 74 v. 1 174 1 237 1 276 1 316 1 391 1 394 1 476 1 539 1 580 1 587 % 13,1 % 14,0 % 14,7 % 15,5 % 16,7 % 17,0 % 18,5 % 19,7 % 20,6 % 21,1 % 75 84 v. 868 861 856 878 837 844 822 810 822 835 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,3 % 10,0 % 10,3 % 10,3 % 10,4 % 10,7 % 11,1 % Yli 85 V. - 303 318 334 344 371 373 371 371 369 383 % 3,4 % 3,6 % 3,9 % 4,1 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,8 % 4,8 % 5,1 % Yhteensä 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 7 957 7 809 7 669 7 538 muutos/as. -213-130 -152-175 -150-149 -230-148 -140-271 %-muutos -2,3-1,5-1,7-2,0-1,8-1,8-2,8-1,9-1,8-1,7 Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017 *ennuste Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö vähenee noin 2 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2017 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä vähentynyt 126 henkeä eli 1,54 %, edellisenä vuonna vastaavana aikana 122 henkeä eli 1,46 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2016 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 31,9 % (koko maassa keskimäärin 19,6 %). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen, vuoden 2016 lopussa yli 75-vuotiaiden osuus oli 14,9 %. Syntyneet vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 54 47 52 65 53 51 38 32 *ennuste 11

Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-65 vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Tilastokeskus 2.3.2017 Suomussalmi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko väestö 10248 10071 9848 9632 9435 9332 9156 8943 8813 8661 8486 8336 8184 Työvoima 4376 4242 4203 4027 3968 3861 3833 3714 3653 3588 3576 3403 3576 Työlliset 3246 3163 3307 3289 3254 3087 3138 3114 3006 2709 2714 2596 2897 Työttömät 1130 1079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 807 679 Työttömyys-% 22,2 22,1 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7 Työvoiman 5872 5829 5645 5605 5467 5471 5323 5229 5160 5073 4910 4933 4608 ulkopuolella Työvoima: kaikki 15 74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä Työllinen: kaikki 18 74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua Työtön: vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15 74 -vuotiaat 12

Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017 31.12.2015 Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 272 11,4 1 721 6,4 71 867 3,2 Jalostus 510 21,4 4 611 17,3 462 926 20,5 Palvelut 1 563 65,6 20 076 75,2 1 694 648 75,1 Tuntematon 37 1,6 305 1,1 27 018 1,2 Yhteensä 2 382 100,0 26 713 100,0 2 256 459 100 Yritystoimipaikat kunnassa 2014 2015 Suomussalmi 553 477 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017 31.12.2014 31.12.2015 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 297 10,9 284 10,9 Jalostus 447 16,5 416 16,0 Palvelut 1 929 71,1 1 859 71,6 Tuntematon 41 1,5 37 1,4 Yhteensä 2 714 100,0 2 596 100,0 13

2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Suomussalmen kunnan visio vuonna 2025 Suomussalmi on Erä-Kainuun elinvoimainen keskus ja hyvinvoiva yhteisö, joka on: kansainvälisesti tunnettu luonto-, liikunta- ja erämatkailukohde ja Pohjoismaiden kiinnostavin sotahistoriallinen matkailukohde sekä yrittävien ihmisten asuinpaikka. Kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta on rohkeasti toimiva yhteisö, joka järjestää ja tuottaa kuntalaisten tarvitsemat laadukkaat hyvinvointipalvelut Suomussalmen kunta kehittää aktiivisesti, laajassa yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien kanssa omiin vahvuuksiinsa perustuvaa elinvoimaa. Kunnan yhteiset arvot Rohkeus, joka merkitsee meille Raatteen tien perintöä. Se on edelläkävijyyttä, aloitteellisuutta, rohkeutta toimia omista lähtökohdista käsin sitkeästi ja päämäärätietoisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys, joka merkitsee Suomussalmen 100 vuotta sitten pidetyn kansalaiskokouksen sanomaa, intoa ja kykyä saada yhteisönä ajatuksemme kuuluville, avoimesti keskustellen, toisiamme kunnioittaen ja yhdessä päättäen. Luonto ja ympäristö, Me vaalimme Hossan hengessä ympäröivän luontomme ja ympäristön monimuotoisuutta. Kulttuuri ja sivistys, jossa yhteisen tarinamme punainen viiva on omaleimainen ja elävä kulttuurimme, joka johdattaa historiasta tulevaisuuteen ja on läsnä arjessamme. 14

2.2.1 Yhteiset tavoitteet Suomussalmi on rohkea edelläkävijä Rohkeus tarkoittaa ennakkoluulotonta ja aktiivista kehittämistä, jota toteutetaan yhteistyössä yritysten ja maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kansainvälisesti toimien. Suomussalmi uudistaa matkailu- ja muita palveluita uutta teknologiaa hyödyntäen ja etsii uusia toimintamalleja ja ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisuutta. Toteutamme kestävää taloudenpitoa tarkoituksenmukaisesti investoiden Tasapainoinen talous perustuu kunnan elinvoimaan ja hyvinvointiin, jota tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Suomussalmella arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja turvallisuutta tarjoamalla laadukkaat ja asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja ympäristöpalvelut digitaalisuutta hyödyntäen. Rakennettua ympäristöä ja väyliä kehitetään siten, että edistetään kunnan: o saavutettavuutta o esteettömyyttä ja ympäristön esteettisyyttä o kuntalaisten toimintakykyä ja turvallisuutta. Ketään ei jätetä Kunta on yhteisö, jossa kaikki toimijat ovat tärkeitä. Kunta tarjoaa asukkailleen, yrittäjille ja kesäasukkaille tarpeen mukaiset palvelut ja mahdollisuuden osallistua kunnan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen yhteinen tehtävä. Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon rytmissä. Vaalimme puhdasta luontoa, sivistystä ja elävää kulttuuriamme, elämme luonnon rytmissä ja olemme osa sitä. Vilkas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta on osa suomussalmelaisuutta. ORGANISAATION YHTEISET KEHITTÄMISPERIAATTEET (PAINOPISTEET) Kunnan johtamista ja toimintaa uudistetaan digitaalisuutta hyödyntämällä. Parannamme jatkuvasti henkilöstön osaamista strategian tavoitteita ennakoiden. Tuemme henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja muutoksenhallintaa. Tuemme uusistumista viestinnällä ja koulutuksella. 15

2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Valtuustokausittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotietoihin. Hyvinvointikertomus 2017 sisältää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelun vuosilta 2011 2016. Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa 2017 2021 tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa Väestö 31.12. (2016) 8187 10471 8647 8187 10889 11067 74803 5503297 Huoltosuhde, demografinen (2016) 75,9 67,5 79 79,8 78,1 69,7 66,7 59,1 Väestöennuste 2030 (2015) 6541 10294 7120 7090 10598 11758 68935 5769032 Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2016) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2016) Lapsiperheet, % perheistä (2016) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2016) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2016) -7,4-3,2-9,3-13,9-3,8-10,8-6,5-23 24,3 19,5 19,4 7,7 22,4 26,9 64,3 27,3 35,2 27,8 30,9 43,6 44,4 33,2 38,6 21,1 16,2 18,3 17,2 16,5 6,5 19,7 21,6 43,3 39,5 45,2 42,4 36,5 22,2 43,7 42,6 Työlliset, % väestöstä (2015) 31,1 38,9 32,2 30,2 34,9 45,5 36 41,1 Koulutustasomittain (2015) 262 321 270 249 296 316 314 358 16

Edellisen valtuustokauden aikana Suomussalmen väkiluku pieneni yli 600 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Väestön väheneminen on merkittävin Suomussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivistä ja vuosivaihteluissa liikutaan -10 prosentin molemmin puolin. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64- vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 75,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Työllisten määrä laski viime valtuustokauden aikana kolme prosenttiyksikköä 31,1 prosenttiin. Se on noin viisi prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 262 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 358. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2017) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2016) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2016) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2015) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2015) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2015) 17 Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 53,8 55,6 56,1 55,9 58,2 76,6 52,5 58,9 125,3 116,7 122,2 140,6 118,5 83,4 - - 3,9 10,2 6,1 4 6,2 2,4 7,4 6,6 21,7 23 22,6 22,3 21,6 21,2 23,1 27,3 16,2 12,6 16,5 18,8 15,7 7,2 14,7 12,7 73 45 47 70 36 27 57 74 Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla 0 100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2015 TEAviisari osoittaa lukua 73, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskitasoa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport 2018 -tunnustus.

Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin noussut äänestysprosentti laski Kainuussa kevään 2017 kuntavaaleissa. Kainuun tulosta heikentää etenkin Kajaanin alle 50:n jäänyt äänestysprosentti, mutta Suomussalmellakin äänestysaktiivisuus laski. Vertailukunnista aktiivisimmat äänestäjät ovat Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 83,4 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi valtuustokauden alussa oli 130 ja vuonna 2016 se oli 125,3. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 140,6 vuonna 2016, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 116 122. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Valtuustokaudella 2013 2017 lukema on ollut kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Suomussalmen kerroin jatkoi maltillista laskuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,2 prosenttia vuonna 2015. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2016) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 9,3 7,4 4,9 4,1 5,9 13,6 9,7 8,5 15,2 14,6 22,8 9,5 16,9 23,1 17,7 18,8 28,9 33,4 29,7 44,9 38,2 30 29,2 29,8 Lasten pienituloisuusaste (2015) 12,9 11,3 11,2 22,8 18,8 8,1 12,5 11,8 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2015) 146 64 105 356 91 5 80 73 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, mutta vuoden 2017 tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Valtuustokauden alun huolestuttavasta tilanteesta ollaan päästy parempiin tuloksiin Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli silti heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululainen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee terveydentilaansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia. 18

Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat 16 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 17,9 - - - 11,2-11,8 7,2 17,8 - - - 15,9-20,6 19,7 3 1,4 2,2 1,8 1,4 0,7 1,5 1 7,8 5,2 9,9 9,1 7,6 5,7 8 8,3 3,3 2,4 5,8 3 2,5-3,5 3,6 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin Kainuussa keskimäärin ja kolminkertaisesti koko maan keskiarvo. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen on syytä olla myös tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina 2013 2016. Valtakunnallinen luku nousi ja ylitti Kainuun keskiarvon. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pysytellyt muutaman vuoden noin kahdeksan prosentin tietämillä. Suomussalmen tilanne on nyt parempi kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kuhmolaisnuorten osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi. Vuonna 2015 lukiolaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voitiin katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen oli kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Vuonna 2017 ystävyyden puutetta koki kuitenkin miltei 18 % vastanneista. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 prosenttia. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan oli huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Viimeisimmässä kyselyssä suomussalmelaisnuorten kokemus terveydentilasta oli taas parantunut ja oli keskiarvoja parempi. Lukiolaisten kouluterveyskyselyssä eri kuntien vertailua vaikeuttaa pienet vastaajamäärät, sillä alle 30 vastaajan tuloksia ei esitetä avoimessa materiaalissa. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Valtuustokaudelle 2017 2021 Suomussalmen kunnanhallitus asettaa kuntaan oman nuorisovaltuuston. Kainuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. 19

Työikäiset Indikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2016) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista (2016) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 14,3 19,4 18,7 21,7 19,7 25 19,4 18,5 13,4 10,3 12,5 17 10,4 5,2 11,3 7,2 8,4 5,6 10,4 6,8 4,9 1,7 7,3 6,2 1,3 1,8 1,8 1,4 1,3 0,3 1,8 2,4 Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 14,3 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2016 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,4 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema oli 8,4 prosenttia vuonna 2016, mikä on enemmän kuin Kainuussa (7,3 %) tai koko maassa (6,2 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Kaikissa vertailukohteissa rakennetyöttömyys on lisääntynyt päättyneen valtuustokauden aikana. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 prosenttia alitti Kainuun keskiarvon 1,7 prosenttia. Vuonna 2015 Suomussalmen luku oli 1,4 prosenttia. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin. Kainuun keskiarvo oli 1,8 prosenttia ja koko maan 2,4 prosenttia. Ikäihmiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2013) 115,7 87,7 101,3 96,4 141,1 72,2 119,3 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016) 66,4 65 67 69,8 73,1 63,1 67,9 61,4 91,1 91,2 92,6 90,9 87,3 88,9 90,5 90,6 2,9 2,6 2,4 3,4 2,3 0,8 2,3 2,1 10,6 16 12,9 14,6 16,6 8,6 13,2 11,3 Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pudasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 prosenttia. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90 94 prosentissa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomussalmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 20

Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 10,6 prosenttia. Lukemassa on vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2010 oli huippulukema 17,7 prosenttia, kun taas vuonna 2014 lukema oli 8,3 prosenttia. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. 21

HYVINVOINTISUUNNITELMA Painopisteet ja kehittämiskohteet valtuustokaudella 2017-2021 1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Edellytysten luominen uusille yrityksille Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Yrittäjyyteen kannustaminen Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Koulut Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 16 % Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen Hallintopalvelut Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Työllisyyttä edistävät hankkeet Kainuun sote Kainuun ELY-keskus Toimeentulotuen saajien määrä OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kianta-Opisto Kainuun TE-toimisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat Kainuun ammattiopisto Kajaanin AMK AIKOPA 2) TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2018 2020 Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Media 22

Terveyden edistämisen aktiivisuus Kuntajohto ja palveluyksiköt ovat sitoutuneita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Toimialat TEAviisarin tulokset 3) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen Työryhmän toiminta on säännöllistä Kunnan toimijat Sosiaali- ja terveyspalvelut Vaikutus hyvinvointimittareihin Järjestöt Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset Vapaaehtoistyö Oppilashuoltoryhmä Työterveyshuolto Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestöt Toteutuneet koulutukset Pysyvän toiminnan kattavuus Tapahtumat 4) TURVALLINEN JA SUJUVA ARKI Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Arkiliikunnan lisääminen Viisaan liikkumisen edistäminen Liikuntapalvelut Kianta-Opisto Hankkeet Kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistuneiden määrä Kainuun Liikunta Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat Tekniset palvelut ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Palautekyselyt Kävijämäärät Kyläyhteisöt Hossan latupooli Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta Tekniset palvelut ELY-keskus Urakoitsijat Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuustilastot 23

2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2017 kesäkuussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 17 Vasemmistoliitto 10 Kansallinen Kokoomus 3 Perussuomalaiset 1 Muut toimielimet Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistys- ja teknisessä lautakunnassa on 11 jäsentä. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kuntalaiset Vaikuttamistoimielimet: Vanhusneuvosto Nuorisovaltuusto Vammaisneuvosto Valtuusto 31 jäsentä Kunnanhallitus 11 jäsentä Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Tekninen lautakunta, 11 jäsentä Sivistyslautakunta, 11 jäsentä 24

KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Toimialat Konserniyhtiöt Konserniyhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on neljä toimialaa: Elinvoima-, hallinto-, sivistys- ja tekniset palvelut. Toimialat jakautuvat palveluyksiköihin. PALVELUORGANISAATIO Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Eija Väätäinen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 25

2.2.4 Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen varhaiskasvatuksen johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen kansalaisopiston rehtori Tarja Peitsaho liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristötarkastaja Jukka Korhonen 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (14 ). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (90 ). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Novum Oy on tehnyt Suomussalmen kunnalle riskienhallinnan kartoituksen vuonna 2007 ja ehdotuksen riskienhallintaprosessin kehittämiseksi vuonna 2011. Riskienhallinnan päivitys tehdään vuoden 2018 aikana. Kunnanvaltuusto käsittelee Suomussalmen kunnan päivitettyä konserniohjetta 14.11.2017. Uudella konserniohjeella on tarkoitus kumota valtuuston 29.1.2008 6 hyväksymä konserniohje. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 30.5.2017 18. Hallintosäännöllä kumottiin voimassaolevat Suomussalmen kunnan hallintosääntö (kunnanvaltuusto 9.6.2014), valtuuston työjärjestys (kunnanvaltuusto 7.10.1995), Suomussalmen kunnan tarkastussääntö (kunnanvaltuusto 25.1.2005) ja Luottamushenkilöiden palkkiosääntö (kunnanvaltuusto 9.12.2014). Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty vuonna 2014 ja ne ovat tulleet voimaan 1.8.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitetty lokakuussa 2015 ja se on tullut voimaan 1.12.2015. 2.3 Toiminnan muutokset Uuden kuntalain 16 :n mukaan valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kunnanhallitus päätti 18.10.2016 140 äänestyksen jälkeen (6-5) esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 27 valtuutettua. Kunnanvaltuusto päätti 7.11.2016 30 äänestyk- 26

sen (19 16) jälkeen valtuutettujen määräksi 31 henkilöä. Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuustoon 31 valtuutettua (18 jatkoi ja 13 uutta aloitti). Aikaisemmassa valtuustossa oli 35 valtuutettua. Päiväkoti Taivalkehto aloitti toimintansa 1.1.2017. Ruukinkankaan päiväkoti, Ämmänsaaren vuorohoitoyksikkö ja Hakatalojen ryhmät lakkasivat. Kuntastrategian uudistaminen käynnistettiin 17.1.2017 kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteisellä seminaarilla. Valmistelun lähtökohtana oli, että kuntalaiset, järjestöt, yhdistykset ja kunnan työntekijät voivat osallistua kunnanhallituksen linjaamalla tavalla strategian laadintaan kevään 2017 kuluessa. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian 2017 2025 juhlakokouksessaan 6.10.2017 59. Tekninen lautakunta hyväksyi (18.5.2017 37) koirapuiston suunnitelmat. Koirapuisto sijoitetaan Emäjoen ranta-alueella sijaitsevalle lähivirkistysalueelle. Kunnanvaltuusto päätti (22.8.2017 51) äänestyksen (28-3) jälkeen pakolaisten ottamisesta kuntaan. Vuonna 2017 Suomussalmen kuntaan otetaan 25 kiintiöpakolaista aiemman linjauksen mukaisesti siten, että kuntaan otettavien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tulee olla lapsiperheitä ja että he tulevat samasta kieliryhmästä. Tulevina vuosina otetaan 25 kiintiöpakolaista vuosittain kunnanvaltuuston erillispäätöksellä. Esikoululaiset aloittivat koulunkäyntinsä Taivalkehdon lähellä olevissa tiloissa ja Hakakadulla vuokratuissa tiloissa. Ruukinkankaan koululle hankittiin (tekninen johtaja 5.6.2017 40) yhden luokan siirtokelpoinen väistötila, jossa muutama oppilas käy koulua. Sivistyslautakunta päätti (30.8.2017 111) siirtää nuorisotilatoiminnan Alvarista Särkkä-1 talon alakertaan. Suunnittelukaudella 2018 2019 joudutaan tarkastelemaan ja järjestelemään uudelleen kunnan palvelurakennetta, toimintoja ja palveluvarustuksen saatavuutta sekä sisältöä, jotta kunnan talous saadaan pysytettyä tasapainossa. 2.4 Henkilöstö Suomussalmen kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan 30.5.2017 kunnanvaltuustossa hyväksytyn hallintosäännön määräyksiä. Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty hallintosäännön luvussa 6. Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa, eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kunnanhallituksella. Vuoden 2016 viimeisenä päivänä kunnassa oli töissä 257 vakituista henkilöä, 61 määräaikaista ja palkkatuella työllistettyjä 32, yhteensä 350. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Vuonna 2018 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 273 henkilöä. Vuorotteluvapaa-, vanhempainvapaa- ym. sijaisia palkataan määräaikaisesti arviolta 10-25. Määräaikaisten vakanssien määrä on vähentynyt erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, koska päiväkotitoimintaa on tiivistetty ja määräaikaisia vakinaistettu. Muihin määräaikaisiin tehtäviin (rakennemuutoksista tai palvelutarpeesta johtuen määräaikaisesti, projekteihin yms.) palkataan arviolta 10 15 henkilöä sekä palkkatuettuun työhön noin 25 henkilötyövuotta. VIRAT JA TYÖSUHTEET (VAKANSSIT) Toimiala 2013* 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kunnanhallitus 2 2 2 2 2 Elinvoimapalvelut 4,6 5 5 Hallintopalvelut 15,1 16 14,5 14,1 13,9 12,6 12,6 12,6 Sivistyspalvelut 191,1 189,7 188,6 184,1 164,6 167,8 163,5 163,5 Tekniset palvelut 98,45 94,7 91,1 88,6 89,5 87,7 87,5 87,5 Yhteensä 306,65 302,4 296,2 288,8 270 272,7 268,6 268,6 Muutos yhteensä 2-4,25-6,2-7,4-18,8 2,7-4,1 0 *lukio siirtyi kunnalle takaisin 1.1.2013 alkaen 27

Osaamisen kehittäminen (koulutussuunnitelma) Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa samanaikaisesti tuloksellisuutta ja työelämän laatua yksilöja organisaatiotasolla. Osaamisen kehittämisen perustana on oppimiseen kannustava ilmapiiri. Keskeistä on yhteinen käsitys nykytilasta ja tulevina vuosina tarvittavasta osaamisesta. Osaamisen kehittämistä voidaan koulutuksen lisäksi tukea erilaisilla työssä oppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten mm. perehdyttämisellä, tiimityöllä, mentoroinnilla ja työkierrolla. Kunnan on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, ja se käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskusteluissa, jossa käydään läpi kunkin työntekijän kouluttautumistarpeet. Osaamisen kehittämisestä ja sen kohdentamisesta voidaan päättää kunkin työpaikan tarpeista lähtien. Tavoitteena on ohjata ammatillisen osaamisen kehittämistoimia myös sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle. Kunnan henkilöstösuunnittelun periaatteiden mukaisesti tavoitteena on yksilöllisten kykyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys jokaisella vastuualueella. Osaamistarpeet Kunnan toimintaympäristön muutoksista tulevat haasteet määrittävät suunnitelmavuosien koulutustarpeita. Muutosten ennakointi ja niihin varautuminen auttavat kunnan prosessien sujuvuutta myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio muuttaa työn sisältöä. 1. Digitalisaatio - työn sisältö muuttuu uusien sähköisten työvälineiden käyttöönoton myötä - sähköinen päätöksentekomenettely - sähköinen asiakirjahallinto - asiakaspalvelujen tuottaminen sähköisesti 2. Kunnan uusi rooli - aktiivinen vuorovaikutus ja viestintä - osallisuuden toteutumisen edellytykset 3. Maakuntauudistus - muutoksen hallinta - esimieskoulutukset 4. Uudet opetussuunnitelmat Sähköiset toiminnot ja palvelut edellyttävät tietojärjestelmien käyttökoulutusta. Luodaan malli, jossa pääkäyttäjät saavat koulutuksen ohjelmien käyttämiseen ja he toimivat kunnan sisällä kouluttajina muulle henkilöstölle. Henkilöstöä kannustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan koulutusrahaston kautta. 28

3 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020 Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110 pykälään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarvioita. Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kuntalain ja kirjanpitolain säännöksiä. Kunnan on noudatettava myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta. 3.1 Talousarvioasetelma 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosa ja investointiosa Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan. 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja - suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa: 1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousarviomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa, 2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä on eliminoitu sisäiset erät pois. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä 29

eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetietona pakollisena informaationa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Sitoumusten osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen Hallintosäännössä olevan talousarvion täytäntöönpanomääräyksen mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa. 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain (410/2015) mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunnan eivät voi lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Kunnan talouden tarkastelu ulotettiin vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. 3.4 Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosan määrärahoihin sisältyy sisäisiä eriä. Niitä ovat teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokahuoltopalvelut muilta toimialueilta. Teknisen toimen tilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat sisältävät myös suunnitelmapoistot pääomakuluina, jotta vuokraperusteet olisivat oikeat. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. 30

3.5 Talousarvion laatimisperusteet Kunnanhallitus vahvisti raamin 15.8.2017 144 ja antoi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeen 5.9.2017 152. Raamin keskeiset tunnusluvut: toimintakate -55,389 milj. vuosikate 1,181 milj. vuosikate poistoista 33,16 % tilikauden tulos -2,380 milj. investoinnit, netto 3,435 milj. uuden lainan otto 1,0 milj. tuloveroprosentti 20,5 % (alustavassa valmistelussa) Esitykset tuli palauttaa 20.10.2017 mennessä. 4 TALOUSARVION SITOVUUS 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi tehdä talousarvion muutosehdotuksia. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tulosarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti: Käyttötalous Toimielin netto, sisältäen sisäiset erät. Kunnanhallituksen vastuualueella sote-kuntayhtymän maksuosuuden määräraha on ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi suoranaisesti sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa. Investoinnit Rahoitus Investointien osalta sitovuustaso on määrärahojen esitystasolla, paitsi talonrakennuksen osalta yli 300 000 euron hankkeet hankekohteittain. Mikäli investointikohteeseen on budjetoitu avustuksia, hankkeen käynnistäminen edellyttää tällöin budjetoidun mukaista avustusta. Ennen hankkeen käynnistymistä on tarkistettava hankkeen kustannusarvio ja laajuus ja sopeutettava se hyväksyttyihin kustannusarvioihin ja määrärahoihin. Mikäli hanke toteutetaan ulkopuolisen käyttöön tai ulkopuolisen omistuksessa oleviin tiloihin, on hankkeeseen liittyvät käyttö-, vuokra- tai lunastussopimukset yms. hyväksyttävä etukäteen ja niiden on oltava riittävän pitkiä. Rahoitustulojen ja -menojen netto, otto- ja antolainojen osalta rahoituslaskelman mukaisesti. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 31

4.2 Toimivalta kunnan taloudessa Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen (Hallintosääntö 63 ): Kunnan omaisuuden luovuttamisesta päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Hankintavaltuudet (Hallintosääntö 66 ): Hankintavaltuudet sekä hankintoihin ja palvelujen ostamiseen liittyvistä sopimuksista päättäminen hankintarajojen puitteissa ovat kunnanjohtajalla, toimialajohtajilla ja palveluyksikköjen esimiehillä sekä niillä, joille toimivaltaa on delegoitu edelleen. Kunnanhallitus päättää kunnan hallintoon ja toimialojen yhteisistä hankinnoista, kun hankinta ylittää 300 000 (alv 0 %) euron arvon. Lautakunta päättää oman toimialansa hankinnoista, kun hankinnan arvo ylittää 300 000 (alv 0 %) euroa. Kunnanjohtaja ja toimialajohtajat päättävät hankinnoista, kun hankinnan arvo alittaa 300 000 (alv 0 %) euroa. Palveluyksiköiden esimiehet päättävät hankinnoista, joiden arvo alittaa 50 000 (alv 0 %) euroa. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätökset talousarvion hyväksymisen yhteydessä: Kunnanvaltuusto 12.12.2017 78: Investoinneista poistettiin Rantaraitin silta, kulut 400 000 euroa, tulot 200 000 euroa. Rantaraitin sillan rakentamisvaihtoehdot selvitetään vuonna 2018 ja rakennetaan v. 2019. 32

5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 33

5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Suomussalmen kunta Tuloslaskelma, ulkoiset 13.12.2017 TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 9 155 8 787 8 669 8 669 8 468 8 438 MYYNTITUOTOT * 1.000 EUR 3 546 3 152 3 325 3 325 3 315 3 315 josta jäsenkunnilta * 1.000 EUR 365 271 280 280 280 280 MAKSUTUOTOT * 1.000 EUR 805 767 751 751 751 751 TUET JA AVUSTUKSET * 1.000 EUR 1 027 1 130 853 853 677 677 MUUT TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 3 777 3 738 3 740 3 740 3 725 3 695 Vuokratuotot * 1.000 EUR 3 192 3 215 3 278 3 278 3 278 3 278 Muut toimintatuotot * 1.000 EUR 585 523 462 462 447 417 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN * 1.000 EUR TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -64 859-65 017-64 963-64 970-63 639-27 320 HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN * 1.000 EUR -16 013-14 762-14 534-14 534-14 366-14 366 Palkat ja palkkiot * 1.000 EUR -11 350-10 675-10 794-10 794-10 655-10 655 Henkilösivulut * 1.000 EUR -4 663-4 088-3 740-3 740-3 711-3 711 PALVELUJEN OSTOT * 1.000 EUR -43 384-44 430-43 669-43 669-43 541-7 263 Asiakaspalvelujen ostot * 1.000 EUR -38 041-38 706-37 446-37 446-37 434-1 425 Muiden palvelujen ostot * 1.000 EUR -5 343-5 724-6 223-6 223-6 107-5 838 josta maakunta-kuntayhtymältä AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT * 1.000 EUR -3 586-3 541-3 749-3 749-3 742-3 742 AVUSTUKSET * 1.000 EUR -1 087-1 731-1 456-1 458-1 456-1 456 MUUT TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -789-554 -1 555-1 560-534 -493 VUOKRAT * 1.000 EUR -283-242 -300-300 -300-300 Muut toimintakulut * 1.000 EUR -507-312 -1 255-1 260-234 -194 TOIMINTAKATE * 1.000 EUR -55 705-56 231-56 294-56 301-55 170-18 882 VEROTULOT * 1.000 EUR 26 486 25 968 26 027 26 027 26 517 15 343 VALTIONOSUUDET * 1.000 EUR 32 778 31 898 31 116 31 307 31 116 6 070 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT * 1.000 EUR 200-58 -39-39 -28-17 Korkotuotot * 1.000 EUR 32 11 30 30 30 30 Muut rahoitustuotot * 1.000 EUR 412 229 233 233 232 232 Korkokulut * 1.000 EUR -166-175 -175-175 -164-153 Muut rahoituskulut * 1.000 EUR -78-122 -127-127 -127-127 VUOSIKATE * 1.000 EUR 3 758 1 578 810 994 2 435 2 514 POISTOT JA ARVONALENTUMISET * 1.000 EUR -3 508-3 890-3 909-3 902-4 042-3 951 Suunnitelman mukaiset poistot * 1.000 EUR -3 499-3 890-3 909-3 902-4 042-3 951 Arvonalentumiset * 1.000 EUR -8 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT * 1.000 EUR 313 Satunnaiset tuotot * 1.000 EUR 313 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS * 1.000 EUR 564-2 312-3 098-2 907-1 607-1 437 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR 9 1 012 1 012 12 12 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 573-2 312-2 087-1 896-1 596-1 425 TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 14,1 13,5 13,3 13,3 13,3 30,9 VUOSIKATE / POISTOT, % 107,1 40,6 20,7 25,5 60,2 63,6 VUOSIKATE/ASUKAS EUR / AS 459 197 103 127 316 330 KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 18 113 15 801 13 714 13 905 12 309 10 884 Asukasluku vuoden lopussa AS 8 187 8 025 7 851 7 851 7 710 7 608 34

Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma MK 13.12.2017 1 000 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 758 1 578 994 2 435 2 514 Satunnaiset erät 313 Tulorahoituksen korjauserät -80-20 -20-20 Toiminnan rahavirta 3 991 1 578 974 2 415 2 494 Investointien rahavirta Investointimenot -5 555-5 401-5 580-2 853-7 543 Rahoitusosuudet investointimenoihin 40 0 505 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 114 luovutustulot 20 20 20 Investointien rahavirta -5 401-5 401-5 055-2 833-7 523 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 410-3 823-4 081-418 -5 029 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -69 43 21 21 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 3 500 1 000 1 500 1 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 294-1 480-1 628-1 636-1 396 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000-1 000 Oman pääoman muutokset 53 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -5 Vaihto-omaisuuden muutos 40 Pitkäaikaisten saamisten muutos 224 Lyhytaikaisten saamisten muutos -447 Korottomien velkojen muutos -803 Rahoituksen rahavirta 699 1 063-607 -115 104 Rahavarojen muutos -711-2 760-4 688-533 -4 925 Rahavarojen muutos TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Kassavarat 31.12. 10 701 7 941 3 253 2 720-2 205 Kassavarat 1. 1. 11 412 10 701 7 941 3 253 2 720 muutos -711-2 760-4 688-533 -4 925 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Investointien tulorahoitus, % 68,1 29,2 19,6 85,3 33,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,8 22,8 14,8 54,0 28,1 Lainanhoitokate (ei laskuk. hyvä vähintään 2) 2,70 1,06 0,55 1,44 2,63 Kassasta maksut/vuosi,1 000 euroa 72 021 72 197 72 906 68 440 36 539 Kassan riittävyys, pv 54 40 16 15-22 Asukasmäärä 8 187 8 025 7 851 7 710 7 608 35

5.1 Valtuuston vuosille 2018 2019 hyväksymät talouden tavoitteet 1. Menot ja tulot ovat tasapainossa 2. Kilpailukykyinen verotus ja maltillinen lainanotto 3. Elinvoimaa tukevat, tuottavat investoinnit 4. Tavoitteellinen konserniohjaus 5. Osaavat ja innovatiiviset hankinnat 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset 1. Ylijäämien hallittu käyttö 2. Verotus pidetään kohtuullisella tasolla 3. Lainarahoitusta käytetään työllisyyttä edistäviin tai käyttötaloudessa säästöjä tuoviin investointeihin 4. Elinkeinorahastoa käytetään tarkoituksenmukaisesti tuottaviin investointeihin 5. Uuden konserniohjeen hyväksyminen 6. Hankintaohjeiden päivittäminen Palkkaperusteet KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat 5.9.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoja ei koroteta. Kilpailukykysopimus alentaa kunnallisten työnantajien työvoimakustannuksia, mutta vaikutukset kuntatalouteen ovat lyhyellä aikavälillä kiristäviä, sillä sopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä. Kilpailukykysopimuksen mukaan lomaraha maksetaan 30 prosentilla alennettuna 1.2.2017 30.9.2019 välisellä ajanjaksolla. (Kuntatyönantajat: Yleiskirje 4/10, 7.10.2016) Palkkojen sivukulut: KuEl maksu: 16,75 % Eläkemenoperusteinen maksu: 1,436 milj. VaEL eläkemaksu: 16,67 % Varhe-eläkemaksu: 0,132 milj. Sairausvakuutusmaksu: 0,98 % Työttömyysvakuutusmaksu: 2,82 % Tapaturmavakuutusmaksu: 0,24 % Taloudellinen tuki: 0,04 % 5.3 Tuloslaskelma Toimintatuotot, -kulut ja -kate Ulkoiset toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimintatuotoista. Tuet ja avustukset ovat lähinnä valtion avustuksia sekä projektien EU- ja kansallisia rahoitusavustuksia. Muut tuotot ovat vuokratuottoja. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluksista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksutuotoissa nostetaan asiakkaan omakustannusosuutta. 36

Toimintatuotot ovat 8,669 milj. euroa (vuoden 2017 talousarviossa 8,787 milj. euroa) ja toimintakulut 64,970 milj. euroa (vuoden 2017 talousarviossa 65,017 milj. euroa). Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 13,3 % (Vuoden 2017 talousarviossa 13,5 %). Toimintatuotot laskevat 1,3 % verrattuna vuoteen 2017. Maksutuotot tulee tarkistaa vuosittain vähintään kustannuskehitystä vastaavasti, sikäli kuin ne ovat kunnan päätettävissä. Soten maksuosuus on 36,009 milj. euroa ja se pienenee 3,2 %. Kunnan omat toimintakulut (ilman sotea) kasvavat 1,137 milj. euroa eli 4,1 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Toimintakate on -56,301 milj. euroa, kasvua vuoden 2017 talousarvioon 0,1 %. Toimintakatteesta soten osuus on 64 %. Verotulot Kunnallisvero Kuntaliiton ennusteen (18.10.2017) mukaan Suomussalmen kunnallisverotulo on vuonna 2017 noin 20,746 milj. euroa (muutos edellisestä vuodesta -2,7 %, koko maassa muutos -0,3 %). Vuonna 2018 kunnallisverokertymä on 20,196 milj. euroa (edellisestä vuodesta -2,7 %, koko maassa +0,3 %). Vuodelle 2019 vastaavat luvut ovat Suomussalmella 20,596 milj. euroa (+2,0 % ja koko maassa +3,0 %). Kunnallisveron verotulopohjan kehitys ja kehitysarvio: (Kuntaliitto 18.10.2017) Vuosi Verotettava tulo, 1000 Muutos, % Tulovero, % Efektiivinen kunnallisveroaste, % Maksuun pantava vero, 1000 2005 94 337 18,50 17 452 2010 102 684 19,50 13,13 20 023 2015 105 672 20,50 13,54 21 663 2016 103 582-2,0 20,50 13,39 21 234 2017 100 181-3,3 20,50 12,99 20 537 2018 100 080-0,1 20,50 12,98 20 516 2019 101 068 1,0 20,50 13,08 20 719 2020 113 759 12,6 *8,13 5,80 9 249 *Vuodelle 2020 kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,37 prosenttiyksiköllä vuoden 2019 tasosta. Tämä prosenttiosuus tulee vielä muuttumaan. efektiivinen eli todellinen veroaste: veroaste, jonka mukaan kunta keskimäärin saa kunnallisveroa Tilasto tuloveroprosentista 2013 2014 2015 2016 2017 Suomussalmi 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kainuu 20,84 21,11 21,13 21,14 21,12 Koko maa 19,38 19,74 19,84 19,87 19,91 Verotulot kirjataan kirjanpitoon todellisten tilitysten mukaisesti. Kirjanpidon mukaiset verotulot koostuvat eri verovuosien verotilityksistä. Tämän vuoksi talousarviovuoden mukainen verotulo poikkeaa laskennallisesta verovuoden verotuloarviomäärästä. Yhteisövero Kuntaliiton arvion (18.10.2017) mukaan Suomussalmen kunnan yhteisöveron kertymä on 2,825 milj. euroa vuonna 2017, kasvua edelliseen vuoteen 9,3 %. Vuonna 2018 arvioidaan yhteisöveroa kertyvän 2,799 milj. euroa, laskua 0,9 %. Yhteisöverotuoton jako-osuuksia on vuosien saatossa muutettu useasti suhdannekehityksen ja lainsäädännön uudistusten johdosta. Yhteisöverokantaa laskettiin vuoden 2012 alussa 26:sta 24,5 prosenttiin ja vuoden 2014 alusta edelleen 20 prosenttiin. Muutokset ovat pienentäneet yhteisöveron tuottoa. Valtio kompensoi kuntien veromenetykset korottamalla niiden yhteisöveron jako-osuutta. 37

Yhteisöveron veronsaajaryhmien jako-osuudet, % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Valtio 76,22 65,42 65,46 65,46 69,36 68,16 61,63 60,35 69,08 69,66 Kunnat 22,03 32,03 31,99 31,99 28,34 29,49 35,56 36,87 30,92 30,34 Seurakunnat 1,75 2,55 2,55 2,55 2,3 2,35 2,81 2,78 0 0 Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Kuntakohtaiset yhteisöverotuotot lasketaan yritystalouden ja metsätalouden tietojen perusteella. Yksittäisille kunnille saadaan näin laskennalliset yritystoimintaerät ja metsäerät. Yritystoimintaerä muodostuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamista yhteisöveroista. Metsäerän perusteena ovat metsäkeskusten bruttokantorahatulot ja kunnittainen metsämaan pinta-ala. Kiinteistövero Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Vuonna 2016 kiinteistövero tuottaa laskennallisesti kunnille noin 1,770 mrd. euroa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 6,0 % vuonna 2017 ja 2,3 % vuonna 2018. Noin 73 % kiinteistöverosta kertyy rakennuksista, maapohjan osuus on noin 27 % tuotosta. Maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja pienemmät, sillä alle 17 euron kiinteistöveroja ei panna maksuun. Suomussalmelle arvioidaan vuonna 2017 kiinteistöveroa kertyvän 2,674 milj. euroa ja 3,032 milj. euroa 2018. Kiinteistöverotulopohja 2017 (Verohallinto 11.9.2017) verotus- laskennallinen enimmäis- Käyttötarkoitus arvo kiinteistövero vero% rajat vakituinen asuinrakennus 161 871 200 728 420 0,45 0,41-0,90 muu kuin vakituinen asuinrakennus 32 459 874 324 599 1,00 0,93-1,80 yleinen (rakennus) 23 781 341 225 923 0,95 0,93-1,80 voimalaitosrakennus 30 928 339 958 779 3,10 0,93-3,10 tuulivoimalaitos 14 267 138 135 538 0,95 0,93-1,80 yleishyöd. käytössä rakennus 1 319 052 0 0,00 0,00-1,80 maatalouden tuotantorakennus 3 695 960 35 112 0,95 0,93-1,80 metsätalouden tuotantorakennus 275 382 3 223 0,95 0,93-1,80 rakennukset yhteensä 268 598 286 2 411 594 yleinen, maapohja 31 321 122 297 551 0,95 0,93-1,80 yleishyöd. käytössä maapohja 117 163 0 0,00 0,00-1,80 rakentamaton rakennuspaikka 294 494 8 835 3,00 2,00-6,00 maatalouden tuotantorak. rakennuspaikka 19 379 184 0,95 0,93-1,80 metsätalouden tuotantorak. rakennuspaikka 840 8 0,95 0,93-1,80 maapohjat yhteensä 31 752 998 306 578 yhteensä 300 351 284 2 718 172 Vuoden 2017 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2016 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2017 määräämät veroprosentit. Kiinteistöverolaki muuttuu verovuodelle 2018. Hallitus perui esityksensä yleisen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisesta. Ylärajojen korotus kuitenkin säilyi. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat seuraavasti vuonna 2018: 1) Yleinen kiinteistöveroprosentti, rakennukset ja maapohja: 0,93 1,80 % -> 0,93 2,00 % 2) Muut kuin vakituiset asuinrakennukset: 0,93 1,80 % -> 0,93 2,00 % 38

Lisäksi vuodesta 2018 lähtien usean tuulivoimayksikön muodostamaan tuulivoimapuistoon kunta voi soveltaa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia, jos puiston nimellisteho on yhteenlaskettuna vähintään 10 megavolttiampeeria. Vuonna 2019: 1) Vakituiset asuinrakennukset: 0,41 0,90 % -> 0,41 1,00 % Meneillään on kiinteistöverouudistushanke. Kiinteistöjen verotusarvojen laskentamenetelmät päivitetään siten, että luodaan uusi koko maan kattava uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten ja uudistetaan rakennusluokitus ja rakennusten verotusarvot. Uusia verotusarvoja tarkoitus soveltaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Tavoitteena on veron ajantasaisuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys. Verotus perustuu toteutuneisiin kauppahintatietoihin. Aluehinnat ja aluehintojen laskentaperusteet olisivat avoimesti nähtävillä Arvioitu verotulo 2015 2020 Suomussalmella Pohjana Kuntaliiton ennustekehikko 6.10.2017 Suomussalmi 1 000 S Kuntaliitto 6.10.2017 Yhteenveto TILIVUOSI 2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020** Verolaji Kunnallisvero 21 966 21 329 20 746 20 196 20 596 21 087 Muutos % 0,7-2,9-2,7-2,7 2,0 2,4 Yhteisövero 2 942 2 585 2 825 2 799 2 889 3 008 Muutos % 11,6-12,1 9,3-0,9 3,2 4,1 Kiinteistövero 2 480 2 594 2 674 3 032 3 032 3 032 Muutos % 0,0 4,6 3,1 13,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 27 387 26 508 26 245 26 027 26 517 27 127 Muutos % 1,7-3,2-1,0-0,8 1,9 2,3 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 119,4 119,8 120,7 122,2 123,7 125,5 Kuluttajahintaindeksin muutos -0,2 0,3 0,8 1,2 1,2 1,5 Peruspalvelujen hintaindeksi 129,3 130,1 128,0 128,6 129,8 132,1 Peruspalv. hintaindeksin muutos 0,6 0,6-1,6 0,4 1,0 1,8 39

Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Tuloveroprosentti ja efektiivinen kunnallisveroaste 1 000 Suomussalmi 7.10.2016 Verovuosi 2011 2012 2013 2014 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** Ansiotulot 156 477 160 005 161 406 162 727 159 829 160 992 160 268 160 316 161 093 Maksettava vero 20 385 20 567 20 912 22 311 21 685 21 687 20 860 20 967 21 124 Tuloveroprosentti 19,50 % 19,50 % 19,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % Kunnallisveroaste 13,03 % 12,85 % 12,96 % 13,71 % 13,57 % 13,47 % 13,02 % 13,08 % 13,11 % 0,22 0,2 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 Tuloveroprosentti Kunnallisveroaste 40

Valtionosuudet 2018 2020 Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita vähennettiin ja laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perusteella. Valtionosuusrahoituksen kokonaisuus 2015 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Valtion talousarvioesityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudeksi esitetään 8,543 milj. euroa vuonna 2018 (noin 35 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017). Suurimmat muutokset valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta ja valtionosuuslain mukaisesta kustannustenjaon tarkistuksesta. Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,34 vuodelle 2018 ja kunnan omarahoitusosuus 3 540,30 euroa/asukas. (Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2015 ja Valtion talousarvioesitys 2018) Arvioidut valtionosuudet 2015 2020 1000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Valtionosuudet 32 947 32 778 32 177 31 307 31 116 6 070 Muutos, % -1,7-0,51-1,8-2,7-0,61-80,1 /asukas 3 952 4 004 4 010 3 987 4 090 798 41