ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Samankaltaiset tiedostot
VISIO: PUHDAS, TUOTTAVA JA YHTEINEN ITÄMERI

Itämerihaaste simpukankuoressa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

ITÄMERIHAASTE JA KOULUT LOTTA RUOKANEN HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUS

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Itämeri pähkinänkuoressa

Toimintasuunnitelma 2009

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Toimintasuunnitelma 2011

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaastetta Uudellemaalle - opit ja haasteet

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

- Committed to Excellence

Suomen Itämeren alueen strategia

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon suunnittelu 2014

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Teollisuusjätevedet kunnallisten vesilaitosten haasteena

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna,

ESPOON ITÄMERI-TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE ESPOON ITÄMERI-TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (5) 166 Lausunto valtioneuvoston kanslialle Suomen meripolitiikan linjausten luonnoksesta

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

/ Miina Mäki

VELKUAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2008 Kunnanhallitus OTE KOKOUSPÖYTÄKIRJASTA TIEDOKSI

Kehittämismalli yhteistyön

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Itämerihaasteen kuulumisia. Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori, Helsinki

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Ihmisen paras ympäristö Häme

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Transkriptio:

ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN 2019 2023 PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Olli-Pekka Mäki, Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Esa Nikunen, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja

VISIO: PUHDAS, TUOTTAVA JA YHTEINEN ITÄMERI Toiminta paikallistasolla mm. kaupungeissa on avainasemassa Hyvinvoiva vesiluonto = kilpailukykyä ja hyvinvointia Tukee ja toteuttaa vesiensuojelutoimia, jotka ovat vapaaehtoisia ja lisänä lakisääteisiin velvoitteisiin & ydintoimintoihin Verkosto, jossa 270 kumppania: kaupunkeja, yrityksiä, oppilaitoksia, etuja kansalaisjärjestöjä, alueellisia viranomaisia, kansallisia laitoksia 80 muualta kuin Suomesta Aloite & ensimmäinen Helsingin ja Turun yhteinen toimenpideohjelma 2007 (Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat) Toinen toimenpideohjelmakausi 2014-2018 Kolmas toimenpideohjelma ja Itämerihaasteen kausi 2019 2023! Helsingin ja Turun kaupunginhallitukset maanantaina 22.10.2018 2

UUSI ITÄMERI-TOIMENPIDEOHJELMA JA ITÄMERIHAASTE 2019-2023 1. Kirkkaat rannikkovedet Ravinnekuormitus (piste- ja hajakuormitus) 2019-2023 toimia myös liittyen liikenteen ja rakentamisen typpipäästöihin, teollisuuden riskienhallintaan ja ravinteiden poistoon merestä 2. Hyvinvoiva meriluonto Haitalliset aineet, roskaantuminen, vedenalainen melu 3. Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Meriliikenne ja satamapalvelut, virkistysveneilyn palvelut 2019-2023 toimia myös liittyen vesiliikenteen päästöihin maahan, hiilineutraaliin vesiliikenteeseen sekä eroosion vähentämiseen 4. Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Merialuesuunnittelu, tietoisuus vedenalaisista resursseista ja ekosysteemeistä, rannikon ja saariston toimintojen kehittäminen 2019-2023 myös luonto- ja pienvesiselvityksiä saaristossa, luonnonrantojen resilienssin vaalimista, saariston omavaraisten ja hiilineutraalien energiaratkaisujen sekä kestävän matkailun ja kestävän kalastuksen edistämistä 5. Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus Palvelutoiminta, opetus- ja tiedotustoiminta, verkostoyhteistyö 2019-2023 myös uutta yritysyhteistyötä ja nopeita kokeiluja, uudenlaista osallistamista kaupunkien sisäisissä prosesseissa ja palveluissa sekä vertaishaaste kumppaniverkoston organisaatioille Linjassa kansainvälisten, mm. EU:n ja HELCOM:n merensuojelutavoitteiden sekä entistä tarkemmin SDG:n kanssa Huomioitu myös mm. HOLAS II, BONUS-tutkimushankkeiden tulokset, WWF:n ja CCB:n huolet, BSCA:n kokemukset, kaupunkien muut strategiat ja ohjelmat ym. 16.11.2018 3

ITÄMEREN TILA 2018 Ravinnekuormitus on koko Itämerellä laskenut jo 1960-luvun tasolle korostuneesti Suomenlahdella fosforikuormitus on laskenut vuosituhannen vaihteestakin lähes 60 % Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantatiedoista noin puolessa on havaittavissa aleneva trendi mutta esimerkiksi lääkeaineita on alettu selvittää vasta viime vuosina ja niitä löytyy merivedestä Suomenlahdella, Selkämerellä ja pohjoisella Itämerellä on Itämeren merialueista eniten rantaroskaa (n. 200 kpl/100 m), josta yli 70 % on muovia ja yleisimmin syömiseen, juomiseen ja tupakointiin liittyvää Meriliikenteen voimakkaasta kasvusta huolimatta sekä havaittujen öljypäästöjen lukumäärä että tilavuus on edelleen laskenut. Vaikka joidenkin yksittäisten lajien kannat ovat vahvistuneet, heikkenee meriluonnon tila edelleen erityisesti elinympäristöjen ja ravintoverkkojen tasolla. Tiedot: HELCOM:n uusin Itämeren tilan arvio vuosina 2011 2016 16.11.2018 4

MEREN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN ARVO Pelkästään avomerialueilla Itämeren tuottamien ekosysteemipalveluiden hyötyjen arvo (n. 4 mrd ) ylittää ravinnekuormituksen vähentämisen kustannukset (1-4 mrd ). Jos meren tila paranisi, koko Itämeren virkistyskäyttöarvo nousisi 14,8 mrd :sta 1-2 miljardilla eurolla, ja Suomessakin n. 100 milj. :lla. Suomalaiset käyvät ruotsalaisten ja tanskalaisten jälkeen eniten virkistäytymässä merellä ja rannikolla Itämeren maiden kansalaisista. Vertailun vuoksi merenkulun arvo koko Itämerellä on n. 7,5 mrd ja kalansaaliin arvo n. 200 milj. vuodessa. Tiedot: HELCOM:n uusin Itämeren tilan arvio vuosina 2011 2016 16.11.2018 5

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ilmastonmuutos! YK: Kestävän kehityksen tavoitteet EU:n Itämeren alueen strategia: meren pelastaminen Suomen Itämeren alueen strategia: Suomen visio perustuu puhtaaseen Itämereen ja elinvoimaiseen meriluontoon Kaupunkien rooli: kaupungistumisen megatrendi, HELCOMprosessit, EU:n Itämeri-strategian toteuttaminen Helsinki: kaupunkistrategia 2017 2021 & muut ohjelmat Turku-strategia & muut ohjelmat Muut toimijat: Coalition Clean Baltic, WWF, Itämerihaasteen yhteistyöaloitteet kuten Baltic Sea City Accelerator 16.11.2018 6

1. PÄÄMÄÄRÄ: KIRKKAAT RANNIKKOVEDET Ravinnekuormitus (piste- ja hajakuormitus) 2019-2023 uusia toimia myös liittyen liikenteen ja rakentamisen typpipäästöihin, ja ravinteiden poistoon merestä Toteutetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia hulevesiohjelmien, ilmastosuunnitelman 2029 (Turku) sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten 2017-2025 ja ilmastoriskiselvityksen (Helsinki) mukaisesti Kaupunkien pelloilla edistetään biohiilen, rakennekalkin ja kipsin käyttöä ravinteiden sitomiseksi 16.11.2018 7

2. PÄÄMÄÄRÄ: HYVINVOIVA MERILUONTO Haitalliset aineet, roskaantuminen, vedenalainen melu Molemmissa kaupungeissa pyritään välttämään haitallisia aineita hankinnoissa ympäristön kemikalisoitumisen saamiseksi hallintaan Selvitetään vedenalaista melutilannetta ja seurataan uusinta tietoa vedenalaisesta melusta ja sen vaikutuksista Turun Sataman ruoppausmassojen meriläjityksistä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. 16.11.2018 8

3. PÄÄMÄÄRÄ: PUHDAS JA TURVALLINEN VESILIIKENNE Meriliikenne ja satamapalvelut, öljyntorjunta, vapaa-ajan veneily 2019-2023 uusia toimia myös liittyen vesiliikenteen päästöihin, hiilineutraaliin vesiliikenteeseen sekä eroosion vähentämiseen Satamat kehittävät edelleen risteilijöiden ja muiden matkustaja-alusten jätejakeiden kestävää käsittelyä ja jäteneuvontaa aluksilla Tuodaan esille pursiseuroja ja venekerhoja, jotka panostavat kestävyysnäkökohtiin esimerkiksi Roopesatamaohjelman mukaisesti Kartoitetaan pientelakoiden haitalliset aineet maaperässä ja pohjasedimenteissä 16.11.2018 9

4. PÄÄMÄÄRÄ: SUUNNITELMALLINEN VESIALUEIDEN KÄYTTÖ Merialuesuunnittelu, tieto vedenalaisista resursseista ja ekosysteemeistä, rannikon ja saariston toimintojen kehittäminen 2019-2023 uusina toimenpiteinä luonto- ja pienvesiselvityksiä, saariston omavaraisten ja hiilineutraalien energiaratkaisujen sekä kestävän matkailun ja kestävän kalastuksen edistämistä 16.11.2018 10

5. PÄÄMÄÄRÄ: AKTIIVINEN ITÄMERI- KANSALAISUUS Palvelutoiminta, opetus- ja tiedotustoiminta, verkostoyhteistyö, kv-yhteistyö 2019-2023 myös yritysyhteistyötä ja nopeita kokeiluja, uudenlaista osallistamista kaupunkien sisäisissä prosesseissa ja palveluissa sekä vertaishaaste kumppaniverkoston organisaatioille Molemmissa kaupungeissa toteutetaan nopeita kokeiluja vesiensuojelutyössä uusien palveluiden ja innovaatioiden edistämiseksi Helsingissä huolehditaan, että tuoreen merellisen strategian toteutus tehdään ainutlaatuisen meriluonnon ehdoilla. Helsingin kaupunki muun muassa jatkaa Itämeren suojelun ekonomian professuurin tukemista Helsingin yliopistossa. Turun kaupunki puolestaan jatkaa Saaristomeren suojelurahaston toiminnan rahoittamista. 16.11.2018 11

MITÄ ITÄMERIHAASTEESSA TEHDÄÄN? Hki & Tku: uusi Itämeri-toimepideohjelma: 117 toimenpidettä Kumppaniverkoston 270 muuta organisaatiota: vesiensuojelun toteutuksen tueksi neuvontaa, materiaaleja, tapahtumia, viestintää, verkostoitumista Kansainvälinen työ: tapahtumia, hankkeita, materiaaleja 16.11.2018 12

KANSAINVÄLISTEN HANKKEIDEN MERKITYS 2014 alkaen kansainvälistä yhteistyötä Race for the Balticin kanssa (Ruotsi) 2013-2015 uutta kv-yhteistyötä CITYWATER-hankkeen myötä 2016-2019 uutta kv-yhteistyötä Itämeren kaupunkien liiton UBC:n koordinoiman IWAMA-hankeyhteistyön myötä BEST-hanke (Better efficiency for Industrial Sewage treatment) BLASTIC ja NonHazCity hankkeiden tuloksia hyödynnetään mm. uudessa toimenpideohjelmassa sekä Itämerihaaste-verkostoaloitteen toiminnassa 16.11.2018 13

www.balticseachallenge.net www.itamerihaaste.net FB: ItämerihaasteenTutkimusmatka, BalticSeaChallenge @BSC_network KIITOS! www.turku.fi www.hel.fi