Lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokous 2/ klo: (Mannerheimintie 103, Aelita, 4. krs.) MUISTIO

Transkriptio

1 Lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokous 2/ klo: (Mannerheimintie 103, Aelita, 4. krs.) MUISTIO Läsnä: Erkki Palva (puheenjohtaja), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Katri Hämeen-Anttila (sihteeri), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Minna Palhamo (varapuheenjohtaja), Lääketietokeskus Laura Labart, Lääketeollisuus ry Inka Puumalainen, Yliopiston Apteekki Johanna Salimäki, Apteekkariliitto Kirsi Sillanpää, Tehy Tarja Pajunen, Hengitysliitto ry Laura Niemi, Suomen sairaanhoitajaliitto (viestintätiimin edustaja) Marja Airaksinen, Helsingin yliopisto (tutkimustyöryhmän edustaja) Outi Lapatto-Reiniluoto, HUS (lääkeinformaatiota ammattilaisille -työryhmän edustaja) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello Viestintä Kauden pääviestien pohdintaa viestintäsuunnitelmaa varten Keskusteltiin mahdollisista pääviesteistä viestintäsuunnitelman laatimisen tueksi Keskustelun pohjalla oli seuraavat aihiot eri kohderyhmien pääviesteiksi, joita viestintätiimi muokkaa edelleen: 1) lääkeinformaatioverkostossa mukana olevat organisaatiot Lääkeinformaatioverkosto kokoaa kaikki keskeiset lääkealan toimijat yhteiseen ponnistukseen paremman ja luotettavan lääketiedon puolesta Lääkeinformaatioverkostossa toteutuva yhteistyö on kansainvälisestikin poikkeuksellista 2) terveydenhuollon ammattilaiset Luotettavan lääketiedon puolesta -slogan kertoo laajasta lääkealan yhteistyöstä Vuoteen 2020 kestävän yhteistyön tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoa lääkkeistä ja tukea järkevää lääkehoidon toteutumista --> tavoitteena jatkumo, ettei loppuisi 2020, käytännöt olisivat pysyviä Lääkeinformaatioverkostossa tuotetaan terveydenhuollon ammattilaisille ja potilaille lääkeinformaatiotyökaluja ja kehitetään moniammatillista lääkeinformaatiotoimintaa Keskustelua: Pääviesteissä on tärkeää olla jatkumo edelliseltä kaudelta o työryhmien viestit tärkeitä, mutta ne eivät saa pirstaloida pääviestejä. Koordinaatioryhmän tehtävänä on linkittää työryhmien viestit pääviesteihin ja varmistaa jatkuvuus. Omat pääviestit eri kohderyhmille Pääviestit on oltava helposti muistettavassa muodossa ja niiden tulisi sopivalla tavalla haastaa kysymään / jatkamaan keskustelua Tärkeitä teemoja, mitä pääviesteissä pitäisi nousta esiin: o lääkeinformaation kehittämistä koordinoidaan o tavoitteena hyvä lääkehoito, vaikuttavuus o lääkeinformaatio kaikille, luotettava lääketieto o asiakas / potilas keskiössä kaikilla on oikeus luotettavaan lääkeinformaatioon,

2 o partnership luotettava lääkeinformaatio on yhteinen asia, yhteinen tahtotila; hoidosta sopiminen, yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välillä. Todettiin, että yhteistyö ei sinällään ole itseisarvo, eikä lääkeinformaatio sinällään ole itseisarvo --> nämä täytyy nivoa tavoitteisiin eli lääkehoidon onnistumiseen Tehdään lääkeinformaatioverkoston logoa ja slogania tunnetuksi, hyväksytyn tiedon logona. Tavoitteena voisi olla aktivoida eri tahoja hakemaan lupaa logon ja sloganin käyttöön aiepaperimenettelyn kautta. Sovittiin, että koordinaatioryhmän jäsenet lähettävät Laura Niemelle lyhyesti sähköpostitse mitä lisäarvoa lääkeinformaatioverkostosta on ollut. Tavoitteena on koota sanoja, tunnetta, adjektiiveja pääviestien taustaksi eli hyvinkin lyhyesti, 1 2 lausetta riittää. Lääkeinformaatiofoorumin ajan ja teeman päättäminen Päätettiin Lääkeinformaatiofoorumin ajaksi tiistai klo 9 12 (Ursa Minor & Major, Fimea) Sovittiin alustavasti Lääkeinformaatiofoorumin teemaksi Mitä on laadukas lääkeinformaatio? esitetään lääkeinformaatioverkostossa toteutettujen tutkimusprojektien tuloksia lyhyesti (n. 15 minuutin esityksiä keskustelun pohjaksi) pyritään lisäksi saamaan mukaan potilasnäkökulmaa ja konkreettisia esimerkkejä, esimerkiksi tilanteista, missä potilas on saanut ristiriitaista tietoa (ristiriitainen tieto nousi potilaille suunnatussa kyselyssä yhdeksi lääketiedon käyttämisen haasteeksi) o case-kuvaus jostakin potilasryhmästä miten sairauden eteneminen vaikuttaa lääketiedon tarpeeseen o case-kuvaus potilas ristiriitaisen lääketiedon armoilla linkataan verkoston toiminta näihin tutkimustuloksiin ja case-tapauksiin mitä verkostossa pitäisi jatkossa tehdä? Lääkeinformaatiofoorumin tavoitteena on tehdä verkoston toimintaa ja sen puitteissa toteutettua tutkimustoimintaa näkyväksi Tavoitteena on saada osallistujia lääkeinformaatioverkoston työryhmien jäsenten ulkopuolelta aikaisempaa enemmän Sovittiin, että sihteeri laatii ohjelmaluonnoksen, mikä hyväksytään seuraavassa kokouksessa 3. Työryhmien kuulumiset Lääkeinformaatiota ammattilaisille -työryhmä Lääkeinformaation saatavuuden varmistaminen SOTE-uudistuksessa pienryhmässä on pohdittu, miten asiassa edettäisiin: yksi vaihtoehto on, että pohditaan valtakunnallista mallia, esim. yliopistosairaaloiden alueiden tasolla. Toinen vaihtoehto on, että keskitytään ainoastaan pääkaupunkiseudulle, jonne luodaan malli, jota voidaan monistaa muualla. Paikallisen mallin pohtimista puoltaa se, että eri puolella Suomea on monenlaisia paikallisia, hyviä tapoja toimia. Voi olla helpompaa tehdä pienemmän mittakaavan suunnitelma ensin. Keskusteltiin, että olisi joka tapauksessa hyvä laatia taustapaperi, jossa kuvattaisiin, millaisia viestejä lääkeinformaatioverkoston kautta haluamme välittää. Ei oteta kantaa rakenteisiin, vaan toimintaan. Taustapaperi toimisi työkaluna, minkä avulla lääkeinformaation saatavuuden varmistaminen olisi helpompi nostaa esiin eri yhteyksissä. Taustapaperissa kuvattaisiin hyvät lääkeinformaatiokäytännöt; mitä pitäisi säilyttää ja toisaalta mitä kehitettävää on. Kuvauksessa voisi pohtia eri tasoisia lääkeinformaatiopalveluita: mitä pitäisi olla valtakunnan tasolla, SOTE-alueen tasolla (olipa SOTE-rakenne lopulta minkälainen tahansa) sekä perusterveydenhuollon tasolla.

3 Tietoa lääkeinformaatiopalveluista ammattilaisille julkaistaan pian Terveysportin etusivulla. Tutkimustyöryhmä Toimintasuunnitelmaa pohditaan parhaillaan, seuraava kokous on Seurantatutkimus menossa, lääkeinformaatioverkostossa mukana viime kaudella olleiden haastatteluista on nyt noin puolet tehty (n. 20). Tarkoituksena on koota ensimmäiseksi taulukko toimenpiteistä, mitä on lähtenyt liikkeelle eri organisaatioissa. Tutkimushaastatteluja kommentoitiin mielekkäänä, antoisana ja vuorovaikutteisena haastatteluna, joka palveli myös haastateltavia ja auttoi reflektoimaan lääkeinformaatioverkoston ensimmäistä kautta myös oman organisaation näkökulmasta. Aikuisväestön terveystutkimus-aineistosta (THL) on myös parhaillaan tutkimus menossa Helsingin yliopistossa. Tästä tullaan saamaan trenditietoa lääketietolähteiden käytöstä eri aikoina. Keskusteltiin tutkimustyöryhmän jäsenten sidonnaisuusilmoituksista ja todettiin, että vielä usealta ilmoitus puuttuu. Koordinaatioryhmä totesi, että lääkeinformaatioverkoston sovittu toimintatapa on, että tutkimustyöryhmän jäseniltä ja varajäseniltä vaaditaan sidonnaisuusilmoitukset. Koordinaatioryhmän sihteeri lähettää muistutusviestin tutkimustyöryhmän niille jäsenille ja varajäsenille, jotka eivät vielä ole lähettäneet tai päivittäneet sidonnaisuusilmoitustaan. Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä Työryhmä on valinnut koordinaatioryhmään edustajakseen Pekka Kankaanpään Munuais- ja maksaliitosta ja hänen varajäsenekseen Sami Kaivoksen Sydänliitosta. Potilasjärjestökyselystä on valmistumassa toukokuuhun mennessä gradu, viime kokouksessa kuultiin tuloksia. Kokouksen teemana oli erityisesti toimintasuunnitelman luonnostelu. pohdittiin, miten saadaan hyödynnettyä kyselyn tuloksia meneillään olevan kauden toiminnassa. Tutkimus mm. tunnisti eri pitkäaikaissairautta sairastavien potilaiden ryhmiä, jotka näyttäisivät tarvitsevan lääketietoa muita enemmän. Tunnistettiin myös se, että potilas tarvitsee eri tilanteissa erilaista informaatiota (esim. sairauden vaihe tai pitkäaikaissairailla ikääntyminen ajan myötä). Toimintasuunnitelmaan tarvitaan konkreettisia projekteja. pohdittiin paljon myös linkkikokoelman hyödynnettävyyttä ja todettiin sen olevan vanhanaikainen tapa pyrkiä tavoittamaan lääkkeiden käyttäjiä. Tämä toki tiedettiin jo linkkikokoelmaa laatiessa, mutta resurssien puuttuessa linkkikokoelma päädyttiin laatimaan (esimerkiksi hakukoneen luomiseen ei ollut mitään mahdollisuutta) Keskusteltiin, että potilasjärjestökyselyn tulostenkin näkökulmasta voisi olla hyvä tuottaa terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua tietoa kiistanalaisista asioista (esim. T3-hormoni, statiinit, influenssarokote) ja antaa heille taustatietoa potilaiden kanssa keskustelun tueksi. Lisäksi olisi tärkeää kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia kysymään potilailta, onko potilas hakenut tietoa netistä ja millaista on löytynyt. Todettiin, että on myös olemassa suuri ryhmä potilaita, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita omista lääkkeistään. Toisaalta potilailla on oikeus saada hoitoa ja tietoa lääkkeistään, mutta heillä on myös vastuu ja velvollisuus ainakin tietää mitä lääkkeitä on käytössä. Lääkehoitosuunnitelma on tässä tärkeä työkalu. Koulutustyöryhmä Työryhmän kokouksessa on ollut vieraana opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallituksesta ja hän on kertonut ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista muutoksista ja lääkehoidon osaamisen kehittämisestä ammatillisissa perustutkinnoissa.

4 Myös koulutustyöryhmä on pohtinut toimintasuunnitelmaa tälle kaudelle ja siinä yhteydessä on noussut esiin toiveita yhteistyöhön muiden työryhmien kanssa seuraavasti: Yhteistyö tutkimusryhmän kanssa lääkehoidon täydennyskoulutustarpeiden kartoittamiseen (osana myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden valmiudet ohjata opiskelijoita lääkehoidossa ja arvioida osaamista). Yhteistyö tutkimusryhmän ja lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän kanssa tutkimus- ja kehittämishankkeen käynnistämiseksi www-sivuston/oppimisympäristön kehittämiseksi terveydenhuollon eri ammattilaisten ja opiskelijoiden lääkeinformaatioon liittyvän opetuksen tueksi ja oppimateriaaliksi (vrt. laakekasvatus.fi). TKI-hankkeessa yhdistyisivät tutkimus- ja kehitysyhteistyö, ja hankkeelle voitaisiin hakea yhteisrahoitusta. 4. Koordinaatioryhmän toiminta Keskustelua Sähköiset kansalaisille suunnatut lääkeinformaatiopalvelut mitä ne ovat tai voisivat olla? seminaarin onnistumisesta ja sisällöstä Osallistujia tilaisuudessa oli noin 20 Alustajana toimi Arto Holopainen Kuopio Innovationista, luento oli lennokas ja siitä pidettiin. Esityksen diat linkitetään luennoitsijan luvalla Innokylään Todettiin, että on oltava vaihtoehto myös niille, jotka eivät halua käyttää mobiilisovelluksia tai internetiä ja että tarvitaan myös tiedon tulkkaajia Todettiin, että muiden tahojen (esim. potilasjärjestön) on hyvin vaikea laittaa linkkiä yksittäisen lääkeyrityksen (erittäin hyvillekin) sairauskohtaisille sivustoille, ettei tätä tulkita yhden lääkeyrityksen mainostamiseksi tai suosimiseksi. Todettiin, että olisi hienoa, jos yritykset voisi tehdä yhteistyötä ja esim. koota astmainhalaattoreiden käyttöohjeet samaan sivustoon / portaaliin o esimerkkejä tällaisesta public-private-partnerships -yhteistyöstä löytyy Euroopasta, esimerkiksi Saksassa on luotu yhteinen portaali lääkeyritysten ja viranomaisten yhteisrahoituksella Pohdintaa siitä, miten lähdettäisiin toteuttamaan keskustelun avausta laadukkaasta lääkeinformaatiosta (keskustelun pohjana liite 2) Keskustelun avauksen tavoitteena on tehdä näkyväksi lääkeinformaation ja lääkeneuvonnan merkitystä lääkehoidon onnistumisen ja lääkitysturvallisuuden varmistamisessa. Lisäksi tavoitteena on kuvata eri ammattilaisten roolia lääkeneuvonnassa ja lääkeinformaation välittämisessä sekä lisätä yhteistyötä. Kohderyhmänä on erityisesti terveydenhuollon ammattilaiset. Todettiin, että Lääkeinformaatiofoorumi olisi hyvä foorumi käynnistää laajempaa keskustelua asiasta. Keskustelun avausta voidaan hyödyntää myös SOTE-keskustelussa. Ideoitiin, että keskustelun avauksen laatimisen yhteydessä voitaisiin luoda jonkinlainen palautekortti, jota voitaisiin jakaa kaikkialla terveydenhuollossa: apuväline potilaille, jolla he voisivat arvioida lääkeneuvontaa / lääkeinformaation onnistumista. Tuotettaisiin tällä tavoin myös välineitä laadun arvioinnin avuksi potilaille. Näin potilas voisi olla kumppanina mukana arvioimassa lääkeneuvonnan ja lääkehoidon onnistumista. Keskusteltiin myös, että potilasjärjestöt tekevät työtä osallisuuden näkökulmasta (vrt. valmistaudu vastaanotolle ). Tunnistettiin myös omaisen merkitys: usein potilas ei ole valmis vastaanottamaan tietoa lääkäriltä, jolloin tilanteessa mukana oleva omainen voi paremmin muistaa keskustellut asiat. Myös kirjallinen lääketieto on tärkeää. Lisäksi apteekit ovat merkittävässä asemassa lääketiedon välittämisessä, tärkeää, että yhdenmukainen tieto toistuu lääkärillä ja apteekeissa.

5 Sovittiin seuraavaa: huomioidaan keskustelun avauksessa laajasti lääkeinformaatio, mukaan lukien lääkeneuvonta tehdään näkyväksi eri ammattilaisten roolit: miten eri ammattilaiset neuvovat potilasta, kuka tekee mitäkin ja missä vaiheessa prosessinäkökulma o Lääkeinformaatio kattaa myös moniammatillisen yhteistyön, kokonaisajatus otetaan lähtökohdaksi lääkeinformaatiostrategian kuvio pitkäaikaissairaan potilaan hoitoketjusta potilas keskiöön, katsotaan asiaa potilaan näkökulmasta, potilas ei kohde, vaan osallinen tärkeää nostaa esiin tavoite eli vaikuttava lääkehoito: lääkeinformaatio ei ole itseisarvo, vaan laadukkuus määräytyy käyttäjän tai tilannesidonnaisen kontekstin kautta Keskustelun avauksessa täytyy määritellä hyvälaatuinen lääkeinformaatio (tähän tarvitaan kriteerit) Sovittiin, että sihteeri työstää asiaa eteenpäin seuraavaan kokoukseen. 5. Seuraava kokous Sihteeri lähettää kokouskutsun koordinaatioryhmän seuraavaan kokoukseen materiaaleineen Seuraavat kokoukset: o klo: (Fimea, Aelita, 4 krs. HKI / Fimea Aino, Kuopio). o klo: (Säätytalo, Sali 23) Klo: koordinaatioryhmän kokous Klo: STM:n ja lääkeinformaatioverkoston yhteistapaaminen o klo: (Fimea, Amorosa 1&2, 4. krs. / Fimea Aino, Kuopio)