EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2015 COM(2015) 800 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO Vuoden 2016 alustavat talousarviosuunnitelmat: kokonaisarvio FI FI
LIITE 1: Alustavien talousarviosuunnitelmien maakohtainen arviointi Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot Vaatimusten mukaiset suunnitelmat Saksa kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasääntöä. Komission arvion mukaan Saksan alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Saksan suotuisan talousarviotilanteen pitäisi tarjota myös mahdollisuuksia lisätä edelleen julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen, kuten neuvosto on suositellut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sekä kattaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä johtuvat lisämenot, joita ei voitu ottaa talousarviosuunnitelmissa vielä täysin huomioon. Komissio katsoo myös, että Saksa on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Viro kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Viron alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Luxemburg kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Luxemburgin alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Luxemburg on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Alankomaat kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvio on, että Alankomaiden alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia panemaan vuoden 2016 talousarvion tinkimättä täytäntöön. Komissio katsoo myös, että Alankomaat on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Slovakia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on Slovakian viranomaisten toimittamien lisätietojen huomioon ottamisen jälkeen, että Slovakian alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia panemaan vuoden 2016 talousarvion tinkimättä täytäntöön. Komissio katsoo myös, että Slovakia on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat Belgia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvio on, että Belgian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Belgia on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten (esimerkiksi 2
eläkejärjestelmää, julkisen talouden kehystä ja verojärjestelmää koskevien) neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Latvia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Latvian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Malta kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasääntöä. Komission arvio on, että Maltan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Malta on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Suomi kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Vaarana on, että vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran vuosina 2015 ja 2016. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakausja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Suomi on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Italia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvion mukaan on vaarana, että Italian alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että vaaditusta sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan vuonna 2016 merkittävästi. Komissio seuraa edelleen tiivisti, noudattaako Italia vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia velvoitteita, erityisesti arvioidessaan seuraavaa vakausohjelmaa. Tehdessään kokonaisarvion mahdollisesta poikkeamisesta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta, komissio ottaa huomioon edellä esitetyt näkökohdat, jotka koskevat Italian mahdollisuutta saada joustoa vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, tapahtuuko sopeuttamisuralta poikkeaminen tosiasiallisesti investointien lisäämiseksi, onko olemassa uskottavia suunnitelmia palata takaisin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle ja miten rakenneuudistusohjelman suhteen on edistytty ottaen huomioon neuvoston suositukset. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Italia on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Liettua kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komission arvion mukaan on vaarana, että Liettuan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Vaadittua sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta ei komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan saavuteta vuonna 2015 ja vuoden 2016 osalta on 3
odotettavissa, että tavoitteesta poiketaan merkittävästi. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Liettua on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Itävalta kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvion mukaan on vaarana, että Itävallan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komission syksyn talousennusteen mukaan vaarana on, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan merkittävästi vuonna 2016. Jos kuitenkin tämänhetkinen arvio maahan saapuneen poikkeuksellisen pakolaismäärän vaikutuksesta julkiseen talouteen olisi jätetty arvioinnin ulkopuolelle, ennakoitu poikkeama ei enää olisi merkittävä. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Itävalta on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat Irlanti kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin, ja siihen saatetaan soveltaa ennaltaehkäisevää osiota vuodesta 2016, jos liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti ja kestävästi. Komission arvio on, että Irlannin alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission talousennusteen mukaan on vaarana, että menojen kasvulle asetetusta vertailuarvosta poiketaan jonkin verran vuonna 2016. Komissio huomauttaa lisäksi, että ilmoitettu julkisten menojen lisääntyminen vuoden 2015 kolmen viimeisen kuukauden aikana ajoittuu tilanteeseen, jossa Irlannin talous kasvaa jo poikkeuksellisen vahvasti. Sen vuoksi komissio muistuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa 7. joulukuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetuista aiemmista ohjeista, joiden mukaan satunnaisilla tuloilla olisi nopeutettava velan vähentämistä, ja kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarviomenettelyssä tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Irlanti on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Ranska kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin. Komission arvio on, että Ranskan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen, vaikka julkisen talouden toimien ennustetaan kaikkien arviointitapojen mukaan jäävän merkittävästi suositellusta tasosta. Budjettistrategia perustuu vuoden 2014 odotettua parempaan alijäämätilanteeseen ja kohenevaan suhdannetilanteeseen, minkä vuoksi on vaarana, ettei 10. maaliskuuta 2015 annettua komission suositusta noudateta. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Ranska on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Slovenia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin, ja se saattaa siirtyä ennaltaehkäisevän osion piiriin vuodesta 2016, jos liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti ja kestävästi. Komission arvio on, että Slovenian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja 4
kasvusopimuksen säännösten mukainen. Vaarana on, että keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan vuonna 2016 jonkin verran, miltei merkittävästi. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Slovenia on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Espanja kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin. Komission arvion mukaan on vaarana, että Espanjan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa ennustettu julkisen sektorin alijäämän paraneminen kohti liiallisen alijäämän korjaamista vuonna 2016, joka on liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vuonna 2013 annetussa suosituksessa asetettu määräaika, perustuu pääasiassa nimellisen BKT:n kasvun elpymiseen. Taustalla olevat kasvuoletukset ovat jossain määrin optimistiset. Myös menokurilla on merkitystä, mutta joidenkin suunniteltujen säästöjen tueksi ei ole edelleenkään täsmennetty toimenpiteitä. Julkisen talouden sopeutustoimien odotetaan kaikkien arviointitapojen perusteella jäävän suositellusta tasosta merkittävästi. Komission ad hoc -ennusteen perusteella on odotettavissa, ettei Espanja varmista liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vuonna 2013 annetussa suosituksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan tiukasti vuoden 2015 talousarvion sekä kansallisessa talousarvioprosessissa tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt suositusten noudattamiseen liittyvät riskit ja se, ettei alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisälly ajantasaisia ja tarkkaan täsmennettyjä toimenpiteitä aluehallintoa varten, viranomaisia kehotetaan toimittamaan mahdollisimman pian päivitetty alustava talousarviosuunnitelma, johon sisältyy tarkkaan täsmennettyjä alueellisia toimenpiteitä. Komissio katsoo myös, että Espanja on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. 5
LIITE 2: Komission syksyn 2015 talousennusteen laadintamenetelmä ja taustaoletukset Asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: Kokonaisarviointiin on liitettävä komission yksiköiden kustakin jäsenvaltiosta laatimien uusimpien talousennusteiden laadinnassa käyttämät menetelmät (myös mallit) ja oletukset, mukaan lukien arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun. Komission syksyn 2015 talousennusteen, jonka komission asiantuntijat laativat riippumattomasti, pohjana olevat oletukset on selitetty varsinaisessa ennusteasiakirjassa 1. Julkista taloutta koskevat tiedot vuoteen 2014 saakka perustuvat tietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittivat komissiolle ennen 1. lokakuuta 2015 ja jotka Eurostat vahvisti 21. lokakuuta 2014. Eurostat on peruuttanut varaumansa, joka koskee Portugalin julkisen talouden alijäämästään ilmoittamien tietojen laatua. Eurostat esitti kyseisen varauman huhtikuussa 2015 antamassaan lehdistötiedotteessa. Varauman syynä olivat epävarmuustekijät, jotka liittyivät Novo Bancon vuonna 2014 toteutetun pääomittamisen tilastovaikutuksiin. Eurostat ei ole tehnyt muutoksia jäsenvaltioiden syksyllä 2015 toimittamiin tietoihin. Eurostat on esittänyt varauman, joka koskee Itävallan toimittamien tietojen laatua. Se liittyy riittämättömään sääntöjen noudattamiseen kirjattaessa menoja ja tuloja Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 2010 mukaisesti. Rahoitusvakautta edistävät toimet on kirjattu ennustetta varten Eurostatin 15. heinäkuuta 2009 tekemän päätöksen 2 mukaisesti. Sellaiset pääomitustoimet, joista on riittävän tarkat tiedot, on otettu mukaan ennusteeseen rahoitustaloustoimina (jotka lisäävät velkaa mutta eivät alijäämää), elleivät jäsenvaltiot ole ilmoittaneet toisin. Pankkien veloille ja talletuksille annettuja valtiontakauksia ei ole otettu mukaan valtion menoihin, ellei ennusteen valmistumiseen mennessä ole saatu näyttöä siitä, että kyseisiin takauksiin on turvauduttu. Valtion (tai muiden julkisyhteisöjen sektoriin luettavien tahojen) pankeille myöntämät lainat sitä vastoin yleensä kasvattavat julkisen talouden velkaa. Vuotta 2016 koskevassa ennusteessa on otettu huomioon jo vahvistetut tai kansalliselle parlamentille esitetyt talousarviot sekä kaikki muut riittävän yksityiskohtaisesti tiedossa olevat toimet. Kaikki lokakuun puoliväliin mennessä toimitettuihin alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät tiedot on otettu huomioon ennusteessa. Ennusteissa käytetty oletus politiikan muuttumattomuudesta merkitsee vuoden 2017 osalta käytännössä sitä, että nykyinen tulo- ja menokehitys on ekstrapoloitu vuoteen 2016 ja huomioon on lisäksi otettu sellaiset toimet, joista on riittävän tarkat tiedot. Julkisen talouden velkaa koskevat EU:n aggregaatit ennustevuosille 2015 2017 julkaistaan konsolidoimattomina (eli valtioiden välisten lainojen vaikutusta ei ole oikaistu). Aikasarjojen yhtenäisyyden varmistamiseksi aiempien vuosien tietoja käsitellään samalla tavalla. Näin laskettuna julkisen talouden velkasuhde oli vuonna 2014 euroalueella 2,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin Eurostatin tiedotteessa 186/2015 (21. lokakuuta 2015) 3 julkaistu konsolidoitu velkasuhde. Jäsenvaltiokohtaista julkisen talouden velkasuhdetta koskevissa vuosille 2015 2017 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon ERVV:lle annettujen takausten 4 ja muille jäsenvaltioille myönnettyjen kahdenvälisten lainojen vaikutus sekä ennusteen tiedonkoontipäivänä suunnitteilla olleen EVMpääomaosuuden vaikutus. Vuotta 2016 koskeviin alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien julkisen talouden toimien vaikutus lisää komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan yhteenlaskettua alijäämää noin 0,1 1 2 3 4 Komission syksyn 2015 talousennusteen pohjana olevat menetelmäoletukset ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/forecasts/index_en.htm). Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/2041337/ft-eurostat-decision-9-july-2009-3-- final-.pdf. Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/7036737/2-21102015-ap-en.pdf. Euroopan rahoitusvakausvälineen operaatioiden tilastollisesta kirjaamisesta 27. tammikuuta 2011 tehdyn Eurostatin päätöksen mukaisesti, ks. http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/5034386/2-27012011-ap-en.pdf. 6
prosenttia suhteessa BKT:hen. Menosäästöjen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja tuloja koskevilla toimenpiteillä on kokonaisuutena tarkasteltuna alijäämää kasvattava vaikutus, jonka suuruus on noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Mekaaninen vaikutus kasvuun olisi lyhyellä aikavälillä kaiken kaikkiaan vähäinen (alle 0,1 prosenttiyksikköä). Arviota on kuitenkin syytä tulkita varoen seuraavista syistä: Jos julkisen talouden epätasapainoon ei puututtaisi, rahoitusvaratilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät korostuisivat, mikä suurentaisi riskilisiä ja nostaisi antolainauskorkoja. Tällä olisi negatiivinen vaikutus kasvuun. Asetuksessa säädetään alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista, joten ennen talousarviosuunnitelmien laatimista hyväksytyt ja voimaan tulleet toimenpiteet eivät ole mukana arvioissa (vaikka ne voivatkin vaikuttaa ennusteisiin). Jo hyväksytyt toimenpiteet, joiden vaikutus toteutuu vuonna 2016, voivat myös kompensoida vuonna 2015 kertaluonteisesti vaikuttavien toimenpiteiden vaikutusta sekä menojen trendikasvua. Kun tarkastellaan EA-16-aluetta kokonaisuutena, komissio arvioi, että kertaluonteisten toimenpiteiden vaikutus vuonna 2015 on 0,0 prosenttia suhteessa BKT:hen ja menojen trendikasvu (suhdannekorjatun menosuhteen muutoksella mitattuna) ilman finanssipoliittisia toimia 0 prosenttia suhteessa BKT:hen. 7
LIITE 3: Herkkyysanalyysi Asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan mukaan kokonaisarviointiin on sisällyttävä herkkyysanalyysejä, joista saadaan käsitys haitallisen taloudellisen kehityksen tai finanssi- tai talousarviokehityksen julkisen talouden kestävyydelle aiheuttamista riskeistä. Tässä liitteessä analysoidaan sen vuoksi julkisen velan kehityksen herkkyyttä mahdollisille makrotalouden (talouskasvun, korkojen tai julkisen talouden perusjäämän) häiriöille stokastisten velka-arvioiden pohjalta 5. Analyysin avulla on mahdollista mitata, millä tavoin julkisen velan kehitykseen saattavat vaikuttaa nimellisen BKT:n odotettua hitaamman tai nopeamman kasvun riskit, myönteisen/kielteisen kehityksen vaikutus rahoitusmarkkinoihin ja niiden myötä valtioiden lainanottokustannuksiin (jotka vähenevät/kasvavat) ja valtion talousarviotilanteeseen vaikuttavat finanssipolitiikan häiriöt. Perusskenaariot, joihin häiriöitä kohdistetaan, ovat komission syksyn talousennusteeseen ja jäsenvaltioiden alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät makrotaloudelliset ja finanssipoliittiset ennusteet. Stokastisia arvioita käytettäessä tulevaan makrotaloustilanteeseen liittyvää epävarmuutta kuvataan julkisen velan kehityksen analyysissa etäisyytenä ennustetun velkauran keskiskenaariosta, joka jäljempänä olevan kuvion vasemmassa puoliskossa vastaa komission syksyn 2015 ennusteeseen pohjautuvaa velkaskenaariota ja oikeassa puoliskossa alustavien talousarviosuunnitelmien mukaista velkaskenaariota EA-16-alueella (kummassakin tapauksessa oletetaan, että finanssipolitiikka ei muutu ennustejakson päättymisen jälkeen) 6. Kun keskiskenaariossa oletettuun makrotaloustilanteeseen (lyhyiden ja pitkien valtion joukkovelkakirjojen korot, kasvuvauhti, julkisen talouden perusjäämä) kohdistetaan häiriöitä, saadaan kuviossa näkyvä viuhkamainen mahdollisten velkakehitysurien jakauma. Jakauma sisältää laajan joukon mahdollisia makrotalouden olosuhteita, joita simuloitaessa oli mukana runsaat 2 000 talouskasvuun, korkoihin ja perusjäämään kohdistettua häiriötä. Häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat näiden muuttujien pitkän aikavälin kehityskaavaa 7. Tämä merkitsee, ettei menetelmällä voida ottaa huomioon tosiaikaista epävarmuutta, joka saattaa nykytilanteessa olla oletettua suurempi etenkin tuotantokuilun osalta. Oheisen kuvion viuhkajakaumasta saadaankin tietoa EA-16-alueen velan erilaisten kehityskulkujen todennäköisyydestä, kun otetaan huomioon sellaisten talouskasvuun, korkoihin ja perusjäämään kohdistuvien häiriöiden mahdollisuus, joiden suuruus ja korrelaatio mukailevat aikaisempia malleja. Viuhkakuvioissa katkoviivalla on kuvattu keskiskenaarion mukainen velkaurakehitys (johon kohdistetaan makrotalouden häiriöitä) ja yhtäjaksoisella mustalla viivalla viuhkakuvion keskiosassa mediaanikehitysura, joka jakaa häiriöiden avulla simuloitujen mahdollisten kehityskulkujen jakauman kahteen yhtä suureen puolikkaaseen. Viuhkakuvio kattaa 80 prosenttia kaikista 2 000:n talouskasvu-, korko- tai perusjäämähäiriösimulaation avulla saaduista mahdollisista velkakehitysurista (viuhkan alaraja kulkee 10. prosenttipisteen ja yläraja 90. prosenttipisteen kohdalla). Varjostetun alueen ulkopuolelle on jätetty ääritapauksiksi katsotut kehityskulut (kaikkiaan 20 prosenttia), jotka on saatu simuloimalla epätodennäköisempiä voimakkaita häiriöitä. Erityyppiset varjostukset kuvaavat erilaisia osuuksia mahdollisten velkakehitysurien kokonaisjakaumasta. Tummansinisellä varjostettu (40. ja 60. prosenttipisteen välinen) alue kattaa ne 20 prosenttia kaikista kehitysurista, jotka ovat lähimpänä keskusskenaariota. 5 6 7 Tässä käytettyä julkisen talouden velan stokastista arviointimenetelmää on kuvattu julkisen talouden vakautta koskevassa Euroopan komission raportissa Fiscal Sustainability Report 2012, kohta 3.3.3., sekä seuraavassa julkaisussa: Berti, K., Stochastic public debt projections using the historical variance-covariance matrix approach for EU countries, 2013, European Economy, Economic Paper No. 480. EA-16-alueen rakenteellisen perusjäämän oletetaan siis pysyvän ennustejakson loppuun saakka muuttumattomana kulloisenkin ennusteen viimeisissä lukemissa (alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvassa skenaariossa hieman yli 1 prosentin ylijäämä vuonna 2016 ja komission ennusteeseen perustuvassa skenaariossa 1 prosentin ylijäämä vuonna 2017). Oletuksena on, että häiriöt noudattavat yhdistettyä normaalijakaumaa. 8
Kuvio A3.1: Julkisen talouden velkaa koskevat stokastiset arviot komission ennusteeseen pohjautuva skenaario ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin (ATS) pohjautuva skenaario (% suhteessa 100BKT:hen) Komission skenaario 95 90 85 80 75 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 p10 p10_p20 p20_p40 p40_p60 p60_p80 p80_p90 p50 Commission scenario (% suhteessa 100BKT:hen) ATS-skenaario 95 90 85 80 75 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 p10 p10_p20 p20_p40 p40_p60 p60_p80 p80_p90 p50 DBP scenario Lähde: Komission syksyn 2015 talousennuste, vuotta 2016 koskevat alustavat talousarviosuunnitelmat ja komission yksiköiden laskelmat. Sekä komission ennusteen mukaiseen skenaarioon että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaiseen skenaarioon pohjautuvassa viuhkakuviossa korostuu, että makrotalouden häiriöistä johtuvan ennustettua heikomman velkasuhteen todennäköisyys EA-16-maissa on noin 50 prosenttia vuonna 2016 8. Kun otetaan huomioon sekä positiiviset että negatiiviset julkisen talouden perusjäämään, kasvuun ja rahoitusmarkkinatilanteeseen kohdistuvat riskit, EA-16-alueen velkasuhde vuonna 2016 on tässä tarkastelluissa kahdessa skenaariossa 80 prosentin todennäköisyydellä 8 Keskiskenaariota kuvaava katkoviiva asettuu vuonna 2016 sekä komission skenaarioita kuvaavassa viuhkakuviossa että alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvia skenaarioita kuvaavassa viuhkakuviossa jakauman 50. prosenttipisteen kohdalle (eli 50 prosenttia kaikista velkasuhteen mahdollisista arvoista olisivat vuonna 2016 ennusteen mukaista arvoa suurempia). 9
87 prosentista 94 95 prosenttiin suhteessa BKT:hen (sillä viuhka kattaa 80 prosenttia kaikista simulaatioissa saaduista mahdollisista velkakehitysurista). Velkasuhdetta kuvaavan viuhkan ala- ja yläraja ovat komission ennusteen pohjalta vuonna 2016 hieman ylempänä kuin alustavien talousarviosuunnitelmien pohjalta, sillä häiriösimulaatioiden kohteena olevien keskiskenaarioiden välillä on pieni ero (komission ennusteen pohjalta velkasuhde on yli 91 prosenttia ja alustavien talousarviosuunnitelmien pohjalta 90,4 prosenttia). Alustavat talousarviosuunnitelmat koskevat vuotta 2016. Sen jälkeen häiriösimulaatioiden tuloksena saatujen velkasuhteiden ero komission ennusteeseen ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin pohjautuvien skenaarioiden välillä pysyy vähäisenä. Viuhkakuvioiden kattaman jakson lopussa (vuonna 2020) on talousarviosuunnitelmien pohjalta 50 prosentin todennäköisyys, että velkasuhde ylittää 84 prosenttia. Komission ennusteen pohjalta velkasuhde ylittää 50 prosentin todennäköisyydellä 85 prosenttia. Tämä pieni ero johtuu pääasiassa siitä, että rakenteellisen perusjäämän viimeinen ennustettu arvo (joka pidetään vakiona) on talousarviosuunnitelmiin pohjautuvassa skenaariossa hieman suurempi kuin komission ennusteeseen pohjautuvassa skenaariossa. Koska häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat muuttujien pitkän aikavälin kehitystä, menetelmällä ei voida ottaa huomioon tosiaikaista epävarmuutta, jota saattaa esiintyä etenkin tuotantokuilua arvioitaessa. Koska tuotantokuilua koskeviin arvioihin on aikaisemmin tehty merkittäviä tarkistuksia, joissa on usein korjattu potentiaalista tuotantoa tosiaikaista arviota pienemmäksi, tuleviin velkauriin voi liittyä tällaisten tarkistusten aiheuttama lisäriski, jota ei ole otettu huomioon edellä esitetyssä analyysissa. 10
LIITE 4: Tämänhetkinen alhainen korkotaso Viimeaikainen kehitys Valtion joukkolainojen tuotot ovat euroalueella laskeneet jyrkästi vuoden 2013 lopusta. Ne olivat alimmillaan vuoden 2015 alkupuoliskolla mutta nousivat hieman kesäkuukausien aikana. Tuotot ovat kuitenkin edelleen selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon, ja 10 vuoden korko on neljässä suurimassa euroalueen jäsenvaltiossa tällä hetkellä 0,51 1,64 prosenttia 9. Alhaisen korkotason ansiosta myös julkisen talouden kokonaiskorkomenot ovat viime vuosina supistuneet. Koko EA-16-alueella korkomenot laskivat BKT:hen suhteutettuna vuoden 2012 2,9 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 2015, ja niiden odotetaan tämänvuotisten alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan pysyvän tänä vuonna ennallaan. Korkomenojen supistuminen vuosina 2012 2016 on voimakkainta Irlannissa ( 1,1 % suhteessa BKT:hen), Italiassa ( 1,0 %), Belgiassa ( 0,9 %) ja Saksassa ( 0,8 %). Ainoastaan Sloveniassa korkomenot ovat tällä ajanjaksolla lisääntyneet (0,9 % suhteessa BKT:hen), minkä taustalla on julkisen velan jyrkkä kasvu. Komission syksyn 2015 talousennuste vastaa pitkälti jäsenvaltioiden odotuksia, ja suurimmat erot vuoden 2016 osalta ovat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jäsenvaltiot eivät suureksi osaksi osanneet odottaa korkojen jyrkkää laskua ja siitä seurannutta korkomenojen supistumista. Eri vuosien vakausohjelmat ja tämänvuotiset alustavat talousarviosuunnitelmat sisältävät lisätietoa tämänhetkisestä alhaisesta korkotasosta koituneista (odottamattomista) säästöistä. Kokonaisuutena EA-16-maiden tasolla vuoden 2013 vakausohjelmissa oli ennustettu korkomenojen kasvavan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2012 2016. Sitä vastoin vuosien 2014 ja 2015 vakausohjelmissa korkojen lasku otettiin vähitellen huomioon ja korkomenojen ennustettiin supistuvan BKT:hen suhteutettuna 0,2 prosenttia vuonna 2014 ja 0,7 prosenttia vuonna 2015. Viimeksi mainittu ennuste vahvistetaan myös alustavissa talousarviosuunnitelmissa. Vaikka sellaiset tekijät kuin velan kehitys, velan erääntymisprofiili ja tilastollisen luokituksen muutokset (esim. siirtyminen kansantalouden tilinpidossa EKT 2010 -standardiin) ovat voineet vaikuttaa, on todennäköistä, että eri vuosina korkomenojen kehitysarvioihin tehdyt muutokset perustuvat pääasiassa odottamattomaan korkojen laskuun. Seuraukset julkisen talouden kannalta Korkomenojen asteittaisen pienenemisen ohessa julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema on parantunut rakenteellisella perusjäämällä mitattuna, mutta paljon vähäisemmässä määrin. Vuoden 2013 vakausohjelmissa oli ennustettu EA-16-maiden rakenteellisen perusjäämän kohentuvan 1¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2012 2016 (kuvio A4.1). Alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella nyt odotetaan ¼ prosentin parannusta suhteessa BKT:hen. Tämä viittaa siihen, että rakenteellisen perusalijäämän odotettu supistuminen on kokonaisuutena tarkasteltuna jäänyt suurelta osin toteutumatta. Tämän merkitys on puolestaan ollut suurempi kuin jäsenvaltioiden samalla ajanjaksolla maksamien korkojen ennakoitua alhaisemman määrän. 9 10 vuoden joukkovelkakirjojen tuotto 23. lokakuuta 2015, 18:25. Lähde: Bloomberg. 11
Kuvio A4.1: Rakenteellisen perusjäämän ja rahoitusaseman sekä korkomenojen muutokset vuosina 2012 16 hallitusten suunnitelmien mukaan 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 VO13 VO14 VO15 ATS16-1,0 Rakenteellinen perusjäämä Korot Rakenteellinen rahoitusasema Huom. Kuviossa esitetään rakenteellisen perusjäämän, korkomenojen ja rakenteellisen rahoitusaseman kumulatiiviset muutokset EA-16-maissa vuosina 2012 16 vuosien 2013, 2014 ja 2015 vakausohjelmien perusteella (VO13, VO14 ja VO15) ja tämän vuoden alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella (ATS16). Lähde: Jäsenvaltioiden ohjelmat/suunnitelmat ja komission yksiköiden laskelmat. Yhteenlasketun rakenteellisen perusjäämän ja rakenteellisen rahoitusaseman vähäisempi koheneminen on tapahtunut laajemmassa kontekstissa, jossa inflaatio on pysytellyt pitkään alhaisena ja tuotannon kasvu hitaana, mikä on puolestaan vaikuttanut julkiseen talouteen. Korkojen lasku liittyy erittäin heikkoon nimellisen BKT:n kasvuun muutamana viime vuonna. Se puolestaan on vaikuttanut eri kanavien kautta kielteisesti kokonaisrahoitusasemiin, mikä on johtanut siihen, että tulojen supistuminen on ollut paljon suurempaa kuin perusmenojen (mahdollinen) supistuminen. Tämä ei ehkä ole tullut täysin huomioiduksi rahoitusasemien suhdannekorjauksissa tavanomaisin menetelmin, mikä voi johtua esimerkiksi tulojen epätavallisesta reaktiosta talouden kasvuun tai menojen hieman jähmeästä reaktiosta hintakehitykseen. Lisäksi nimellisen BKT:n heikolla kasvulla on ollut välitön vaikutus julkisen velan määrään suhteessa BKT:hen. Odotettua heikommat perusjäämät ja todennäköisesti odotettua suurempi lumipalloefekti, joka mittaa korkomenojen ja talouskasvun yhteisvaikutusta velkasuhteen muutokseen, luovat kaiken kaikkiaan paljon vähemmän myönteisen kuvan kuin korkomenojen kehitys erikseen tarkasteltuna. Tulevaisuudennäkymät ja haavoittuvuus Velanhoitokustannukset säilyvät euroalueella tulevina vuosina todennäköisesti historiallisen alhaisina. Kun otetaan huomioon, että kasvunäkymät ovat vaimeat, yksityinen kysyntä kohdistuu voimakkaasti turvallisiin omaisuuseriin ja EKP toteuttaa laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa (jota on tarkoitus jatkaa syyskuuhun 2016 saakka), suurten velkamäärien laina-aikaa on pidennetty korkojen laskun jälkeen ja valtion joukkolainojen tuottojen odotetaan pysyvän suhteellisen alhaisella tasolla vielä jonkin aikaa. Korkojen tuleva kehitys vaikuttaa koronmaksuun eri tavoin riippuen velan erääntymisprofiilista. Lähivuosina uusittavan velkakannan osuus voi kertoa siitä, missä määrin yksittäiset jäsenvaltiot voivat edelleen hyötyä alhaisista koroista, jos tilanne säilyy ennallaan, ja toisaalta siitä, missä määrin mahdollinen korkotason merkittävä nousu voisi vaikuttaa jäsenvaltioihin. Tältä osin tilanne vaihtelee varsin paljon maittain, sillä vuoteen 2018 mennessä uusittavan velkakannan osuus vaihtelee 12
Luxemburgin 0 prosentista Espanjan 44 prosenttiin (kuvio A4.2) 10. Lisäksi jäsenvaltioiden on rahoitettava tulevat alijäämät sitä mukaa kun niitä syntyy. Kuvio A4.2: Vuoteen 2018 mennessä erääntyvän velan prosenttiosuus 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% BE DE IE ES FR IT LV LT LU MT NL AT SI SK FI Huom. Erääntyvää valtionvelkaa koskeva tilanne 18. syyskuuta 2015. Tarkastelun kohde: Valtionvelka. Lähde: Bloomberg ja komission yksiköiden laskelmat. Jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin suunnitelmien voidaan katsoa perustuvan melko varovaisiin oletuksiin. Vuoden 2015 vakausohjelmat vaikuttivat vastaavan valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen tuoton vähittäistä kasvua, joka vaihtelee jäsenvaltioittain mutta jota voidaan pitää kohtuullisena oletuksena 11. Erityisesti eräät hyvin velkaantuneet maat näyttivät olevan alttiita korkoriskeille. Sitä vastoin siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että korot lähestyisivät vuosien 2000 2010 tasoa jo ohjelmien päättymiseen eli vuoteen 2018 mennessä, korkomenot olisivat koko euroalueella BKT:hen suhteutettuina noin 0,5 prosenttia suuremmat vuonna 2018 verrattuna ohjelmien tasoon. Sitä suuremmalla syyllä stressiskenaariossa, jossa korot palaisivat valtionvelkakriisin aikaiselle huipputasolle, korkomenojen kasvu olisi vielä suurempi. 10 11 Erääntyvää valtionvelkaa koskeva tilanne 18. syyskuuta 2015. Tarkastelun kohde: Valtionvelka. Lähde: Bloomberg. Joissakin maissa, kuten Espanjassa, nämä tiedot sisältävät myös muiden tahojen liikkeeseen laskemia velkakirjoja, joilla on valtiontakaus, mikä voi vaikuttaa maiden välisiin vertailuihin. Lisätietoja asiakirjassa The 2015 Stability and Convergence Programmes: an Overview, European Economy, Institutional Paper 2, heinäkuu 2015. 13
LIITE 5: Kuviot ja taulukot Taulukko A5.1: EA-16-maiden alijäämätavoitteet (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 2015 2016 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 2,5 2,6 2,7 2,0 2,1 2,6 DE 1/4 1 0,9 0 0 0,5 EE 0,6 0,0 0,2 0,1 0,1 0,2 ES 4,2 4,2 4,7 2,8 2,8 3,6 FR 3,8 3,8 3,8 3,3 3,3 3,4 IE 2,3 2,1 2,2 1,7 1,2 1,5 IT 2,6 2,6 2,6 1,8 2,2 2,3 LT 1,2 0,9 1,1 1,1 1,3 1,3 LV 1,5 1,4 1,5 1,6 1,0 1,2 LU 0,1 0,1 0,0 0,7 0,5 0,5 MT 1,6 1,6 1,7 1,1 1,1 1,2 NL 1,8 2,2 2,1 1,2 1,5 1,5 AT 2,2 1,9 1,9 1,6 1,4 1,6 SI 2,9 2,9 2,9 2,3 2,2 2,4 SK 2,5 2,7 2,7 1,9 1,9 2,4 FI 3,4 3,4 3,2 3,2 2,8 2,7 EA-16 2,1 1,9 2,0 1,6 1,7 1,7 14
Taulukko A5.2a: EA-16-maiden rakenteellisen rahoitusaseman muutokset (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 12 2015 2016 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 0,6 0,6 0,4 0,6 0,8 0,4 DE 0,4 0,2 0,1 0,3 0,9 0,2 EE 0,3 0,1 0,0 0,4 0,3 0,1 ES 0,3 0,3 0,7 0,1 0,0 0,1 FR 0,3 0,2 0,1 0,1 0,2 0,3 IE 1,2 0,5 0,2 0,8 0,9 0,8 IT 0,3 0,2 0,1 0,0 0,5 0,5 LT 0,0 0,1 0,2 0,4 0,5 0,2 LV 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,2 LU 1,0 1,5 1,4 0,1 0,1 0,2 MT 0,8 0,3 0,3 0,9 0,4 0,4 NL 0,3 0,6 0,5 0,0 0,1 0,3 AT 0,4 0,0 0,1 0,1 0,1 0,4 SI 0,3 0,1 0,1 0,2 0,4 0,2 SK 0,3 0,4 0,0 0,4 0,7 0,0 FI 0,2 0,1 0,0 0,4 0,0 0,2 EA-16 0,0 0,2 0,0 0,0 0,3 0,1 12 Vakausohjelmien ja alustavien talousarviosuunnitelmien suhdannetasoitetut rahoitusasemat ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission uudelleenlaskemina ohjelmien ja/tai suunnitelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen. 15
Taulukko A5.2b: EA-16-maiden rakenteellisen perusjäämän muutokset (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 13 2015 2016 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 0,3 0,2 0,1 0,3 0,7 0,3 DE 0,6 0,0 0,1-0,4 1,0 0,3 EE 0,3 0,1 0,0 0,4 0,3 0,1 ES 0,1 0,0 1,0 0,1 0,2 0,3 FR 0,2 0,0 0,1 0,1 0,3 0,4 IE 0,7 0,3 0,4 0,5 0,6 0,6 IT 0,1 0,1 0,3 0,0 0,6 0,7 LT 0,1 0,2 0,3 0,2 0,6 0,3 LV 0,4 0,0 0,5 0,3 0,3 0,2 LU 1,1 1,6 1,4 0,0 0,1 0,2 MT 0,5 0,0 0,1 0,8 0,2 0,2 NL 0,4 0,8 0,7 0,1 0,2 0,4 AT 0,4 0,1 0,0 0,0 0,3 0,5 SI 0,1 0,1 0,2 0,0 0,3 0,2 SK 0,1 0,6 0,3 0,2 0,6 0,0 FI 0,3 0,1 0,1 0,5 0,1 0,2 EA-16 0,2 0,1 0,3 0,1 0,3 0,2 13 Vakausohjelmien ja alustavien talousarviosuunnitelmien suhdannetasoitetut perusjäämät ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission uudelleenlaskemina ohjelmien ja/tai suunnitelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen. 16
Taulukko A5.3: EA-16-maiden velkasuhteet (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 2015 2016 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 106,9 107,2 106,7 106,3 107,0 107,1 DE 71 1/2 71 1/4 71,4 68 3/4 68 3/4 68,5 EE 10,3 10,0 10,0 9,9 9,6 9,6 ES 98,9 98,7 100,8 98,5 98,2 101,3 FR 96,3 96,3 96,5 97,0 96,5 97,1 IE 105,0 97,0 99,8 100,3 92,8 95,4 IT 132,5 132,8 133,0 130,9 131,4 132,2 LT 42,2 42,9 42,9 37,7 40,8 40,8 LV 37,0 36,3 38,3 40,0 39,9 41,1 LU 23,9 22,3 22,3 24,2 23,9 23,9 MT 66,8 66,6 65,9 65,6 65,2 63,2 NL 68,8 67,2 68,6 67,8 66,2 67,9 AT 86,8 86,5 86,6 85,7 85,1 85,7 SI 81,6 84,1 84,2 78,7 80,8 80,9 SK 53,4 52,8 52,7 52,8 52,1 52,6 FI 62,5 62,6 62,5 64,4 64,3 64,5 EA-16 91,4 91,1 91,6 90,1 89,8 90,5 17
Taulukko A5.4: EA-16-maiden reaalisen BKT:n kasvu (%) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 2015 2016 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 1,2 1,2 1,3 1,5 1,3 1,3 DE 1,5 1,7 1,7 1,6 1,8 1,9 EE 2,0 1,7 1,9 2,8 2,6 2,6 ES 2,9 3,3 3,1 2,9 3,0 2,7 FR 1,0 1,0 1,1 1,5 1,5 1,4 IE 4,0 6,2 6,0 3,8 4,3 4,5 IT 0,7 0,9 0,9 1,4 1,6 1,5 LT 2,5 1,9 1,7 3,2 3,2 2,9 LV 2,1 2,1 2,4 3,0 3,0 3,0 LU 3,8 3,7 3,1 3,6 3,4 3,2 MT 3,4 4,2 4,3 3,1 3,6 3,6 NL 1,7 2,0 2,0 1,8 2,4 2,1 AT 0,5 0,7 0,6 1,4 1,4 1,5 SI 2,4 2,7 2,6 2,0 2,3 1,9 SK 2,9 3,2 3,2 3,6 3,1 2,9 FI 0,5 0,2 0,3 1,4 1,3 0,7 EA-16 1,4 1,7 1,6 1,8 1,9 1,8 18
Taulukko A5.5: Julkisen talouden vakauttamistoimien koostumus EA-16-alueella vuosina 2015 ja 2016 vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 14 % suhteessa potentiaaliseen BKT:hen, ellei toisin mainita Suhdannekorjattu tulosuhde muutos prosenttiyksikköinä edellisvuoteen verrattuna Suhdannekorjattu menosuhde muutos prosenttiyksikköinä edellisvuoteen verrattuna Rakenteellisen rahoitusaseman muutos 2015 2016 VO ATS KOM VO ATS KOM 46,5 46,7 46,7 46,3 46,2 46,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,4 0,4 47,4 47,6 47,7 47,1 47,5 47,5 0,3 0,5 0,4 0,3 0,2 0,2 0,0 0,2 0,0 0,0 0,3 0,1 14 Vakausohjelmien ja alustavien talousarviosuunnitelmien suhdannekorjatut tulosuhteet ja menosuhteet sekä suhdannetasoitetut perusjäämät ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission uudelleenlaskemina ohjelmien ja/tai suunnitelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen. 19
Taulukko A5.6: EA-16-maiden vuotta 2016 koskevien tuloennusteiden perustana olevat lyhyen aikavälin joustot: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) ja OECD:n ennusteisiin Maa ATS KOM OECD BE 0,5 1,0 1,0 DE 0,9 1,0 1,0 EE 0,4 0,8 1,1 ES 1,0 1,1 1,0 FR 0,9 1,0 1,0 IE 0,7 0,7 1,1 IT 2,1 0,8 1,1 LT 0,3 1,1 1,1 LV 0,2 0,8 0,9 LU 1,3 1,0 1,0 MT 0,1 0,1 1,0 NL 0,9 0,6 1,1 AT 1,3 1,0 1,0 SI 0,9 0,1 1,0 SK 0,5 0,6 1,0 FI 0,5 1,1 0,9 EA-16 1,0 0,9 1,0 Huom. Kun alustaviin talousarviosuunnitelmiin ja komission ennusteisiin perustuvia joustoja verrataan OECD:n ennusteisiin perustuviin joustoihin, olisi otettava huomioon, että kahdessa ensin mainitussa tapauksessa kyse on nettojoustoista suhteessa BKT:n kasvuun, kun taas OECD:n luvut on tarkkaan ottaen laskettu suhteessa tuotantokuiluun. Tästä johtuvat erot ovat yleensä pieniä. 20
Taulukko A5.7: Päätösperäiset finanssipoliittiset toimet: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) ja vakausohjelmiin (VO) 15 2015 2016 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 1,3 0,5 0,3 0,7 1,0 0,1 DE 0,1 0,0 0,1 0,1-0,4 0,3 EE 2,7 1,2 1,6 1,4 1,5 0,2 ES 0,0 1,1 1,1 0,1 0,3 0,4 FR 0,6 0,1 0,2 0,3 0,5 0,4 IE 0,9 0,9 0,3 0,6 0,8 1,0 IT 0,3 0,5 0,2 0,4 0,9 0,4 LT 0,2 1,2 1,1 0,7 0,7 0,4 LV 0,3 0,7 0,2 1,9 0,9 0,5 LU 0,4 1,3 2,0 0,3 0,6 0,1 MT 0,1 0,1 0,4 2,5 2,4 2,3 NL 0,0 0,4 0,4 0,4 0,0 0,2 AT 0,1 1,5 0,1 0,1 0,1 0,5 SI 2,9 1,4 0,0 2,2 2,6 1,7 SK 2,9 1,8 1,1 0,4 3,1 2,3 FI 0,4 0,0 0,5 0,2 0,1 0,0 EA-16 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 15 Päätösperäiset finanssipoliittiset toimet ovat finanssipolitiikan viritystä kuvaava vaihtoehtoinen indikaattori, joka on kehitetty analyyttisiä tarkoituksia varten. Se on erillinen vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen arvioinnissa käytetyistä indikaattoreista. Se koostuu tulopuolella alhaalta ylöspäin suuntautuvasta lähestymistavasta ja menopuolella pääasiassa ylhäältä alaspäin suuntautuvasta lähestymistavasta. Lisätietoja, ks. osa III asiakirjassa Report on Public Finances in EMU 2013, European Economy, 4, 2013. 21
Kuvio A5.1a: EA-16-maiden menosuhteiden ennustetut muutokset vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) % suhteessa BKT:hen 1,0 % suhteessa BKT:hen 70 0,5 60 0,0 50-0,5-1,0 40-1,5 30-2,0 20-2,5-3,0 Muutos menot KOM (vasemmalla) Muutos menot ATS (vasemmalla) KOM menosuhde 2015 (oikealla) 10-3,5 BE DE EE ES FR IE IT LT LV LU MT NL AT SI SK FI EA-16 0 Kuviosta käyvät ilmi menosuhteiden muutokset vuosien 2015 ja 2016 välisenä aikana (vasen puoli). Oikealla puolella esitettävä menojen taso on komission ennuste menosuhteesta vuonna 2015. Se poikkeaa vain hieman alustavien talousarviosuunnitelmien arvioista, joista alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvien menojen muutos lasketaan. Kuvio A5.1b: EA-16-maiden tulosuhteiden ennustetut muutokset vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) % suhteessa BKT:hen 1,0 % suhteessa BKT:hen 60,0 0,5 50,0 0,0 40,0-0,5 30,0-1,0-1,5 Muutos tulot KOM (vasemmalla) Muutos tulot ATS (vasemmalla) 20,0-2,0 KOM tulosuhde 2015 (oikealla) 10,0-2,5 BE DE EE ES FR IE IT LT LV LU MT NL AT SI SK FI EA-16 0,0 22
Kuviosta käyvät ilmi tulosuhteiden muutokset vuosien 2015 ja 2016 välisenä aikana (vasen puoli). Oikealla puolella esitettävä tulojen taso on komission ennuste tulosuhteesta vuonna 2015. Se poikkeaa vain hieman alustavien talousarviosuunnitelmien arvioista, joista alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvien tulojen muutos lasketaan. Kuvio A5.2: Tärkeimpien menoerien ennustetut muutokset (% suhteessa BKT:hen) EA-16- alueella vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 ATS KOM Sosiaaliturvamaksut Välituotekäyttö Pääomamenot Palkansaajakorvaukset Korkomenot Avustukset Kuviosta käy ilmi, miten tärkeimpien menoerien muutokset vaikuttavat menosuhteiden (menot suhteessa BKT:hen) ennustettuihin muutoksiin. 23
Kuvio A5.3: Tärkeimpien verotuloerien ennustetut muutokset (% suhteessa BKT:hen) EA-16- alueella vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) 0,0 ATS KOM -0,1-0,2-0,3-0,4 Sosiaaliturvamaksut Välilliset verot Välittömät verot Kuviosta käy ilmi, miten tärkeimpien tuloerien muutokset vaikuttavat tulosuhteiden (tulot suhteessa BKT:hen) ennustettuihin muutoksiin. 24
Julkisen talouden nimellinen rahoitusasema, ennuste, KOM Kuvio A5.4: Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) vuonna 2016: komission syksyn 2015 talousennuste (KOM) verrattuna alustaviin talousarviosuunnitelmiin (ATS) 1,0 0,5 DE EE LU 0,0-4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0-0,5 FI IT BE SI SK AT EA NL LT LV MT IE -1,0-1,5-2,0-2,5-3,0 FR ES -3,5-4,0 Julkisen talouden nimellinen rahoitusasema, suunnitelma, ATS Kuviossa on verrattu komission ennusteen mukaisia julkisen talouden nimellisiä rahoitusasemia vuonna 2016 (vaaka-akseli) alustavien talousarviosuunnitelmien mukaisiin julkisen talouden nimellisiin rahoitusasemiin (pystyakseli). Puolittajan yläpuolella (alapuolella) ovat sellaiset jäsenvaltiot, joiden osalta komission ennusteen mukainen arvo on suurempi (pienempi) kuin alustavien talousarviosuunnitelmien mukainen arvo. 25
Kuvio A5.5: Vuoden 2016 velkatavoitteiden erot (% suhteessa BKT:hen) komission syksyn 2015 talousennusteen ja alustavien talousarviosuunnitelmien välillä: erittely osatekijöittäin 3,0 BE DE EE ES FR IE IT LT LV LU MT NL AT SI SK FI EA- 16 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0 Lumipalloefekti Perusjäämäero Vertailuajankohdan 2015 vaikutus Velkakannan korjauserien ero Velkasuhteiden ennustetut erot on kuviossa jaettu seuraaviin osatekijöihin: vertailuajankohdan vaikutus, perusjäämä, velkakannan korjauserät ja lumipalloefekti. Lumipalloefekti on ennustetun kasvuvauhdin ja korkojen eron vaikutus. 26