Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta 1.11.2018 Säkylä Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua 0440 344 054, www.pyhajarvi-instituutti.fi, @PJinstituutti
Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Perustettu 1989 Toimipaikkana Eura Pääteemat: vesistöt, elintarviketalous ja kiertotalous Toiminta: Tutkimus Koulutus Kehittämishankkeet Asiantuntijapalvelut Kuntien ja yritysten perustama säätiöpohjainen toimija Toimintamuotona hankkeet Työntekijöitä 16-25. Liikevaihto noin 1,5 2,0 milj. hankerahoitusta 65 %
Ainoana Suomessa: Koko vesistöalue vapaaehtoisen vesiensuojelun piirissä! OHJELMIEN TOIMINTA-ALUE
Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 155 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km
Kalastuselinkeino Pyhäjärvellä Yli 20 kokoaikaista ammattikalastajaa (I lk.) 2 kalasatamaa/kalankäsittelylaitosta (itä- ja länsirannalla) 2 + 2 kalan jalostuslaitosta
Kalastusmenetelmät Pyhäjärvellä Talvinuottaus Avovesinuotta Vannerysät, paunetit Kurenuotta Verkot (käyttö satunnaista) Katiskat (ei ammattikäytössä Pyhäjärvellä) Pääosin kokovalikoimattomia pyydyksiä
Ravustus Täplärapu tärkeä tulonlähde ammattikalastajille Myös vapaa-ajanravustajia Vuosittainen kokonaissaalis 400 000-950 000 kpl Istutettu laji
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 kg Pyhäjärven kala- ja rapusaalis 1 200 000 1 000 000 1 000 000 900 000 800 000 800 000 600 000 400 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 rapuja kpl 200 000 200 000 100 000 0 0 Lähde: Pyhäjärven kalastusalue SÄRKI TAIMEN KUORE KIISKI MADE LAHNA HAUKI AHVEN SIIKA MUIKKU Täplärapu
Kalastuksen vaikutus vedenlaatuun Perinteistä talvinuottausta Pyhäjärvellä valokuva: Pyhäjärvi-instituutin arkisto
1. Ravintoketjun kautta Eläinplanktonia syöviä kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, määrä vähenee Levien (kasviplanktonin) määrä kasvaa, koska vesikirppuja liian vähän kontrolloimaan sitä. Jos kalastuksella/saalistuksella vähennetään eläinplanktonia syöviä kaloja, eläinplanktonin määrä kasvaa ja levien määrä vähenee.
2. Ravinteiden poiston kautta Pyydettyjen kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä vuotuisen kalansaaliin mukana poistuu fosforimäärä, joka vastaa jopa 26-30 % järveen tulevasta vuosittaisesta fosforikuormituksesta Kokonaissaalis 1995-2016 15 237 332 kg Saaliin mukana poistui noin 100 000 kg fosforia Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 %
3. Pohjan pöyhinnän kautta Pohjan läheisyydessä elävät ja ruokailevat kalat pöyhivät pohjaa. Samalla pohjasta vapautuu ravinteita veteen.
Pyhäjärven hoitokalastus = Planktivoreja: Muikku Siika Kuore Monien lajien poikasvaiheet Kaupallinen pyynti muikku, siika, särki, (kuore) + Vähempiarvoisen kalan pyynti Kiiski, lahna, salakka
Pyhäjärven kalatalous 2018 kalalajien hyödyntäminen Elintarvikekäyttöön menevät lajit: Vakiintunut menekki: Muikku Ahven Siika Särki + pieni ahven Uudet avaukset: Kuore (vientikokeilut käynnissä) Jalostus: Valmiit kalatuotteet (savukala, mäti ) Perattu kala Kalamassa Pyöreä kala Vajaasti hyödynnetty: Kuore Kiiski Lahna Salakka Perkuujätteet Sivuvirtojen käyttö Turkiseläinten rehu Tulevaisuuden mahdollisuuksia: Valtaosa lajeista ja kokoluokista elintarvikekäytössä Biokaasu Uudet innovaatiot
Kalojen hyödyntämisen historiaa Säkylän Pyhäjärvellä Perinteisesti lähes kaikki lajit elintarvikekäytössä Ahvenet nyljettiin Särjet suolaan tai savustuksen kautta tahnaksi Kuoreet junalla Venäjälle Siikakalojen kotiuttaminen: Siika 1910-luvulla, muikku 1957 Lohen ja kirjolohen tulo, asennemuutokset Joidenkin lajien arvostuksen lasku ja elintarvikekäytön keskittyminen pelkästään siikakaloihin Vajaasti hyödynnettyjen lajien tuotteistus alkoi 1990-luvulla: Ensimmäinen vajaasti hyödynnettyjen lajien käytön kehittämishanke Kalaherkkuja Pyhäjärvestä 1995, jossa tuotteistuksen pääkohteena roskakala ahven
Kalaherkkujen nousu ja tuho Kalaherkut Pyhäjärvestä projekti synnytti yhteistyössä loppujalostajan kanssa hyvät tuotteet, jotka pääsivät ison toimijan valtakunnalliseen keskusliikejakeluun Kun projekti ja hoitokalastustuki loppui, kalastajat halusivat saman kokonaishinnan raaka-aineesta teollisuus lopetti tuotteen valmistuksen, kun lopputuotteen hinta nousi liian korkeaksi markkinoille
Kriittisen itsearvioinnin aika tuhon jälkeen Tuote oli hyvä ja maistuva, eikö se riitä? Miten kalastusinfraa pitäisi kehittää ja millä aikataululla? (vuonna -95 isot muutokset lainsäädännön kautta) Kalasatamien tilojen kehittäminen Lajittelun ja perkuun kehittäminen Kylmäketjun kehittäminen Kalastusmenetelmien kehittäminen
Uudet tuulet nousussa Vuosituhannen alussa infran kehittäminen jatkui Syntyi myös uusia, kalastajien perustamia jalostusyrityksiä Muikkusaaliit pienenivät Taloudellisesti parhaaksi kalaksi nousikin täplärapu Kalastajat itse alkoivat pohtia perinteisen kalastuksen tulevaisuutta ja mahdollisia saaliskaloja Vuosittaiseen kalastustyöpajaan (syksy 2010) kutsuttiin teollisuuden hankinnoista vastaava henkilö, joka lausui maagiset sanat: Jos kalamassaa esim. särjestä saadaan minimissään 30 000kg/ vuosi, voidaan uusia tuotteita lähteä tuotekehittämään. Toimitusvarmuus on myös tärkeä muistaa, jos tuotetta lähdetään viemään markkinoille.
Särki kaikkien huulilla Vuoden 2011 keväällä särkiä myytiin massattavaksi muutamia tuhansia kiloja sekä pyöreänä että perattuna Vuonna 2012 Kolvaan Kala hankki riittävän tehokkaan separaattorin teetettiin erilaisia jalosteita 2014 alkoivat keskustelut Apetitin kanssa 2015 tuotteistusta ja testausta 2016 HORECA -markkinoille tuli Järvikalapihvi
Villiä lähiruokaa puhtaimmillaan! Ammattikalastajat pyytävät särkeä (kevät- ja syyssesongit) Pyhäjärvestä Kolvaan Kala ostaa särjet, perkaa ja massaa ne Kauttualla Apetit Ruoka Oy valmistaa Järvikalapihvit Säkylässä Lajittelu, perkuu, massaus ja pihvin valmistus tapahtuvat 7km säteellä Säkylän ja Euran alueella!
TANAKKA taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen mallin pilotointi ja jalkauttaminen Hankkeen tarkoituksena on nostaa hoitokalastus taloudellisesti kannattavaksi ja keskeiseksi vesienhoidon välineeksi. Hankkeessa pilotoidaan ja jalkautetaan Pyhäjärviinstituutin kehittämä taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen malli käytäntöön valtakunnan tasolla. Hanke pureutuu toimintakentän ongelmakohtien selvittämiseen ja luo mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiseksi sekä vahvistaa olemassa olevia elinkeinokalatalouden rakenteita vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kestävää hyödynnettävyyttä kasvattamalla. Kohderyhmä: Kalatalouden toimijat, päättäjät, yritykset Toteutusaika: 10/2018-12/2020 Rahoittaja: Ympäristöministeriö Rahoitus: 349 732 / 282 141 (PJI) Hankekumppanit: Pyhäjärvi-instituutti & Luonnonvarakeskus
Järven käyttäjät Perinteinen hoitokalastus Kalastaja Osakaskunnan varat eivät riitä riittävän tehokkaaseen, jatkuvaan hoitokalastukseen ei muutoksia vedenlaadussa Järvi Turkistarhaaja Osakaskunta
Taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen malli Järven käyttäjät Kalastaja Myynti Kuluttaja Järvi Jalostaja Vedenlaatu Osakaskunta Biopolttoaineet, muut innovaatiot
Kiitoksia!