UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS (PREFARE) q ASU-LIVE-tutkimusohjelman hanke (1.1.2012 31.12.2015) q Yhteistyöhanke: q Helsingin yliopisto: Geotieteiden ja maantieteen laitos & sosiologian laitos q Matti Kortteinen (Kaupunkisosiologia, HY) q Mari Vaattovaara (Kaupunkimaantiede, HY)

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS (PREFARE) q ASU-LIVE-tutkimusohjelman hanke (1.1.2012 31.12.2015) q Yhteistyöhanke: q Helsingin yliopisto: Geotieteiden ja maantieteen laitos & sosiologian laitos q Matti Kortteinen (Kaupunkisosiologia, HY) q Mari Vaattovaara (Kaupunkimaantiede, HY) q Kolme toisiaan täydentävää väitöskirjatutkimusta q Tutkimus 1: Lähiöiden sosioekonominen kehitys (Mats Stjernberg, kaupunkimaantiede) q Tutkimus 2: Lähiöasukkaiden hyvinvointi (Teemu Kemppainen, kaupunkisosiologia) q Tutkimus 3: Lähiöiden sosiaalinen elämä (Lotta Junnilainen, kaupunkisosiologia)

1/3 kerrostaloasunnoista lähiöissä 1/5 väestöstä asuu lähiöissä Monenlaisia lähiöitä erilaisilla seuduilla Lähiöiden lukumäärä: 270 290 (Seppälä et al. 1990) 350 450 (Lähiöiden kehi äminen 1985) University of Helsinki / Mats Stjernberg

Ajankohtainen lähiökeskustelu Suomessa 1. Huono-osaisuuden kasautuminen lähiöihin (segregaatio) 2. Lähiöiden laajamittainen peruskorjaus

q Ei ole ajan tasalla olevaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa lähiöiden sosioekonomisesta kehityksestä koko Suomen tasolla q Lähiöiden kehitystä tutkittu lähinnä suurimmilla seuduilla Tarvetta kansallisen tason tarkastelulle

VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 1 (Mats Stjernberg) q Kansallisen tason tarkastelu suomalaisten lähiöiden nykytilasta ja sosioekonomisesta kehityksestä q Väitöskirjatutkimus keskittyy 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin kerrostalovaltaisiin lähiöihin q Paikkatietoaineistoihin pohjautuva tarkastelu Tutkimustavoitteet: q Lähiöiden nykyisen sosioekonomisen aseman selvittäminen q Lähiöiden kehityksen tarkastelu osana laajempaa eriytymiskehitystä (1990 )

qmonografiaväitöskirja (valmistuu keväällä 2016) Stjernberg, M (2016). Suomalaisten lähiöiden sosioekonominen kehitys ja alueellinen eriytyminen (hyväksytty julkaistavaksi Yhteiskuntapoliikkaan). Stjernberg, M. (2016). Suburban housing estates in Finland: historical development and contemporary challenges (kirjakappale teoksessa P. Maginn and K. Anacker, (toim.) From Dreamscapes to Nightmares? Suburban Imaginaries, Challenges and Prospects in the 21st Century. New York: Routledge) (työn alla).

Miten määritellä lähiö? Miten paikantaa, rajata ja valita lähiöitä analyyseihin?

TUTKIMUSAINEISTO RAKENNUSKOHTAINEN AINEISTO Kaikki 1960- ja 1970- luvuilla rakennetut kerrostalot Rakennus- ja huoneistorekisteri RUUTUTASON AINEISTO (250m x 250m) Aikasarja (1990-) YKR (SYKE) ja Ruututietokanta (Tilastokeskus) KESKUSTARAJAUS SYKE University of Helsinki / Mats Stjernberg

KRITEERIT LÄHIÖIDEN PAIKANTAMISEKSI Yli puolet ruudun kokonaisväkimäärästä asuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa Alue sijaitsee keskustan ulkopuolella (SYKE:n rajaus) Vähintään 5 kpl 60- ja 70-luvun kerrostaloa, jotka sijaitsevat korkeintaan 250 metrin päässä toisistaan

Suomen 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt (n = 604)

LÄHIÖIDEN SOSIOEKONOMINEN KEHITYS

Suomen lähiöt vuonna 2011 47,5 % 35,3 % 28,6 % Korkea työttömyys Pientuloisia Vain peruskoulutus

Suomen lähiöt vuonna 1990 24,8 % 5,1 % 8,6 % Korkea työttömyys Pientuloisia Vain peruskoulutus

Suomen 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt Vuonna 1990 Hieman korkeampi työttömyys kuin muilla alueilla Vähemmän pientuloisia ja matalasti koulutettuja Vuonna 2011 Selvästi korkeampi työttömyys, enemmän pientuloisia ja matalasti koulutettuja

Suomen 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt Vuonna 1990 Hieman korkeampi työttömyys kuin muilla alueilla Vähemmän pientuloisia ja matalasti koulutettuja Vuonna 2011 Selvästi korkeampi työttömyys, enemmän pientuloisia ja matalasti koulutettuja Eroja eri tyyppisillä seuduilla sijaitsevien lähiöiden välillä?

Lähiöt eri tyyppisillä seuduilla q Suhteelliseen väestönmuutokseen perustuva seutukuntaluokittelu (1990 2012) Luokitus 1. Kasvavat seudut (suht. väestönmuutos 5 % ) 15 2. Stabiilit seudut (suht. väestönmuutos -5 % 5 %) 11 3. Taantuvat seudut (suht. väestönmuutos -5 % ) 44 n

Pientuloisten osuus 2011

Pientuloisten osuus 2011 Kasvavilla seuduilla 26,9 % lähiöruuduista ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista 13,5 %) Stabiileilla seuduilla 43 % lähiöruuduista ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista 21,7 %) Taantuvilla seuduilla 53,4 % lähiöruuduista ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista 26,8 %)

Pientuloisten osuus 1990

Pientuloisten osuus 1990 Kasvavilla seuduilla 1,8 % lähiöruuduista ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista 12,4 %) Stabiileilla seuduilla 6,9 % lähiöruuduista ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista 24,8 %) Taantuvilla seuduilla 13,5 % lähiöruuduista ylimmässä viidenneksessä (muista ruuduista 27,8 %)

TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS ERI KAUPUNKIEN LÄHIÖISSÄ

TURKU TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 17) 10% 5% 0% Kaup. keskiarvo -5% -10% -15% -20% -25% Ero keskiarvoon 1990 (%) Ero keskiarvoon 2000 (%) Ero keskiarvoon 2010 (%) ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

TAMPERE TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 13) 5% 3% 1% -1% Kaup. keskiarvo -3% -5% -7% -9% -11% -13% -15% Ero keskiarvoon 1990 (%) Ero keskiarvoon 2000 (%) Ero keskiarvoon 2010 (%) ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

JYVÄSKYLÄ TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 9) 5% 0% Kaup. keskiarvo -5% -10% -15% -20% Ero keskiarvoon 1990 (%) Ero keskiarvoon 2000 (%) Ero keskiarvoon 2010 (%) ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

q Alueiden väliset sosioekonomiset erot ovat kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana. q Julkisessa keskustelussa lähiöt nähdään usein samankaltaisina eriytymiskierteessä olevina alueina, joilla on samantyyppiset kehittämisen tarpeet. > Suomessa on kuitenkin monenlaisia lähiöitä, jotka kehittyvät eri tavoin. q Kaikki 1960- ja 1970-lukujen lähiöt eivät ole kehittyneet yhdenmukaisella tavalla, mutta monet lähiöt ovat kehittyneet epäsuotuisasti. q Eroja sekä seutujen välillä että University of Helsinki seutujen / Mats Stjernberg sisällä.

Tulkintoja lähiöiden kehityksestä q Talouden rakennemuutos ja muutokset työmarkkinoilla o Lähiöt rakennettiin työväestön asuinalueiksi, nyt monet lähiöt ovat muuttuneet korkean työttömyyden työvoimareserveiksi q Valikoiva muuttoliike o Etninen ja sosioekonominen eriytyminen paikantuu monesti samoihin lähiöihin o Valikoiva muuttoliike pääkaupunkiseudun lähiöissä (vrt. Vilkama 2011) q Lähiöt oman aikakautensa tuotteena o Lähiöt tarjosivat modernia asumista, kun ne rakennettiin o Nyt ne vastaavat heikommin asumistoiveita ja -tarpeita

LÄHIÖIDEN KEHITYSTÄ TULISI YMMÄRTÄÄ OSANA LAAJEMPAA YHTEISKUNNALLISTA KEHITYSTÄ

qmitä tämä merkitsee lähiöiden sosiaalisen elämän kannalta (erityisesti turvattomuutta ja sosiaalista epäjärjestystä ajatellen)?

VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 2 (Teemu Kemppainen) q Turvattomuuden kokemukset ja sosiaalinen epäjärjestys suomalaisissa lähiöissä q Tausta: q Omalla asuinalueella koettu turvallisuus ja siellä havaittu sosiaalinen järjestys ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ja muuttoliikkeen kannalta Pääasiallinen tutkimuskysymys: q Onko asuinalueen huono-osaisuus yhteydessä sosiaalisen järjestyksen ongelmiin, joita turvattomuuden kokemukset ja sosiaalisen epäjärjestyksen havainnot heijastavat?

q Artikkeliväitöskirja (kaksi on jo julkaistu, kolmas julkaistaan lähiaikoina ja neljäs on työn alla) (I) Kemppainen, T., Lönnqvist, H., & Tuominen, M. (2014). Turvattomuus ei jakaudu tasan: Mitkä asuinalueen piirteet selittävät helsinkiläisten kokemaa turvattomuutta?. Yhteiskuntapolitiikka, 79(1), 5-20. (II) Kemppainen, T. (2014). Spatiaalista mallinnusta pistedatalla: Kyselypohjainen analyysi koetusta terveydestä ja turvattomuudesta Helsingin metropolialueella. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51(4), 253-271. (III) Kemppainen, T. & Saarsalmi, P. (Arvioitavana). Perceived social disorder in suburban housing estates in the Helsinki region: a contextual analysis. (IV) Kemppainen, T. & Kauppinen, T. & Sund, R. (Työn alla): Social Disorder in Finnish Suburban Housing Estates. A Multilevel Study on Collective Efficacy Combining Survey and Register Data

KYSELY LÄHIÖASUKKAIDEN HYVINVOINNISTA Otos: q20 000 kotitaloutta q71 lähiötä Teemat: qasuminen qtyö ja toimentulo qterveys qturvallisuus ja turvattomuus qystävyys- ja naapurisuhteet qvapaa-aika

TURVATTOMUUDEN KOKEMUS q Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä turvattomuuden kokemuksiin o Helsingissä, kun asuinalueena käytetään peruspiiriä (I) o Helsingin seudulla, kun asuinalueena käytetään tilastoruutua (250 m * 250 m) (II) q Koska lähiöt ovat keskimäärin varsin huono-osaisia asuinalueita, myös turvattomuuden kokemukset ovat niissä siten hieman yleisempiä o Helsingin seudulla tilastoruutujen tasolla arvioiden (II)

SOSIAALINEN EPÄJÄRJESTYS q Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä havaittuun sosiaaliseen epäjärjestykseen o Helsingin seudulla, kun asuinalueena käytetään tilastoruutua (250 m * 250 m) (III) q Lähiöt ja muu urbaani alue erottuvat tässä suhteessa pientaloalueista merkittävästi o lähiöissä havaitaan jopa muuta urbaania ympäristöä enemmän sosiaalista epäjärjestystä, millä voi olla merkitystä muuttovirtojen kannalta

qerot asuinalueen sosiaalisessa kontrollissa näyttävät selittävän osittain, miksi huono-osaisilla alueilla havaitaan enemmän sosiaalista epäjärjestystä.

VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 3 (Lotta Junnilainen) q Etnografinen tutkimus (monografia valmistumassa 2016) kahden eri kaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimmassa vuokratalovaltaisessa lähiössä. q Molemmat lähiöt ovat sekä sosiaalisesti että alueellisesti segregoituneita ja rakenteellisesti samankaltaisia. q Väitöskirjassa tarkastellaan alueellisen työväenluokkaisen perinteen murtumista ja sen vaikutuksia naapurustoelämään. q Miten ihmiset näissä heikoimmissa lähiöissä elävät ja selviävät? University of Helsinki / Mats Stjernberg

VÄITÖSKIRJATUTKIMUS 3 (Lotta Junnilainen) q Etnografinen tutkimus (monografia valmistumassa 2016) kahden eri kaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimmassa vuokratalovaltaisessa lähiössä. q Molemmat lähiöt ovat sekä sosiaalisesti että alueellisesti segregoituneita ja rakenteellisesti samankaltaisia. q Väitöskirjassa tarkastellaan alueellisen työväenluokkaisen perinteen murtumista ja sen vaikutuksia naapurustoelämään. q Miten ihmiset näissä heikoimmissa lähiöissä elävät ja selviävät? q Rakenteelliset muutokset ovat murentaneet työväenluokkaisen kulttuurin, minkä seurauksena sosiaalisen järjestyksen ylläpito huono-osaisissa lähiöissä vaikeutuu. University of Helsinki / Mats Stjernberg

PREFARE Matti Kortteinen matti.kortteinen@helsinki.fi Mari Vaattovaara mari.vaattovaara@helsinki.fi Mats Stjernberg mats.stjernberg@helsinki.fi Teemu Kemppainen teemu.t.kemppainen@helsinki.fi Lotta Junnilainen lotta.junnilainen@helsinki.fi