Purkava uusrakentaminen Lakimuutosehdotus pähkinäkuoressa Neuvontalakimies Tapio Haltia Suomen Kiinteistöliitto ry
Mistä on kyse Työryhmä luovutti 8.5 oikeusministerille asunto-osakeyhtiölakia koskevan muutosehdotuksen. Mietintö on erittäin laaja ja löytyy oheisen linkin takaa: http://oikeusministerio.fi/julkaisu?pubid=urn:isbn:978-952-259-692-5 Lakimuutosehdotuksen tavoitevoimaantulohetki on 1.1.2019. Lakimuutosehdotus lähtee lausunnolle ja lausuma-aika päättyy 6.7.2018.
Työkaluja purkavan uusrakentamisen helpottamiseksi a) Kokonaan purkava uusrakentaminen: 4/5 määräenemmistöpäätös, edellyttäen että osakas saa vähintään vanhaa vastaavan (huoneistoselitelmään kirjattu omaa vaikutusta) uuden huoneiston ja yhdenvertaisuus toteutuu b) Osittain purkava uusrakentaminen: 2/3 kokouksessa edustetuista + 4/5 niiden osakkaiden äänistä, joita purkaminen koskee. Lisäksi em. c) Yhtiön selvitystila ja yhtiön varallisuuden luovuttaminen: 4/5 määräenemmistöpäätös, jos yhtiön vastuulla oleva kunnossapito tuottaisi osakkaille huomattavaa vahinkoa. 3
Purkavan uusrakentamisen päätöksenteon erityispiirteistä Osakkaalla laaja tiedonsaantioikeus: Hallitus laatii (eli käytännössä huolehtii, että konsultti laatii) purkavaa uusrakentamista koskevan suunnitelman, jonka sisältö on yksityiskohtaisesti säädetty laissa. Suunnitelman asianmukaisuutta arvioi lisäksi yhtiön ja osakkaiden puolesta yksi tai tarvittaessa useampi riippumaton asiantuntija. Kokouskutsu: Kutsut on toimitettava aikaisintaan 4 kk ja viimeistään 2 kk ennen yhtiökokousta. Lisäksi kokouskutsu on samassa ajassa rekisteröitävä kaupparekisteriin, jolloin päätösaie tulee julkiseksi. Kokousasiakirjojen toimittaminen, nähtävänä pitäminen sekä lähettäminen: Paitsi yhtiön osakkaille, myös pyynnöstä osakkaiden velkojille (viimeksi mainituille kohtuullista maksua vastaan). Kokouskutsussa on kehotettava osakkaita selvittämään päätöksen verovaikutukset omalta osaltaan sekä oman rahoittajapankkinsa kanta päätökseen.
Purkavan uusrakentamisen päätöksenteon erityispiirteistä Purkavaa uusrakentamista vastustanut tai passiivinen osakas voi halutessaan vaatia osakkeidensa lunastusta. Vaatimus on tehtävä 2 kk:n määräajassa yhtiökokouksesta. Tämän jälkeen lunastuksesta neuvotellaan ja jollei sopua saavuteta, osakkaalla on oikeus nostaa kanne käräjäoikeudessa 4 kk:n kuluessa yhtiökokouksesta. Lunastusriita-asiat käsitellään kiireisinä tuomioistuimissa. Osakkaalla on käytössä lisäksi normaalit oikeussuojakeinot. Moitekanne on nostettava 3 kk:n kuluessa yhtiökokouksesta. Mitättömyyttä koskeva kanne on nostettava lakiehdotuksen nimenomaisen maininnan mukaan 6 kk:n kuluessa yhtiökokouksesta. Purkavan lisärakentamisen jälkeen kunnossapitovelvoitteet rajoittuvat vain välttämättömiin toimiin.
Osakkaan oikeus lunastukseen Kohtien a ja b mukaisissa tilanteissa osakkaalla on oikeus käypään lunastuskorvaukseen. Kohdan c mukaisessa tilanteessa yhtiön varallisuuden realisointitulos jaetaan osakkaille osakeryhmien käypien arvojen suhteessa. Nykylaissa jako tapahtuu osakeomistuksen suhteessa, minkä johdosta yhtiön juridinen purkaminen ei ole ollut kovinkaan relevantti strukturointivaihtoehto toteuttaa purkavaa uusrakentamista.
Vähemmistöosakkaiden poislunastaminen 9/10 osakekannan omistavan oikeus lunastaa vähemmistöosakkaat pois Jos yhtiön vastuulla oleva kunnossapito tuottaa osakkaille huomattavaa vahinkoa Käypähintainen lunastus Ilmoitus yhtiölle lunastusoikeuden syntymisestä Lunastusoikeuden ja velvollisuuden rekisteröinti Lunastusriita tarvittaessa vireille käräjäoikeudessa Uskottu mies huolehtimaan vähemmistöosakkaiden edusta
Lähipiirisääntely 1/2 Lakimuutosehdotus pitää sisällään yhteisölainsäädännössä muuallakin toteutettavan ns. lähipiirisääntelyn, joka korvaa osin asunto-osakeyhtiölaissa olevan esteellisyyssääntelyn. Lähipiirisääntely koskee kaikkea yhtiön päätöksentekoa (yhtiökokous, hallitus isännöitsijä). Lakiehdotuksen 1 luvun 11 a :ssä määritellään lähipiiri ja 11 b :ssä määräysvalta ja huomattava vaikutusvalta.
Lähipiirisääntely 2/2 Lakiehdotuksen mukaan päätösvaateen laskutapa muuttuu, jos päätetään lähipiiriläisen kanssa yhtiön toiminnan kannalta epätavanomaisista sopimuksista tai sopimuksista tai järjestelyistä, joiden kaupalliset ehdot ovat poikkeavat yhtiön vahingoksi. Näissä tilanteissa päätösvaade lasketaan paitsi peruspäätösvaateen (enemmistöpäätös, määräenemmistöpäätös jne.) mukaisesti, myös edellyttämällä saman päätösvaateen toteutumista ei-lähipiiriläisosakkaiden osalta. Esimerkkinä enemmistöpäätös: yli puolet annetuista äänistä ja yli puolet sellaisten osakkaiden antamista äänistä, joilla ei ole lähipiirisuhdetta päätettävään toimeen. Lähipiirisääntelyehdotuksessa on lisäksi säilytetty nykylain esteellisyystilanteet.
Kiinteistöliitto verkossa kiinteistoliitto.fi facebook.com/ kiinteistoliitto @kiinteistoala
Kiinteistöliitto osakkaana ja mukana
Kiitos!