Kouvolan seudun kuntayhtymän ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 1996-2008
Yhtymävaltuusto 2005-2008 Ville Salonen Marja Timonen-Pilli Kirsi Lehtonen Sakari Vainio Paula Eskola Mikko Jokinen Merja Seppälä Hjalmar Kahanpää Reijo Valkeapää Juhani Pousi Katja Rantala Raija Toikka Heikki Ojanen Mauri Harjula Juha Eskelinen Tuula Lindstedt Seppo Tuominen Sari Blomberg Markku Pasi Tuomo Hasu Eva Immanen Puheenjohtaja 2007 Tuomo Hasu 1. varapuheenjohtaja 2007 Juhani Pousi 2. varapuheenjohtaja 2005 Ville Salonen Yhtymävaltuuston sihteeri yhteistyöjohtaja Asko Rautala. Yhtymähallitus 2007-2008 Antti Koivisto Maarit Helkala Olli Pasila Pirjo Matikainen Kari Ikävalko Aimo Rautiainen Jukka Nyberg Maritta Nurmiranta Tuula Pasanen Puheenjohtaja Jukka Nyberg ja varapuheenjohtaja Kari Ikävalko. Yhtymähallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi yhteistyöjohtaja Asko Rautala. 2
Tehtävänä elinkeinorakenteen muutos Sisällysluettelo Elinkeinotoimen virstanpylväät 4 Eväinä elinkeinostrategia ja vahva yhteistyö 6 Seudun vahvuuksista syntyi konkreettinen visio 8 Visiot ja miten ne toteutuivat 10 Voikkaan uusi nousu 12 Pertti Eskelinen Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimenjohtaja Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimi perustettiin v. 1996 seitsemän kunnan yhteiseksi palveluyksiköksi. Tehtävänä oli elinkeinorakenteen muuttaminen positiiviseen suuntaan. Seudulta oli rakennemuutoksen seurauksena kadonnut 10 000 työpaikkaa. Metsä- ym. teollisuus uudisti rakenteitaan, automatisoi ja rationalisoi ja maatalous oli muutosten pyörteissä. Vahvoja pk-yrityksiä tarvittiin lisää. Oli tärkeää saada aikaan myönteistä kehitystä, hyvän kierre. Seudullisen elinkeinotoimen perustarkoitus oli vastata elinkeinorakenteen muutokseen ja muutostarpeeseen. Tehtäväksi asetettiin seudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen, uusien työpaikkojen luominen ja osaamisen kehittäminen. Mitä sitten tapahtui näiden 12 vuoden aikana? Mitä saatiin aikaan ja millä keinoin? Olivatko keinot oikeat? Ja miltä pohjalta ponnistetaan eteenpäin. Tästä toimintakertomuksessa saat asiaan faktaa ja valaistusta. Harri Helminen Kouvolan seudun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja vv. 1997 2001 Elinkeinotoimen palveluyksikkö toimi yhteistyössä seudun poliittisen johdon ja virkamiesten kanssa. Malli oli Suomen mittakaavassa edistyksellinen. Yhteisen elinkeinopalvelun myötä Kouvolan seutu pystyi kilpailemaan tasavertaisesti isompien seutujen kanssa. Sijoittuville yrityksille pystyttiin tarjoamaan palveluita, joita yksittäiset pienet kunnat eivät voineet tarjota. Poliisin tekniikkakeskus muutti Kuusankoskelle 13 IBS tuli lähelle paperiteollisuusasiakkaitaan 14 Metso Paper keskitti kuituteknologian koelaitostoiminnan Anjalankoskelle 15 Telia Mobile Customer Contact Centerin asiakaspalvelukeskus Kouvolaan 16 Yrityshautomosta vauhtia yrittämisen alkutaipaleelle 17 Utti-projekti oli yhteistyötä parhaimmillaan 18 Elinkeinotoimen projekti päänavaus logistiikan kehittymiselle 20 Osaamiskeskus toimi innovaattorina ja aktiivisen yhteistyöympäristön kehittäjänä 22 Seudun markkinointi on aktiivista yhteyksien luomista 24 Ulkopuolinen rahoitus toi seudulle piristystä ja elinvoimaa 25 Kouvola Innovation Oy:lle siirtyvät hankkeet 26 Tästä on hyvä jatkaa 27 3
Kouvolan seudun seitsemän kunnan yhteinen elinkeinotoimi perustettiin vuonna 1996. Mukana olivat Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala ja Valkeala. Euroopan unionin aluekehitysosasto myönsi rahoituksen Osaamiskeskuksen perustamiseen Kasarminmäelle. Kouvolan kaupunki kunnosti päävartion tilat Osaamiskeskuksen käyttöön. Yritysneuvonta käynnistyi ja hautomot aloittivat palvelunsa. Yhteinen elinkeinostrategia hyväksyttiin valtuustossa. Straightway-hankkeessa aloitettiin Kymenlaakson transitoreitin corridor-tason markkinointi. Elinkeinotoimen virstanpylväitä DI-koulutus aloitettiin Kouvolassa. Finland Pacific Pipe Company Ltd:n (FPPC) putkipinnoitustehtaan rakennustyöt alkoivat Kuusankoskella. Konttien käsittely käynnistyi FPPC:n pihalla Samsung/ Shenker aloittivat konttitransitoliikenteen Trans-Siperian rataa hyödyntäen. IBS Austria perusti paperiteollisuuden palvelupisteen Anjalankoskelle. Telian palvelukeskus, Mobile Customer Contact Center, perustettiin Kouvolaan. 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Puolustusvoimat teki päätöksen helikopterien koulutustoiminnan sijoittumisesta Uttiin. Metso Paper keskitti kuituteknologian koelaitostoiminnan Anjalankoskelle. ABB siirtyi Voikkaan paperitehtaan tiloihin. I-vaihe: roottorien ja staattorien tuotanto. Kelan kansainvälinen yksikkö siirtyi Kouvolaan. Fonecta perusti numero- ja medianmyyntipalvelupisteen Kasarminmäelle. Poliisin tekniikkakeskus muutti Kuusankoskelle. ABB jatkohanke 2008: tuuligeneraattorit. Tykkimäen huvipuisto yhtiöitettiin. Kävijämäärä nousi yli 200 000 seudun markkinointipanoksella. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Eväinä elinkeinostrategia ja vahva yhteistyö Seudullisen elinkeinopolitiikan lähtökohtana on kaikkien kuntien yhteinen hyöty. Yhteinen elinkeinopolitiikka ja yhdessä toimiminen antoivat mahdollisuuden käyttää voimavaroja tehokkaasti ja samalla voitiin karsia turhaan päällekkäistä työtä. Visiona oli kääntää Kouvolan seudun taantumakierre hyvän kierteeseen vuoteen 2008 mennessä. Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimen perustehtävänä oli elinkeinorakenteen muuttaminen positiiviseen suuntaan, osaamisen kehittäminen pitkäjänteisesti ja vaikuttavuudeltaan oikeiden kärkihankkeiden mielekäs ja tehokas toteuttaminen. Elinkeinostrategian luomiseen osallistui 30 keskeistä yritys- ym. seudullista vaikuttajaa, päättäjää ja yhteistyöorganisaatiota. Elinkeinotoimen peruskonsepti oli yksinkertainen. Tulokset saadaan aikaan yrityksiä ja osaamista kehittämällä. Strategiana oli luoda uusia työpaikkoja yrityksiä kehittämällä ja synnyttää uusia yrityksiä hautomotoiminnalla ja neuvontaa sekä rahoitusta kehittämällä. Lisäksi seudun markkinoinnin avulla haettiin alueelle ulkopuolisia investointeja ja siirtyviä yrityksiä. Kuntayhtymän toiminnassa vahvuus on aina ollut edunvalvonnan, maankäytön, elinkeinotoimen ja ammatillisen koulutuksen vahva yhteistyö hankkeissa. Tiimi toimi hyvin. Elinkeinostrategian pohjalta luotiin kuusi kärkihanketta: yrittäjäprosessi, seudullinen logistiikkaprojekti, seudun markkinointi, alihankinta- ja lisäarvopalvelut suurteollisuudelle, puun jatkojalostus vientimarkkinoiden selvitys sekä tietoyhteiskuntaohjelma. Tälle pohjalle rakennettiin tulevien vuosien työ. Strategiatyöryhmään ovat kuuluneet (ylhäältä vasemmalta) Tuomo Hasu, Pentti Toivanen, Jukka Nyberg, Asko Rautala, Hannu Koverola, Eero Mattila, Esko Niemelä ja Harri Helminen. 6
Kouvolan Seudun yritysprojektit Seudun markkinointi Suurteollisuuden hyödyntäminen Yrittäjäprosessi Kärkihankkeet Vientimarkkinaselvitykset Logistiikka Tietoyhteiskunta Elinkeinotoimen konsepti Uudet yrittäjät yritysneuvonta ideasta yritykseksi yrittäjäkurssi yrityshautomo yritysanalyysi pääomalainat (kehittämisrahasto) Nykyiset yrittäjät kehittämishankkeet, kärkihankkeet tavoitetason nosto, kansainvälistyminen, EU-projektit toimialojen mahdollisuuksien viestintä liiketoiminnan kehittämisen tukeminen rahoituksen järjestäminen Investoinnit seudun markkinointi sijaintiselvitykset, logistiikka rahoituksen hankinta hankkeen pilotointi toimitilat (kuntien yhtiöt) Missio Kouvolan seudun elinkeinotoimi vahvistaa seudun elinvoimaisuutta tuomalla osaamista ja voimaa yritystoiminnan kasvuun. 7
Seudun vahvuuksista syntyi konkreettinen visio Seudullinen elinkeinotoimi toteutti strategiaa, joka perustui seudun vahvuuksiin ja dynaamiseen toteutukseen. Kaikki hankkeet tukivat visiota ja päätavoitetta: saada alueelle uusia yrityksiä, kehittää jo toimivia yrityksiä sekä saada alueelle uusia investointeja. Vilkastuva elinkeinoelämä saisi pohjaa koulutetusta väestöstä, jonka toimintatapana oli jo valmiiksi yhteistyö ja verkostoituminen alueen muihin toimijoihin. Projekti 5 Projekti 4 Projekti 3 Seudullisen elinkeinotoimen asiakkaat: aloittavat yrittäjät, toimintaansa kehittävät yritykset ja seudulle tulevat investoijat seudun asukkaat, joille on tarjottava koulutusta valmiuksien nostamiseksi tasolle, jolla työllistyminen on mahdollista Projekti 2 Kouvolan seutu 1996 Projekti 1 8
Kouvolan seutu 2008 Projekti 6 Pietarin kaupungin kanssa luotiin yhteinen kehittämisohjelma. Kuvassa EuroRussia Service Centerin projektipäällikkö Tamara Kuosmanen. Savonlinna Mikkeli Imatra Kaakkois-Suomi KOUVOLA Svetogorsk 488 200 asukasta 21 364 yritystä Lappeenranta Viipuri Kotka VIRO Pietari Leningradin alue 1,7 miljoonaa asukasta 10 000 yritystä Pietarin kaupunki 4,7 miljoonaa asukasta 130 000 yritystä Hyvä logistinen sijainti ja yhteydet Yrittämisen suotuisa ilmapiiri Kouvolan seudulle on selkeästi etua sijainnistaan rautateiden ja maanteiden risteyskohdassa. Helsinkiin on matkaa 130 km. Liikenteen ruuhkattomuus, lyhyet etäisyydet ja hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle sekä muualle Suomeen luovat yrityksille houkuttelevan liiketoimintaympäristön. Kouvolan seutu toimii myös tärkeänä osana Euroopan Unionin ja Venäjän välisen talousalueen rajaa. Kouvolan seudulta Venäjälle, Skandinaviaan ja Euroopan Unionin alueelle operoivat yritykset ovat idän- ja lännen välisen kaupankäynnin ja logistiikan keskipisteessä. Seudulla on mahdollisuus yhdistää tehokkaasti eri kuljetusmuotoja, sillä Kouvolan seutu sijaitsee Kaakkois-Suomen rautateillä ja maanteillä kulkevien tavaravirtojen risteyksessä. Kouvolassa on rautateiden risteysasema, maan suurin järjestelyratapiha ja hyvät maantiekulkuyhteydet Kotkan ja Haminan satamiin sekä Suomen ja Venäjän välisiin rajanylityspaikkoihin. Yrittämiseen suotuisa ilmapiiri tarkoittaa Kouvolan seudulla koulutetun ja osaavan henkilökunnan hyvää saatavuutta, edullista hintatasoa, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä asumiseen ja yrittämiseen. Korkeakoulukeskus antaa mahdollisuuksia tasokkaaseen opiskeluun ja lisäkouluttautumiseen työnkin ohessa puhumattakaan muista seudun oppilaitoksista. Asuminen on edullista ja palvelut ovat lähellä. 9
Visiot ja miten ne toteutuivat Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Kouvolan Seudun Yritys - Yrittäjäprosessi Kouvolan seudulla on 100 uutta pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä 1000 henkilöä sekä uusia teollisuuslaitoksia, jotka työllistävät 500 henkilöä. Kouvolan seudun suurteollisuus ostaa suurimman osan palveluistaan seudulta ja tukee paikallisten yhteistyökumppaneiden kehittymistä. Seudun nykyisiin veturiyrityksiin ja niiden verkostoihin on syntynyt 500 uutta työpaikkaa ja ne ovat kansainvälistyneet. Seudulla on useita uusia oman tuotteen omaavia yrityksiä Ideasta yritykseksi -palvelu Starttirahat Yritysneuvonta Yrittäjäkurssit Hautomo 1500 seudun yritystä on ollut mukana noin 40 kehittämishankkeessa Satoja sijoittumishankkeita työstetty 20 yritystä siirtynyt Kouvolan seudulle Uusia työpaikkoja yli 2000 Työttömyys vuonna 1996 oli 19,6 % ja vuonna 2008 8,9 % Hankepäällikkönä toimi Tiina Moberg. Yrittäjäprosessi loi yhteiset työvälineet aloittavien yritysten palveluun Toiminnan alussa luotiin yhteinen toimintamalli, jonka avulla yrittämisestä kiinnostuneita kannustettiin yrittäjän uralle. Tämän Yrittäjäprosessin avulla aloittavalle yrittäjälle tarjottiin yrittäjäkoulutusta, neuvontaa, hyvä tukiverkosto ja kumppanit, joiden avulla yritystoiminnassa oli helpompi päästä alkuun. Yrittäjäneuvojat tarjosivat apua yrittäjän oman vision selkeyttämisessä, liiketoimintasuunnitelman tekemisessä sekä rahoituksen suunnittelussa. Yrittäjäkurssilla moni alkava yrittäjä sai tärkeät perustiedot. Yrityshau- tomo auttoi eteenpäin ja starttiraha antoi taloudellista turvaa alkuvuosille. Toimintakauden aikana palvelua käytti yli 4000 yrittäjäasiakasta. Seudulle perustettiin yli 1400 yritystä, jotka olivat käyttäneet yritysneuvonnan palveluja. Työministeriö nimesi tämän Elinkeinotoimessa kehitetyn Yrittäjäprosessi-palvelumallin Hyväksi ESR-hankkeeksi. Se valittiin myös vuoden 1997 ESR hankkeeksi Kaakkois-Suomen TEkeskuksen alueella. 10
Lähde: Tilastokeskuksen Yritysrekisteri 500 Toimialakohtaisilla hankkeilla tuettiin pk-yritysten kehittymistä ja kasvua 400 PK-yritysten määrän kasvu ja toiminnan kehittyminen oli tärkeää Kouvolan seudun elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Siihen pyrittiin elinkeinotoiminnan toimialakohtaisilla kehittämishankkeilla, joissa oli mukana kuusi toimialaa: elintarvike-, logistiikka-, matkailu-, metalli-, puu- ja tietoteollisuus. 300 400 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kouvolan seudulla aloittaneiden yritysten määrät vuosittain. 350 Palveluja yritysten kehittämiseen ja sijoittumiseen Liiketoiminnan kehittämiseen, investointien suunnitteluun ja rahoitukseen oli tarjolla hyviä neuvoja ja kumppaneita. Rahoittajat Finnvera, TE-keskus, Tekes ja Sitra olivat vahvasti mukana kehittämässä uutta liiketoimintaa. Sijoittumispalvelussa asiakkaalle tarjottiin yksilöllisiä täyden palvelun paketteja sijoittumisesta Kouvolan seudulle. Palvelu käsitti laajimmillaan jopa tuotantolaitteiston hankinnan avaimet käteen periaatteella. Leena Gardemeister, yritysneuvoja. Työpaikkamittari 1996 2008 300 250 200 10 100 50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Yrittäjäkeskuksen / Perustetut yritykset, jotka ovat Yrityspalvelun yritysneuvonnan asiakkaat käyttäneet seudullista yritysneuvontaa 11
Voikkaan uusi nousu Seutua ravistellut Voikkaan tehtaan lopettaminen v. 2006 oli haaste myös elinkeinotoimelle. Uusia työpaikkoja tarvittiin nyt kipeästi, sillä tehtaan alasajo johti lähes 600 henkilön irtisanomisiin. Pääkirjanpitäjä Hanna Korjala. Yksi Voikkaa Business Parkiin siirtyneistä yrityksistä on sähkökoneita valmistava ABB. Voikkaan yksikössä valmistetaan generaattoreiden pääkomponentteja keskittyen staattoreiden käämintään ja roottoreiden kokoonpanoon. Voikkaan paperitehtaan entiset tuotantotilat soveltuivat ABB:n käyttöön hyvin. Hanke vahvisti ABB:n Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan konetehtaan tuotantokapasiteettia. Tuotanto käynnistyi 2008 ja välitön työllistävä vaikutus on noin 40 henkilöä. Määrä on tarkoitus nelinkertaistaa tulevien vuosien aikana. Sijoituspäätökseen vaikuttivat alueen hyvä logistinen sijainti, toimintaan soveltuva teollinen infrastruktuuri sekä Kymenlaakson alueen vahva tuotannon perinne. Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä avaimet käteen -periaatteella. Yhteistyötä jatketaan mm. työntekijöiden kouluttamisessa sekä tuotannon käynnistämisessä ja kehittämisessä. Jatkossa ABB:n hankkeita hoitaa EBIC Oy, Iitin ja Kouvolan kaupungin yhteisesti omistama investointihankeyhtiö. ABB on sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Yrityksen palveluksessa on yli 115 000 henkilöä sadassa maassa. Suomessa työntekijöitä on 6650. Voikkaan ensimmäinen roottori ja sen tekijät 24.01.2008 Ahola Marko, Jaakkola Tuomo, Mäntyjärvi Ari, Pennanen Ari, Kallionpää Kaitsu sekä Hosia Asko ABB Pitäjämäki (kuvassa oikealla). 12
Poliisin tekniikkakeskus muutti Kuusankoskelle Putkipinnoitustehtaan tilat saivat uudet käyttäjät Poliisin tekniikkakeskuksen muutettua Kuusankosken Savontalontielle v. 2007. Aikaisemmin tiloihin oli jo muuttanut Raskone Oy. Projektipäällikkö Anne Käki hoiti Yrityspalvelun sijoittumispalveluita. Poliisin tekniikkakeskuksen nykyisistä asiakkaista pääosa on pääkaupunkiseudulta tai muista Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen isoista poliisilaitoksista, joten Kuusankoski on asiakasnäkökulmasta maantieteellisen sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä perusteella paras vaihtoehto. Kuusankoski oli myös ainoa vertailussa mukana ollut paikkakunta, jonne Tekniikkakeskuksen nykyisellä henkilöstöllä on kohtuullinen työmatka pääkaupunkiseudulta. Kuusankosken valintaa puolsivat myös hyvät toimintaedellytykset yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuusankosken valintaan vaikutti myös aluepoliittinen näkökulma. Se oli sekä toimintojen saavutettavuuden että aluepoliittisten tukitarpeiden näkökulmasta arvioituna tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Elinkeinotoimen ja Poliisin tekniikkakeskuksen yhteistyöllä kartoitettiin myös alueella toimivien pk-yritysten mahdollisuudet tarjota tekniikkakeskukselle sen tarvitsemia palveluja. Useita yrityskumppanuuksia solmittiinkin selvityksen perusteella. Poliisin tekniikkakeskus työllistää 43 henkilöä. 13
IBS tuli lähelle paperiteollisuusasiakkaitaan Itävaltalainen IBS Austria on maailman johtava viira- ja puristinosan vedenpoistoelementtien keramiikkatoimittaja. Yritys on valmistanut ja huoltanut keraamisia kansia ja listoja jo vuodesta 1968. Myynti- ja huoltoyksiköitä on ympäri maailmaa. Vuonna 2000 IBS Austria perusti paperiteollisuuden palvelupisteen Anjalankoskelle. Yrityspalvelun toimistonhoitajana oli Nina Lehtonen. Saimme kuntayhtymältä väsymätöntä tukea hankkeellemme Dietmar Schatz, markkinointijohtaja IBS. Kun sivutoimipisteen perustaminen Suomeen tuli ajankohtaiseksi, elinkeinotoimen sijoittumispalvelu auttoi löytämään oikean paikan yritykselle Kouvolan seudulta. Oikea tontti löytyi Anjalankoskelta, joka tarjosi yhtiölle ihanteellisen sijainnin. Lähimmät paperitehtaat ovat 30 kilometrin säteellä ja yhteydet ovat hyvät niin Pohjoismaihin kuin Venäjällekin. Anjalankoskelle sijoittunut IBS Austria Service Center Finland tarjoaa huoltopalveluja ja tarvikkeita paperiteollisuuden tarpeisiin. Suo- malaisten asiakkaiden kannalta on etu saada palvelut omalla kielellään ja läheltä. Omaan ydinosaamiseensa keskittynyt IBS tekee yhteistyötä ostaen toiminnan tukipalveluita paikallisilta yrityksiltä. Verkottuminen ja yhteistyö tuovat etuja kummallekin osapuolelle. Itävallassa pääpaikkaansa pitävä IBS Paper Performance Group työllistää 420 henkilöä. Suomen toimintaa tullaan laajentamaan Venäjän kysynnän kasvun myötä. IBS:n Anjalankosken yksikön tekninen johtaja Jarmo Mäkinen. 14
Metso Paper keskitti kuituteknologian koelaitostoiminnan Anjalankoskelle Metso Paper käynnisti Anjalankoskella kuituteknologiakeskuksen v. 2003 ja hanke sai jatkoa sellunkuivatuskoneen käynnistyessä seuraavana vuonna. Kouvolan seudun kuntayhtymän aktiivisuus toi korkean teknologian kehittämispalvelut Anjalankoskelle. Kuusankoskelle ja Anjalankoskelle sijoittuneet hankkeet ovat hyvä osoitus koko seudun kattavasta elinkeinopolitiikasta. Antti Koivisto, Kouvolan seudun kuntayhtymän hallituksen jäsen. Metson kuituteknologiakeskus ja paperiteknologiakeskus täydentävät hyvin toisiaan ja mahdollistavat asiakkaille tarjottavat kokonaispaketit. Kuituteknologiakeskuksen palveluihin kuuluvat asiakkaille tehtävät raaka-aineiden koeajot, Metson omat tuotekehitysajot sekä laboratoriopalvelut. Paperiteknologiakeskuksessa koeajoa voidaan jatkaa massasta kartongiksi tai paperiksi saakka. Kuituteknologiakeskus ja paperiteknologiakeskus työllistävät yhteensä noin 50 henkilöä. 15
Telia Mobile Customer Contact Centerin asiakaspalvelukeskus Kouvolaan Läheisyys ja nopeat tie- ja rautatieliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle sekä pätevän henkilökunnan hyvät rekrytointimahdollisuudet vauhdittivat Telia Mobile Customer Contact Center -asiakaspalveluyksikön perustamista Kouvolaan v. 2001. Uusi asiakaspalveluyksikkö mahdollisti yhä paremman asiakaspalvelun nopeasti kehittyvällä tietoliikennealalla. Sittemmin DNA Finland asiakaspalvelukeskuksen nimellä ja nykyään Aditro Customer Service nimen alla toimiva asiakaspalveluyksikkö työllistää Kouvolassa noin 50 henkilöä. Vesa Mars työskenteli Telian Mobilen ohtajana 2000-luvun taitteessa. Teimme vertailun kymmenen eri paikkakunnan välillä palvelukeskuksen sijoittamisessa. Vertailussa Kouvola osoittautui yrityksemme kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Vesa Mars työskenteli Telia Mobilen johtajana. 16
Yrityshautomosta vauhtia yrittämisen alkutaipaleelle Kouvolan Seudun Yrityshautomon tehtävänä oli auttaa yrityksiä eteenpäin toiminnan käynnistämisvaiheessa. Yritykset perustetaan hautomossa, jossa ne toimivat muutaman vuoden. Jokaiselle yritykselle tehtiin yksilöllinen suunnitelma ja yhteistyökumppanit olivat mukana suunnitelman toteuttamisessa. Yrityshautomoille muodostui omat toimintasegmenttinsä; Iitti keskittyi terveysteknologiaan, Kouvola toimi yleishautomona painottuen ICT-alaan ja Valkeala energiaan liittyviin innovaatioihin. Yrittäjäkeskuksen osaajia: assistentti Marika Gardemeister, yritysneuvoja Leena Gardemeister ja projektipäällikkö Anne Käki. Atplast Oy:n toimitusjohtaja Atte Savelainen. Seudullinen elinkeinotoimi toi yrityshautomon ja yrityksiä Iittiin. Kuvassa Olli Pasila, yhtymähallituksen jäsen. Clinichem Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Leevi Lassila oli ennen yrittäjäuraansa Cormus-yrityshautomon vetäjänä. Atplast Oy ruiskupuristaa teollisuuden muovituotteita Atplast Oy valmistaa teollisuudelle kestomuovisia osia ja tarvikkeita ruiskupuristamalla. Jo kymmenen vuotta Kausalassa toiminut yritys teki perustamisvaiheessaan tiivistä yhteistyötä Yrittäjäkeskuksen kanssa. Kuntayhtymän pääomalaina toi osaltaan lisätukea toiminnan aloittamiseen. Yritys on kasvanut voimakkaasti koko olemassaolonsa ajan ja viime aikoina panostanut huomattavasti tuotannon joustavaan automatisointiin. Työntekijöitä on kymmenkunta. Clinichem Oy - hautomosta välinehuollon partneriksi Iittiläinen Clinichem Oy Ltd oli yksi Iitin Yrityshautomon, silloisen Cormus-hautomon kasvateista. Yhtiö kehitti terveydenhuollon tarpeisiin oman menetelmän, väri-indikaattorin, joka testaa leikkausinstrumenttien bakteerikantaa tappavan autoklaavin toimivuutta. Yrityshautomon kautta yritys sai apua yhteistyöverkoston löytämisessä ja tuotteen testaamisessa. Kahdeksanvuotisen historiansa aikana Clinichem Oy on kehittynyt välinehuollon partneriksi sairaaloille, terveyskeskuksille, erilaisille klinikoille ja tutkimuslaboratorioille. Yhtiö toimittaa niiden välinehuollossa tarvittavat laitteet ja tarvikkeet. Omaa kemiallisen steriloinnin kontrollituotetta valmistetaan ja markkinoidaan sekä kotimaisille asiakkaille että vientiin. 17
Utti-projekti oli yhteistyötä parhaimmillaan Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Utissa on maavoimien helikoptereiden koulutustoiminnan päätukikohta. Kouvolan seudun kuntayhtymän yhteistyöjohtaja Asko Rautala. Hannu Koverola vastaa maankäytöstä Kouvolan seudulla. Pertti Eskelinen, elinkeinojohtaja. Tuomo Hasu, Valkealan kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Puolustusvoimat teki päätöksen helikopterien koulutustoiminnan sijoittumisesta Uttiin 9.1.2002. Päätös oli hyvä osoitus siitä yhteistyöstä, mitä Utti-hankkeessa tehtiin ja tuloksista, joita sillä saatiin aikaan. Kuntayhtymän maankäyttö ja elinkeinotoimi loivat yhdessä pääesikunnan ja kosulttien käyttöön laajat taustaselvitykset. Seudulla käynnistettiin jo hankkeen valmisteluvaiheessa hanketta tukeva koulutustoiminta. Helikopteriasentajakoulutus aloitettiin Kouvolan seudun ammatillisessa oppimiskeskuksessa. Laajojen selvitysten jälkeen pääesikunnan työryhmä asettui yksimielisesti Utin kannalle. Utin päätukikohta toiminee täydessä laajuudessaan vuonna 2010-15, johon mennessä toiminta tuo seudulle n. 300 uutta työntekijää perheineen sekä 100 varusmiestä. 18
Helikopterilentäjäksi ilmavoimissa Helikopterilentäjäksi hakeudutaan Ilmavoimien Reserviupseerikoulun Lentoreserviupseerikurssin kautta. Kurssin aikana annetaan ilmailuteorian opetusta ja noin 40 tunnin lentokoulutus Vinka-alkeiskoulutuskoneella. Lentoreserviupseerikurssi kestää 362 vuorokautta. Palvelus alkaa vuosittain heinäkuun saapumiserässä. Kurssin jälkeen on mahdollisuus hakea upseerin koulutusohjelmaan Ilmavoimien kadettikurssin ohjaajalinjalle, jolle hyväksytään vuosittain 15-20 henkilöä. Helikopteriasentajaksi ammattiopistossa Lentokone-/helikopteriasentajaksi voi opiskella Kouvolan seudun ammattiopiston tekniikan ja palvelujen toimipisteessä Kouvolassa. Lentokoneasennuksen perustutkinnon suorittaneet valmistuvat lentokone-/helikopteriasentajiksi. Työtehtäviä ovat ilma-alusten huolto-, korjaus- ja muutostyöt kaupallisissa siviili-ilma-aluskorjaamoissa tai ilmavoimissa. Opintoihin sisältyy työssäoppimista 20 opintoviikkoa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen Ilmavoimien Teknilliseen Kouluun. Tällöin työssäoppiminen suoritetaan varusmiesaikana. Lentokoneasennuksen perustutkinnon suoritettaneet saavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja voivat jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. 19
Elinkeinotoimen projekti avauksena logistiikan kehittymiselle Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Tornionmäen teollisuusalueella on kansainvälinen logistiikkakeskusalue, yhdistelmäkuljetukset, raideliikenne, terminaaleja, konttiterminaali ja vapaavarastoalue. Alueella tuotetut palvelut tyydyttävät kaupan ja teollisuuden asiakastarpeet. Suurteollisuus tukeutuu myös näihin palveluihin. Juha Sillanpää vastasi seudullisen logistiikan kehittämishankkeesta. Elinkeinotoimen tavoitteena oli saada syntymään verkostoituneeseen yritystoimintaan perustuva logistiikkapalvelukeskus, joka sijoittuu myös fyysisesti yhtenäiselle alueelle, jolla on hyvät liikenteen ja oheispalveluiden intrastruktuuri sekä hyvät yhteydet mm. satamiin ja lentokenttään. Tällaisena alueena nähtiin Kouvolan Tornionmäen ja Utin lentokentän muodostama kokonaisuus ympäröivine infrasturuktuureineen. Kehitystoimet keskitettiin logistiikkapalvelukeskuksen synnyttämiseksi tälle alueelle. Tavoitteena oli saada Kouvolan seudulle vireä ja kehittyvä vapaavarastotoiminta, jossa olisi myös transitokaupan tarpeisiin liittyen logistista jalostustoimintaa. Seudullinen elinkeinotoimi on mukana Straightway-verkostossa, joka markkinoi kansainvälisesti Kaakkois-Suomen logistiikkapalveluja ja kuljetusreittiä Venäjälle. Kouvola on Aasian läpi kulkevan Trans-Siperian radan läntinen päätepiste, eli sijainti oli logistisesti suotuisa. Elinkeinotoimen logistiikkaprojekti vuosina 1996 2002 loi hyvän pohjan logistiikan kehittymiselle. Kouvolan seudusta muotoutui vahva rautatielogistiikan keskus. Tornionmäen logistiikkahankkeen toteutusvastuu siirtyi vuonna 2002 Kouvolan kaupungille ja Yritysmagneetti Oy:lle. 20
Jyri Häkämies: Straightwayn perustamisen taustalla olivat Venäjän avautumisen ja tavaraliikenteen buumi 1990-luvun alussa. EU:n jäsenyyden myötä Suomi nousi Euroopan kartalle ja edesauttoi tavaravirtojen kuljettamista Suomen kautta Venäjälle. Kilpailussa menestyminen edellytti voimien yhdistymistä. Reittimarkkinointia ei tehnyt kukaan aikaisemmin kunnolla, kertoo Jyri Häkämies, joka toimi Straightwayn perustamisaikaan Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana. Valto Koski: Pystyimme tarjoamaan nopeasti riittävän suuren alueen konttien käsittelyyn ja purkuun. Putkitehtaan pihamaan hyödyntäminen näin vapaavarastona oli selkeä päänavaus Kouvolan seudulle Siperian radan kautta kulkevan konttiliikenteen hyödyntämiseksi. Siitä kehittynyt logistiikka-ala työllistää nyt Kouvolan seudulla 150 henkilöä. 21
Osaamiskeskus toimi innovaattorina ja aktiivisen yhteistyöympäristön kehittäjänä Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Kouvolan kasarminmäellä on osaamiskeskus, joka koostuu yliopiston, AMK:n ja European Business and Innovation Centren (BIC) pkyritysten ja suurempien kansainvälisten informaatioteknologiayritysten keskittymästä. Uusi yritystoiminta perustuu uusmediateollisuuden kasvuun ja integraatioon graafisen alan kanssa. Leo Pyöriä on Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen projektijohtaja. Kansainväliset yhteydet Kouvolan seudulla annetaan täydennyskoulutusta viestinnässä, digitaalisessa mediassa, taloudessa ja tuotantotaloudessa sekä informaatioteknologiassa kaikilla tasoilla. Vuosittain suoritetaan vähintään 100 tutkintoa (FM, DI, KTM) Kouvolan seudulla valmistuu 39 MBA tutkintoa verkostoyliopistosta. 20 prosenttia valmistuvista on ulkomaalaisia. Kouvolan seutu on osa globaalia tietoyhteiskuntaa ja seudun asukkailla on hyvät valmiudet käyttää tietoverkkoja ja kehittynyttä teknologiaa. Kasarminmäen Osaamiskeskuksen roolina on ollut vastata tietoyhteiskunnan haasteisiin ja huolehtia, että työelämä saa käyttöönsä ammattitaitoisia ja tutkinnon suorittaneita ihmisiä. Alusta alkaen Osaamiskeskus toimi verkostojen ja vahvan yhteistyön rakentajana oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken. Näin esimerkiksi alueella toimivien oppilaitoksien, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja alueella toimivien yritysten oli mahdollista yhdistää osaamisalueitaan ja saada kaikkien tiedoista ja taidoista enemmän irti. Osaamiskeskuksen tehtävänä oli tuottaa tutkimus-, koulutus- ja kehityshankkeita ja tarjota osaajapartnereiden avun sekä innovatiivisen ja digitaalisen toimintaympäristön yrityksille. Toiminnan painopistealueina olivat kieliteollisuus, monikanavaiset oppi- ja manuaalimateriaalit, digitaalinen sisällöntuotanto, sähköinen liiketoiminta, matkailun kehittäminen, kansainvälinen yhteistyö sekä seudun yritystoiminnan kehittäminen. Osaamiskeskus on toiminut myös EUtasolla erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja seudun kansainvälisen osaamisen kehittäjänä. Lisäksi Venäjän läheisyys on tuonut mahdollisuuksia Osaamiskeskuksen toimintaan. Kansainvälisen yhteistyön kautta Osaamiskeskus on saattanut yhteen eri osapuolia ja kumppaneita synnyttäen uutta osaamista, innovaatioita ja kannattavaa liiketoimintaa. 22
DI- ja KTM-tutkintoja suoritettiin Kouvolassa Hankkeet toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Kahdesti toteutetussa kauppatieteellisestä täydennyskoulutusohjelmasta valmistui yhteensä 50 kauppatieteen maisteria. Diplomi-insinöörejä koulutettiin kolmessa ohjelmassa. Valmistuneita oli yhteensä 46. Kouvolan Seudun Osaamiskeskus Suomen suurimmaksi DigiBusiness -osaamiskeskukseksi Valtioneuvosto hyväksyi v. 2006 Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen mukaan viralliseen osaamiskeskusohjelmaan vuosille 2007 2013 monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan sekä Venäjä-yhteistyön osaamisalan kansallisella kehittämisvastuulla. Sisäasiainministeriön asiantuntijatyöryhmä arvioi Osaamiskeskuksen hanketyön kansallisen osaamiskeskusohjelman Digi-Business -klusterissa erityisen ansiokkaaksi jo ensimmäisenä toimintavuotenaan. Valtioneuvosto palkitsi menestyksen kasvattamalla rahoitusosuuttaan, jonka ansiosta Kouvola nousi suurimmaksi DigiBusiness -klusterin osaamiskeskukseksi Suomessa. Kehitysohjelman rahoitusresursseja voidaan käyttää osaamisalan johtamiseen, viestintään, hankevalmisteluihin ja myös hankkeiden osarahoitukseen. 23