Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa ja Alakylän kyläyleiskaava. Kaavaluonnos. Kaavamerkinnät ja määräykset

Samankaltaiset tiedostot
Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Määräysnumero Ulkoasu

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA


Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Jämsän kaupunki KUOREVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Transkriptio:

Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa ja Alakylän kyläyleiskaava Kaavaluonnos Kaavamerkinnät ja määräykset 8.6.2018 Lomarakennuspaikka, jonka käyttötarkoitus voidaan muuttaa asuinrakennuspaikaksi. Rakennuspaikkaa voidaan käyttää RA-määräyksen mukaisesti loma-asumiseen tai muuttaa se APmääräyksen mukaisesti asuinkäyttöön. Rakennuspaikalle tulee olla pelastusajoneuvoille soveltuva tieyhteys. Loma-asunnon käyttötarkoituksen voi muuttaa vakituiseksi asuinrakennukseksi, mikäli asunto on rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukainen (mm. rakennuksen energiatalouden, huonepinta-alan, huonekorkeuden ja ovileveyksien osalta) ennen käyttötarkoituksen muutosta. Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan muodostaa pientalojen rakennuspaikkoja AP-merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittama määrä. Kullekin AP-alueen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 1,5-kerroksisen asuinrakennuksen, sauna- ja talousrakennuksia sekä ympäristöä häiritsemättömiä palvelu- ja työtiloja. Rakennusoikeuden määrä rakennuspaikan pinta-alan mukaisesti: <2000 m 2 10% rakennuspaikan pinta-alasta, 2000-3000m 2 300 k-m 2 ja yli 3000m 2 350 k-m 2. Lisäksi ennen vuotta 2009 rakennetulle <2000 m2 rakennuspaikalle saa rakentaa alle 30 k-m 2 saunan vähintään 15 metrin etäisyydelle rannasta huolimatta käytetystä rakennusoikeudesta. Rakennuspaikan rakennusten lukumäärä saa olla korkeintaan viisi. Asuinrakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 280 m² tai 80 % rakennuspaikan kokonaiskerrosalasta. Asuinrakennuksen alimman vaurioituvan rakenteen tulee olla keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvaveden (HW 1/100) yläpuolella lisättynä puolen metrin (0,5m) lisäkorkeudella. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman palvelu- ja työtilarakentamisen määrä saa olla enintään 20 % rakennuspaikan sallitusta enimmäiskerrosalasta. Mikäli rakennuspaikan rakennusoikeus, rakennusten lukumäärä tai rakennusten rantaetäisyydet poikkeavat edellä mainitusta, voidaan rakennuksia peruskorjata ja rakentaa uudelleen samalla paikalla olemassa olevaa kerrosalaa ylittämättä. Avoimille peltoalueille rakennettaessa tulee pihapiiri sopeuttaa ympäristöönsä istutuksin.

Maatalouden tilakeskusten alue. Alueelle voidaan muodostaa maatalouden tilakeskuksia AM-merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittama määrä. Kullekin AM-alueelle saa rakentaa korkeintaan kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta, sauna-, talous- ja tuotantorakennuksia sekä palvelu- ja työtiloja. Asuin- ja saunarakennusten yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 600 k-m². Lakanneiden maatilojen osalta asuinrakentamisen määrä on AP-määräyksen mukainen ja rakennusoikeus kuitenkin enintään olemassa olevan tilanteen mukainen. Lakanneille maatiloille sallitaan enintään 30 k-m 2 saunan rakentaminen vähintään 15 metrin etäisyydelle rannasta huolimatta käytetystä rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen alimman vaurioituvan rakenteen tulee olla keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvaveden (HW 1/100) yläpuolella lisättynä puolen metrin (0,5m) lisäkorkeudella. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Rantavyöhykkeen ulkopuolella oleva kyläalue. Alueelle voidaan muodostaa pientalojen rakennuspaikkoja AT-merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittama määrä. Kullekin AT-alueen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, sauna- ja talousrakennuksia sekä ympäristöä häiritsemättömiä palvelu- ja työtiloja. Rakennusoikeuden määrä rakennuspaikan pinta-alan mukaisesti: <2000 m 2 10% rakennuspaikan pinta-alasta, 2000-3000m 2 300 k-m 2 ja yli 3000m 2 350 k-m 2. Loma-asuntoalue. Alueelle voidaan muodostaa omarantaisia loma-asuntojen rakennuspaikkoja RA-merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittama määrä. Kullekin RA-alueen rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi loma-asuinrakennusta, enintään kaksi saunarakennusta sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten lukumäärä saa olla korkeintaan viisi. Rakennuspaikan rakennusten yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 m². Ensimmäisen enintään 1½-kerroksisen loma-asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 140 m² tai 70 % rakennuspaikan kokonaiskerrosalasta. Toisen enintään yksikerroksisen lomaasuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 m². Loma-asuinrakennukset tulee rakentaa samaan pihapiiriin enintään 15 m etäisyydelle toisistaan. Lomarakennuksen alimman vaurioituvan rakenteen tulee olla keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvaveden (HW 1/100) yläpuolella lisättynä puolen metrin (0,5m) lisäkorkeudella. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Mikäli rakennuspaikan rakennusoikeus, rakennusten lukumäärä tai rakennusten rantaetäisyydet poikkeavat edellä mainitusta, voidaan rakennuksia peruskorjata ja rakentaa uudelleen samalla paikalla olemassa olevaa kerrosalaa ylittämättä.

Avoimille peltoalueille rakennettaessa tulee toteuttaa riittävät istutukset/maisemointi, jotta rakennus sopeutuu ympäristöönsä. Uusi rakennuspaikka kaava-alueella. Toteutunut rakennuspaikka kaava-alueella. Erillinen saunarakennus, uusi Erillinen saunarakennus, olemassa oleva Loma- ja matkailupalvelujen alue. Alue on tarkoitettu majoitusrakennuksia sekä muita matkailua palvelevia rakennuksia varten. Aluetta tulee kehittää loma- ja matkailualueena tai siihen rinnastettavana majoituspalvelualueena. Alueen rakennusoikeus on 2000 k-m 2. Ensimmäisen rakennusluvan yhteydessä alueelle tulee laatia asemapiirros, jossa on osoitettu koko korttelin rakentamissuunnitelma. Uusi rakentaminen tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön. Matkailupalveluiden alue. Alueen rakennusoikeus on 150 k-m2. Alueelle saa rakentaa matkailupalveluiden rakennuksia, saunarakennuksia sekä talousrakennuksia. Ryhmäpuutarha-alue. Alueen rakentamista ohjataan asemakaavalla. Teollisuusalue. Varastoalue. Retkeily- ja ulkoilualue. Alueelle saa rakentaa virkistykseen, retkeilyyn ja ulkoiluun liittyviä rakennuksia enintään 500 k-m 2. Lisäksi alueelle saa rakentaa veneenlaskuluiskia, pysäköintipaikan ja lintutornin.

Virkistysalue Alueelle saa rakentaa yleistä virkistäytymistä palvelevia pieniä rakennuksia ja rakennelmia enintään 50 k- m2. Lisäksi alueelle saa rakentaa veneenlaskuluiskan, pysäköintipaikan ja lintutornin. Venevalkama. Yhdyskuntateknisen huollon alue. Merkinnällä on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttavat yhdyskuntateknisen huollon alueet. Alueen käytössä on otettava huomioon toiminnan aiheuttamat haitat ympäristölle ja pyrittävä lieventämään ja/tai ehkäisemään niitä. Alueen rakennusoikeus on e=0,10. Julkisen palveluiden ja hallinnon alue Alue on tarkoitettu opetustoimintaa, majoitustoimintaa ja muita matkailua palvelevia rakennuksia varten. Alueen rakennusoikeus on 14 000 k-m2. Ensimmäisen rakennusluvan yhteydessä alueelle tulee laatia asemapiirros, jossa on osoitettu koko korttelin rakentamissuunnitelma. Uusi rakentaminen tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue / asuntoalue Kauttaviivan jäljessä oleva merkintä osoittaa alueen käyttötarkoituksen palvelutoiminnan mahdollisesti päätyttyä. Luonnonsuojelualue. Alue on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltu. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, maa-ainesten ottoa tai muuta käsittelyä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. Perustettava luonnonsuojelualue. Alue on luonnonsuojelulain mukaisesti tarkoitettu suojeltavaksi. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, maa-ainesten ottoa, ruoppausta tai muuta käsittelyä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Pellot ja muut avoimet alueet tulee säilyttää rakentamattomina sekä pyrkiä säilyttämään avoimina.

Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP-, AM-, AT- ja RA-alueille. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Metsienkäsittelyssä tulee huomioida alueen luonto- ja maisema-arvot. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP-, AM-, AT- ja RA-alueille. Vesialue. Mikäli maanomistaja aikoo ruopata rantaa, on hänen ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava kirjallisesti yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen (Vesilaki). Alueelle sijoittuu vesiliikenteen yhteystarve. Seututie/pääkatu Yhdystie/kokoojakatu Ohjeellinen tieyhteys. Tieoikeusasia ratkaistaan yksityistietoimituksen yhteydessä. Kevyen liikenteen yhteystarve Ohjeellinen melontareitti Ulkoilureitti Päärata Voimajohto 110kV / 400kV Maakaasun siirtoputki. Rakentamien ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua valtioneuvoston asetuksen 551/2009 mukaisesti. Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee lisäksi huomioida maakaasuputkistoon liittyvien asemien suojaetäisyysvaatimukset, joka on 25-100 metriä rakennuksen käyttötarkoituksesta ja asematyypistä riippuen.

Vesi- ja viemärijohto. Natura 2000-verkostoon kuuluva alue. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä. Kymijoen Natura-alueella ei saa suorittaa maankaivuuta, maantäyttöä, pohjan ruoppausta tai muuta muokkausta eikä vesikasvillisuuden niittoa ilman ympäristölupaa. Pohjasedimentin käsittelyssä on noudatettava alueellisen ympäristökeskuksen antamia ohjeita. Rantaan ulottuvien rakennus- tm. hankkeiden lupamenettelyn ja asemakaavoituksen yhteydessä tulee selvittää tarvittavassa laajuudessa hankkeen vaikutukset Naturaalueen lajeihin ja luontotyyppeihin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue tai kohde. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen, eliölajiesiintymien ja luontokohteiden säilyttämisedellytykset. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, maa-aineisten ottoa, tai muuta käsittelyä, ruoppausta, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL:n 128 :n mukaista lupaa. Maisematyölupaa ei tarvita taimikon hoitotyöhön, ensiharvennukseen eikä kasvatushakkuuseen. Maisematyölupavelvoite ei koske M- ja MY-alueita. Uhanalaisen/harvinaisen lajin esiintymisalue tai -kohde. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen, eliölajiesiintymien ja luontokohteiden säilyttämisedellytykset. Lisäksi tulee selvittää maankäytön muutoksen vaikutukset kyseisen lajin esiintymään. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, maa-aineisten ottoa tai muuta käsittelyä, ruoppausta, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL:n 128 :n mukaista lupaa. Maisematyölupaa ei tarvita taimikon hoitotyöhön, ensiharvennukseen eikä kasvatushakkuuseen. Maisematyölupavelvoite ei koske M- ja MY-alueita. Kohde tai alue, joka on maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisen arvon, maisema- tai kyläkuvan vuoksi. Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Alue on omaleimainen ja se on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Uudisrakentamisen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten, maisemaa jäsentävien historiallisen kasvillisuuden ja kulkuväylien kanssa yhtenäisen, kulttuurimaisemaan soveltuvan kokonaisuuden. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. /s Alue, jolla ympäristö säilytetään.

Muinaismuistokohde. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjaveden laatua tai määrää vaarantavaa toimintaa. Toimintaan ei saa liittyä maaperän pilaantumiseen liittyvää riskiä. Lähialueella sijaitseva jätevedenpuhdistamo saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Melualue Merkinnällä on osoitettu likimääräinen päiväohjearvon 55 dba melualueen raja. Melun suojaustarve on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asuin- ja lomarakennusten sijoittelussa tulee huomioida rakennuspaikalla riittävä melusuojaus. Likimääräinen suurtulvan vaara-alue (1/100a). Uutta asuin- tai lomarakennusta ei saa sijoittaa tulvavaara-alueille. Lisäksi uutta asuinrakentamista ei saa sijoittaa tulvavaara-alueen saartamille alueille. Rannanmitoitusvyöhyke Ranta-alueen rantarakennusoikeus on määritetty emätilaselvityksen perusteella ja osoitettu kaavakartalla. Suojavyöhyke (Seveso). Merkinnällä on osoitettu direktiivin 96/82/EY eli ns. Seveso II direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhyke (1 km). Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää alueellisen pelastuslaitoksen, TUKES:n ja ympäristöviranomaisen lausunnot. RKY Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennus- tm. hankkeiden yhteydessä tulee huomioida alueen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Rakennus- tm. hankkeiden yhteydessä tulee huomioida alueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-arvot. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Rakennus- tm. hankkeiden yhteydessä tulee huomioida alueen maakunnallisesti arvokkaat maisema-arvot. 30 metriä yleiskaava-alueen ulkopuolella oleva viiva. Rantayleiskaava-alueen raja. Kyläyleiskaava-alueen rajaus Alueen raja Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kiinteistöraja ja kiinteistötunnus.

YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennusten etäisyydet keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta: Enintään 20 m2 venevajan (vesistön puoleinen julkisivupinta) saa rakentaa vesirajaan Enintään 10 k-m2 saunan saa rakentaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ei rakennuksen vaipan ulkopuolista terassia Enintään 10 m2 maapohjainen puuliiterin saa rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta Enintään 30 k-m2 yksikerroksisen saunan saa rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Katettu terassi saa olla enintään 10m2. Enintään 75 k-m2 yksikerroksisen, kokonaisala enintään 100m2, asuin- tai lomarakennuksen saa rakentaa vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta Enintään 150 k-m2 enintään kaksikerroksisen, kokonaisala enintään 200m2, asuin- tai lomarakennuksen saa rakentaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta Yli 150 k-m2 enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen saa rakentaa vähintään 40 metrin etäisyydelle rantaviivasta Yli 10 m2 yksikerroksisen talousrakennuksen saa rakentaa vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta Sauna on rakennus, jonka kerrosalasta vähintään 40% on sauna- ja pesutiloja. Vesi- ja jätehuolto: Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristösuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristösuojelumääräyksiä sekä terveys- ja ympäristösuojelunviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. Meluntorjunta: Liikenneväylän tai muun melunlähteen läheisyyteen rakennettaessa on huomioitava meluselvityksen mukaiset melualueet ja riittävä etäisyys melunlähteeseen. Maiseman huomioiminen: Ranta-alueilla on huolehdittava siitä, että laituri-, katos- ja julkisivurakenteet sopivat maisemaan myös vesistöltä käsin. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta arvokkaalle maisema-alueelle. Kirkkaiden värien käyttö julkisivuissa ei ole sallittua. Maisemaa tulee käsitellä siten, että alueiden ominaispiirteitä ei olennaisesti muuteta. Ranta-alue ja sillä oleva joen reunakasvillisuus tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisessa muodossaan. Oikeusvaikutukset: Osayleiskaava on laadittu MRL:n 42 :n mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Rakennusluvan saa myöntää ilman ranta-asemakaavaa tai asemakaavaa tämän yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen seuraavilla alueilla: AP-, AM-, AT-, RA-, RA/AP-, R-, VR-, VR-1, Sa-, PY- ja ET-alueilla (MRL 72, MRL 44 ). Kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrää tilalla ei saa ylittää. Rakentamisessa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestystä niiltä osin kuin kaavassa ei ole yksilöity.