Lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokous 6 MUISTIO 7 20.11.2013 klo: 12 15 (Helsinki: Mannerheimintie 103b, Ursa Minor Kuopio: Microkatu 1, Maikki) Paikalla: Helsingissä: Erkki Palva (puheenjohtaja), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Minna Palhamo (varapuheenjohtaja), Lääketietokeskus, poistui paikalta klo 14 Katri Hämeen-Anttila (sihteeri), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Kirsi Markkanen, Tehy Katariina Lehtinen, Yliopiston Apteekki Jorma Komulainen, Duodecim Riitta Vuorisalo, SOSTE Johanna Salimäki, Apteekkariliitto Laura Labart, Lääketeollisuus ry, saapui paikalle 13.35 Laura Niemi, (viestintätiimi) Pirkko Johansson (lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä) Risto Huupponen (koulutustyöryhmä) Marja Airaksinen (tutkimustyöryhmä) Kari Raaska (lääkeinformaatiota ammattilaisille -työryhmä) 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion läpikäyminen Puheenjohtaja Erkki Palva avasi kokouksen klo 12.03. 2. Katsaus Kanta-palveluiden ajankohtaiseen tilanteeseen Vesa Jormanainen ja Riitta Konttinen, OPER-yksikkö, THL Riitta Konttinen esitteli Kanta-palveluiden käyttöä ja käyttöönottoa (liite 1). Keskustelua Lääketietokannan rakenteistamisen kehittäminen suorassa yhteydessä Kantapalveluiden näkymiin ja ne toteutetaan rinnakkain. Kela on toteuttanut esiselvityksen lääketietokannan kehittämisestä. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämistä ollaan myös suunnittelemassa (Tikesosprojektille jatkoa) Vanhojen potilasasiakirjojen ja tietojen arkistointiprojekti menossa myös, organisaatiokohtaisesti katsotaan, miten vanhojen potilasasiakirjojen ja tietojen siirtämisessä edetään. Pilottiprojekti on menossa. Valviran ja Fimean yhteinen esiselvitys reseptikeskuksen tietojen hyödyntämisestä viranomaisvalvonnassa menossa Kelan kanssa on myös pohdittu, millaista tietoa voitaisiin tulevaisuudessa saada ulos raportein raporttimäärittely Organisaatiot itse kokoavat käyttöasteita sähköisen lääkemääräyksen käytön määrästä, seuranta esim. toimintapisteittäin (käytön ohjaus, käytännölliset ongelmat jne.). Vaihtelee organisaatioittain, ei systemaattista.
Rakenteiden muoto antaa mahdollisuuden muihinkin käyttötarkoituksiin kuin hoidolliseen käyttöön, mutta tämä ei vielä ole ollut tarkastelussa. Lainsäädäntö ei tue massiivisia tiedon luovuttamisia (esim. tallennetun tiedon tutkimuskäyttöä) Potilastietojärjestelmiltä ja apteekkitietojärjestelmiltä vaaditaan loki-ominaisuus ja organisaatioilla tulee olla omavalvontasuunnitelma: systemaattinen seurantatapa miten potilastietoja käytetään. Potilaalla on oikeus pyytää lokitiedot eli saada tietää, kuka on käynyt hänen tietojaan tarkastelemassa ja missä organisaatiossa. Myös omiin tietoihin tulee näkyviin missä henkilökohtaisia tietoja on katsottu organisaatiokohtaisesti eli potilas itse voi myös katsoa missä tietojaan on katsottu Ammattilaisten näkymässä tulee olemaan yhteenvetosivu potilaan diagnooseista, lääkityksestä, riskitiedoista jne. jne. Vastaavaa yhteenvetosivua ei tule olemaan potilaille, mutta lääkityksen yhteenvetotieto ja reseptikeskuksen tietoja on myös potilaan näkymässä ja esimerkiksi resepteistä potilas voi tulostaa itselleen yhteenvedon. Potilaan kieltomahdollisuus on monipuolinen, hän voi valita joko kokonaan kieltämisen tai osittain. Potilaan tietoja tarkasteleva ammattilainen ei näe, onko häneltä jokin yksittäinen tieto kielletty (lakisääteisesti asia on näin). Potilaalla oikeus kieltää myös yksittäisen lääkkeen näkymisen terveydenhuollon ammattilaisilta, PKVlääkkeiden näkymistä ei kuitenkaan voida kieltää väärinkäytösten estämiseksi. Mukana lääkitystiedoissa on ainoastaan lääketietokannassa olevat lääkkeet itsehoitolääkkeet eivät tule mukaan näkymään. Kaikki sähköiset lääkemääräykset näkyvät (ei väliä onko lääkevalmiste Kela-korvattu vai ei). Suomessa potilaalla ei ole mahdollisuus täydentää virallisia häntä koskevia potilasasiakirjoja itse eli potilaskohtainen tieto kertyy virallisten potilastietojärjestelmiin kirjattujen tietojen pohjalta. 3. Lääkeinformaatioon liittyvät indikaattorit tilannekatsaus Hannes Enlund, Fimea Lääkepolitiikka 2020 -indikaattorityö (liite 2) Ollaan siinä vaiheessa, että lopulliset indikaattorit pitäisi valita ja pystyttää seurantajärjestelmä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. On käynyt ilmeiseksi, että pitää keskittyä muutamiin keskeisiin ydinindikaattoreihin, joiden myötä saadaan helposti ja jatkuvasti kertyvää tietoa. Ympärillä voi olla laajempaa seurantaa muista asioista. Lääkeinformaation alueelle ehdotetaan kolmea indikaattoria: o osuus aikuisväestöstä, joka on saanut tietoa käyttämistään lääkkeistä kuluneen vuoden aikana (AVTK / THL) o Osuus astmaatikoista, joka on saanut neuvontaa astman hoidosta kuluneen vuoden aikana (Allergiabarometri / SAL) o Osuus itsehoitolääkkeitä ostaneista apteekin asiakkaista, joita on neuvottu ostotilanteessa (Kansalaiskysely, haamuasiakas / SAL, Yliopisto Apteekki) Missä määrin nämä ehdotetut indikaattorit ovat käytettävissä tähän tarkoitukseen, on keskusteltava sidosryhmien kanssa. Vielä ei ole asiasta keskusteltu. Näiden keskeisten indikaattoreiden lisäksi lääkeinformaation kehittymiseen liittyisi muita seurantakohteita.
Keskustelua: SAL astmabarometria on tehty kolme kappaletta Astma-ohjelman aikana ja v. 2010 tehty yksi allergiabarometri, jonka aineiston analysointi vielä käynnissä. Tiedon kerääminen on koordinoitu iho- ja allergiasairaalaan, jossa aineisto on myös analysoitu eli SAL ei ole osallistunut tutkimuksen toteutukseen, ainoastaan tiedon keräämiseen on annettu apua apteekkien kautta. SAL tarvitsee siis jatkossakin tahon, joka aineiston analysoisi. 2014 ja 2018 on ollut tarkoitus toteuttaa seuraavat allergiabarometrit. SAL haamuasiakaskyselyitä on tehty muutamien vuosien ajan. Pitkäaikainen yhteistyökumppani kuitenkin lopettaa eli uuden yhteistyökumppanin hakeminen on edessä. Tässä muutosvaiheessa on tarkoitus pitää pari välivuotta, mutta tulevaisuudessa tarkoitus kuitenkin haamuasiakastutkimuksia tehdä. Ehdotetuissa indikaattoreissa puhutaan osuuksista eli ne ovat määrällisiä indikaattoreita. Olisi tärkeää olla myös laadullisia indikaattoreita miten hyvin lääkeinformaatio on ymmärretty, miten hyvin se tukee hoidon tavoitteita. AVTK -tutkimuksen analysointi voisi onnistua osana väitöstutkimusta Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian osastolla. Sähköisten tietolähteiden käyttöä pitäisi myös seurata. Ehdotetuissa indikaattoreissa on pyritty huomioimaan myös niiden käytön helppous eli pyritään käyttämään sellaista tietoa, mikä on olemassa tai mitä kerätään osana olemassa olevia tutkimushankkeita. AVTK:ssa hyvät ja huonot puolensa o Indikaattoreiden pitäisi olla sellaisia, että asia ymmärretään samalla tavoin. AVTK:ssa oleva kysymys joka on saanut tietoa käyttämistään lääkkeistä onko yksiselitteinen? Tiedämmekö, mitä kysymyksellä oikeasti mitataan (vrt. pari lausetta lääkehoidosta vs. puolen tunnin mittainen ohjaussessio). o kuluneen vuoden aikana on muistamisen näkökulmasta suhteettoman pitkä aika eli mitataan mielikuvia. o AVTK vahvuus on hyvä vastausprosentti ja laaja vastaajien määrä, mahdollisuus katsoa trendejä. Kyseessä on hyvä aineisto puutteistaan huolimatta, sillä aika vähän on väestöpohjaisia tutkimuksia olemassa esim. internetin käytöstä. AVTK:n kautta saadaan tietoa siitä, minkä kanavan kautta tietoa saadaan väestötasolla. jos aivan uutta indikaattoria lähdettäisiin luomaan, silloin olisi tärkeää pohtia mittarin validiteettia tarkemmin. mistään ei ole tullut hyvää indikaattori-aihiota, joka huomioisi laadullisen näkökulman vaikea saada tietoa indikaattorin avulla, mutta laadullista näkökulmaa voisi hakea osana erilliskyselyitä ja selvityksiä. Lääketieto ei tule pelkästään ammattilaisten kautta ja siksi seurantakohteisiin kannattaisi lisätä mediaseuranta. Opintojaksojen määrän lisäksi tai sijaan pitäisi arvioida lääkeinformaatioaiheiden käsittelyn laajuutta opintojaksoilla. Mukaan pitäisi ottaa lääkeneuvonnan taitojen opetuksen arviointi. Todettiin, että jako muutamaan lääkeinformaatioon liittyvään keskeiseen indikaattoriin ja muihin seurantakohteisiin on hyvä. Muihin seurantakohteisiin tulee liittää laadullisen tiedon keräämistä.
Jatkotyöstö Ennen indikaattoreiden käyttöönottoa on tarkoitus keskusteluttaa asia vielä sidosryhmillä. Indikaattoriehdotukset ovat tulossa lausuntokierrokselle alkuvuodesta. Jos jollakulla koordinaatioryhmän jäsenellä on tiedossa hyviä lääkeinformaatioon liittyviä tutkimuksia tai ehdotuksia tutkimuksiksi, joista saisi koottua seurantatietoa, voi laittaa viestiä Hannes Enlundille (hannes.enlund@fimea.fi). Myös muita yksityiskohtaisia kommentteja ehdotettuihin indikaattoreihin voi lähettää ennen vuodenvaihdetta, jolloin ne huomioidaan lausuntokierrokselle menevässä versiossa. Keskustellaan seuraavissa koordinaatioryhmän kokouksissa jatkosta, esim. koordinaatioryhmän ja muiden työryhmien roolista. Tutkimustyöryhmän joulukuun kokouksessa pohditaan tutkimuksen näkökulmasta erityisesti seurantakohteita. o Mitä olemassa olevia tiedonlähteitä on, kannan ottaminen menetelmällisiin asioihin, onko tarve luoda uusia tiedonkeruujärjestelmiä jne. 4. Lääkeinformaatiofoorumin 10.10.2013 kuulumiset Keskusteltiin Lääkeinformaatiofoorumin onnistumisesta: Jatkossa voisi tehostaa viestintää siitä, että tilaisuus on avoin kaikille o tärkeää myös jatkossa, että tilaisuus on avoin, koska kaikki toimijat eivät ole mukana työryhmissä o työryhmät eivät ole ainoa mahdollisuus osallistua lääkeinformaatioverkoston työhön Lääkeinformaatiofoorumi nähtiin tärkeäksi, sillä aika ajoin on tarpeellista kokoontua ja keskustella, mitä eri työryhmissä tapahtuu Seuraavia Lääkeinformaatiofoorumeja järjestäessä pitää miettiä, miten parhaiten voidaan huomioida tilaisuuden kaksi kohderyhmää: työryhmien jäsenet + ulkopuoliset henkilöt Todettiin, että työryhmissä mukana olevat henkilöt eivät ehkä ole vielä tiedostaneet omaa rooliaan viestin välittäjänä ulospäin muille sidosryhmille: jokaisen työryhmän jäsenen vastuulla on kertoa verkoston toiminnasta ja projekteista omille sidosryhmilleen. o Lääkeinformaatiofoorumissa käydyissä keskusteluissa oli käynyt myös ilmi, että, sellaisetkin henkilöt, ketkä eivät ole työryhmissä mukana, olisivat halukkaita kertomaan lääkeinformaatioverkoston toiminnasta esim. kansainvälisissä yhteyksissä ja tällä tavoin markkinoida suomalaista lääkeinformaation kehittämistä ja yhteistoimintaa. Tätä varten voisi olla hyvä laatia esim. kalvomateriaalia. o Tiedottamista voisi tehostaa ja julkaista esim. Sic!-lehdessä koontina, mitä verkostossa tapahtuu ja miten sen toimintaan voi osallistua, vaikka ei olisi työryhmän jäsenenä. Myös lääkeinformaatioverkoston toiminnasta tehtyjen tutkimusten tuloksia pitää julkaista eri kanavissa tietoisuuden lisäämiseksi (tutkimustyöryhmä). Lääkeinformaatioverkoston toiminnasta kertomisen lisäksi on tärkeää kuunnella työryhmien ulkopuolisten tahojen ja henkilöiden toiveita lääkeinformaation kehittämiseksi ja tuoda niitä työryhmien tietoon. Jatkossa Lääkeinformaatiofoorumeissa voisi olla tilannekatsaus työryhmien toimintaan sekä joidenkin tiettyjen projektien laajempi esittely o esimerkiksi Lääkeinformaatiota ammattilaisille -työryhmälle Lääkeinformaatiofoorumi on hyvä tiedottamisen väylä (kuulijoina terveydenhuollon ammattilaisia eri sektoreilta, joten tieto välittyy hyvin)
Tällä tavoin organisoituna (esitys + kysymyksiä) tilaisuus ei stimuloinut keskustelua. Jatkossa kannattaa harkita muunlaista toteutusta. Myöskään Säätytalo tilana ei välttämättä ollut paras mahdollinen keskustelun näkökulmasta (puhujanpönttö, vajaa sali jne.) Jatkossa Lääkeinformaatiofoorumissa voisi pyrkiä saamaan myös kansainvälistä näkökulmaa, esimerkiksi mitä tapahtuu lääkeinformaation kehittämisessä EU:ssa. 5. Työryhmien kuulumiset Koulutustyöryhmän esitys Opetushallitukselle lääkehoito-osaaminen sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa perustutkinnossa Hyväksyttiin koulutustyöryhmän aiepaperi (liite 3) Todettiin, että esitys Opetushallitukselle lähihoitajien lääkehoito-osaamisen kehittämiseksi on erittäin tärkeä ja hyvin perusteltu. Taustakeskustelua: o Tällä hetkellä eri koulutusyksiköissä ja suuntautumisvaihtoehdosta riippuen osaaminen vaihtelee, eikä ole valtakunnallisesti tasalaatuista o opetusyksiköillä on suuri autonomia koulutuksen sisällöissä, vaikka Opetushallituksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet antaa suuntaviivat o HY ja Super on tehnyt koulutuskokeilun lähihoitajille geriatrisessa lääkehoidossa eli tutkimustietoa on tarjolla koulutustyöryhmän tueksi jatkossa o yksi tavoite on se, että lähihoitajien osaaminen tehdään näkyväksi myös muille terveydenhuollon ammattilaisille. Tällä hetkellä lähihoitajien lääkehoitoosaamista sekä yliarvioidaan että aliarvioidaan. o todettiin, että lausunto ja koulutustyöryhmän toiminta pyrkii nimenomaan lisäämään lähihoitajien lääkehoidon osaamisen tasoa, eikä tavoitteena ole lisätä lähihoitajien vastuuta lääkehoitojen toteutuksessa Viittaukset lääkeinformaatioverkostoon kannattaa poistaa lausunnosta ja kuvata lääkeinformaatioverkosto omassa otsikoidussa kappaleessaan. Näin lukija, joka ei tunne verkostoa, ei ihmettele lukiessaan mistä on kyse. Myös saatteeseen olisi hyvä kuvata lääkeinformaatioverkostoa. Lääkeinformaatiota ammattilaisille -työryhmä Hyväksyttiin työryhmän toimintasuunnitelma (liite 4) Kari Raaskan varajäseneksi koordinaatioryhmään on valittu Outi Lapatto-Reiniluoto Työryhmää on täydennetty ja perusterveydenhuollon edustajaksi on saatu Jaana Puhakka Helsingin kaupungilta Työryhmällä on alkanut kolme priorisoitua projektia: o Ammattilaisille suunnattujen informaatiopalvelujen tunnettuuden lisäämiseksi on päätetty esittää Duodecimille, että Terveysporttiin liitettäisiin ohjeistus, mitä informaatipalveluita on tarjolla ammattilaisille. Lisäksi esitetään, että jokaiseen yliopistosairaalaan nimettäisiin kliinisen farmakologian ja kliinisen farmasian yhteyshenkilöt. Tavoitteena on myös luoda yhtenäinen ja verkostomainen konsultaatiopalvelu. o On aloitettu pilottiprojekti, jossa testataan iäkkäiden potilaiden lääkitystietojen selvittämislomaketta sairaalaan tuleville iäkkäille henkilöille. Jos lomake osoittautuu piloteissa (HUS ja KYS) käyttökelpoiseksi, laaditaan aiepaperi työkalun käyttöönottoon laajemminkin. Tavoitteena on lisätä moniammatillista yhteistyötä (lääkäri-farmasian ammattilainen-hoitaja). o Lääkehoidon toteutumista erilaisissa epätyypillisissä toimintaympäristöissä selvitetään kyselyn avulla. Superin jäsenille lähetetään sähköinen kysely, jossa selvitetään perus- ja lähihoitajien lääketiedon saatavuutta, tarpeita ja lähteitä.
Työryhmän seuraava kokous on tammikuu loppupuolella Työryhmä esittää koordinaatioryhmän pohdittavaksi seuraavat asiat: o Onko mahdollista aiepaperin käsittely sähköpostitse, mikäli koordinaatioryhmän kokousajat eivät aikataulullisesti tue projektin eteenpäin viemistä? päätettiin, että perustellusta syystä ja poikkeustapauksissa aiepapereita voidaan hyväksyä myös sähköpostitse, mutta tavoitteena on, että ne pääsääntöisesti käsitellään kokouksissa. o Voisiko koordinaatioryhmä koota valmiin rahoitushakemuspohjan ja listauksen mahdollisista rahoituslähteistä? Miten Lääkeinformaatioverkosto positioidaan ja mainitaan rahoitushakemuksissa? päätettiin, että koordinaatioryhmä laatii lääkeinformaatioverkoston toiminnasta ja sen tavoitteista kuvauksen, jota kukin työryhmä ja toimija voi tarvittaessa käyttää esimerkiksi rahoitushakemuksissa. Sen sijaan koordinaatioryhmä ei laadi listaa mahdollisista rahoituslähteistä, sillä verkostossa on hyvin monenlaisia eri projekteja ja rahoituslähteet voivat olla sen myötä myös hyvin moninaisia. Todettiin, että hankkeet ja projektit voivat hakea toimintaohjeen mukaisesti oikeutta logon ja sloganin käyttöön myös rahoitushakemuksiin laatimalla aiepaperin koordinaatioryhmän hyväksyttäväksi. Pyynnöstä koordinaatioryhmä voi aiepaperia käsitellessään myös pohtia ja ehdottaa mahdollisia rahoituslähteitä yksittäisille projekteille. Helsingin yliopistossa on alkamassa ammattilaisille suunnatun lääkeneuvonnan oppaan päivittäminen. Samalla päivitetään myös farmakoterapia-opas lääkeneuvontaa varten. Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä Hyväksyttiin työryhmän toimintasuunnitelma (liite 5) Hyväksyttiin aiepaperi: Erityisryhmien lääketiedon tarpeiden selvittäminen (kuurot, näkövammaiset, iäkkäät, maahanmuuttujat) (liite 6) o pilotti menossa parhaillaan ja varsinainen kysely toteutetaan tammihelmikuussa sähköisesti. Näkövammaisille kysely toteutetaan puhelimitse ja viittomakieliselle kysymykset tulevat viitottuna. Fimea analysoi tulokset. o Kyselyn tulosten perusteella päätetään kehittämistoimenpiteistä jatkossa o Todettiin, että syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, esim. työttömät ja mielenterveyspotilaat olisivat tärkeä kohderyhmä tälle kyselylle. Pohdittiin mahdollisia väyliä tavoittaa tätä kohderyhmää ja todettiin se haastavaksi. Mahdollisia keskustelussa esiin tulleita väyliä: Mielenterveyden keskusliitto Työttömien kattojärjestö Tieto kyselystä verkkosivuille tai keskustelupalstoille, esimerkiksi Päihdelinkki Fimea pohtii parhaillaan lääketiedon linkkikokoelman toteuttamista Keväällä 2014 toteutetaan projekti apteekkien ja koulujen yhteistyön lisäämiseksi lääkekasvatuksessa. Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Åbo Akademiin farmasian opiskelijat pitävät lääkekasvatustunteja osana apteekkiharjoitteluaan. Itä- Suomen yliopistossa tehtävä on opiskelijoille pakollinen, muissa yliopistoissa vapaaehtoinen. Projektissa selvitetään kokemuksia kyselyiden avulla opettajilta, opiskelijoilta ja apteekkien vastuuhenkilöiltä.
Työryhmässä on otettu toimintatapa, että jokaiseen kokoukseen pyydetään esittelyjä. Viime kokouksessa kuultiin Kela-kertusta. Tutkimustyöryhmä selvitys lääkeinformaatiotutkimuksesta Suomessa julkaistaan ensi viikolla (marraskuun 2013 loppuun mennessä) Hyväksyttiin tutkimusstrategian luonnos (liite 7) lausuntokierrokselle muihin työryhmiin seuraavin tarkennuksin: o Tutkimusstrategiassa pitäisi näkyvämmin mainita lääkeinformaatiotutkimuksen seurannasta: mitä tapahtuu Suomessa ja kansainvälisesti ja miten tutkimustyöryhmä tiedottaa tästä. Tärkeää on myös tutkimustarpeiden esiin tuominen aktiivisesti, tutkimuksen stimuloiminen. o Tutkimustyöryhmän rooli tutkimusstrategian toteuttamisessa -kohtaan tulisi lisätä myös hoitotieteen alan toimijoita mahdollisina yhteistyökumppanina, esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus. o Tutkimusstrategiaan voisi lisätä lyhyen kappaleen selvityksen ydintuloksista: mitä lääkeinformaatioon liittyvää tutkimusta Suomessa on ja mistä alueista puuttuu tietoa. o Tutkimustyöryhmän tärkeä rooli on myös yhteistoiminnan lisääminen eri tutkijoiden välillä: foorumi, jossa eri ammattiryhmät voivat luontevasti kokoontua ja verkostoitua. Ei pelkästään terveydenhuollon eri sektorit ja ammattikunnat, vaan myös esimerkiksi tutkimusryhmät, jotka selvittävät esim. informaation vastaanottamista, viestinnällisiä aspekteja jne. Fimea julkaisee verkkouutisen tutkimusstrategiasta viimeistään siinä vaiheessa, kun tutkimusstrategia hyväksytään. Verkkouutisen laatimista ja kommenttien pyytämistä tutkimusstrategian luonnoksesta pohditaan. 6. Koordinaatioryhmän toimenpide-ehdotusten tilanne Käypä hoito -suositus itselääkinnästä o Käypä hoito -johtoryhmä on hyväksynyt aihe-ehdotuksen eli tämä hoitosuositus laaditaan. Parhaillaan kootaan hoitosuositustyöryhmää. Potilasnäkökulma huomioidaan suosituksessa. Käypä hoito -suositus toteutetaan vuosina 2014 1015. o Hoitosuosituksen kohderyhmänä on apteekkien henkilöstö, muu terveydenhuollon henkilöstö ja kansalaiset o Suositukseen valikoidaan tietyt teemat, ei koko itsehoidon kenttää kattava o Todettiin, että on jo olemassa Käypä hoito -suosituksia, joista voidaan hyödyntää tietoa tämän hoitosuosituksen laatimisessa. Samoin näytönastekatsauksia voidaan myös hyödyntää. Koulutus terveystoimittajille o Finohta, Duodecimin Käypä hoito ja Fimea tulee järjestämään kevättalvella 2014 terveystoimittajille suunnatun puolen päivän koulutustilaisuuden lääketiedon kriittisestä arvioinnista. o Kyseessä on kolmas seminaari tälle kohderyhmälle Finohtan ja Duodecimin järjestämänä. Aikaisemmat aiheet ovat olleet kliinisen tutkimustiedon kriittinen arviointi ja sidonnaisuudet lääketieteessä. o Perinteisesti koulutuksissa on ollut parikymmentä osallistujaa ja tieto koulutuksesta on välitetty terveystoimittajien verkostoissa. o Suunnittelu alkaa joulukuun alkupuolella.
Kevättalvella järjestetään lääkeinformaatioverkoston työryhmien puheenjohtajien ja sihteereiden yhteiskokous, jossa pohditaan työryhmien välisen yhteistyön kehittämistä. STM, THL, Duodecim, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto järjestää 3.12.2013 Terveysfoorumin klo 9 alkaen Biomedicumissa. Aiheena: Näytön käytön tulevaisuus Suomessa (mitä tulee tapahtumaan näyttöön perustuvalle terveydenhuollolle ja lääketieteelle). Tilaisuus on maksuton. 7. Toimenpiteet ennen seuraavaa kokousta ja seuraava kokous Sihteeri lähettää kokouskutsun koordinaatioryhmän seuraavaan kokoukseen materiaaleineen 9.1.2014 Seuraavat kokoukset: o 23.1.2014 klo: 13-15 (Fimea, Aelita, 4. krs., Helsinki, videoyhteys Kuopioon, Microkatu 1, Fimea, Aino) o 13.3.2014 klo: 13-15 (Fimea, Ursa Minor, 1. krs., Helsinki, videoyhteys Kuopioon, Microkatu 1, Fimea, Aino) o 15.5.2014 klo: 13-15 (Fimea, Aelita, 4. krs., Helsinki, videoyhteys Kuopioon, Microkatu 1, Fimea, Aino)