Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos

Samankaltaiset tiedostot
Mitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori

Potilaan asema ja oikeudet

Potilasasiamiehen vuosi 2017

Helena Vorma lääkintöneuvos

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS- LAKIEN UUDISTUKSET YM.

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKI Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Uusi itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

1 luku Yleiset säännökset

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL

ALUSTAVA LUONNOS ASIAKAS- JA POTILASLAKI

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho

Kehitysvammalain muutokset

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi HE 108/2014

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Sosnetin lausunto hallituksen esityksestä asiakas- ja potilaslaiksi Yleiset huomiot

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Virve Flinkkilä Aikuisten ja perheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola

Hyvän hoidon kriteeristö

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä , Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Navikka Toimintakeskus, Kivilouhoksen päivätoiminta 2017

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kehitysvammahuolto

KEHITYSVAMMAISTEN TUKIILIITTO

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Ennakoiva ikääntyminen vanhuuteen varautumisen keinot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 96/2015 VP)

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Asiakkaan asema ja oikeudet

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja kodin ja yksityiselämän suoja. Sanna Ahola Erityisasiantuntija

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

Uudistuva vammaislainsäädäntö Kuntaliitto Jaana Huhta, hallitusneuvos

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

NÄKÖKULMIA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMISEEN

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus haasteena. Eeva Nykänen Erikoistutkija

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kansallinen tietosuojalaki

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Transkriptio:

25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos

UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus

NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä on nykyisin: tartuntatautilaissa kehitysvammalaissa mielenterveyslaissa päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat säännökset puuttuvat kokonaan somaattisesta terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Mielenterveys- ja päihdehuollon säännökset edellyttävät pikaista korjaamista ja myös lastensuojelussa on muutostarpeita. 3

TAUSTAA Itsemääräämisoikeuslakia (IMO) koskeva hallituksen esitys HE 108/2014 vp annettiin eduskunnalle 28.8.2014. Esitys raukesi hallituksen vaihtuessa. Kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevat muutokset tulivat voimaan 10.6.2016. Valmistelua on jatkettu entistä laajempana kokonaisuutena. Virallinen työryhmä on toiminut ajalla 20.4.2017-28.2.2018 4

IMO-PÄÄTYÖRYHMÄ Muistisairaat ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskisi. Työryhmässä on laadittu myös säännökset, jotka koskisivat esimerkiksi aivovamman saaneita henkilöitä, joiden kyky päätöksentekoon on merkittävästi alentunut. Uusina asioina ryhmä on käsitellyt tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa sekä tahdosta riippumatonta päihteiden käyttäjien hoitoa. Keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. 5

ALATYÖRYHMISSÄ KÄSITELLYT ASIAT Päihde- ja mielenterveyspalvelut Oikeuspsykiatria Rajapinnat lastensuojeluun Muutosten vaikutus kehitysvammahuoltoon Psykiatrian hoidon saatavuus ja yhtenäiset hoidon perusteet 6

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS Lisäksi osana kokonaisuutta on valmisteltu EU:n tietosuojaasetuksen edellyttämiä muutoksia Muutosten valmistelua koordinoi erillinen ohjausryhmä 7

KESKEISET EHDOTUKSET LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE: Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota säätämällä uusi asiakas- ja potilaslaki. Laki sisältäisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan osallistumiseen, kohteluun, itsemääräämisoikeuteen ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Kumotaan sosiaalihuollon asiakaslaki ja potilaslaki 8

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KESKEISET EHDOTUKSET Säädetään itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja itsemääräämisoikeuden rajoittamiselle asetettavista edellytyksistä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Turvataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvä kohtelu. Uusina keinoina: Päätöksenteon tukeminen Hoitotahto Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma Kuntoutusta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tukevat palvelut Parannetaan henkilöstön työturvallisuutta. 9

PÄÄTÖKSENTEON TUKEMINEN JA HOITOTAHTO Lähtökohtana sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Jos henkilöllä on vaikeuksia toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan, ensisijaisesti pyritään tukemaan itsemääräämisoikeuden käyttämistä tuetun päätöksenteon avulla. Jos tukeminen ei onnistu, käytetään tietolähteinä ennalta tehtyä hoitotahtoa ja siihen sisältyviä sitovia tahdonilmaisuja sekä tulevaisuutta koskevia toiveita. Ohjataan tekemään hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus Edunvalvojan määrääminen on viimesijainen vaihtoehto 10

HYVÄN KOHTELUN TURVAAMINEN NIILLE HENKILÖILLE, JOIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISKYKY ON PITKÄAIKAISESTI ALENTUNUT Oikeus erityiseen suojeluun Henkilölle, jonka itsemääräämiskyky on todettu pitkäaikaisesti alentuneeksi, on: 1) tehtävä palvelutarpeen arviointi riittävien kuntouttavien ja itsemääräämiskykyä tukevien palvelujen tarpeen arvioimiseksi; 2) laadittava itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma; 3) tehtävä päätökset, joilla turvataan henkilön tarpeiden mukainen asuminen, hoito ja huolenpito. 11

ERITYINEN SUOJELU Varmistettava aina kykeneekö henkilö ilmaisemaan oman tahtonsa Pitkäaikaisesti alentuneesta itsemääräämiskyvystä huolimatta henkilöllä on aina oikeus tehdä itse ratkaisuja, silloin kun hän kykenee itsenäisesti tai asianmukaisesti tuettuna käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Suoja rajoittamista vastaan: Ennen rajoitustoimenpiteiden käyttämistä tehtävä itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma, palvelutarpeen arvio ja järjestettävä soveltuvat palvelut Poikkeuksena äkilliset kiireelliset tilanteet 12

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTA TURVAAVA SUUNNITELMA Sisältää tietoja mm: keinoista, joilla asiakkaan itsemääräämisoikeutta voidaan tukea, ja asioista, jotka asiakas pystyy itsemääräämiskykynsä alenemisesta huolimatta päättämään pääsääntöisesti itsenäisesti; asiakkaan elämänarvoista ja hänelle erityisen mieluisista asioista sekä näiden toteuttamisesta hänen tarpeitaan vastaavan toiminnan avulla; asiakkaan käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä ja parhaista tavoista saada hänet ilmaisemaan oma tahtonsa; asiakasta haittaavien esteiden poistamisesta ja hänelle sopivan ympäristön turvaamisesta; yksilöidyistä keinoista, joilla voidaan välttää tarve rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen; rajoitustoimenpiteistä, joiden käyttöä tulisi erityisesti välttää ja yksilöidyt perusteet käytön välttämiselle. 13

YLEISET EDELLYTYKSET RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTTÄMISELLE 1) henkilön itsemääräämiskyky on alentunut siten, ettei henkilö kyseisessä tilanteessa kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia tai alaikäinen asiakas ei kyseisessä tilanteessa kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 2) rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä henkilön itsensä taikka muiden henkilöiden terveyden vakavan vaarantumisen vuoksi, ruumiillisen koskemattomuuden turvaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; 3) muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia. 14

RAJOITUSTOIMENPITEIDEN SUOJAAVA TARKOITUS Esim. päivystykseen tuleva sekava, väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö, jolla ei selvää diagnoosia ja pystyy kävelemään pois sairaalasta Mahdollisuus pysäyttää, jotta voidaan tutkia Eksyvä dementoitunut henkilö Selkeät säännökset, miten saadaan toimia 15

AIKATAULU HE-luonnos lausunnolle kesäkuussa Työpaja 11.6.18 & erilliskuulemisia HE eduskuntaan syksyn alussa Voimaan pääosin 2020 16