Mitä teemme vuonna 2018?

Samankaltaiset tiedostot
Mitä teemme vuonna 2017?

Mitä teemme vuonna 2019?

Mitä teemme vuonna 2015?

Tervetuloa Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? oppimisverkostoon Pääkaupunkiseudun Praksis

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke

Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017

Tiina Autio Meri Pekkanen

Pääkaupunkiseudun Praksis. Jenika Heinonen Koulutussuunnittelija, YTM, KM Socca/ Heikki Waris -instituutti

Mitä teemme vuonna 2016?

Tervetuloa Metropolialueen köyhyys NYT oppimisverkostoon !

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?

PÄÄKAUPUNKISEUDUN PRAKSIKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018

GeroMetron katsaus Laurea Tikkurila. Tiina Autio ja Meri Pekkanen. Socca 1

Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön

LAPE PKS Lapsen paras - yhdessä enemmän Lape Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Perhekeskusseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Yhteistä kehittämistä

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Soccan toiminta Heikki Waris -instituutin toiminta 2017

Kehittämistoiminnan organisointi

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki (9.

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

TKI-valmistelun organisointi esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Laura Suojanen Kehittämispäällikkö HUS Perusterveydenhuollon yksikkö.

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

TOIMINTASUUNNITELMA 2019 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PRAKSIS. Koonnut Jenika Heinonen

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

TKI O. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta?

Lastensuojelun kesäpäivät Kemi

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Keitä me olemme ja mitä me teemme?

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Aikuissosiaalityön rakennusaineet ja kohti tulevaa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.11.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Soccan toiminta Heikki Waris -instituutin toiminta 2016

Lape-hankkeen tulokset

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Muutosagentin toiminnan tulokset

LAPE-muutosagentin ja kuntaagentin haku

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

Asiakashyötyjen arviointi

PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Transkriptio:

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2018? 1

mukana sote-valmisteluissa Kärkihankkeet Päävastuu Lape-hankkeen kokonaisuudesta Ikäihmisten GeroMetro -verkostolla kärkihankkeen mukaiset tavoitteet Tiivis yhteistyö muutosagenttien kanssa Uudenlaisen toimintatavan edistäminen Sosiaalihuollon kirjaamisvalmennus luo edellytyksiä sote yhteistyölle Verkostorakenteiden luominen ja ylläpito, mikä mahdollistaa kestävän ja joustavan muutoksen Sisältöjä ja välineitä maakuntavalmisteluun Palvelukuvauksia, hyviä käytäntöjä, yhdyspintatyötä, palvelukokonaisuuksia ja osaamisen tukikeskuksen (OT)luomista (LAPE) Kotona tapahtuvan kuntoutuksen malli (GeroMetro) Vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöjen ja välineiden kehittäminen Palvelutarpeen arvioinnin kirkastaminen aikuissosiaalityössä (PRO SOS) Muu vaikuttaminen Lausuntojen antaminen Osaamiskeskusverkoston MikäSOte-blogi 2

Lapsen paras - yhdessä enemmän 3

Pääkaupunkiseudun LAPE-kehittämiskohteet vuosina 2017-2018 1. Perhekeskustoimintamallin luominen 2. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 3. Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen 4. Osaamis- ja tukikeskuksen valmistelu (OT-keskus) Kehittämisessä mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, HUS ja FSKC Korkeakouluja ja järjestöjä Yhteistyö Uudenmaan Lape-hankkeen kanssa Tavoitteena Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sovittaminen yhteen lapsi- ja perhelähtöisiksi palveluiksi Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon hallinnoi ja koordinoi kokonaisuutta www.socca.fi/lapsenparhaaksi 4

Lape-hankkeen eteneminen Vuonna 2018 tavoitteena on uusien mallien ja rakenteiden pilotointi ja kokeilu sekä kehittämistyön jatkuva arviointi. Syksyllä raportoimme tuloksista ja valmistaudumme työskentelymallien ja rakenteiden juurruttamiseen. 5

Sisältöjä maakuntauudistukseen ja LAPE muutosagentti Sisältöjä Uudenmaan maakuntaan Palvelukuvauksia ja - kokonaisuuksia Hyvien käytäntöjen keräämistä Yhdyspintatyö esim. rakennamme uudenlaisia yhteistyösuhteita sote ja sivistystoimen välille sekä yhteistyötä järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja oppilaitosten kanssa LAPE muutosagentti Jokaisessa maakunnassa toimii kärkihankkeen oma muutosagentti. Muutosagentin tärkein tehtävä on edistää ja koordinoida hankkeen tavoitteiden toteutumista tulevassa maakunnassa. Tehtävänä muutostyön edistäminen ja innostaminen 6

7

Heikki Waris -instituutin tehtävät pääkaupunkiseudulla Sosiaalityön käytännön tiedontarpeita palveleva tutkimus sote-murroksessa Sosiaalityöntekijöiden käytännönopetuksen ja -tutkimuksen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä Palvelukäytäntöjen ja toimintakulttuurien kehittämiseen osallistuminen eri foorumeilla Sosiaalityön kehittäminen oppialana sekä käytäntötutkimuksen metodinen ja teoreettinen edistäminen Kansainvälinen yhteistyö blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/ 8

Osallistumme kehittämistoimintaan ja sitä tukevaan tutkimukseen Lapeen yhdistyvien lasten ja perheiden palvelujen kehittämisja tutkimusrakenteiden luominen yhteistyössä kuntien, HUSin, STM:n ja THL:n kanssa Osaamisen tukikeskusten (OT) suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuminen: suunnataan opetusta OT-teemoihin ja suunnitellaan monitieteistä tutkimusta Uusimman tutkimustiedon välittäminen käsitetyöskentelyyn Verstas-työskentely eli ammatissa toimivien pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijöiden käytäntötutkimusten ohjaaminen 9

Esimerkkejä tutkimuksista Kotimainen tutkimus Lastensuojelun systeemisen mallin implementoinnin arviointi Lastensuojelulaitosten Yhteisön kokemuspelin implementointi ja vaikuttavuus Kokeileminen tiedontuotannon menetelmänä Kansainvälinen tutkimus Vertaileva kansainvälinen tutkimushanke suomalaisen terveyssosiaalityöntekijän työn sisällöistä yhteistyössä Melbournen yliopiston kanssa 10

Pääkaupunkiseudun Praksis Sosiaalityön kehittäminen, tutkimus ja opetus 11

Praksis-toiminnan ydin Sosiaalityön käytännön opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen liittäminen käytännön sosiaalityöhön sekä pääkaupunkiseudun yhteisoppimisen prosessien edistäminen esimerkiksi oppimisverkostojen avulla. Käytännönopetus Periaatteina ovat 1. Dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus 2. Tietoperustan ja osaamisen uudistaminen 3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 4. Ihmisoikeuksien puolustaminen Tutkimus Asiakastyö Kehittäminen 12

Praksis vuonna 2018 Sosiaalityön monialaisuuden teema jatkuu osana opetusta, kuntien kehittämistä, käytäntötutkimuksia ja oppimisverkostoja. Julkaistaan Käytännönopetuksen käsikirja. Valmistellaan Praksiksen toimintojen siirtymistä Uudenmaan maakuntaan sote uudistuksessa. Praksiksen tulevaisuuden näkökulmasta olennaisia työryhmiä Maakunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu (TKI) Heikki Waris -instituutin ja Mathilda Wrede -instituutin koordinoimat Tulevaisuustyöpajat Osaamisella Soteen -työryhmä Osaamis- ja tukikeskusten suunnitteluryhmä (OT) 13

Käytännönopetus ja Käytännönopetus ja käytäntötutkimus käytäntötutkimus sote yhteistyönä sote yhteistyössä Järjestetään Moninäkökulmainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa -opintojakso, jonka aiheena on lasten kaltoinkohtelu perus-, erityis ja vaativimman tason palveluissa. Opintojakso järjestetään sosiaalityön ja lääketieteen yhteistyönä, ja se on osa OT-keskusten toimintaa. Aloitetaan monialaisen opetuksen valmistelu yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa vuoden 2020 opetussuunnitelmaa varten. Suunnitellaan suomen- ja ruotsinkielisen ammattikäytäntöjen opetuksen rakenteita osaksi tulevia yliopistollisia opetusyksiköitä Järjestetään käytännönopettajakoulutuksen Moduuli I syksyllä 2018 www.socca.fi/praksis 14

Kansa-koulu II Sosiaalialan ammattilaisten valmentaminen uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen 15

Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla ja Kanta-palvelut Jatketaan määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönoton tukemista soteorganisaatiossa ja vahvistetaan alueellisesti tarvittavaa tukea sosiaalihuollon Kanta-palveluihin liityttäessä. Uusia kohderyhmiä ovat esimiehet, koulutusorganisaatioiden edustajat, soteorganisaatioiden asiakirjahallinnosta vastaavat sekä entistä vahvemmin yksityiset palveluntuottajat. Tavoite Sosiaalihuollon asiakastietoa kirjattaessa kaikkialla Suomessa käytetään yhtenäisiä menettelytapoja, jolloin sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimukset ovat siirtyneet osaksi sosiaalipalvelujen arkea. Osa valtakunnallista hanketta 2018-2019 Mukana kaikki 11 sosiaalialan osaamiskeskusta, Hyvinvointialan liitto, 14 ammattikorkeakoulua ja 3 yliopistoa. www.socca.fi/kansa-koulu 16

n painopistealueena esimiesten kirjaamisvalmennus vastaa yhdessä sosiaalialanosaamiskeskuskumppanien Sosiaalitaidon ja Verson kanssa Sote-esimiesten kirjaamisvalmennusten materiaalin tuottamisesta Esimiesvalmennusten toteuttamissuunnitelman tekemisestä koko Suomeen Etelä-Suomen esimiesten valmennuksista, jotka alkavat keväällä 2018. Valmennuksiimme osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Tuusula Laurea, Metropolia ja DIAK Yksityisiä palveluntuottajia Pääkaupunkiseudun valmentajaverkosto Jäseninä edellisellä hankekaudella valmennetut 300 kirjaamisvalmentajaa Tukea valmentajille määrämuotoisen kirjaamistavan edistämisessä ja uusinta tietoa sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja Kanta-palveluiden kehittämisestä 17

Sosiaalityön vaikuttavuus 18

Aikuisväestön hyvinvointimittarin käytön tukeminen Yhdessä pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön asiantuntijoiden kanssa olemme kehittäneet aikuisväestön hyvinvointimittarin, joka soveltuu sekä ihmisten itsearvioinnin välineeksi että aikuissosiaalityön palvelutarpeenarvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineeksi. Aloitamme pääkaupunkiseudulla kehittämishankkeen, jossa tuetaan kuntia hyvinvointimittarin käytössä ja tulosten hyödyntämisessä. Tutkimme hyvinvointimittarin käyttömahdollisuuksia osana kuntien kehittyviä digitaalisia sosiaalipalveluja. Tuemme koko maakunnassa ja kansallisesti erityisesti PRO SOS - hankkeessa mittarin käyttöä erityyppisillä asiakasryhmillä ja toimintaympäristöissä. www.socca.fi/hyvinvointimittari 19

Vaikuttavuustyö Uudenmaan maakunnassa Vaikuttavuuden haltuunotto edellyttää tutkitun tiedon lisäksi sitä, että vakavissa hyvinvoinnin ongelmissa kyetään seuraamaan jokaisen asiakkaan hyvinvoinnin muutosta systemaattisesti ja luotettavasti. Teemme tutkimuksia, joista olemassa olevaan dataan perustuen havainnollistetaan kuinka systemaattinen tiedontuotanto olemassa olevista palveluista, ihmisten tarpeista ja elämäntilanteista sekä hyvinvoinnin muutoksesta luo edellytykset parempiin palveluihin ja oppimiseen www.socca.fi/vaikuttavuus 20

GeroMetro ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 21

GeroMetro Pienillä askelilla suuriin saavutuksiin Ikäihmisten palveluiden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis-, koulutus- ja tutkimusverkosto Mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi Kehittämistä monitoimijaisissa kehittäjäryhmissä yhdessä ikäihmisten kanssa - oivalluksia työstetään ja jaetaan verkostossa Pysyvä kehittämisrakenne perustettiin vuonna 2014 Tiivistä yhteistyötä muutosagentin ja Uudenmaan sote-muutosryhmän kanssa, samansuuntaiset tavoitteet ikäihmisten kärkihankkeen kanssa tuottavat yhteistä toimintatapaa tulevaisuuden palveluiden järjestämiseen. www.socca.fi/gerometro 22

Kuntoutus kotona Kehittämiskauden 2016-2018 päättäminen Uuden kehittämiskauden 2018-2020 aloittaminen Kuntoutus kotona -mallin luominen Kehittämiskauden tuloksista ja opeista kootaan malli, joka julkaistaan valtakunnallisella Terveyskyla.fi -sivustolla Teemoina Kuntoutus kotona -mallin juurruttaminen mm. koulutuksen avulla Päivystyksellisiin tilanteisiin liittyvän hankkeen laajeneminen koko GeroMetro-alueelle Tutkimushanke Teknologian mahdollistaman sosiaalisen osallistumisen merkitys ikääntyneille (mikäli rahoitus varmistuu) 23

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön 24

Valtakunnallinen PRO SOS hanke - uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa ESR-rahoitteinen, sosiaalialan osaamiskeskusten yhteinen ja valtakunnallinen PRO SOS hanke 2016 2018. Visiona on vahva, asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö maakunnissa, kehittämistä yhdistetään osaksi maakunnallista valmistelutyötä. www.prosos.fi 25

Pääkaupunkiseudun PRO SOS Kehitämme asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa Uusia ja innostavia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja Vahvistamme sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien sosiaalisen kuntoutuksen arvioinnin osaamista Tarkennetut tavoitteet hankkeen loppuajalle Täydennetään kun muutoshakemuksen sisältö ja toteuttamistapa varmistuvat Esimerkiksi Yhteiskehitämme ja luomme konseptia leikillisyydestä ja pelillisyydestä osana sosiaalista kuntoutusta Pilotoimme Kykyviisaria www.socca.fi/prosos 26

Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Peliklinikka on Helsingin, Vantaan, järjestöjen ja valtion yhteishanke. 27

Peliklinikan tavoitteita vuodelle 2018 Pilotit Helsingissä ja Vantaalla Rahapelaamisen puheeksi ottaminen, peliongelmien tunnistaminen, varhainen auttaminen sekä työnjako Yhteistyössä psykiatrian poliklinikoiden, hyvinvointi- ja terveyskeskusten, nuorisoasemien ja päihdepoliklinikoiden kanssa Erityisosaamisen välittäminen alueellisesti ja valtakunnallisesti Vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä liittyen Pelihaittapalvelujen tuottamiseen ja organisointiin uusissa sote-rakenteissa Arpajaislain muuttamiseen Hankekumppanit: Helsinki ja Vantaa, Sininauhaliitto, Sosped säätiö, A-klinikkasäätiö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) www.socca.fi/peliklinikka 28

Tutkimus Peliklinikalla 2018 Tavoitteena tuottaa tietoa vaikean ja suhteellisen harvinaisen rahapeliongelman luonteesta, kehityksestä ja vaikuttavimmasta hoidosta - Kuinka asiakaspalveluympäristöön nivottu tiedontuotanto ja tutkimus voi edistää osaamista ja palvelun vaikuttavuutta? - Peliklinikan tutkimuksen tekemisen osalta pääpainopisteet ovat vakavavasta rahapelaamisongelmasta kärsivien ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa, Peliklinikan asiakasvirtatutkimuksessa sekä Peli poikki hoito-ohjelman keskeyttäneiden tilastollisessa analyysissa 29

Viestintä ja sote uudistus Painotamme viestinnässä sote uudistukseen valmistautumista: miten teemme sote yhteistyötä ja pohjustamme tulevaa, näkökulmana sosiaalipalvelujen tutkimus ja kehittäminen. Kehittämishankkeiden etenemisen ja tulosten välittäminen ja levittäminen -> Verkkosivut, blogit, some, tapahtumat 30

Ihmisemme Valtionavustuksella vakituisessa työsuhteessa Johtaja Pirjo Marjamäki (virkavapaa 2018) viransijaisena Arto Rautajoki Erikoissuunnittelija Rosa Hossain-Karhu Tiedottaja Riitta Ropo Projektisihteeri Annikka Sinkkonen Kuntien ja yliopiston yhteisellä rahoituksella Kehittämispäällikkö Laura Yliruka (), LAPE 2017-2018 Koulutussuunnittelija Jenika Heinonen () Professori Mirja Satka (Helsingin yliopisto) Yliopistonlehtori Marja Tapola-Haapala (Helsingin yliopisto) Yliopistonlehtori Maija Jäppinen (Helsingin yliopisto) 31

Määräaikaisella hankerahoituksella Erikoissuunnittelija Tiina Autio ja kehittämissuunnittelija Tiina Soukiala, vanhempainvapaa, sijaisena Meri Pekkanen (GeroMetro) Projektipäällikkö Corinne Björkenheim ja tutkija Maria Heiskanen, vanhempainvapaa (Peliklinikka) Tutkija Petteri Paasio (sosiaalityön vaikuttavuus) Erikoissuunnittelija Anna Väinälä (Kansa-koulu) 32

Määräaikaisella hankerahoituksella Pääkaupunkiseudun LAPE Projektipäällikkö Mette Kontio, tutkimuskoordinaattori Laura Yliruka, viestinnän suunnittelija Ismo Laukkarinen ja hankesihteeri Merja Tapio Pääkaupunkiseudun LAPE-muutosagentti Tiina Turkia PRO SOS Erikoissuunnittelijat Tytti Hytti, Pekko Kähkönen, Jouni Sipiläinen, kokemusasiantuntijat Mirka Oinonen ja Yonatan Gebrenegus 33

Tutustu tarkemmin toimintaamme! www.socca.fi Verkkosivuilta löytyy myös hankkeiden tarkempia toimintasuunnitelmia @soccaosaamiskeskus @heikkiwarisinstituutti @pkslape @gerometro @prosospks Löydät meidät Meilahden sairaala-alueelta 34