Liikenteen julkiset perustiedot

AINO-julkaisuja 24/2006 Liikenteen julkiset perustiedot VIKING MIP 2005: Public Basic Data on Transportation

ISBN 952-201-976-3 AINO-julkaisuja Helsinki 2006

Julkaisija AINO Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jukka Lähesmaa, Juha Levo, Anna Salovaara, SysOpen Digia Oyj KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 10.3.2006 Julkaisun laji AINO-julkaisuja Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenteen julkiset perustiedot. Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena oli määritellä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alan laitosten (Tiehallinnon, Merenkulkulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen) ylläpitämät liikenteen julkiset perustiedot. Liikenteen julkisilla perustiedoilla tarkoitetaan viranomaisilta kaikille avoimesti saatavissa olevia pysyviä ja ajantasaisia tietoja liikennejärjestelmästä. Selvityksen ensimmäisessä osassa tehdään yhteenveto laitosten tietovarastojen nykytilasta ja suunnitelmista. Toisessa osassa esitetään yhteiset perustietojen visio ja tavoitteet. Kahden edellisen osan tulosten perusteella määritellään laitosten perustietojen tavoitetila. Viimeisessä osassa ehdotetaan jatkotoimenpiteenä liikenteen perustietojen kehittämisohjelmaa. Liikenteen julkisten perustietojen visio on seuraava: vuonna 2009 on hyödyntäjäorganisaatioiden saatavilla liikenneverkosta, sen liikennöitävyydestä ja liikenteestä viranomaisen määrittelemät ja tarjoamat laadukkaat perustiedot, helposti ja tasapuolisesti. Liikenteen julkiset perustiedot ovat osa tietoyhteiskunnan infrastruktuuria, joka mahdollistaa liikennejärjestelmän tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen toiminnan. Laitoksilla on nykyisellään laajat ja arvokkaat tietoaineistot väylistä ja liikenteestä. Perustietojen tavoitetilalla kuvataan kaksi asiaa: 1) mitkä ovat laitosten ylläpitämät liikenteen julkiset perustiedot ja 2) miten nämä tiedot ovat saatavissa ja kuvattu. Laitosten tavoitetilan perustietoaineistot kuvataan tietopalvelutuotteina. Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen tavoitetilan tuotteet eivät poikkea merkittävästi nykytilan aineistoista. Tiehallinnossa tärkein uusi aineisto ovat nykyistä kattavammat ajantasaiset liikenteen sujuvuus- ja ennustetiedot. Merenkulkulaitoksessa tavoitetilan uusia tietoaineistoja ovat häiriötiedot ja ajantasaisten liikennetilannetietojen tuottaminen keskitetysti. Ratahallintokeskuksella on laitoksista suurimmat uusien aineistojen kehittämistarpeet. Ratahallintokeskuksella tavoitetilan uusia keskeisiä tietoaineistoja ovat tiedot rataverkosta, junien aikatauluista sekä häiriötilanteista. Tavoitetilan olennaisin asia on, että liikenteen julkiset perustiedot ovat helposti saatavilla. Nykyisten aineistojen saaminen hyödyntäjien käyttöön on usein tapauskohtaista ja hankalaa. Tavoitetilassa hyödyntäjien on helppo tarkistaa viranomaisten tarjoamat tietopalvelutuotteet valtakunnallisesti keskitetystä liikenteen julkisten perustietojen hakemistosta. Aineistot hyödyntäjät saavat käyttöönsä kunkin laitoksen keskitetyistä tiedonvälityspalveluista määriteltyjen palvelurajapintojen kautta. Liikenteen julkisten perustietojen tavoitetilan toteutus ehdotetaan organisoitavan kehitysohjelmaksi. Kehitysohjelman tehtävänä on toteuttaa tavoitetilan vaatimat laitosten yhteiset toimenpiteet sekä seurata laitosten perustietopalveluiden kehitystä. Jatkosuosituksena ehdotetaan myös perustietojen selvityksen laajentamista muihin mm. joukkoliikenteen julkisiin perustietoihin. Avainsanat (asiasanat) Liikennejärjestelmä, väylät, liikenne, tietopalvelu, tietovarasto, informaatio, liikenteen telematiikka, älykäs liikenne Muut tiedot Sarjan nimi ja numero AINO-julkaisuja 24/2006 Kokonaissivumäärä 52 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN 952-201-976-3 Luottamuksellisuus julkinen

The publisher AINO Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Jukka Lähesmaa, Juha Levo, Anna Salovaara, SysOpen Digia Plc DESCRIPTION Date of publication March 10, 2006 Type of publication AINO publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Public basic data on transportation Abstract Objective of the study was to define the public basic transportation data of Finnish Road, Rail and Maritime Administrations. The public basic transportation data means static and dynamic data on the whole traffic system from the authorities that is publicly available for every user. The first part of the study is a summary on the current situation and plans. Second part defines the vision and objectives for the basic data. Based on the results from the previous parts a objective state of the was defined. The last part of the study is a proposal of a development program public transportation data. The vision on the public basic transportation data is following: Year 2009 all user organizations can access the quality data on traffic network, its features, conditions and traffic on it defined and provided by the authorities easily and fairly. The public basic data on transportation is a part of the information society infrastructure that enables the efficient, economic and safety transportation system. The administrations have currently extensive and valuable data on the networks and traffic. The objective state defines two issues: the public basic data service products of the administrations and how these products are available and defined. The products of Road and Maritime Administrations are not very different from the current data material. At the Road Administration the most important new material is enhanced real time traffic flow and forecast data. At the Maritime Administration new issues are traffic incident data and centralized delivery of the traffic follow-up data. The Rail Administration has the most significant development needs for new data services. At the Rail Administration the most essential new data services at the objective state are data on the rail network, train timetables and traffic incidents. The most important issue of the objective state is that the public basic data is easily available. Currently the ways of providing the data are casespecific and often difficult for the users. At the objective state it is easy for the users to find out the products available from a national traffic data dictionary. The users can access the data services from standardized service interfaces and through centralized customer services of each administration. It is proposed that the realization of the public basic data objective state will happen at a development program. The development program will realize the common tasks like building the traffic data dictionary and the program will follow the projects of the administrations that are developing the data services. It is also proposed that the other types of public basic data, like on public transportation, should be studied. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport Keywords Traffic system, traffic networks, traffic, transportation, data service, information, transport telematics, intelligent transport systems Miscellaneous Serial name and number AINO publications 24/2006 Pages, total 52 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN 952-201-976-3 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteisiin kuuluu edistää liikennejärjestelmän ja tietojärjestelmän toimivuutta tarjoamalla tietyt liikennealan perustiedot helposti hyödyntäjien käyttöön. Lisäksi markkinoille on pystyttävä antamaan selkeä viesti, mitkä tiedot ovat käytettävissä julkisen vallan toimesta ja mikä jää markkinoiden tehtäväksi. Tässä työssä kuvattiin hallinnon alan laitosten (Tiehallinto, Merenkulkulaitos ja Ratahallintokeskus) nykyiset perustiedoiksi sopivat tiedot ja tehtiin ehdotus tulevaisuuden perustietopalveluista ja niiden kehittämisestä. Selvityksen tilaajina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Työ toteutettiin osana AINO-ohjelmaa. Työn ohjausryhmän kuuluivat Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä, Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta, Jan Juslen Tiehallinnosta, Rolf Bäckström Merenkulkulaitoksesta sekä Antti Rainio ITS Finlandin koordinaattorina Navinovasta. Konsulttina selvityksessä toimivat Jukka Lähesmaa, Anna Salovaara ja Juha Levo SysOpen Digiasta. Selvityksen aikana kuultiin haastatteluissa ja kuinkin laitoksen työpajoissa laajaa joukkoa asiantuntijoita. Julkishallinnon tietopalveluiden periaatteista ja metatietojen kuvaamisesta järjestettiin kaksi erillistä palaveria, joihin osallistuvat Antti Vertanen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Reino Ruotsalainen Maanmittauslaitoksesta. Raportin AINOohjelman edellyttämän tarkastuksen suorittivat Mikko Natunen Ratahallintokeskuksesta ja Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta. Helsingissä 24. helmikuuta 2006 Seppo Öörni Liikenneneuvos 5

SISÄLTÖ KUVAILULEHTI... 3 DESCRIPTION... 4 ESIPUHE... 5 1 YLEISTÄ... 9 1.1 Työn lähtökohdat... 9 1.2 Tavoitteet... 9 1.3 Rajaus... 10 1.4 Toteutus... 11 2 NYKYTILAN YHTEENVETO... 12 2.1 Yleistä... 12 2.2 Tiehallinnon nykytila... 13 2.2.1 Sää- ja kelitiedot... 14 2.2.2 Liikennetiedot... 14 2.2.3 Häiriötilannetiedot... 14 2.2.4 Tiedot tieverkosta ja sen ominaisuuksista... 14 2.2.5 Ympäristötiedot... 15 2.2.6 Teiden suunnittelu ja rakennustiedot... 15 2.2.7 Kunnossapitotiedot... 15 2.3 Ratahallintokeskuksen nykytila... 16 2.3.1 Rataverkko ja ratatyöt... 16 2.3.2 Liikenne... 17 2.4 Merenkulkulaitoksen nykytila... 18 2.4.1 Merikartoitus- ja väyläinfrastruktuurin tiedot... 18 2.4.2 Liikenne- ja olosuhdetiedot... 19 2.4.3 Alus- ja miehistötiedot... 19 2.5 Tarkat kuvaukset... 20 2.5.1 Liitetaulukko... 20 2.5.2 Esimerkki... 20 3 TAVOITTEET... 22 3.1 Lähtökohdat perustietojen käsittelylle... 22 3.2 Visio perustiedoista... 22 3.3 Tavoitteet ja vaatimukset... 23 3.4 Liikenteen julkisten perustietojen hyödyntäjät... 25 3.5 Perustietojen merkitys... 25 7

4 PERUSTIETOJEN TAVOITETILA...27 4.1 Yleistä...27 4.2 Tavoitetila väylälaitoksittain...27 4.2.1 Tiehallinnon perustiedot...27 4.2.2 Ratahallintokeskuksen perustiedot...29 4.2.3 Merenkulkulaitosten perustiedot...30 4.2.4 Saatavuus...31 4.3 Tietojen kuvaukset...32 4.3.1 Yleistä...32 4.3.2 Esimerkki...32 5 LIIKENTEEN JULKISTEN PERUSTIETOJEN KEHITYSOHJELMA...35 5.1 Ohjelman rakenne ja organisointi...35 5.2 Laitosten yhteiset tehtävät...36 5.2.1 Perustietohakemiston perustaminen...36 5.2.2 Selvitykset...36 5.3 Laitosten hankkeiden seuranta...37 5.3.1 Tiehallinnon kehityskohteet...37 5.3.2 Ratahallintokeskuksen kehityskohteet...38 5.3.3 Merenkulkulaitosten kehityskohteet...39 5.4 Muut perustiedot ja toimijat...40 5.4.1 Yleistä...40 5.4.2 Kunnat...40 5.4.3 Joukkoliikenne...41 5.4.4 Ilmailu...41 5.4.5 Muut...42 5.5 Ohjelman kustannukset ja rahoitus...42 6 JATKOSUOSITUKSET...43 7 LÄHDELUETTELO...44 LIITTEET Liite A Tietoaineistojen listaus laitoksittain...45 Liite B Liikenteen perustietoja käsitteleviä lakeja ja säädöksiä...49 Liite C Kirjoita tähän liitteen otsikko...51 8

1 YLEISTÄ 1.1 Työn lähtökohdat Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteisiin kuuluu edistää liikennejärjestelmän ja tietojärjestelmän toimivuutta tarjoamalla tietyt liikennealan perustiedot helposti hyödyntäjien käyttöön. Lisäksi markkinoille on pystyttävä antamaan selkeä viesti, mitkä tiedot ovat käytettävissä julkisen vallan toimesta ja mikä jää markkinoiden tehtäväksi. Edellä mainittua tehtäväjakoa on aiemmin selvitetty periaatetasolla varsin paljonkin, mutta alalta puuttuu kuitenkin toistaiseksi yhtenäinen ja käytännön läheinen käsitys, mitkä tulisi olla julkisen sektorin tuottamia liikenteen perustietoja. Syynä tähän on toisaalta se, että selvityksissä ongelmaa ei ole viety riittävästi käytännön tasolle ja toisaalta se, ettei toistaiseksi ole ollut riittäviä valmiuksia tehdä tällaisia päätöksiä. Eri hallinnon alan laitoksissa on tehty selvityksiä, kuten Meriliikenteen arkkitehtuuri tai Tiehallinnon tiestö- ja liikennetietopalvelujen tavoitetila sekä käytännön työtä tietojen tuottamiseksi, kuten junien seurantajärjestelmä (JUSE), meriliikenteen tietojärjestelmä (PortNet) tai tieliikennetietojen tiedonvälityspalvelu. Nämä antavat hyvän ja konkreettisen lähtökohdan tämän tyyppisen selvityksen toteuttamiselle. 1.2 Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli määritellä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alan laitosten (Tiehallinto, Merenkulkulaitos ja Ratahallintokeskus) ylläpitämät liikenteen julkiset perustiedot. Liikenteen julkisilla perustiedoilla tarkoitetaan viranomaisilta kaikille avoimesti saatavissa olevia pysyviä ja ajantasaisia (tosiaikaisia) tietoja liikennejärjestelmästä. Tarkempia tavoitteita olivat laitosten nykytilanteen ja kehitystarpeiden esille tuominen julkisen sektorin tietojen ylläpitoon liittyvien periaatteiden käytännön merkityksen selkeyttäminen tavoitteellisten julkisen sektorin tietovarastokokonaisuuksien ja näiden hyödyntäjille tarjoamien palveluiden määrittely jatkotoimenpidesuositusten laatiminen tavoitetilan saavuttamiseksi. Selvityksen perusteella Liikenne- ja viestintäministeriö ja hallinnon alan laitokset voivat päättää kunkin laitoksen tarjoamista julkisista perustiedoista. Lisäksi laitokset voivat ottaa huomioon vaatimukset tietojen tarjoamisesta muille tahoille kehityshankkeissaan. Vaikka tämän selvityksen lopputulos ei ole virallisesti vahvistettu kuvaus tavoitetilasta, pyrkii se jo toimimaan viestinä markkinoille laitosten tarjoamista tiedoista. 9

Liikenne- ja viestintäministeriön ja hallinnon alan laitosten yhteistyöllä selvityksessä pyrittiin yhteiseen näkemykseen ja linjauksiin perustietoaineistoista ja niiden jakelutavoista. Samalla kuitenkin kunkin liikennemuodon erityispiirteet on otettu huomioon. 1.3 Rajaus Työssä rajauduttiin tarkastelemaan Ratahallintokeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon liikenteen perustietoja. Tällä rajauksella tietojen vastuuorganisaatiot olivat selkeitä perustietovarastojen käsittelemiseen. Selvityksen lopussa kuvattiin, miten tarkastelua tulisi laajentaa koskemaan muiden organisaatioiden perustietoja. Työssä käsiteltiin pysyviä ja ajantasaisia liikenteen perustietoja, joille löytyy laitoksen ulkopuolinen hyödyntäjä (esimerkiksi viranomainen, media, liikennetelemaattisen palvelun tuottaja). Tiedot ja tietolähteet, jotka palvelevat yksin laitoksen omaa toimintaa ja sen urakoitsijoiden toimintaa eivät ole liikennesektorin julkisia perustietovarastoja ja eivät siten ole kuuluneet tähän työhön. Selvityksessä keskitytään laitosten toimittamiin tietoaineistoihin, joita hyödyntäjät voivat käsitellä omissa järjestelmissään. Esimerkiksi raportit ja tietojen esittäminen internet sivuilla eivät kuulu varsinaisesti tämän selvityksen rajaukseen. Työssä käsiteltiin vain lyhyesti asiakastarpeita. Tavoitetilan määrittelyssä lähdettiin viranomaisten olemassa ja suunnitteilla olevien tietojen tarjoamisesta helposti asiakkaiden saataville. Tietojen hyödyntäjiä ja perustietojen tuottamisen hyötyjä käsiteltiin vain yleisesti. Hankkeessa keskityttiin mainittujen väylälaitosten perustietojen ja näiden välittämisen selvittämiseen. Tietojen tuottamiseen liittyvät tekijänoikeus, vastuu, rahoitus, hinnoittelu tms. kysymykset eivät ole kuuluneet varsinaisesti tämän työn rajaukseen ja niitä on käsitelty vain siltä osin kuin on ollut välttämätöntä perustietojen tietosisällön ja tuottamistapojen ymmärtämiseksi. Hankkeessa kuitenkin on käsitelty yleisellä tasolla metatietoja ja laatukysymyksiä. Tavoitteena oli, että perustietojen ja niiden jakelutapojen määrittely antaa käytännöllisen lähtökohdan näiden kysymyksien käsittelylle jatkossa. 10

1.4 Toteutus Työ toteutettiin neljässä vaiheessa oheisen kuvan mukaisesti. Työn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin aikaisempien tietojen perusteella lyhyt yhteenveto perustietovarastojen nykytilasta ja laitosten suunnitelmista. Toisessa vaiheessa tuotettiin osapuolten yhteistyönä yhteinen näkemys perustietovarastojen tavoitteista ja toiminnan vaatimuksista. Tämä tehtiin konkretisoimalla aikaisemmissa töissä määritellyt yleiset periaatteet tietovarastokokonaisuuksien käytännön toiminnan vaatimuksiksi. 1) Nykytilan yhteenveto 2) Tavoitteet ja vaatimukset 3) Tavoitetilan kuvaus 4) Kehityssuunnitelma Kahden edellisen vaiheen tulosten perusteella määriteltiin laitosten ylläpitämien perustietojen tavoitetilan kuvaus. Vaiheessa kuvattiin yleisesti tietojen käyttäjäkenttä ja näiden tarpeet. Lisäksi on kuvattu tietovarastokokonaisuudet, niiden tietosisältö ja näiden tarjoama palvelu hyödyntäjille. Tavoitetilan kuvaukset tuotettiin erikseen kunkin laitoksen kanssa ja eri näkökulmat käsiteltiin hankkeen yhteisissä palavereissa. Viimeisessä vaiheessa laadittiin kehittämissuunnitelma. Tässä vaiheessa koottiin ja määritellään tärkeimmät kehitystarpeet ja sekä määriteltiin niistä jatkotoimenpiteitä. Selvityksen tilaajina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Työ toteutettiin osana AINO-ohjelmaa. Selvityksen aikana kuultiin haastatteluissa ja kuinkin laitoksen työpajoissa laajaa joukkoa asiantuntijoita. Julkishallinnon tietopalveluiden periaatteista ja metatietojen kuvaamisesta järjestettiin kaksi erillistä palaveria. 11

2 NYKYTILAN YHTEENVETO 2.1 Yleistä Ratahallintokeskuksella, Merenkulkulaitoksella ja Tiehallinnolla on nykyisellään laajat ja arvokkaat tietoaineistot väylistä ja liikenteestä. Olennaisimmaksi asiaksi selvityksessä nousi miten laitosten tiedoista kerrotaan hyödyntäjille ja miten tiedot ovat hyödyntäjien saatavissa. Käytännöt aineistojen tuottamisessa vaihtelevat suuresti. Usein aineiston tarvitsijan tulee keskustella tarpeesta henkilökohtaisesti laitoksen kyseisen tietovaraston yhteyshenkilön kanssa, joka tuottaa ja toimittaa aineistot tapauskohtaisesti. Aineistojen tietosisältöä ei ole usein kuvattu vaan se selviää keskusteluissa yhteyshenkilön kanssa. Yhteyshenkilöt pystyvät myös kertomaan aineiston laadusta, vaikka sitä ei yleensä ole dokumentoitu. Jokaiselta laitoksella on kuitenkin myös malliesimerkkejä tietojen tarjoamisesta kolmansille osapuolille sekä aineistojen kuvaamisesta metatietoina. Merenkulkulaitoksella on aineistoistaan yhdenmukaiset julkishallinnon suositusten (JHS 137) mukaiset tietoselosteet. Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen aineistojen osalta tarpeet kokonaan uuden tyyppisten liikenteen julkisten perustietojen tuottamiseen nähtiin suhteellisen pieniksi. Tiehallinnossa tärkein kehityskohde ovat nykyistä kattavammat ajantasaiset liikenteen sujuvuus- ja ennustetiedot. Merenkulkulaitoksen osalta tarvittaisiin erityisesti uusia liikenteen julkisia perustietoja liikennetilanteesta yleensä ja erityisesti häiriötilanteista. Ratahallintokeskuksella on laitoksista suurimmat uusien aineistojen kehittämissuunnitelmat. Tällä hetkellä RHK:lla ei ole tai sen aineistot ovat puutteelliset useista keskeisistä liikenteen julkisista perustiedoista, kuten rataverkosta, junien aikatauluista sekä häiriötilanteista. Tässä selvityksessä kuvattujen tietojen lisäksi laitoksilla on useita työn ulkopuolelle rajattuja sisäisiä tietovarastoja, joita käytetään esimerkiksi väylien rakentamisen ja ylläpidon urakoinnin hallintaan sekä muuhun sisäiseen hallintoon. 12

2.2 Tiehallinnon nykytila Tiehallinnon nykyiset selvityksessä käsitellyt aineistot ehdokkaiksi liikenteen julkisiksi perustiedoiksi jaettiin seitsemään ryhmään: 1. Tiestön tiedot 2. Sää- ja kelitiedot 3. Liikennetiedot 4. Häiriötiedot 5. Ympäristö tiedot 6. Teiden suunnittelu ja rakennustiedot 7. Kunnossapitotiedot. Lisäksi Tiehallinto julkaisee säännöllisesti suurta määrää raportteja ja suunnitelmatietoa liittyen esim. teiden rakentamiseen, ympäristöön tai kunnossapitoon. Nämä raportit on tässä työssä rajattu suoraan liikenteen julkisten perustietojen ulkopuolelle. Selvityksessä laitosten aineistot ryhmitettiin tietopalvelutuotteiksi, jotka kuvaavat tietosisällöltään ja toimitustavaltaan yhtenäisen aineistokokonaisuudet. Toimitettu aineisto voi olla koottu useista eri tietojärjestelmistä tai tietokannoista kootuista tiedoista. Seuraavassa kuvassa 1 on esitetty selvityksessä käsitellyt Tiehallinnon nykyiset tietoaineistot. SÄÄ- JA KELITIEDOT Tiesääasema tiedot Kelikamera kuvat Pohjatutkimustiedot Liikennesääennusteet LIIKENNE TIEDOT LAM historia Raportteja: Tieliikenteen suorite Liikenteen kehitys pääteillä TIESTÖN TIEDOT Digiroad Tiedot geometriaan sidottuna Tieosoitetiedot YMPÄRISTÖ TIEDOT Melutiedot HÄIRIÖ TIEDOT Häiriötilanteet TEIDEN SUUNN. JA RAKENT. TIEDOT Tiesuunnitelmat Rakentamisen ympäristövaikutukset Maastomallit KUNNOSSA PITOTIEDOT Alueurakoiden ympäristötiedot Karttoja: Hoitoluokat Hoidon urakoitsijat Päällystysohjelma Matka-ajat Kiintopistetiedot Tiestön yleistiedot: Tierekisteri Teiden rakentamiseen liittyvät tiedot Ajantasainen liikennetieto Tietyötiedotteet Kuva 1. Tiehallinnon nykyiset tietoaineistot. 13

2.2.1 Sää- ja kelitiedot Sää- ja kelitiedot käsittävät nykytilassa automaattista mittaustietoa tiesääasemilta, kelikamerakuvia sekä liikennesääennusteet. Tiesääasemat tuottavat tietoa mm. ilman ja tienpinnan lämpötilasta, kosteudesta ja tuulesta sekä varoituksia esim. liukkaudesta. Kelikamerakuvat välittävät säännöllisin väliajoin valokuvia tiestä. Hyödyntäjien on mahdollista tilata tiesääasematiedot ja kelikamerakuvat standardeina sanomina Tiehallinnon keskitetystä tiedonvälityspalvelusta. Liikennekeskus tuottaa Tiehallinnon internetsivuilla julkaistavan liikennesääennusteen. 2.2.2 Liikennetiedot Tiehallinnon nykyiset liikennetilannetiedot käsittävät automaattisten mittauspisteiden tuottamia tietoja liikennemääristä ja ajoneuvojen nopeuksista. Automaattiset mittaustiedot on mahdollista saada standardeina sanomina Tiehallinnon keskitetystä tiedonvälityspalvelusta. Näiden lisäksi muutamilta tieosuuksilta tuotetaan automaattisten mittauspisteiden tietojen perusteella tietoja tieosuuksien matka-ajoista. Matka-aikatietoja ei nykyisin voida välittää muille vaan ne esitetään Tiehallinnon internet-palvelussa. Edellisten lisäksi Tiehallinto välittää joiltakin tieosuuksilta liikennekameroiden tuottamaa videokuvaa. Liikenteen automaattisten mittauspisteiden tiedoista on tapauskohtaisesti mahdollista tuottaa historia-aineistoja eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi Tiehallinto julkaisee erilaisia yhteenvetoraportteja mittaustiedoista. 2.2.3 Häiriötilannetiedot Eri tahoilta saatavien lähtötietojen perusteella liikennekeskus tuottaa häiriötiedotteita. Häiriötiedotteet kertovat odottamattomista tai ennakoiduista häiriötilanteista tieverkolla, esim. onnettomuustilanteista, huonoista tai erittäin huonoista keliolosuhteista sekä tietöiden liikenteelle aiheuttamista merkittävistä haitoista. Häiriötiedotteet välitetään sanomina Tiehallinnon keskitetystä tiedonvälityspalvelusta. Lisäksi häiriötiedotteita välitetään esimerkiksi faksilla ja sähköpostilla. 2.2.4 Tiedot tieverkosta ja sen ominaisuuksista Nykytilassa Tiehallinnon tiedot tieverkosta käsittävät mm. tieverkon paikka- ja geometriatietoa, tietoa verkon topologiasta ja tieosoitetiedot. Tieverkon ominaisuustiedot kertovat mm. tien luokat, hoitoluokan, päällystetiedot, nopeusrajoitustiedot sekä tietoa tien rakenteesta. Yhteensä tien ominaisuustietoja voi olla kymmeniä. Näiden tietojen jakelu tapahtuu nykytilassa pääosin Tiehallinnon asiantuntijoiden toimesta ja edellyttää runsaasti käsityötä. Poikkeuksen muodostaa kansallinen tie- ja katutietokanta Digiroad, jo- 14

ka sisältää jakelurutiinit ja palvelupaketit useiden edellä kuvattujen tietojen jakeluun tietojen hyödyntäjille. 2.2.5 Ympäristötiedot Tällä hetkellä ympäristötietoja julkaistaan lähinnä erillisinä selvityksinä tai osina muita raportteja. Osa tiedoista on käytettävissä myös internetin kautta. Mitattuja tai mallinnettuja melu, päästö tai pohjavesitietoja ei tällä hetkellä välitetä julkisina perustietoaineistoina kolmansille osapuolille. 2.2.6 Teiden suunnittelu ja rakennustiedot Suunnitelmista ja rakentamisen etenemisestä ei nykyisin välitetä julkisia perustietoaineistoja kolmansille osapuolille. Suunnitteluraportit ja mm. niihin liittyvät kartat ovat saatavissa raportteina ja rakennushankkeiden etenemisestä voidaan kertoa mm. Tiehallinnon internet-sivuilla. 2.2.7 Kunnossapitotiedot Tiehallinnon internet-sivulla esitetään yleistietoja talvikunnossapidon etenemisestä, kuten siitä, että koko aurauskalusto on liikkeellä. Tiehallinto esittää karttoina ja muina raportteina tietoja alueurakka-alueista, teiden hoitoluokista ja kunnossapidon laadusta. Osa näistä tiedoista voidaan toimittaa osana tiestötietoaineistoja. Tiedoista ei tällä hetkellä ole omia perustietoaineistoja kolmansille osapuolille. 15

2.3 Ratahallintokeskuksen nykytila Ratahallintokeskuksen tietoaineistot voidaan jakaa 1) tietoihin rataverkosta ja ratatöistä ja 2) suunniteltuihin ja ajantasaisiin tietoihin liikenteestä. Lisäksi tulevat eri liikenteen tiedoista kootut tilastot. Rataverkosta on nykyisin jaeltavissa erilliset tietoaineistot rataverkon karkeasta kuvauksesta, liikennepaikoista ja tasoristeyksistä. Lisäksi tiedoista on omiksi tuotteiksi koottu rataosaselostus ja erilaiset radan ominaisuustietokuvat. Rakentamis- ja radan kunnossapitotöistä ja niiden vaikutuksesta liikenteeseen ylläpidetään omaa aineistoa, joka voidaan tarvittaessa toimittaa myös muille tahoille. Liikennöitsijälle myönnetty ratakapasiteetti esitetään graafisena aikatauluna, joka on saatavissa paperilla ja sen tiedot käytössä olevan sovelluksen tiedonsiirtomuodossa. Junien ajantasaista kulkutietoa saa RHK:n avoimen järjestelmärajapinnan välityksellä ja toteumatietoa erillisinä raportteina. Tietoa liikenteen häiriötilanteista saa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla liikenteen ohjauksesta vastaavilta henkilöiltä. RHK:n tärkeimmät tietoaineistot tällä hetkellä on esitetty kuvassa 2. RATAVERKKO AIKATAULUT LIIKENNETIEDOT HÄIRIÖTIEDOT Verkon karkea kuvaus Myönnetty ratakapasiteetti Junien kulkutieto - ajantasainen Liikenteen häiriötilanteet Liikennepaikat Junien kulkutieto - tilasto Ominaisuustietokuvat Tasoristeykset RAKENTAMINEN JA RADAN KUNNOSSAPITO Rataosaselostus Ratatyöt Kuva 2. Ratahallintokeskuksen nykyiset tietoaineistot. 2.3.1 Rataverkko ja ratatyöt RHK:n ylläpitää useita eri tietovarastoja rataverkosta ja sen ominaisuuksista. Tietoja ylläpidetään erityisesti rataverkon omaisuuden hallinnointia varten ja muihin rautatieliikenteen sisäisiin käyttötarkoituksiin. Tarpeen mukaan RHK pystyy tuottamaan näistä tietovarastoista erilaisia aineistoja kolmansille osapuolille. Tietojen yhdistely eri aineistoista ja järjestelmistä on kuitenkin hankalaa ja nykytilanteessa RHK pystyy lähinnä tuottamaan muutamia erillisiä tietoaineistoja, jotka ovat rataverkon karkea kuvaus, liikennepaikat ja tasoristeykset. Rataverkon karkea kuvaus sisältää rataosat ja niiden väliset yhteydet sekä etäisyydet. rataosiin voidaan kytkeä niiden ominaisuustietoja mutta 16

aineisto ei sisällä rataverkon geometriaa. Liikennepaikat aineisto sisältää henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikat ja näihin liittyvät radanpidon kannalta keskeiset tiedot. Aineiston tarvitsijan tulee keskustella tarpeesta henkilökohtaisesti RHK:n yhteyshenkilön kanssa, joka tuottaa ja toimittaa aineistot tapauskohtaisesti. Rataverkolla olevien tasoristeyksien paikat, ominaisuustiedot ja kuvia on mahdollista hakea RHK:n webpalvelussa. Tiedot ovat osa web-palvelun sivustoa eivätkä siten suoranaisesti kolmansien osapuolien hyödynnettävissä oleva tietoaineisto. RHK on koonnut rataverkosta ja sen ominaisuuksista kaksi tietoaineistokokonaisuutta: rataosaselostus ja rataverkon ominaisuustietokuvat. Ratasosaselostus tukee RHK:n vuosittain raporttina julkaisemaa Verkkoselostusta, jossa kuvataan valtion rataverkko, rataverkolle pääsyn edellytykset, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun määräytymisperusteet. Rataosaselostuksessa on kuvattu rataosat ja näiden keskeiset ominaisuustiedot. Lisäksi RHK on tehnyt rataverkon tietyistä ominaisuuksista kertovia kuvia, kuten sähköratakuva. Kuvat ovat paperi tai esimerkiksi PDF-muodossa. Rataosaselostuksen ja ominaisuustietokuvia voi pyytää RHK:n vastuuhenkilöiltä. Rataverkon ominaisuustietokuvia on saatavissa myös RHK:n nettisivuilta. Tiedot ovat kuitenkin raporttijulkaisuja, eivätkä siten suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi tietojärjestelmissä. Rataverkolla tapahtuvien ratatöiden ja niiden liikenteelle asettamien rajoitusten yleiskuvausta ylläpidetään excel-taulukkona. Tarkemmalla tasolla liikenteen ohjauksessa huomioon otettavat ratatyöt ja muut varaukset ovat ennakkotieto (ETJ) -järjestelmässä. Periaatteessa taulukon tietoja voidaan jakaa kolmansille osapuolille. 2.3.2 Liikenne Junien reiteistä ja aikatauluista nykyisin RHKlla käytettävissä oleva aineisto on aikataulukaudelle vahvistettu ratakapasiteetti. Siitä aikataulut esitetään graafisena aikatauluna. Aineisto ei kuitenkaan kuvaa todellisia junien aikatauluja sillä osa aikatauluista otetaan käyttöön tarpeen mukaan Aineiston saa RHKstä asian vastuuhenkilöltä pyytämällä paperi- tai PDF-versiona sekä käytössä olevan sovelluksen tiedonsiirtomuodossa. Ajantasainen junien kulkutietoaineisto sisältää junaliikenteen ohjauksen automaattisesti tai manuaalisesti tuottamat tiedot kunkin junan toteutuneista ja ennakoiduista saapumisajoista asemittain sekä myöhästymissyistä. Tieto on saatavissa junien seurantajärjestelmän yleisestä rajapinnasta. Kulkutiedoista voidaan tuottaa myös tapauskohtaisia tilastoaineistoja erikseen sovittaessa. Nykytilanteessa tietoja junaliikenteen häiriötilanteista ei ole saatavissa minkään tietopalvelun kautta, vaan liikenteen ohjaus voi välittää tietoja puhelimella, sähköpostilla tai SMS-viesteinä. 17

2.4 Merenkulkulaitoksen nykytila Merenkulkulaitoksen tietoaineistot koostuvat nykytilassa kolmesta kokonaisuudesta: a) merikartoitus- ja väyläinfrastruktuurin tiedot, b) liikenne- ja olosuhdetiedot sekä c) alusja miehistötiedot. Merikartoitustiedot kattavat mm. syvyys-, kiintopiste- ja varmistettujen alueiden tiedot, joihin väyläinfrastruktuurin tietoja yhdistämällä tuotetaan merikartta-aineistot. Liikenne- ja olosuhdetiedot käsittävät nykytilassa alusten sijainti- ja aikataulutietoja eri tietolähteistä sekä olosuhdetietoja, kuten jäätilanne- ja meriveden korkeus -tiedot. Alus- ja miehistötiedot käsittävät Suomeen rekisteröityjen alusten perus- ja jääluokkatiedot sekä suomalaisten merimiesten pätevyys- ja palvelutiedot (kuva 3). Eri perustiedoista tuotetaan lisäksi julkisia tilastotietoja, jotka sisältävät esimerkiksi kausittaisia liikenne- ja miehistötietoja. Merikartoitustiedot Alusten sijainti- ja liiketiedot Aikataulutiedot Merikarttatiedot (HIS) Olosuhdetiedot (Merentutkimus- Laitos, IL) Aikataulu- ja Lastitiedot (Portnet) Sijainti- ja liiketiedot (AIS) Alustiedot (SHIP) Tilastotiedot Syvyystiedot (SYRE) Kiintopiste -tiedot (KIRE) Varmistetut alueet (VARE) Sijainti- ja aikataulutiedot (Pilotnet, LLL) Sijainti- ja aikataulutiedot (IBNET) Sijainti- ja liiketiedot (VTS, GOFREP) Jääluokkarekisteri Merimiesrekisteri Väyläinfrastruktuurin tiedot Väylätiedot (VÄRE) Turvalaite tiedot (VATU) Väylien ylläpito (REIMARI) Linjaluotsirekisteri Kuva 3. Merenkulkulaitoksen nykyiset liikenteen perustietojen tietoaineistot. 2.4.1 Merikartoitus- ja väyläinfrastruktuurin tiedot Nykytilassa merikartoitustietoja kootaan koko Suomen vesialueelta sekä sisävesiltä. Merenkulkulaitoksen rooli tietojen tuottamisessa on toimia kartoitusurakoiden tilaajana ja laadun varmistajana, tiedon ylläpitäjänä sekä tuottaa merikartoitusaineistosta yhdessä väyläinfrastruktuuriaineistojen kanssa navigointitarpeisiin vastaavat merikartta-aineistot. Aineistojen kokoaminen ja kartta-aineistojen tuottaminen toteutetaan WMO:n (World Maritime Organisation) asettamien standardien ja vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä merikartoitustietojen kattavuutta ja laatua kehitetään intensiivisellä kehitysohjelmalla, jonka tavoitteena on entisestään kehittää itse aineistoa ja tietoaineistojen käsittelyä, hallintaa ja jakelua. Tällä hetkellä merikartoitustietojen osalta ei ole lopullista näkemystä tietojen julkisuuteen. Puolustusnäkökulmasta on asetettu kuitenkin selkeitä rajoituksia merikartoituksen aineistojen suhteen. Näiden aineistojen turvallisuuskriit- 18

tinen asema asettaa niiden ylläpidolle ja hallinnalle selkeitä turvallisuus- ja viranomaisvaatimuksia, mistä johtuen Merenkulkulaitoksen rooli tietojen ylläpitäjänä tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä. Lisäksi näiden aineistojen asema merenkulun navigoinnin ensisijaisena tiedonlähteenä asettaa jatkossakin tiukkoja laadullisia vaatimuksia tietojen keräämiselle, ylläpidolle ja jakelulle. Väyläinfrastruktuurin tiedot koskevat kaikkia kartoille merkittyjä yleisiä kulkuväyliä. Tiedot sisältävät mm. väylien linjausta, väylätilaa (xyz) ja turvalaitteita koskevat perustiedot. Tietojen tuottaminen ja hyödyntäinen ovat läheisesti sidoksissa merikartoitustietoihin. Yleisiä kulkuväyliä koskevat väyläinfrastruktuurin tiedot ovat julkisia. 2.4.2 Liikenne- ja olosuhdetiedot Liikennetiedot koostuvat meriliikenteen ja toisaalta satamakäyntien seurannasta saatavista liikennetilanne- ja aikataulutiedoista. Liikennetilannetietoa saadaan AIS-järjestelmästä sekä liikenteenohjauskeskuksien (VTS) eri havaintomenetelmiin perustuvasta liikennetilanteen seurannasta. PortNet-, Pilotnet ja IBNet-järjestelmistä saadaan lisäksi alusten aikataulu- ja liikennetilannetietoja. Liikennetilannetietojen yleiseen jakeluun ollaan kehittämässä Merenkulkulaitoksessa ratkaisua. AIS-järjestelmä tarjoaa lisäksi käyttäjilleen mahdollisuuden liikenteen tosiaikaiseen seurantaan. PortNet-järjestelmän käyttäjät voivat seurata alusten aikataulutietoja, joita päivitetään luotsaustoiminnan Pilotnet-järjestelmästä ja jäänmurron IBNet-järjestelmästä. Olosuhdetietoja ovat mm. jäätilanne, pintaveden lämpötila, vedenkorkeus, tuulen nopeus ja suunta, aallokko ja aallonkorkeus. Merenkulun olosuhdetietoja tuottavat Merenkulkulaitos ja Ilmatieteen laitos. Havaintoaineistoista tuotetaan tosiaikaisia ja ennustettuja tietoaineistoja, joita välitetään suoraan operatiivisin järjestelmiin (IBNet, AIS ja VTS) sekä tiedonsiirron ja eri medioiden kautta muille hyödyntäjille. Olosuhdetietoja julkaistaan Internetissä sekä perinteisissä medioissa. 2.4.3 Alus- ja miehistötiedot Alus- ja miehistötiedot käsittävät Suomeen rekisteröityjen alusten perus- ja jääluokkatietoja sekä suomalaisten merimiesten pätevyys- ja palvelutietoja. Merenkulkulaitos ylläpitää näitä tietoja rekistereissään ja valvoo niiden oikeellisuutta. Lisäksi Merenkulkulaitos vastaa miehistön katselmoinnista. Lähtökohtaisesti alustiedot ovat julkisia, mutta esimerkiksi merenkulun turvallisuuteen liittyvät ISPS-tiedot eivät ole julkisia. Miehistötiedot sisältävät henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia. 19

2.5 Tarkat kuvaukset 2.5.1 Liitetaulukko Tässä selvityksessä kuvattiin ja koottiin yhteen laitoksittain kaikki tunnistetut nykytilan julkiset tietoaineistot, jotka on lyhyesti kuvattu tässä raportissa. Lisäksi kustakin aineistosta koottiin olemassa olevat tai tuotettiin uudet kuvaukset, joista on muodostettu yhtenäinen excel-taulukko. Taulukko on saatavissa raportin erillisenä sähköisenä liitteenä. Kuvauksiin on sisällytetty minimissään tietolajin yleiskuvaus, tietosisällön kuvaus, tietovarastojen kuvaukset, tietojen toimituksen kuvaus sekä tietolajeihin liittyvien kehitystarpeiden kuvaus. Kuvauksiin on liitetty tarkemmat tietosisällön ja toimitusmuodon kuvaukset, jos sellaiset on ollut saatavissa. Lisäksi pääosasta Merenkulkulaitoksen tietoaineistoja on jo valmiiksi tuotettu JHS:n mukaiset tietoseloste, tietojärjestelmäseloste ja arkistoseloste, jotka on koottu mainittuun excel-taulukkoon. Liitteessä A on esitetty väylälaitoksittain lista kuvatuista tietoaineistoista. 2.5.2 Esimerkki Esimerkkinä liikenteen julkisten perustietojen tarkemmasta kuvauksesta on käytetty Ratahallintokeskuksen ajantasaiset junien seurantatiedot -tuotetta. Täydellinen kuvaus löytyy excel-taulukosta. Junien seurantatiedoista ja niiden toimitusmuodosta oli saatavilla keskimääräistä paremmat kuvaukset. Kuvassa 4 on esitetty tuotteen yleiskuvaus. Junien kulkutieto - ajantasainen Paluu Yleiskuvaus Liikenteen ohjauksen tuottama ajantasainen tieto kunkin junan kulusta ja ennakoiduista saapumisajoista seuraaville liikennepaikoille. Tieto on saatavissa junien seurantajärjestelmän yleisestä rajapinnasta. Varastointi RHK:n junien seuranta (JUSE) järjestelmän tietovarastossa Tietosisältö Päivitystiheys Toimitus Yleisen rajapinnan kautta junien seurantatiedoista ovat saatavissa koko suomen junaliikenteestä seuraavat tiedot: kunkin junanumero toteutunut tai ennakoitu saapumis- tai lähtöaika eri liikennepaikoille sekä myöhästymisen selite. Tietosisällön kuvaus Päivitystiheys vaihtelee liikenteen ohjausalueittain ja tietolajeittain. Alueilla, joilla tiedot saadaan automaattisesti liikenteen ohjausjärjestelmästä päivitysviive on lyhyt. Alueilla, joilla tiedot joudutaan syöttämään manuaalisesti ja myöhästymisen seliteen osalta, joka syötetään aina manuaalisesti päivitysviiveet vaihtelevat tilanteen mukaan. Tiedot voidaan toimittaa vapaasti kaikille halukkaille tahoille. Tämä edellyttää yhteydenottoa RHK:n vastuuhenkilöön, jonka kanssa sovitaan tarvittavien yhteyksien avaamisesta. Tämän jälkeen JUSE-rajapinta toimittaa ajantasaisesti junien kulkutietoja vastaanottavaan järjestelmään. Toimitusmuoto Laatu Metatiedot XML-muoto Toimitusmuodon kuvaus Laatua ei ole dokumentoitu. Manuaalisien työvaiheiden vuoksi laatu hieman vaihtelee (katso päivitystiheys) Metatietoja ei ole käsitelty. Kehitystarpeet Tiedon laadun parantaminen Keskeiset kehitystarpeet ajantasaisen junien seurantatiedon osalta ovat seuraavat: 1) seurantatietoihin halutaan myös tieto siitä, jos juna käyttää poikkeuksellista raidetta (laituria), 2) ennakoitujen saapumis- ja lähtöaikojen parempi kattavuus ja laatu sekä tietojen syntymisessä olevien viiveiden vähentäminen. Kuva 4. Esimerkki tietopalvelun kuvaustaulukosta. 20

Kuvassa 5 on esitetty tarkempi tietosisällön kuvaus. Junien ajantasaisen kulkutiedon tapauksessa tarkempiin kuvauksiin on käytetty liikennetietokirjaston valmiita kuvauksia. LUOKAN NIMI JUNAN KULKUTIEDOT NIMI ENGLANNIKSI Real Time Location Information on Trains TUNNUS MÄÄRITELMÄ ATTRIBUUTIT NIMI NIMI ENG. TUNNUS MÄÄRITELMÄ ARVOT LÄHDE Lähtöpäivä Depaturetime Junan lähtöaika muotoa hh.mm ddmmyyyy 12.06 23.09.2003 KULTU/TRIDENT Junannumero Service Number Junan numero 1...9999 100 TRIDENT Liikennepaikan StationId Tre, Ri, Jy TRIDENT lyhenne Liikennnepaikka Station Name Kaikki ne Asemat, joista juna voi lähteä, Helsinki, Tampere, TRIDENT tulla tai saapua Riihimäki Myöhästymismin Minute Junan aikatauluajan poikkeama minuuteissa 3, -4, 0 Oma AikaTyyppi Timetype Aika voiu olla joko ennakkko tai toteutunut Ennakko Oma aika Tapahtumatyyppi Type L, T, M Liikennepaikka voi olla Lähtö, tulo tai Lähtö, Tulo, Määrä Oma määräasema KuvausSuomi Comment Asiakkaalle lähetettävä informaatio junan TRIDENT/oma kulusta asemien informaatiotaululle KuvausRuotsi Comment TRIDENT/oma KuvausEnglanti Comment TRIDENT/oma PROSESSIT TIETOVIRRAT Kuva 5. Esimerkki tietosisällön kuvauksesta. 21

3 TAVOITTEET 3.1 Lähtökohdat perustietojen käsittelylle Perustietojen lähtökohtina on käytetty mm. lainsäädännöllisiä tekijöitä sekä yhteiskunnallisesti tärkeille perusrekistereille asetettuja vaatimuksia. Perusrekisterit sisältävät yhteiskunnalle tärkeää tietoa. Perusrekistereistä on säädetty laeissa ja asetuksissa ja niihin liittyviä vaatimuksia ovat kattavuus, luotettavuus, tunnuseheys ja monikäyttöisyys. Tietojen pitää lisäksi olla suojattuja. EU:n tasolla valmistellaan paikkatietoinfrastruktuuria säätelevää INSPIRE-direktiiviä, joka asettaa velvoitteita yhteisön jäsenmaille perustietojen tuottamisen, kuvaamisen ja saatavuuden suhteen. Julkisen hallinnon JHSsuosituksilla pyritään yhdenmukaistamaan tietohallinnon toimintatapoja. Lähtökohtana liikenteen julkisten perustietojen kuvaamiselle voi toimia JHS-suositus (JHS 158) Paikkatiedon metatiedot, jossa määritellään paikkatietojen metatiedon tietosisältö ja annetaan ohjeita paikkatiedon kuvaamiseen ja metatiedon dokumentoimiseen. Lisäksi Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto yhteensovittaa valtion tietohallinnon kehittämistä, missä yhteydessä selvitetään myös valtionhallinnon keskitettyjä tiedon jakelun ratkaisuja. Liikenteen perustietoja käsittelevät lait ja säädökset on kuvattu liitteessä B. 3.2 Visio perustiedoista Liikenteen julkisten perustietojen tavoitetilan ja tietopalveluiden määrittelyä ohjaa visio perustiedoista vuonna 2009. Liikenteen julkisten perustietojen visio on seuraava: Vuonna 2009 on hyödyntäjäorganisaatioiden saatavilla liikenneverkosta, sen liikennöitävyydestä ja liikenteestä viranomaisen määrittelemät ja tarjoamat laadukkaat perustiedot, helposti ja tasapuolisesti. Liikenteen julkiset perustiedot ovat osa tietoyhteiskunnan infrastruktuuria, joka mahdollistaa liikennejärjestelmän tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen toiminnan. Visio toteutuu kun liikenteestä vastaavat viranomaiset määrittelevät yhdessä tarjoamansa perustiedot, kukin viranomainen vastaa omien tietojensa tuottamisesta ja viranomaiset toteuttavat yhteistyössä yhtenäisen tavan tietojen tarjoamiseen hyödyntäjille. Vision lähtökohtana on, että tietojärjestelmistä helposti saatavilla olevat perustiedot ovat yhtä olennainen osa liikennejärjestelmää kuin itse liikenneverkko ja sen ylläpito. Tietoyhteiskunnassa vain sillä, että viranomainen tarjoaa tietyt perustiedot, varmistetaan liikenneverkon tehokas, taloudellinen ja turvallinen hyödyntäminen yritysten ja ihmisten suunnitellessa kuljetuksiaan ja liikkumistaan. Vision tavoitetila kuvaa vuotta 2009. Vuosi 2009 on riittävän kaukana, että vision toteutumisen edellyttämiä toimenpiteitä on ehditty toteuttaa mm. AINO-ohjelmassa. Toisaal- 22

ta vuosi 2009 on riittävän lähellä, jotta tavoitetila pysyy suhteellisen konkreettisena. Kaikki liikenteen julkiset perustiedot eivät vielä vuonna 2009 kuitenkaan ole kunnossa. Visio lähtee Euroopan unionin, Suomen lainsäädännön ja Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan periaatteista, että pääsääntöisesti kaikki viranomaisen tuottamat tiedot ovat julkisia ja tasapuolisesti eri tahojen saatavissa. 3.3 Tavoitteet ja vaatimukset Visiota täsmentävät perustiedoille asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Näistä muodostettiin liikenteen perustietoja koskevat seuraavat neljä pääperiaatetta: 1. Perustiedot ovat julkisia ja tasapuolisesti saatavilla 2. Perustietojen sisältö on vakioitu ja julkisesti tiedossa 3. Perustiedot ovat laajasti hyödynnettävissä 4. Perustiedot ovat viranomaisten yhdessä määrittelemiä ja kukin viranomainen vastaa omien tietojensa tuottamisesta ja sisällöstä. Pääperiaatteisiin liittyvät vaatimukset ja tavoitteet on esitetty seuraavissa kappaleissa. Julkisuus ja tasapuolisuus Väylänpitäjien liikenteen julkiset perustiedot koskevat liikenneverkkoa, sen ominaisuuksia, liikenteen hallintaa, väylänpitoa ja tapahtumia sekä liikennettä ja olosuhteita verkolla. Keskeisiä ovat kaikki tiedot, jotka vaikuttavat väylän liikennöitävyyteen. Lähtökohtaisesti kaikki julkishallinnon tuottama liikenteen raakadata ja jalostetut perusaineistot ovat julkista tietoa, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi: Pelkästään hallinnon omaa toimintaa koskevat tiedot eivät ole julkisia perustietoja Tiedot, joiden jakelu saattaisi vaarantaa liikennejärjestelmän turvallisuuden, eivät ole julkisia Perustiedot tarjotaan siten, että eri toimijoilla on tasapuoliset mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen Sisällön määrämuotoisuus Viranomaiset tarjoavat tietyt, määritellyt perustiedot. Kukin viranomainen kertoo tarkasti mitkä ovat sen tarjoamia tietoja Perustietovarastojen tietosisältö ja hakutapa on tarkasti kuvattu ja kuvaus on yleisesti saatavissa 23

Toimialalla on yhtenäinen ja käytännönläheinen käsitys siitä, mitkä ovat julkisen sektorin tuottamia liikenteen perustietoja ja minkä tietojen tuottaminen jää markkinoiden tehtäväksi Hyödynnettävyys Perustiedot ovat sellaisia, että ne vastaavat laajan toimijajoukon tarpeita. Perustiedot on määritelty käyttäjälähtöisesti Viranomaisen tiedot täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Tiedon laatu kerrotaan tietojen hyödyntäjille Tiedot ovat ajantasaisesti saatavilla siten, että niitä voidaan hyödyntää tosiaikaisissa palveluissa Tietojen hakeminen tehdään hyödyntäjälle yksinkertaiseksi siten, että tiettyyn käyttötarkoitukseen tarvittavat tiedot saadaan yhtenä palveluna eikä tietojen hakijan tarvitse tietää mahdollisia eri tahoja tai järjestelmiä, joita tiedot kootaan Eri liikennemuotojen tiedot muodostavat yhtenäisen kuvan koko liikennejärjestelmästä Eri liikennemuotojen välillä on yhtenäinen tapa tarjota tiedot käyttöön. Yhteiset määritelmät ja viranomaisen vastuu Perustietojen saatavuus on varmistettu kuvaamalla tietovarastojen jakelun rajapinnat sekä tiedon jakelun edellyttämät hallinnolliset menettelyt Viranomaiset määrittelevät liikenteen perustiedot yhdessä, jolloin valmistetaan tietojen yhteensopivuus. Määrittelyssä on huomioitu tietojen keskinäiset riippuvuudet Kunkin perustiedon lähteeksi ja tuottajaksi on sovittu se viranomainen, joka vastaa siitä liikennejärjestelmän osasta, jota tieto koskee ja on siten mahdollisimman lähellä tiedon ylläpitoa Kun julkisista perustiedoista on sovittu, sovittua rajausta muutetaan vain erityisen merkittävistä syistä Perustietojen julkisuuden ja saatavuuden määrittely vähentävät osaltaan alalle tulon esteitä (entry barrier) ja lisäävät toimialan tehokkuutta markkinoiden kasvavan kilpailun kautta. 24

3.4 Liikenteen julkisten perustietojen hyödyntäjät Kansalaiset voivat hyödyntää suoraan viranomaisten jakelemaa julkista liikennetietoa ja toisaalta eri toimijoiden jalostamia liikenneverkkoa ja liikennettä koskevia tietoja. Lähtökohtaisesti perustiedoista vain osa on sellaisenaan käytettävää ja useimmat tietoaineistot tarvitsevat jalostamista loppukäyttöä ajatellen. Näin ollen julkisten perustietojen käyttäjiä ovat lisäksi eri perusaineistoa jatkojalostavat tahot, kuten muut viranomaiset, media ja kaupalliset toimijat. Kuvassa 6 on esitetty julkisten perustietojen hyödyntäjiä ja aineistojen hyödyntämiskohteita. Lisäksi liitteen C taulukoissa on väylälaitoksittain esitetty mahdollisia tietojen ulkoisia hyödyntäjiä tietolajeittain. Liikkuja Matkan suunnittelu ennen matkaa Matkan suunnittelu matkan aikana Liikkuminen väylällä Olosuhdetietojen hyödyntäminen muihin tarkoituksiin (esim. viljely, marjastus) Viranomaistoiminta Liikkuminen väyläverkolla Väylien rakentamisen seuranta Väylien ylläpidon seuranta Häiriötilanteiden hoitaminen Onnettomuustutkinta Joukkotiedotuspalvelujen tuottaminen Joukkoliikennepalvelujen suunnittelu Liikenteen ohjaus Liikenteen valvonta Yhteiskunnan turvallisuuden takaaminen Ympäristön suojelu Verojen ja tullimaksujen kerääminen Tilasatojen tuottaminen Kaupalliset toimijat Väylien rakentaminen Väylien ylläpito Liikenteen mallinnuspalveluiden tuottaminen Perustietojen jalostaminen ja tietoaineistojen myyminen edelleen Tiedotuspalvelujen tuottaminen Reitinsuunnittelupalvelujen tuottaminen - SCM, logistiikan ohjaus - Reitinsuunnittelupalvelut - Track & Trace Olosuhdetietojen hyödyntäminen muussa elinkeinotoiminnassa (maanviljely, metsänhoito) T&K Tutkimustoiminta Ulkomainen yhteistyö Viranomaisten kesken Kaupallisten toimijoiden tuottamat kv. palvelut Kuva 6. Perustietojen hyödyntäjät ja hyödyntämiskohteet. 3.5 Perustietojen merkitys Perustietojen keskeisimmät hyödyt telematiikan arvoketjulle ovat: a) markkinoiden roolien selkeytyminen, b) perustietovarastojen ja tietopalvelujen takaaminen sekä c) tietojen laadun ja standardin metadatan takaaminen. Markkinoiden roolit selkeytyvät kun julkisen sektorin tuottamat perustiedot ja tietopalvelut on määritelty. Yksityisen sektorin alalle tulon esteet vähenevät kun julkinen sektori selkeästi esittää tuottamansa tiedot ja niihin liittyvät palvelut. Lähtökohtaisesti julkisen sektorin rooli on tuottaa perusaineistoja sekä omaa toimintaansa tukevia tietopalve- 25

luja. Näin ollen esimerkiksi kuluttajia palvelevat eri aineistoja yhdistelevien tietopalvelujen tuottamisen katsotaan kuuluvan yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin perustietovarastojen ja tietopalvelujen toiminnan takaaminen mahdollistaa näihin perustuvien muiden palvelujen toteuttamisen. Telematiikkapalvelujen toimittajat voivat näin ollen toteuttaa omia ratkaisujaan luottaen julkiseen sektoriin lähtöaineiston tuottajina. Lisäksi julkiset perustiedot asetetaan saataville standardien rajapintojen kautta, mikä helpottaa tietojen hyödyntämistä muissa palveluissa. Tiedon laadun varmistaminen ja metadatan standardi kuvaaminen auttavat osaltaan tietojen tehokasta hyödyntämistä. Perustietoihin perustuvien tietopalveluiden kehittäjät voivat luotettavasti arvioida miten aineistoja voidaan eri palveluissa hyödyntää. Lisäksi aineistojen laadun kehittäminen ja metadatan kuvaaminen osaltaan mahdollistavat homogeenisiä tietoja edellyttävien palvelujen kehittämisen. 26

4 PERUSTIETOJEN TAVOITETILA 4.1 Yleistä Perustietojen tavoitetilalla kuvataan kaksi asiaa: 1. mitkä ovat laitosten ylläpitämät liikenteen julkiset perustiedot ja 2. miten nämä tiedot ovat saatavissa ja kuvattu. Laitosten tavoitetilan perustietoaineistot kuvataan tietopalvelutuotteina. Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen tavoitetilan tuotteet eivät poikkea merkittävästi nykytilan aineistoista. Tiehallinnossa tärkein uusi aineisto ovat nykyistä kattavammat ajantasaiset liikenteen sujuvuus- ja ennustetiedot. Merenkulkulaitoksessa tavoitetilan uusia tietoaineistoja ovat häiriötiedot ja ajantasaisten liikennetilannetietojen tuottamisen keskitetysti. Ratahallintokeskuksella tavoitetilan uusia keskeisiä tietoaineistoja ovat tiedot rataverkosta, junien aikatauluista sekä häiriötilanteista. Tavoitetilan olennaisin asia on, että liikenteen julkiset perustiedot ovat helposti saatavilla. Jo nykyisin hyvien ja kattavien viranomaisten aineistojen saaminen hyödyntäjien käyttöön on usein tapauskohtaista ja hankalaa. Tavoitetilassa hyödyntäjien on helppo tarkistaa viranomaisten tarjoamat tietopalvelutuotteet valtakunnallisesti keskitetystä liikenteen julkisten perustietojen hakemistosta. Aineistot hyödyntäjät saavat käyttöönsä kunkin laitoksen keskitetyistä tiedonvälityspalveluista. 4.2 Tavoitetila väylälaitoksittain 4.2.1 Tiehallinnon perustiedot Tavoitetilassa Tiehallinnon perustiedot jaetaan seuraavasti 1) ajantasaiseen liikennetilanteeseen ja olosuhteisiin liittyviin tietoihin ja 2) tieverkkoon, sen ominaisuuksiin ja sillä tapahtuvaan liikenteeseen liittyviin tietoihin. Tavoitetilassa tuotteistetut Tiehallinnon liikenteen julkiset perustietoaineistot ovat kuvan 7 mukaiset. 27

AJASTASAINEN LIIKENNETILANNE JA OLOSUHTEET TIESTÖLLÄ TIESTÖN TIEDOT Matka-ajat Liikennemäärät ja nopeudet Digiroad Tiejaksojen sujuvuus Tiesääasema tiedot Tiejaksojen keli Liikenne ennusteet Kelikamera kuvat Liikennesääennusteet Liikennemäärät ja -virrat Onnettomuudet Kuntotiedot Tiestön yleistiedot Geometria Häiriötilanteet Pohjatutkimustiedot Talvihoidon toimenpidetiedot Kuva 7. Tiehallinnon perustiedot tavoitetilassa Uusia tietopalveluja syntyy ajantasaisen liikennetiedon ryhmässä. Tiestötiedot ryhmässä merkittävin tavoitetilan muutos on, että Tiehallinto tarjoaa kokonaisvaltaisen paikkatietopalvelun, jota kautta hyödyntäjät saavat käyttöönsä kaikki tarvitsemansa tiedot. Seuraavassa on esitetty lista tavoitetilan tietoaineistojen keskeisistä muutoksista nykytilaan verrattuna: ajantasaiset liikenteen sujuvuustiedot ja liikenne-ennusteet keskeisiltä tieosilta, joilta tämän tyyppistä tietoa tarvitaan kokonaan uutena tietopalveluna keskeisten tiejaksojen matka-aikatiedot kokonaan uutena tietopalveluna alueiden ja tiejaksojen kelitilanteen kuvaukset paranevat talvihoidon toimenpidetietojen laatu ja kattavuus paranevat tiestön geometria- ja yleistietoja toimitetaan tuotteistettuina ja tapauskohtaisesti räätälöitävinä tietopalvelutuotteina. Aineistojen tietosisältö ei sinänsä laajene. Tiehallinnon erillisellä toimeksiannolla hallinnoiman valtakunnallisen tie- ja katutietojärjestelmän Digiroadin keskeiset kehitystarpeet liittyvät sekä tietopalvelun että tietosisällön kehittämiseen. Päätökset tietosisällön laajentamisesta tehdään Digiroadin kehitysprosessin mukaisesti. 28

Tiehallinnon tavoitetilan julkisiksi perustiedoiksi ei määritelty nykytilan selvityksessä käsiteltyjä teiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tietoja, jotka liittyvät pääosin Tiehallinnon sisäiseen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään toimintaan. Tulokset tästä toiminnasta näkyvät julkisissa tietopalvelutuotteissa. Tavoitetila ei myöskään sisällä ympäristötietoja, koska tällaisia tietopalvelutuotteita ei Tiehallinnossa tule olemaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Ympäristötiedot laajempana koko liikennejärjestelmää koskevana perustietoaineistona sinänsä nähtiin tärkeäksi. Tavoitetilassa Tiehallinnon tietopalvelut tarjotaan asiakkaalle yhden luukun periaatteella. Tiehallinnon valtakunnallinen asiakaspalvelutoiminto vastaanottaa asiakkaiden kaikki tietopalvelupyynnöt. Asiakaspalvelutoiminto opastaa Tiehallinnon internetpalveluiden käytössä sekä toimittaa vakioidut tietopalvelutuotteet (sähköiset tai perinteiset) tilaajalle. Tapauskohtaista räätälöintiä vaativat tietopalvelupyynnöt asiakaspalvelutoiminto välittää tietopalveluja tuottaville tahoille. Asiakas voi itse tilata vakioidut tietopalvelutuotteet sekä tehdä hakuja aineistoihin Tiehallinnon internet palvelussa. Tavoitetilassa tietopalvelussa on yhtenäiset kuvaukset luovutettavista tietoaineistoista. Kustakin tietoaineistosta on kuvataan mm. tietosisältö, tietojen laatutiedot sekä luovutusrajapinta. 4.2.2 Ratahallintokeskuksen perustiedot Tavoitetilassa Ratahallintokeskus tarjoaa seuraavan kuvan mukaiset tuotteistetut liikenteen julkiset perustiedot kaikkien niitä haluavien tahojen käyttöön. Tiedot on saatavissa vakioituina tai tapauskohtaisesti räätälöitävinä aineistoina standardien palvelurajapintojen kautta. Jokainen aineisto on kuvattu yhteisesti sovitulla tavalla sisältäen yleisen tuoteselostuksen, aineiston metatietokuvauksen sekä rajapinnan määrittelyn. Liikenteen julkisia perustietoja voi tiedustella ja tilata RHK:sta keskitetysti. Myös aineistojen toimittaminen tapahtuu asiakkaan kannalta yhden luukun kautta. RHK:n liikenteen julkiset perustietoaineistot ovat seuraavat (kuva 8): yhtenäisen rataverkon paikkatietoaineisto, joka sisältää liikenteellisesti yhtenäisen rataverkon geometrian, rataan liittyvien laitteiden paikkatiedot sekä verkon ja laitteiden ominaisuustiedot. RHK tuottaa edelleen myös paikkatietoaineistosta jalostettua rataosaselostusta. ratatyöt aineisto, joka sisältää tiedot ratatöiden vaikutusalueesta, kestosta ja vaikutuksesta liikenteeseen. vahvistetut aikataulut aineisto, joka sisältää junien reitit ja tarkat aikataulutiedot. Aikataulut vastaavat kulloinkin vahvistettua tilannetta, kun junia peruutetaan tai ajetaan tilapäisten ja uusien aikataulujen mukaan. junien ajantasainen kulkutieto, joka sisältää tiedot kunkin liikenteessä sillä hetkellä olevan junan toteutuneista ja ennustetuista saapumisajoista asemille sekä myöhästymissyistä. Tapauskohtaisesti RHK voi toimittaa myös tilastotietoja junien toteutuneesta kulusta. 29

liikenteen häiriötilannetiedotteet, jotka sisältävät tiedot häiriön vaikutusalueesta, kuvauksen häiriöstä ja sen aiheuttamista toimenpiteistä sekä vaikutuksista liikenteeseen. RATAVERKKO AIKATAULUT LIIKENNETIEDOT HÄIRIÖTIEDOT Verkko, sen laitteet ja ominaisuudet Vahvistetut aikataulut Junien kulkutieto - ajantasainen Liikenteen häiriötilanteet Junien kulkutieto - tilasto Rataosaselostus RAKENTAMINEN JA RADAN KUNNOSSAPITO Ratatyöt Kuva 8. Ratahallintokeskuksen tavoitetilan liikenteen perustietojen tietoaineistot. 4.2.3 Merenkulkulaitosten perustiedot Tavoitetilassa Merenkulkulaitoksen perustiedot ovat pääosin samoja kuin nykytilassa. Uusia tietoaineistoja ovat häiriötiedot ja olosuhdetietojen uudet ennustetyypit. Lisäksi liikennetilannetiedot kokoava ja välittävä tietopalvelu mahdollistaa ajantasaisten liikennetilannetietojen tuottamisen keskitetysti (kuva 9). Tavoitetilassa tiedot jaellaan toimintokohtaisesti standardien rajapintojen kautta. Keskitettyä tiedon jakelua koko Merenkulkulaitokselle ei ainakaan lähitulevaisuudessa toteuteta. Kaikkien tietoaineistojen ja niiden metadatan kuvauksia päivitetään ja tarkennetaan liikennesektorin yhteisen suunnitelman ja kuvaustavan mukaisiksi. 30

Olosuhdetietojen standardi jakelu Liikennetilanne- ja häiriötietojen jakelurajapinta Tilastotietojen web-jakelu Merikartoitustiedot Merikarttatiedot (HIS) Syvyystiedot (SYRE) Kiintopiste -tiedot (KIRE) Varmistetut alueet (VARE) Uusia ennuste -tietolajeja Olosuhdetiedot (Merentutkimus- Laitos, IL) Alusten sijainti- ja liiketiedot Aikataulutiedot Aikataulu- ja Lastitiedot (Portnet) Sijainti- ja aikataulutiedot (Pilotnet, LLL) Sijainti- ja aikataulutiedot (IBNET) Sijainti- ja liiketiedot (AIS) Sijainti- ja liiketiedot (VTS, GOFREP) Häiriötiedot Alustiedot (SHIP) Jääluokkarekisteri Merimiesrekisteri Tilastotiedot Väylätiedot (VÄRE) Turvalaite tiedot (VATU) Väyläinfran tiedot Väylien ylläpito (REIMARI) Linjaluotsirekisteri Kuva 9. Merenkulkulaitoksen perustiedot tavoitetilassa. 4.2.4 Saatavuus Tavoitetilassa kaikkien Tavoitetila väylälaitoksittain -luvussa esitettyjen tuotteistettujen liikenteen perustietoaineistojen yhdenmukaiset kuvaukset löytyvät paikkatietohakemistosta. Valtakunnallinen liikenteen julkisten perustietojen hakemisto toimii osana Maanmittauslaitoksen ylläpitämää paikkatietohakemistoa. Paikkatietohakemiston tavoitteena on kuvata kaikki kotimaiset paikkatietoaineistot, joita tarjotaan aineistoa tuottavan organisaation ulkopuoliseen käyttöön. Paikkatietohakemisto auttaa tiedon tarvitsijaa löytämään haluamansa aineiston, ja aineistojen kuvailemisessa käytetty yhtenäinen menetelmä helpottaa aineistojen keskinäistä vertailua. Hakemistossa on jo ennestään Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon kartta-aineistojen kuvauksia. Aineistot hyödyntäjät saavat käyttöönsä kunkin laitoksen tiedonvälityspalveluista. Tiehallinnosta ja Ratahallintokeskuksesta hyödyntäjät voivat tilata perustietoaineistoja yhden luukun periaatteella. Tietopalveluista vastaava keskitetty asiakaspalvelu ottaa vastaan aineistopyynnöt, toimittaa vakioaineistot ja välittää tarvittaessa pyynnöt oikeille tahoille organisaatiossa. Merenkulkulaitoksessa keskitettyä tiedon jakelua koko laitokselle ei ainakaan lähitulevaisuudessa toteuteta. Kaikissa organisaatioissa tiedot jaellaan standardien rajapintojen kautta. Pidemmällä tulevaisuudessa valtakunnallisesta perustietojen kuvausten ylläpidosta ja laitoskohtaisesta tietopalveluiden toimituksesta pyritään siirtymään valtakunnallisesti keskitettyyn liikenteen perustietopalveluiden toimittamiseen. Tällöin hyödyntäjän on 31

mahdollista saada valtakunnallisesti keskitetystä palvelusta suoraan vakioituja perustietotuotteita. Lisäksi hyödyntäjä voi tehdä yhdestä luukusta tilauksia kaikkien laitosten tapauskohtaisesti räätälöitävistä perustietopalveluista, jotka kukin sitten toimitetaan omalla tavallaan. 4.3 Tietojen kuvaukset 4.3.1 Yleistä Tavoitetilassa tuotteistetut perustietoaineistot on kuvattu yhdenmukaisesti ja kattavasti. Kuvaus sisältää aineistotuotteen selkeän yleiskuvauksen, metatietokuvauksen ja jakelurajapinnan kuvauksen. Kuvaukset palvelevat niitä tarvitsevia liiketoiminnan ja teknisiä ammattilaisia. Kuvaukset perustuvat kansainvälisiin ja kansallisiin kuvaustapastandardeihin. Yleiskuvaus on perustietoaineiston tuote-esite. Yleiskuvauksessa kerrotaan yleisesti ja selkokielellä aineiston keskeinen tietosisältö, toimitustapa, kattavuus ja muut keskeiset laatutiedot sekä toimitusehdot. Metatietokuvaus on kattava aineiston metatietojen listaus. Metatiedolla tarkoitetaan tietoa, joka kuvailee tiedon sisältöä, asiayhteyttä, rakennetta ja tuotantoprosesseja. Näitä asioita kuvailevia tietoja ovat muun muassa tiedon laatua, saatavuutta sekä sijaintitietoon liittyviä ominaispiirteitä koskevat metatiedot. Metatiedoilla voidaan kuvailla sekä tietoaineistoa että tietopalvelun sisältöä. Liikenteen julkisten perustietojen metatietokuvaus tehdään perustuen JHS-suositukseen Paikkatiedon metatiedot. JHS-suosituksen lähtökohtana on Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen tähtäävän direktiivin (INSPIRE) valmistelu. Kaikkia paikkatiedoille tarvittavia metatietoja ei tarvita liikenteen tietojen kuvailuun. JHS-suosituksen perusteella voidaan kuitenkin tehdä liikenteen julkisten perustietojen yhteinen kuvauspohja keskeisistä tarvittavista metatiedoista. Jakelurajapinnan kuvaus määrittelee aineiston teknisen toimitustavan ja muodon. Jakelurajapinnan kuvauksessa esitetään toimitettavan siirtotiedoston tai sanoman rakenne ja sisältö sekä jakelurajapinnan toiminnallisuus. Jakelurajapinnan kuvaus tehdään Liikenne- ja viestintäministeriön liikennetietokirjaston rajapintakuvausten tyyppisesti. 4.3.2 Esimerkki Seuraavassa on esitetty alustava esimerkki liikenteen julkisten perustietojen tavoitetilan kuvaustavasta. Esimerkkinä toimivat Tiehallinnon tiesääasematiedot. Yhteinen ja sopivan tasoinen kuvaustapa määritellään tarkemmin jatkotoimenpiteenä. Täydellinen esimerkki tavoitetilan tiesääasematietojen kuvauksesta on raportin liitteenä olevassa exceltaulukossa. 32

Kuvassa 10 on esitetty esimerkki tavoitetilan tietopalvelutuotteen yleiskuvauksesta. Tiesääasematiedot - esimerkki yleiskuvauksesta Tienvarren tiesääasemien tuottamat paikalliset pistemäiset mittaustiedot. Sisältö Kattavuus Päivitys Laatu Toimitus Maksut Tilaus Tiedot kertovat säästä ja kelistä, kuten ilman lämpötilan, kosteuden, pilvisyyden, sateen olomuodon ja määrän, tienpinnan lämpötilan ja tienpinnan tilatiedot sekä mittauksista johdetuista asemien varoituksista esimerkiksi esimerkiksi tienpinnan jäätyessä. Tiesääasemia on nykyisin käytössä noin 300 ja ne sijaitsevat tasaisesti eri puolelle Suomea lähinnä päätieverkolla. Tiesääasematiedot päivitetään 6 90 minuutin välein. Tietojen kerääminen on tiheimmillään talvisaikaan ja aseman antaessa hälytyksiä. Tiedot tuotetaan tiesääjärjestelmän laatujärjetelmän mukaisesti. Tiesääasematiedot lähetetään tilauksen perusteella Tiehallinnon vakio XML-muodossa tilaajan halumaan osoitteesseen. Ajantasaiset tiedot lähetetään sanomina tietojen päivittyessä. Tilausta on mahdollista rajata aluellisesti. Tilauksesta peritään käsittelymaksu ja tietopalvelun toimittamisesta aiheuttamat kulut. Tilauksen voi tehdä Tiehallinnon asiakaspalveluun, jonka yhteystiedot ovat alla. Toimitus edellyttää tilaussopimusta, jonka voi tehdä puhelimitse tai internetissä. Tiehallinnon asiakaspalvelu puhelin 0204 22 2200 internet www.tiehallinto.fi/tietopalvelut Kuva 10. Esimerkki tietopalvelutuotteen yleiskuvauksesta. Yleiskuvausta täydennetään metatietokuvauksella. Metatietokuvaus on kattava lista aineiston ja tietopalvelun sisällöstä, asiayhteyksistä, käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä, esitystavasta, laadusta ja sen mittaamisesta, kattavuudesta, ylläpidosta ja omistajasta yhteystietoineen. Kuvassa 11 on otos metatietokuvaustaulukosta Mitattavat laatutekijät. 33