Pyöräilyn edistämisohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Pyöräilyseminaari Sampo Haapoja

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Käyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Jämsän tavoitteet ja toimenpiteet

Äänekosken kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen


Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE II Asukastyöpajan tulokset

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite III Päättäjäkyselyn tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE V Liikenneympäristön kehittämiskohteet

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Kuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta

KUNTATULOKSET JA VERTAILUT

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

Kuvelammentie, liikenneturvallisuuden parantaminen

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen

Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Miten pyöräilyn olosuhteet Suomessa ovat kehittyneet

Pyöräilytyöpaja. Liikkuva koulu alueseminaari / Tornio Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto. poljin.fi/pyorailykasvatus

Elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki

Pyöräliikenteen kehittämisen suunnat Imatralla. Päivi Pekkanen, Imatran kaupunki Laura Mansikkamäki ja Virpi Ansio, Sitowise

Fiksusti liikkeellä!

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

Viitasaaren kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!

Rauman pyöräilyn markkinointi palvelumuotoilun keinoin. Loppuraportti

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa

Iisalmi ja Ylä-Savo liikkuvat viksusti. Projektityöntekijä Sari Mulari

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Tuusniemen liikenneturvallisuussuunnitelma Pilvi Lesch, Kirsi Översti Ramboll Finland Oy

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa

Kulkulaari. LIVE- seminaari Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Miten lapset saadaan pyöräilemään?

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Lahden pyöräilykatsaus 2016 tuoretta tietoa pyöräilystä

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto

Sitoumus2050: Uusiomateriaalien käyttö infrahankkeissa KEHTO-kaupunkien ensimmäiset tulokset. Hanna Kemppainen

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

pyöräliikenne.fi Pyöräliikenne ja katutyöt

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Viisaan liikkumisen Viksu-työkalu Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen t&k:n parhaita paloja webinaari

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 LIIKENNEYMPÄRISTÖN TOIMENPIDEOHJELMA. Varkaus

Työpajayhteenveto. Työpaja Vehmaisten koululla Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/ Kirkkonummelle kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämisohjelma

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Ihan tavallista pyöräilyä Talvella pyöräilyn normalisoiminen Kanadassa ja Suomessa Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkosto

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Vt 4 Kirri-Tikkakoski

Saarijärven kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA

Terveyden edistämisen ohjelma

Transkriptio:

1 Pyöräilyn edistämisohjelma 2018 2021

2 Sisällys Esipuhe... 3 Ohjelman aikataulutus... 4 Pyöräilyinfra... 5 Viestintä ja kampanjat... 9 Kehittäminen... 11 Raportointi... 13

3 Esipuhe Seinäjoki liittyi vuonna 2011 pyöräilykuntien verkostoon tavoitteena kehittää kaupungista pyöräily-ystävällisempi ja kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta, joka oli tuolloin noin 11 %. Pyöräilyn edistämiselle on helppo löytää perusteet. Pyöräily on ekologinen liikkumismuoto, jonka osuutta lisäämällä edistämme terveyttä ja pienennämme hiilijalanjälkeämme. Sivutuotteena saamme mm. liikuntaelämyksiä ja parempaa kaupunkiympäristöä. Kaupungin ensimmäinen pyöräilystrategia laadittiin vuosille 2012 2015. Strategia sisälsi vision vuodelle 2030 asti. Vuonna 2030 Seinäjoki on kestävän liikkumisen mallikaupunki. Kaupunkiympäristö on esteetön ja viihtyisä kaikille väestöryhmille. Kävelyllä ja pyöräilyllä on kaupungissa keskeinen rooli, jota joustava joukkoliikenne täydentää. Autottomuus on realistinen vaihtoehto useimmille talouksille. Tuo visio on edelleen ajankohtainen eikä sitä ole tarpeen muuttaa. Aiempaan strategiaan sisältyneiden lyhyemmän aikavälin toimenpiteiden toteutus on kuitenkin osittain jäänyt tekemättä, mm. vastuutahojen määrittelemättömyyden ja puutteellisen seurannan vuoksi. Toimenpiteitä pyöräilyn edistämiseksi on toki tehty: kaupunki on jo useana peräkkäisenä vuonna palkannut kesätyöntekijöitä pyöräilynedistämistehtäviin, järjestänyt pyöräilytilaisuuksia ja työpajoja yhteistyössä pyöräilyjärjestöjen ja -seurojen kanssa sekä palkinnut vuosittain pyöräilymyönteisimmän työnantajan. Asiointipyöriä on käytössä Seinäjoen kaupungilla sekä useilla muillakin työpaikoilla. Kaupunkipyörien lainausta kaupungissa vieraileville on kokeiltu nuorisotoimen vetämänä. Varsinkin kaupungin keskusta-alue on nyt merkittävästi uudistumassa. Keskustapyöräilyn, pyöräilyväylien ja esimerkiksi pyöräpysäköinnin osalta muutos tarjoaa mahdollisuuden tason nostoon. Pyöräilyolosuhteiden ja -yhteyksien parantaminen kaupunginosissa, Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron taajamissa sekä kylissä kuuluu yhtä lailla pyöräilyohjelman tavoitteisiin. Tätä pyöräilyohjelman päivitystä varten kaupunkilaisia on osallistettu sähköisen kyselyn sekä työpajan merkeissä. Keskusta-alueen yrityksille tehtiin kysely kesäkuussa 2017 yhteistyössä Sydämellinen Seinäjoki ry:n kanssa. Osallistamisella on haluttu saada kaupunkilaisten ääni ja kätten jälki näkymään ohjelmassa. Näiden lisäksi päivitystyössä on hyödynnetty edellistä pyöräilystrategiaa ja muiden kaupunkien pyöräilyohjelmia. Päivitetyn pyöräilyn edistämisohjelman keskiössä on käytännönläheisyys ja konkreettisuus, ja se sisältää tavoitteet, keinot, vastuutahot ja mittarit. Ohjelmassa tavoitteet on jaettu kolmen teeman alle: pyöräilyinfra, viestintä ja kampanjat sekä kehittäminen. Neljän vuoden välein päivitettävän ohjelman rakenne on haluttu pitää kevyenä ja siten helppokäyttöisenä. Seinäjoella on paljon potentiaalia kehittyä pyöräilykaupunkina. Tärkeintä on edistää asioita kaupungille sopivaan tahtiin ja rohkeasti kokeillen. Vuorovaikutusta kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien suuntaan ei saa unohtaa. Seinäjoella kesällä 2018

4 Ohjelman aikataulutus Kesäkuu 2017 Sähköinen kysely keskusta-alueen yrityksille Sähköinen kysely kaupunkilaisille Heinäkuu 2017 Sähköinen kysely kaupunkilaisille (jatkuu) Tulosten alustava analysointi Ohjelmaluonnoksen kirjoittaminen Elo syyskuu 2017 Työpaja kyselyn alustavista tuloksista ja ohjelmaluonnoksesta kaupunkilaisille Ohjelmaluonnoksen luovuttaminen kaupungin sisäiseen kommentointiin Lokakuu 2017 Käsittely kaupunkiympäristölautakunnassa Helmi maaliskuu 2018 Kaupungin toimijoiden välinen koordinointipalaveri ohjelman sisällöistä ja toimenpiteistä Muokkausten ja korjausten teko Huhtikuu 2018 Ohjelman esittely nuorisovaltuuston edustajille Käsittely elinvoimalautakunnassa Touko kesäkuu 2018 Käsittely hyvinvointilautakunnassa Ohjelman hyväksymiskäsittely kaupunginhallituksessa Taitto, ulkoasun teko ja julkaiseminen Ohjelma astuu voimaan

5 Pyöräilyinfra Hyvät väylät ja muu infrastruktuuri ovat pyöräilyn houkuttelevuuden kannalta kaiken a ja o. Jos kaupunki on suunniteltu palvelemaan ensisijaisesti autoilijoita, ei ihmeitä pystytä nopeasti tekemään. Tärkeää on kuitenkin aloittaa ja ottaa uusien kohteiden suunnittelussa pyöräilijät huomioon ajoneuvon kuljettajina ja merkitä heille kuuluva tila liikenteessä. Hyvinä periaatteina pyöräteiden kunnostamisessa on aloittaa sieltä, missä on eniten käyttäjiä ja koettuja ongelmia sekä panostaa laatuun määrän sijaan. Uusien pyöräväylien rakennuskohteita valittaessa huomioidaan ensisijaisesti pääverkon epäjatkuvuuskohdat, jotta pyöräilystä saadaan mahdollisimman sujuvaa.

6 Tavoite (ja kustannukset) Toimenpide Vastuutaho Mittarit Pääväylien kunnostus Pääpyöräilyväylien eli keskeisimpien työ- ja koulumatkapyöräilyn väylien kunto kartoitetaan ja kartoitetut puutteet kunnostetaan vaiheittain valtuustokauden aikana (reunakivien poisto, pintavaurioiden korjaus, selkeät liikennemerkit). Tehdään pääväylille jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottelu esimerkiksi maalimerkinnöin. Yhdyskuntatekniikka Pääväylien kunnostuskohteet, toimenpiteet ja niihin käytetyt rahat raportoidaan vuosittain siten, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus päästä tietoon käsiksi. Erottelu: /ei Seinäjoen rantaväylän pyöräteiden rakentaminen 500 000 Selvitetään puuttuvien osuuksien pyöräväylien rakentamismahdollisuudet välillä Itikanmäki Törnävä sekä osuudella Törnävä Soukkajoki. Luodaan suunnitelma väylien rakentamisesta ja porrastetaan toteutus useamman vuoden ajalle. Kaavoitus ja maanhankinta, yhdyskuntatekniikka Erikseen: selvitystyö, suunnitelma, toteutus Kevyenliikenteen alikulun rakentaminen matkakeskukselta Pohjaan Tehdään suunnitelma alikulun rakentamisesta. Suunnittelussa huomioidaan alikulun liittyminen muuhun liikenneverkkoon keskustan ja Pohjan puolella. Kaavoitus Erikseen: suunnitelma, toteutus 13,6 milj. Tavoite toteutetaan osana asema-alueen kehittämistyötä. Kampusalueen uusi kevyenliikenteen silta 1,0 milj. Suunnitellaan ja toteutetaan uusi Seinäjoen ylittävä silta Kampusalueelle. Kyseinen yhteys parantaa kampuksen toiminnallisuutta yhdistäen vanhan lääninsairaalan alueelle tulevan kansalaiskampuksen ja Framin alueen pohjoisemmat osat. Silta myös integroi Framin aluetta tiiviimmin kaupunkikeskustaan. Yhdyskuntatekniikka Erikseen: suunnitelma, toteutus

7 Björkenheimintien kevyen liikenteen yhteys Björkenheimintien liikennejärjestelyt 2,0 milj. Tehdään suunnitelma Björkenheimintien kevyen liikenteen yhteydestä/sillasta. Seinäjoen ylittävä silta parantaa kevyen liikenteen poikittaisyhteyttä ja liikenneturvallisuutta Hallilan-Törnävän alueella. Se muodostaa tärkeän yhteyden mm. sairaala-alueen työmatkapyöräilyn kannalta. Yhdyskuntatekniikka Erikseen: suunnitelma, toteutus Pyöräpysäköinti 0,1 milj. Parannetaan pyöräpysäköinnin laatua hankkimalla runkolukittavia telineitä uusiin kohteisiin. Pohditaan pyöräparkkien sijoittelua paremmin pyöräliikenteen vilkkauden, asiointimukavuuden ja kohteiden saavutettavuuden mukaan. Uusia pyöräpysäköintipaikkoja lisätään vaiheittain kaupunkikeskustan alueuudistusten myötä. Pilotoidaan 1 2 katoksellisella pyöräparkilla. Yhdyskuntatekniikka Pyörätelineiden määrän ja sijainnin raportointi vuosittain, siten että kaupunkilaisilla on mahdollisuus päästä tietoon käsiksi. Pyöräparkkien toteutuminen/ ei toteutuminen. Käyttäjiltä kerätty palaute ja käyttöaste. Kevyenliikenteenväylien viitoitus (reitti + km) 15 000 Kehitetään viitoitusta asteittain koko kaupungin alueella (tarvittaessa kahden valtuustokauden aikana). Kartoitetaan viitoitustarpeet ja toteutetaan viitoitussuunnitelma vaiheittain. Yhdyskuntatekniikka ja kohteiden osalta elinvoimatoimiala Toteutunut/ei Erikseen: kartoitus, suunnitelma, käytännön toteutus Liikenneturvallisuuden lisääminen liikennemerkkien lisäkylteillä erityisen ongelmallisissa kohdissa 5000 Liikennemerkkien lisäkylttien käyttöönotto erityisen ongelmallisissa ja vaarallisissa paikoissa: esimerkiksi kärkikolmioiden alla voidaan käyttää lisäkilpeä 863 kaksisuuntainen pyörätie (tapauksissa, joissa autoilija on väistämisvelvollinen) tai asettaa tekstikyltti pyöräilijä väistää sellaisiin ongelmapaikkoihin, joissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Yhdyskuntatekniikka Toteutunut/ei Asennettujen lisäkilpien määrä ja sijainti

8 Ohjeistus pyöräteiden suunnitteluun Pyritään laatimaan Seinäjoelle vakiintuneet käytännöt pyöräteiden teknisten yksityiskohtien suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi. Tavoitteena on yhdennäköinen pyöräliikenneympäristö (esim. reunakivien korkeudet). Kaupunkisuunnittelu ja yhdyskuntatekniikka Toteutunut/ei

9 Viestintä ja kampanjat Viestinnällä on tärkeä rooli pyöräilyn edistämisessä. On oleellista kertoa kaupunkilaisille kaikista suurista ja pienistäkin edistämistoimenpiteistä. Vuorovaikutusta ja osallistamista tulee kehittää kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa jatkuvasti. Osana pyöräilyviestintää ovat kampanjat, joiden tähtäimenä ovat esimerkiksi terveyden edistäminen, työmatkapyöräilyn lisääminen ja pyöräilyturvallisuus.

10 Tavoite Toimenpide Vastuutaho Mittarit Pyöräilypalautteen kerääminen osaksi kaupungin palautekanavaa Luodaan kaupunkilaisille sähköinen palautekanava pyöräilyolosuhteiden raportointia varten osana yleistä asukas- ja käyttäjäpalautetta keräävää järjestelmää. Viestintä, yhdyskuntatekniikka, tietohallinto Palautteen määrä ja toimenpiteet palautteiden perusteella Vuoden pyöräilyteko -palkinnon jakaminen vuosittain Pyydetään kaupunkilaisilta ehdotuksia palkinnonsaajiksi perusteluiden kera. Palkinto voidaan myöntää yksityishenkilölle, porukalle, yhteisölle, järjestölle tai yritykselle. Elinvoimatoimiala Jaettu palkinto ja sen saaja vuosittain Palkinnon jako vuosittaisen pyöräilytapahtuman tai -seminaarin yhteydessä. Pyöräilyn turvallisuuden ja pyöräilytaitojen lisääminen Järjestetään yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa ohjattuja pyörälenkkejä eri teemoin (esim. liikennesäännöt, keskustassa ajaminen) ja eri kohderyhmille (esim. ikäihmiset). Toteutus pyöräilytapahtuman/-teemaviikon osana. Tehdään pyöräilyturvallisuutta käsitteleviä videoblogeja/-klippejä. Liikennesuunnittelu, liikuntapalvelut, viestintä Toteutuneet lenkit ja osallistujamäärät Pyöräilyn terveysvaikutuksista tiedottaminen ja pyöräilykampanjat Järjestetään vuosittain kampanja pyöräilyn terveyshyödyistä. Tuetaan järjestöjä ja kaupunkilaisia tuottamaan pyöräilyyn liittyviä tapahtumia. Kannustetaan ja tuetaan kouluja järjestämään liikennekasvatusta tukevia pyöräilykampanjoita. Elinvoimatoimiala (terveyden edistäminen, viestintä, markkinointi) ja liikuntapalvelut Toteutuneiden kampanjoiden määrä Kampanjoissa voidaan hyödyntää uutta teknologiaa, esim. pyöräily-applikaatioita ja pelejä.

11 Kehittäminen Pyöräilyyn liittyvien palvelujen kehittäminen lisää pyöräilymukavuutta kaupungissa. Pyörien yhteiskäytöllä voidaan tukea pyöräilyä osana työmatkaketjuja. Muina yhteiskäytön kohderyhminä ovat mm. matkailijat ja ulkomaalaiset opiskelijat. Erilaisin kehittämistoimin voidaan edistää pyöräilyä kuntoiluharrastuksena ja elämysliikuntamuotona.

12 Tavoite Toimenpide Vastuutaho Mittarit Pyöräilyväyläverkkoaineiston muodostaminen yleisten alueiden omaisuudenhallinnan tietojärjestelmästä tietojärjestelmästä ja julkaiseminen Karttapalvelussa Luodaan Locus-paikkatietorekisterijärjestelmän Katu- ja vihersovellukseen syötettyjen tietojen pohjalta pyöräilyväyläverkkoaineistoa. Aineiston pohjalta luotavaa pyöräilykarttaa julkaistaan internetissä ainakin karttatasona kaupungin Karttapalvelussa. Karttapalvelusta on mahdollista itse tulostaa karttoja. Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut, yhdyskuntatekniikka, tietohallinto. Palvelun toimivuus palautteen perusteella ja käyttöaste Pohditaan myös painettavien tai tulostettavien pyöräilykarttojen tuottamista. Pohditaan mahdollisuuksia kunnossapidon reaaliaikatiedon tuottamiseen ja julkaisemiseen. Polkupyörien yhteiskäytön/ kaupunkipyöräjärjestelmän kehittäminen Kehitetään polkupyörien yhteiskäyttöä ensisijaisesti yrittäjävetoisena. Into Seinäjoki Oy ja elinvoimatoimiala Yritystoiminnan kannattavuus, pyörien käyttöaste Talvipyöräilyn kehittäminen Talvipyöräilyn edistämiseksi kehitetään väylien kunnossapitoa. Pyöräilyväylien liukkaudentorjunnassa selvitetään esim. suolaseosten käyttöä sepelin sijaan. Tuodaan esiin talvipyöräilyä hyvänä liikkumismuotona oikein varustein. Yhdyskuntatekniikka, liikuntapalvelut, viestintä Uusien toimenpiteiden käyttöönotto, talvipyöräilyn määrä, palaute Monipuolisen elämyspyöräilyn ja maastopyöräilyn edistäminen Kehitetään virkistys- ja elämyspyöräilyn reitistöjä ja edellytyksiä sekä pyöräily-yhteyksiä luonto- ja kulttuurikohteisiin. Edistetään maastopyöräilyä harrastus- ja liikuntamuotona reitistöjä kehittämällä ja merkitsemällä. Liikuntapalvelut Uudet reitistöt, palaute Toteutetaan kyläpyöräilyjä ja muita maaseudun pyöräilytapahtumia.

13 Raportointi Ohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan mittareita hyväksikäyttäen vähintään kahdesti ohjelmakauden aikana kaupunginhallitukselle. Pyöräilyn edistämistoimenpiteistä ja ohjelman tavoitteiden toteutumisesta tuotetaan informaatiota myös kaupungin nettisivuille ja sosiaalisen median kanaviin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteille asetettujen mittareiden lisäksi kaupunki seuraa liikenteen kulkutapaosuustutkimuksia sekä pyöräilyonnettomuuksien määrää. Kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala koostaa pyöräilyohjelman valtuustokauden loppuraportin ja päivittää ohjelman seuraavalle valtuustokaudelle osallistaen prosessiin kaupungin työntekijöitä, kaupunkilaisia ja muita sidosryhmiä. Loppuraportit julkaistaan kaupungin nettisivuilla.

14