Toiminta. Vesilaitosyhdistys

Toiminta 2017 Vesilaitosyhdistys

Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus... 3 2. Vuosi 2017 vesihuoltoalalla... 4 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio... 7 3.1 Vuosikokous... 7 3.2 Vaalitoimikunta... 7 3.3 Hallitus... 7 3.4 Työvaliokunta... 8 3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat... 8 3.6 Asiantuntijaryhmät... 8 3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta... 9 3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä... 9 3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt... 9 4. Edunvalvonta... 10 4.1 Yleistä... 10 4.2 Edustusvuosi 2017... 10 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ja kannanotot... 11 4.4 Edustukset... 11 5. Kehittäminen... 13 5.1 Yleistä... 13 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA... 13 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto... 13 5.4 Muut kehittämishankkeet... 14 6. Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 14 7. Vesihuoltopäivät... 14 8. Koulutus... 15 9. Jäsenpalvelut... 16 9.1 Yleistä... 16 9.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu... 16 9.3 Viestintä... 16 9.4 Julkaisut... 17 10. Kunniamaininnat... 18 10.1 Numeroidut ansiomerkit... 18 10.2 Ansiomerkit 2017... 18 10.3 Vesilaitosyhdistyksen stipendit ja palkinnot... 19 11. Hallituksen toimintakertomus... 20 11.1 Tuloslaskelma ja tase... 23 12. Jäsenkunta... 25

1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toiminta ja sen kehittäminen jatkuivat vakaasti yhdistyksen strategian linjausten (2016-2020) mukaisesti. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aikana pyrimme eri tavoin nostamaan vesihuollon näkyvyyttä ja merkitystä yhteiskunnassa. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2017 lopussa oli 294. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. Jäsenkentässä ei tapahtunut vuoden 2017 aikana erityisen isoja muutoksia. Jonkin verran organisointimuutoksia tuli mm. yhtiöittämisten muodossa ja myös monialatoimijoiden muodossa. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 168. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli keskeisin sekä jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistukset ja niiden toimeenpano vaikuttivat edelleen yhdistyksen toimintaan vuoden 2017 aikana. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EurEau:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Teimme edelleen tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten vesihuollon toimialajärjestöjen kanssa. Vuoden mittaan eri yhteyksissä keskusteltiin vesihuoltolaitosten roolista ja vastuusta Suomen vesihuollon kansainvälistymisen edistämiseksi. Laitoksilla nähdään olevan tärkeä rooli toimia sekä alan kehittämistoiminnan että kansainvälistymisen alustana, tarjoten mm. yrityksille, tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille mahdollisuuksia kehittää samalla omaa toimintaansa. VVY ja Suomen vesifoorumi (FWF) saivat loppuvuodesta 2017 rahoituksen MMM:n sinisen biotalouden ohjelmasta hankkeelle Vesihuoltolaitokset kansainvälisen toiminnan partnereiksi. VVY:n koulutustoiminta oli myös vuonna 2017 tarjonnaltaan monipuolista eri ammattiryhmille suunnattua täydennyskoulutusta. Koulutustoiminnan kehittämistä jatkettiin vuosille 2014-2018 laaditun kehittämissuunnitelman pohjalta. Vesihuoltolaitosten osaamiskriteerien kehittämishanke jatkui koko vuoden 2017. Valtakunnalliset Vesihuolto 2017 -päivät ja Yhdyskuntatekniikka 2017 -näyttely järjestettiin Jyväskylässä ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille. Uusia viestintäkampanjoita valmisteltiin ja käynnistettiin. Juotava hanavesi -kampanja oli osa Suomi 100 juhlavuoden hankkeita. VVY osallistui ensimmäistä kertaa Porin SuomiAreenalle vesihuoltoaiheisella keskustelutilaisuudella. Yhdistyksen taloudellinen kokonaistulos oli suunniteltua parempi ja tase on edelleen vakaalla pohjalla. VVY:n koulutusten kysyntä vilkastui vuoden 2017 aikana, minkä vuoksi koulutustoiminnan tulos muodostui pitkästä aikaa jopa hieman ylijäämäiseksi. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmien kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta ja tuloksellisesta työstä yhteisten asioidemme kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja Vuonna 2016 järjestetyn Vesihuollon tulevaisuuden haasteet -seminaarin tulosten pohjalta jatkettiin Vesihuollon suuntaviivat 2020 -luvulle -hanketta, jonka raportti valmistui kesällä 2017. Suuntaviivat työ ja raportti täydensivät erinomaisesti aiemmin valmistunutta VVY:n oman strategian päivitystä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminta on vakiintunut muutama vuosi tehdyn laajentamisen ja uudistamistyön pohjalta. Vuoden 2017 aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja oppaita ja ohjeita. Vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan samoin kuin koulutuksen tulevaisuuden näkymistä yleisemminkin on kannettu viime aikoina huolta. 3

2. Vuosi 2017 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Alkuvuosi 2017 oli Suomessa laajalti tavanomaista lauhempi. Tammikuun alun lyhyen kylmän jakson jälkeen lämpötilat olivat tammi-maaliskuussa yleisesti 1 4 astetta tavanomaista korkeampia. Sademäärät jäivät tammihelmikuussa tavanomaista pienemmiksi, lukuun ottamatta aivan maan pohjoisinta osaa. Talvi oli Lappia lukuun ottamatta lähes koko maassa varsin vähäluminen. Länsi- ja lounaisrannikolla oli tammi-helmikuussa käytännössä lumetonta. Maaliskuussa lännen ja luoteen väliset myrskypuuskat aiheuttivat sähkökatkoksia etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Huhti- ja toukokuu olivat puolestaan 1 3 astetta tavanomaista viileämpiä, etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa toukokuu oli kolea. Huhtikuussa esiintyi lumisateita etelärannikkoa myöten vappuaattoon saakka, joten lunta oli huhtikuun lopussa tavanomaisesta poiketen lähes koko maassa. Myös kesäkuu jatkui harvinaisen koleana koko maassa. Heinäkuukin oli Suomen etelä- ja keskiosissa paikoin harvinaisen kolea. Näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Suomen etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa heinäkuun keskilämpötila oli 1 2,5 astetta tavanomaista alempi. Helleraja ylitettiin jossain päin Suomea heinäkuussa kaikkiaan vain kymmenen kertaa. Vaikka elokuun keskilämpötila oli jo melko tavanomainen, koko kesä oli Suomessa laajalti harvinaisen viileä ja myös harvinaisen pilvinen. Syys-lokakuun lämpötilat olivat pääosin tavanomaisia tai jopa hieman normaalia korkeampia suuressa osassa maata, Länsi-Suomea lukuun ottamatta. Syys-lokakuu olivat laajalti hyvin runsassateisia. Suurimpaan osaan Suomea satoi lokakuun lopulla ensilumi. Vielä marraskuukin oli suurimmassa osassa Suomea 1 3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja paikoin myös tavanomaista sateisempi. Koko syksy eli syyskuu-marraskuu oli suuressa osassa Suomea tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen. Vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Loppuvuodesta runsaiden sateiden myötä lumipeitteen paksuus kasvoi Etelä-Suomea lukuun ottamatta suuressa osassa maata tavanomaista suuremmaksi. Sääkatsaus osoittaa, että Suomenkin sääolot vaihtelevat nykyisin lyhyenäkin aikajaksona huomattavasti. Ilmastonmuutoksen merkit ovat selvästi nähtävissä sekä nopeina sään vaihteluina että ääri-ilmiöiden vahvistumisena. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous Suomen taloustilanne alkoi vihdoin vuoden 2017 aikana osoittaa selviä kasvun merkkejä. Loppuvuodesta 2017 Suomen talous oli jopa euroalueen nopeimmin kasvavia. Hallituksen kipeät päätökset ja toimet Suomen kilpailukyvyn, viennin ja työllisyyden nostamiseksi ovat alkaneet tehota. Kasvun ennakoidaan jatkuvan myös lähivuosina, joskin hieman maltillisemmin. Kuntien taloustilanne on edelleen haastava. Kuntatalouden rahoitusasema oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa ja kuntien velkaantuminen taittui vuonna 2017, mutta kuntayhtymien velkaantuminen kasvoi. Kuntatalouden näkymät kuitenkin taas heikkenevät vuosina 2018 2019. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat uutta lainaa noin 150 miljoonaa euroa. Kuntien talousarviokyselyn mukaan verot ja valtionosuudet eivät juuri kasva vuonna 2018, mutta toimintakulut lisääntyvät noin miljardilla eurolla. Kilpailukykysopimuksen päätökset hidastavat osaltaan kuntien menojen kasvua. Toisaalta hidas talouskasvu ja väestön ikääntyminen lisäävät kuntatalouden kustannuksia. Meno- ja investointipaineita kunnille aiheutuu myös mm. korjausvelasta. Maakuntauudistus tulee toteutuessaan muuttamaan merkittävästi myös kuntien tehtäväkenttää ja taloutta. Kunta- ja aluerakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Kuntien määrä maassamme oli vuoden 2017 alussa 311 ja vuoden 2018 alussa samoin 311. Kuntaliitokset ovat toistaiseksi jäissä, kun odotellaan vuonna 2020 tapahtuvaa maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2017. Maakuntauudistus vaikuttaa myös erityisalojen lainsäädäntöön. Näitä lakimuutoksia valmisteltiin vuoden 2017 aikana. Esimerkiksi vesihuoltolakiin maakuntauudistuksen vaikutuksesta kaavaillut muutokset ovat varsin vähäisiä ja muodollisia. Maakuntauudistus vaikuttaa vesihuoltoon mm. valvonnan viranomaistoimintojen osalta, kun nykyiset ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkautetaan vuoden 2020 alusta ja niiden tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja osittain valtakunnalliselle lupaviranomaiselle (LUOVA). Lisäksi ympäristöterveydenhuolto siirtyy uudistuksen yhteydessä kunnista maakunnille. 4

Vesihuoltolaitosten organisoinnissa suurimmat muutokset ovat viime aikoina toteutuneet kuntaliitosten ohella erilaisissa yhtiöittämisratkaisuissa. Monialayhtiöiden määrä lisääntyi myös vuoden 2017 aikana. Suurempia alueellisia vesihuoltolaitoksia ei kuitenkaan ole viime vuosina syntynyt. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Hulevesien hallintaa koskevat järjestelyt kuntien ja vesihuoltolaitosten kesken olivat edelleen käynnissä vuoden 2017 aikana. Monessa kunnassa vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä määritellyt järjestelyt mm. hulevesien viemäröinnistä sopimisesta ovat edelleen kesken. Lisäksi runsaasti keskustelua aiheutti taajaman määrittelyä, liittämisvelvollisuutta ja siitä vapauttamista koskevien vesihuoltolain säännösten tulkinta. Terveydensuojelulain talousveden laadun valvontaa koskeva 20 sekä sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen asiaa tarkentava muutos tulivat voimaan 27.10.2017. Lainsäädännön muutoksilla toimeenpannaan EU:n juomavesidirektiivin liitteiden mukaiset muutokset. Asetus lisää talousveden laadunvalvonnan riskiperusteisuutta ja korostaa muutenkin riskinarvioinnin ja riskienhallinnan merkitystä talousveden laadun turvaamisessa. Riskinarvio tulee hyväksyttää kunnan terveydensuojeluviranomaisella. Asetusmuutoksen myötä talousveden kupari-, lyijy- ja nikkelipitoisuudet tutkitaan vettä juoksuttamatta otetusta hanavesinäytteestä, jolloin näyte kuvaa aiempaa paremmin metallien liukenemista kiinteistön vesijärjestelmästä. Lisäksi jatkossa viranomaisvalvonnassa on mahdollista käyttää jatkuvatoimista mittausta, jolloin veden laadusta saadaan reaaliaikaista tietoa. Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista joulukuussa 2017. Asetus tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Se noudattaa pääosin nykyisiä määräyksiä. Tavoitteena on turvata puhdas vesi ja laitteiston turvallinen käyttö. Lisäksi halutaan estää vesivahingot ja vuodot, jotka voivat aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita ja terveyshaittoja. Asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Lisäksi se koskee rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta. Asetus korvaa rakentamismääräyskokoelman osan D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007). Asetuksen tasolle on nostettu eräitä osan D1 tärkeitä ohjeita. Uusi asetus sisältää pelkkiä määräyksiä, ja osa ohjeista siirretään opasaineistoihin. Asetuksessa on täsmennyksiä, joilla varmennetaan laitteiston käyttövarmuutta ja -turvallisuutta. Rakennustuotteita, kuten putkia, venttiileitä ja vesikalusteita koskevat vaatimukset tullaan esittämään tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa. Näiden asetusten vaatimusten mukaisesti uusitaan myös tyyppihyväksyntäasetukset. Asetukset on tarkoitus antaa vuoden 2018 aikana. Ympäristönsuojelulainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu, tavoitteena on sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Uudistuksen kolmannessa vaiheessa lupakäsittelyä halutaan edelleen sujuvoittaa. Erityisesti selvitetään edellytyksiä luoda uusi, ympäristölupamenettelyn korvaava kevyempi ja yksinkertaisempi ilmoitusmenettely. Ilmoitusmenettelyä koskevat lainsäädännön muutokset olivat vielä valmistelussa vuoden 2017 lopussa. Jo 1.9.2017 tuli voimaan edellinen muutos, jolla kevennettiin kansalliseen laitosluetteloon kuuluvien toimintojen ympäristöluvanvaraisuutta noin 300 ympäristöluvanvaraisen toiminnan osalta. Tulevalla ilmoitusmenettelyllä korvattaisiin ympäristölupamenettely, mikäli toiminnan ympäristöhaitat ovat vähäisiä. Ilmoitusmenettelyyn ehdotetaan siirrettäväksi toimintoja 11 luvanvaraisesta toimintaryhmästä. Siirrettäviin toimintoihin kuuluvat esimerkiksi elintarvike- ja rehuteollisuuden pienet toimijat, joiden jätevedet johdetaan

luvanvaraiselle puhdistamolle. Ilmoitusmenettelyn piiriin ehdotettiin siirrettäväksi myös alle 500 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamoita, mutta tältä osin ehdotus ei todennäköisesti toteudu. Menettelyn suunnitellaan astuvan voimaan aikaisintaan 1.1.2019. Menettely koskisi uutta toimintaa sekä nykyistä toimintaa, kun siinä tapahtuu lupaan vaikuttavia muutoksia. Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (ns. hajajätevesiasetus) muutos tuli lausunnolle vuoden 2016 lopussa. Siihen liittyvät ympäristönsuojelulainsäädännön muutokset tulivat voimaan keväällä 2017. Muutoksella haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimuksia lievennettiin. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien vaatimusten mukaisuutta edellytetään pohjavesialueilla ja alle 100 metrin päässä rannasta 31.10.2019 mennessä. Muilla vanhoilla kiinteistöillä velvoitteet laukeavat vesi- ja viemärilaitteistoja koskevan luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön yhteydessä. Vuoden 2017 aikana puhdistamolietteestä valmistettujen lannoitevalmisteiden hyödyntäminen maataloudessa vaikeutui elintarvikeyritysten asettamien käytön kieltojen vuoksi. Vesilaitosyhdistys laati vuonna 2017 lietestrategian, jonka toimenpiteitä toteuttamalla puhdistamolietteen hyötykäyttöä pyritään pitkäjänteisesti edistämään. VVY, Biolaitosyhdistys ja Biokaasuyhdistys käynnistivät yhteistyössä hankkeen kierrätyspohjaisille lannoitevalmisteille tarkoitetun laatujärjestelmän toteuttamiseksi. VVY tilasi vuoden 2018 aikana valmistuvan selvityksen puhdistamolietteen käytön riskeistä. Puhdistamolietteitä koskeva tilastotieto osoittautui VVY:n vuonna 2017 teettämässä selvityksessä virheelliseksi. Selvitys osoitti, että puhdistamolietteistä noin 40 % hyödynnetään maataloudessa. EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin kansallista toimeenpanoa valmisteltiin vuoden 2017 aikana. Direktiivi edellyttää, että ns. keskeiset palveluntarjoajat huolehtivat käyttämiinsä viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta ja ilmoittavat merkittävistä tietoturvapoikkeamista viranomaiselle. Vesihuollon osalta tämä on tarkoitus toimeenpanna siten, että vesihuoltolakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla varmistetaan, että vesihuoltolaitos ilmoittaisi tietoturvallisuuteen liittyvästä merkittävästä häiriöstä, joiden seurauksena talousveden jakelu voi keskeytyä merkittävässä laajuudessa tai talousveden laatuvaatimusten täyttyminen voi vaarantua merkittävästi. Valmistelun aikana päädyttiin siihen, että ilmoitusvelvollisuus koskisi myös viemärilaitostoimintaan vaikuttavia tietoturvallisuushäiriöitä. Velvollisuus koskisi laitoksia, jotka toimittavat talousvettä tai käsittelevät jätevettä vähintään 5.000 m3/d. Ilmoitusvelvollisuus koskisi kaikkia merkittäviä vesihuollon häiriötilanteita, ei pelkästään tietoturvaongelmista aiheutuvia. Ilmoituskynnyksen ylittävistä häiriöistä ja muista yksityiskohdista säädettäisiin tarkemmin MMM:n asetuksella. ELY-keskuksesta ilmoitus kulkisi MMM:n kautta myös VN:n tilannekuvakeskukselle. Maakuntauudistuksessa ELY:n sijaan tulisi maakunta. Opetushallitus asetti joulukuussa 2016 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus ympäristöalan ammattitutkinnon perusteiksi. Työryhmän toimikausi on 1.1.2017 28.2.2018. Työryhmässä oli mukana vesihuoltolaitosten ja Vesilaitosyhdistyksen edustajia. Perusteiden laadinnassa painottui vesihuolto-osaamisen päivittäminen vastaamaan nykyisiä työelämän tarpeita. Ympäristöalan ammattitutkinto on uusi tutkinto, joka tulee ammattisen koulutuksen tutkintorakenteeseen nykyisten vesihuollon ammattitutkinnon ja ympäristöhuollon ammattitutkinnon tilalle 1.1.2019 lähtien. Muutoksen takana on koulutusreformi, jonka yhtenä tarkoituksena on vähentää mm. ammattitutkintojen lukumäärää. Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Vesihuoltolain mukaan kaikkien vesihuoltolaitosten on toimitettava tietojärjestelmään tiedot, joita tarvitaan laitoksen tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen laskemiseksi. Vuosina 2016 ja 2017 VEETI:in oli tietojaan syöttänyt vasta noin 500 vesihuoltolaitosta, joten käyttöönoton aste oli vielä varsin alhainen. Hallitusohjelman (2015) mukaan ravinteiden talteenottoa lisätään siten, että vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöministeriö myönsi rahoitusta useisiin sellaisiin hankkeisiin, joissa jätevesien tai lietteiden käsittelyyn kehitetään uusia menetelmiä. Vuonna 2017 valmistunut valtakunnallinen jätesuunnitelma sisälsi monia toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään kierrätyslannoitevalmisteiden hyödyntämistä ja ravinteiden talteenottoa. Osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutettiin selvitys, joka tarkasteli jätevesien sisältämän fosforin talteenoton tekniikan tasoa sekä fosforin kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoja ja niiden soveltuvuutta Suomeen. EU:n tietosuoja-asetus hyväksyttiin keväällä 2016. Sitä sovelletaan vasta 25.5.2018 alkaen, mutta sen täytäntöönpanoon on valmistauduttava hyvissä ajoin. Se koskee henkilötietojen käsittelyä. Vesihuoltolaitoksilla henkilötietoja ovat mm. työntekijöitä ja asiakkaita koskevat tiedot. Asetus tiukentaa henkilötietojen käsittelyvaatimuksia ja edellyttää suunnitelmallisuutta tietojen käsittelyssä. Laissa verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä (276/2016) säädetään tietojen toimittamisesta keskitettyyn tietopisteeseen, joka on laissa annettu Viestintäviraston tehtäväksi. Viestintävirasto perusti verkkotietopiste.fi -palvelun keväällä 2017 ja verkkotoimijoita pyydettiin toimittamaan verkostotietonsa 30.11.2017 mennessä. Puhdas vesi - Elämäsi henkivakuutus Heinäkuussa Puhdas vesi - elämäsi henkivakuutus paneelissa SuomiAreenalla keskustelivat Saara-Sofia Sirén, Kaj Kunnas, Antti Rantakangas, Eeva-Johanna Eloranta ja Pekka Sauri. Panelisteja kiiteltiin puoluerajat ylittävästä keskustelusta, jonka aiheina mm. vesihuoltopalvelut, niiden yhteiskunnallinen merkitys, vaikutus ihmisten arkeen sekä tulevaisuuden näkymät. Vesilaitosyhdistys järjesti paneelin yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston CADWES tutkijaryhmän ja Eduskunnan Vesiparlamentin kanssa. 6

3 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 3.1 Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 27.4.2017. Saapuvilla oli 44 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 141 ääntä 603 äänestä. Vuosikokouksessa, vaalitoimikunnassa, hallituksessa ja työvaliokunnassa esittelijänä toimii toimitusjohtaja Osmo Seppälä ja sihteerinä apulaisjohtaja Mika Rontu. 3.2 Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden 2017 vuosikokouksesta lähtien: Hanna-Kaisa Lahtisalmi, Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos, 2016 2018, puheenjohtaja Timo Heinonen, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, 2017 2019 Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy, 2018 2020 Hallitus 3.3 Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Irina Nordman, Turun Vesihuolto Oy Varapuheenjohtaja Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Esa Jokela, Kokkolan Vesi Jyrki Kaija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi Juha Santtila, Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi Paavo Taipale, Suomen Kuntaliitto Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Risto Saarinen, Porvoon vesi Paulus Lepistö, Inarin Lapin Vesi Oy Aki Teini, Liedon Vesi Joni Vihanta, Kannuksen Vesiosuuskunta Lasse Sampakoski, Lempäälän Vesi Kimmo Rintamäki, Nivos Vesi Oy Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Ari Kaunisto, Järvenpään Vesi Tapio Lankinen, Hyvinkään Vesi Esko Spets, Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Juha Kotiranta, Kurikan Vesihuolto Oy Tuulia Innala, Suomen Kuntaliitto Ulla Tyrväinen, Iisalmen Vesi 7

3.4 Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana viisi kokousta. Irina Nordman, Turun Vesihuolto Oy, puheenjohtaja Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, varapuheenjohtaja Jyrki Kaija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Juha Santtila, Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi, varajäsen 3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja KHT, Hannele Stenmark, BDO Oy Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Mervi Copeland, Controller, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 3.6 Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta. Toimitusjohtaja Osmo Seppälä osallistuu kaikkien asiantuntijaryhmien ja toimikuntien kokouksiin. 3.6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta, joissa seurattiin mm. vesihuoltolain muutosten täytäntöönpanoa, hulevesien hallinnan järjestämistä ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä. Yksi kokouksista oli matkakokous, joka pidettiin Kajaanin Vedessä. Lisäksi hallinto- ja talousryhmä esitti ja ohjasi toimialaansa liittyviä kehittämishankkeita. Hallinto- ja talousryhmä seurasi myös kattavasti toimialaansa liittyvää säädösvalmistelua ja EurEau:n laki- ja talouskomission toimintaa. Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi, puheenjohtaja Tuulia Innala, Suomen Kuntaliitto Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy (alkuvuosi) Juha Nurminen, Kajaanin Vesi Miikka Pekkarinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (loppuvuosi) Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (alkuvuosi) Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy Joni Vihanta, Kannuksen Vesiosuuskunta (loppuvuosi) Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen muutosta, pohjavesille asetettujen ympäristönlaatunormien muuttamista, verkko- ja tietoturvadirektiivin kansallista implementointia, Vesi ja terveys -pöytäkirjan kansallisia tavoitteita, kansallista CBRNE-strategiaa, yhdyskuntien vesihuollon käyttämien kemikaalien kriittisyyttä, vesihuoltolaitosten toiminnan kannalta kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuutta sekä juomavesidirektiivin uudistamista. Energiatehokas vesihuoltolaitos, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä vedenkäytön tehostaminen Suomessa, hanaveden viestintäkampanja, juomavesidirektiiviin ehdolla olevien uusien juomaveden laatuparametrien selvittäminen Suomen talousvesissä, elintarviketeollisuuslaitoksen ja vesihuoltolaitoksen välisen talousvesisopimuksen malli, kiinteistöjen vesi- ja viemärijohtojen saneeraus, ohjeistus vesihuoltolaitoksille asbestisementtiputkien korjauksiin ja mikromuovit Suomen talousvesissä olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Ismo Lindfors, Porin Vesi, puheenjohtaja Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy, puheenjohtaja (loppuvuosi) Leo Aspholm, HS-Vesi Tuula Laakso, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jarmo Lahtinen, Oulun Vesi (loppuvuosi) Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi (alkuvuosi) Jouni Räisänen, Napapiirin Energia ja Vesi Oy (alkuvuosi) Sanna Varjus, Hangon vesi- ja viemärilaitos Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.3 Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2017 aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja kommentoi toimialansa näkökulmasta muun muassa ympäristönsuojelulain uudistamisehdotusta ja siihen liittyvää taustaselvitystä, valtakunnallista jätesuunnitelmaa, haja-asutuksen jätevesiä koskevaa asetusta ja kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman väliarviointia. Ryhmä keskusteli kokouksissaan myös mahdollisesti muutoksista haitta-aineita koskeviin säädöksiin EU:ssa sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamisprosessista. Viemärilaitosryhmä käsitteli vuoden aikana useassa kokouksessa vesiensuojelun kehittämissopimusta ja valmisteli sen uudistamista. Viemärilaitosryhmä jatkoi vuonna 2016 aloitettua työtä puhdistamolietteen käsittelyyn, hyödyntämiseen ja tulevaisuuden ratkaisuihin liittyvien kysymysten parissa ja viimeisteli VVY:n lietestrategian sekä teetti selvityksen lietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilasta. Viemärilaitosryhmän jäsenet olivat mukana laitoslähtöisen hankkeen Katsaus lietteiden sisältämien haitta-aineiden vaikutuksiin riskienarviointien perusteella ohjausryhmässä. Lisäksi ryhmä seurasi aktiivisesti myös muita toimialaansa kuuluvia laitoslähtöisiä hankkeita. Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, puheenjohtaja Mari Heinonen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marko Jäntti, Järvenpään Vesi Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Risto Saarinen, Porvoon vesi Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen koulutusten sisältöjä, seurataan osallistujamääriä ja taloutta ja ohjataan koulutustoiminnan kehittämistoimenpiteiden toteutumista. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2017 oli koulutustyöryhmän viides toimintavuosi hallituksen asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. 8

Koulutustyöryhmä seurasi ja kommentoi ympäristöalan ammattitutkinnon tutkinnonperusteiden laatimista, jossa painotus oli erityisesti vesihuollon osaamisalan tutkinnonperusteiden muokkaamisessa työelämälähtöiseksi. Koulutustyöryhmä osallistui asiantuntijaryhmänä Vesihuoltolaitosten osaamiskriteerit hankkeen toteuttamiseen. Koulutustyöryhmän jäsenet arvioivat Vesilaitosyhdistyksen koulutuksia syksyllä 2017. Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (alkuvuosi) Tero Kilpeläinen, Oulun Vesi Heikki Sandelin, Tampereen Vesi (loppuvuosi) Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Kirsi Tähti, Kuopion Vesi Liikelaitos Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys Anna-Maija Hallikas, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää yhdeksänjäseninen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kaksi kokousta. Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Pentti Janhunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (alkuvuosi) Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Jukka Tyrväinen, Jyväskylän Energia Oy Joni Vihanta, Kannuksen Vesiosuuskunta (loppuvuosi) Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys, sihteeri (alkuvuosi) 3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti kuusijäseninen työryhmä. Ryhmä piti neljä kokousta. Mats Blomberg, Porvoon vesi, puheenjohtaja Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Mervi Copeland, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riitta Lindström, Oulun Vesi Hanna Riihinen, Tuusulan Vesi Kari Siikaluoma, Taivalkosken kunnan vesihuoltolaitos Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn näyttelypäällikkö Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto (opintovapaalla 1.10.2017 31.12.2018) Vesiasiain päällikkö Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Toimistosihteeri Heli Tappola jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn sihteeri Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat 9

4. Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EurEau:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu useiden valtion asettamien työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös vesihuoltolaitosten palveluiden jatkuvuutta edistävän vesihuoltopoolin toimistona. Poolitoiminta perustuu Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehtyyn sopimukseen. 4.2 Edustusvuosi 2017 EurEau:n yleiskokous Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys EurEau:n ylin päättävä elin on yleiskokous (General Assembly). Yleiskokous kokoontui vuoden 2017 aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komiteoissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EurEau:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Lokakuussa 2017 pidettiin Bilbaossa GA:n ja kolmen komitean yhteiskokous, jossa käsiteltiin mm. kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals). EurEau:n komiteat EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys Markku Lehtola, Kuopion Vesi Juomavesikomitea kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komitea käsitteli aktiivisesti Euroopan komission juomavesidirektiivin mahdollista uudistamista. Osana tätä seurantaa kokouksessa 1/2017 järjestettiin WHO:n edustajien kanssa työpaja direktiivin muuttujalistan uudistamiseen liittyen. Lisäksi seurattiin biosidiasetuksen vaikutuksia talousveden desinfiointikemikaaleihin sekä juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien eurooppalaisen tuotehyväksynnän edistämistä. Juomaveden suojaaminen tahalliselta saastuttamiselta, EU:n toimet kiertotalouden edistämiseksi (mm. vesitehokkuuden lisääminen), raakavesien suojelu ravinteilta, torjunta-aineilta ja muilta kemikaaleilta ja ilmastonmuutoksen vaikutukset talousvesihuoltoon olivat myös esillä vuoden aikana. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Risto Saarinen, Porvoon vesi Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, yhdyskuntajätevesidirektiivin arvioinnin tiekartta, mikromuoveista käytävä keskustelu ja tutkimustulokset, haitta-aineet, nanopartikkelit sekä ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen viemärilaitostoiminnassa. Kokouksen 2/2017 yhteydessä järjestettiin lietetyöpaja. Lisäksi jätevesikomissiossa seurattiin vesipuitedirektiivin, tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin ja uimavesidirektiivin toimeenpanoa. Kaikkien komissioiden yhteiskokouksessa käsiteltiin vesihuoltolaitosten roolia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation and Economics Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Jyrki Kaija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 10

Lainsäädäntö- ja talouskomitea kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja Suomi oli edustettuna joka kerta. Kokoukset aloitettiin katsauksella ajankohtaisiin edunvalvonta-asioihin, joista EurEau:n toimisto myös tiedotti kokousten välillä. Komitean kokouksissa valmistauduttiin vesipolitiikan puitedirektiivin ja juomavesidirektiivin uudistamiseen. Kokouksissa käsiteltiin lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuoltoon ja kestävän kehityksen tavoitteita. Samoin esillä olivat vesihuollon digitalisaatio, henkilötietojen suoja ja niihin liittyvät kysymykset. Kuten edellisvuosinakin, vesihuollon hinnoittelun periaatteista keskusteltiin vilkkaasti. Komitean kokousten yhteydessä pohjoismaiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. IWA International Water Association on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää alan tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Vesilaitosyhdistys ja Suomen Vesiyhdistys edustavat Suomea IWA:ssa. Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä toimivassa IWA-toimikunnassa Vesilaitosyhdistyksen edustajina olivat Mika Rontu ja Osmo Seppälä. Vesihuoltopooli Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksella toimiva vesihuoltopooli tukee vesihuoltoalan varautumista vakaviin normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin. Poolin toimintaa ohjaava poolitoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kertomusvuosi oli vesihuoltopoolin 11. toimintavuosi. Vuoden hankkeissa pyrittiin selvittämään ja parantamaan vesihuoltolaitosten varautumista kyberuhkiin, kriittisten laboratoriopalveluiden varmistamiseen sekä kriittisten kemikaalien saatavuuteen. Vesihuoltopooli järjesti kesäkuussa Tampereella varautumisseminaarin ja osallistui marraskuussa 2017 sairaalan vesihuollon häiriöön liittyvään harjoitukseen. Vesihuoltolaitosten varautumista yleensä ja varavoimakonein selvitettiin kahdella vuoden aikana toteutetulla kyselyllä. 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ja kannanotot Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja, kannanottoja ja kommentteja seuraavasti: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Lausunto valtion vuoden 2018 talousarvioesityksestä (HE 106/2017 vp). Eduskunnan verojaosto Lausunto HE 155/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 a ja 27 c :n sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 :n muuttamisesta. Keski-Suomen liitto Lausunto Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta. Lausunto Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista. Maa- ja metsätalousministeriö Kommentit Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvästä vesihuoltolain muutoksesta. Sisäministeriö Lausunto luonnoksesta kansalliseksi CBRNE-strategiaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain sekä työturvallisuuslain muuttamisesta sekä ehdotuksesta valtio-neuvoston asetukseksi työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta muistioineen. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 muuttamiseksi. Suomen ympäristökeskus Kommentit luonnoksesta Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelmaksi. Valtiovarainministeriö Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 a ja 27 c :n sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 :n muuttamisesta. Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisella alueella. Lausunto ehdotuksesta kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman väliarvioinnista ja tarkistuksesta. Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta. Lausunto selvityksistä naapuruusoikeudellisen luvantarveperusteen soveltamisesta ympäristölupamenettelyssä sekä ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista. Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistosta. Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. 4.4 Edustukset Vesilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat muun muassa seuraavissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä: Osmo Seppälä Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus (Vesitalous-lehti) Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) VETO -täydennyskoulutusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja NordIWA, Steering Committee -jäsen Suomen IWA-toimikunnan jäsen Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen ohjausryhmä (MMM) Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle -hankkeen ohjausryhmä (MMM) Omaisuudenhallinta (Asset management) -seurantaryhmä (SR 212) (SFS) ROTI 2017 Yhdyskuntatekniikka -paneelin jäsen Aqua Strategy -lehden toimituskunnan jäsen (Editorial Advisory Board) EU:n Water JPI tutkimusverkoston Technical Advisory Boardin jäsen (EurEaun edustajana) Anna-Maija Hallikas EQF Working Group (EWA) Yhdyskuntatekniikka-näyttelytoimikunta Ympäristöalan ammattitutkinnon tutkinnonperusteiden valmistelutyöryhmä (OPH) 11

Riina Liikanen CEN/TC 164 Water Supply kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) Pohjaveden ympäristönlatunormien määrittäminen (YM/SYKE) Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunta (Nors Vann) Pohjoismaiden järjestöjen tutkimus- ja kehitys -yhteistyöryhmä POLVEKE - Pohjavedenoton velvoitetarkkailun ohjeistuksen kehittäminen (YM/SYKE) Veden laatu -työryhmä (EurEau 1) Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö (Huoltovarmuuskeskus) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) Mika Rontu CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka työryhmä 22 rakennusten ulkopuolinen viemäröinti (CEN) Mittauslaitelain asetustyöryhmä (Metrologian neuvottelukunnan mittauslaitelakijaosto) Muoviputkien laajennettu hitsaustyöryhmä (Muoviteollisuus) PT 16 Infra tietopalvelun päätoimikunta (Rakennustietosäätiö) TK 280 Infra laatuvaatimukset -toimikunta (Rakennustietosäätiö) Yhdyskuntatekniikka-näyttelytoimikunta Anneli Tiainen Water Framework Directive Joint Working Group (EurEau) Pohjoismaiden järjestöjen juristit Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä (YM) Vesihuoltoverkostot ja maantiet opashankkeen ohjausryhmä (Liikennevirasto) Elintarviketeollisuuslaitoksen ja vesihuoltolaitoksen välistä vedentoimitussopimusmallia valmistelevan hankkeen ohjausryhmä (Elintarviketeollisuusliitto) Vesiosuuskunnan mallisääntöjä valmisteleva työryhmä (Pellervo) Eija Lehtinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Ympäristönäytteenoton sertifiointilautakunta (SYKE) Irina Nordman, Turun Vesihuolto Oy Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja (Huoltovarmuuskeskus) Jarmo Rämö, Riihimäen Vesi Miikka Pekkarinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Elintarviketeollisuuslaitoksen ja vesihuoltolaitoksen välistä vedentoimitussopimusmallia valmistelevan hankkeen ohjausryhmä (Elintarviketeollisuusliitto) Juha Santtila, Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut) Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi Yhdyskuntatekniikka-näyttelytoimikunta Vesienhoitolain mukaisissa alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä on toiminut Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten edustajia. Lisäksi Vesilaitosyhdistyksen henkilökunta osallistui epävirallisiin työryhmiin valtionhallinnossa, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä järjestösektorilla. Saijariina Toivikko CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) Ravinteiden kierrätyksen seurantatyöryhmä (YM) Lannoite- ja kasvualusta-alajaosto (MMM) Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä (YM) Maaperä- ja lietemenetelmien standardisoinnin seurantaryhmä -MALISTA (SYKE) Kasvualustatyöryhmä (Viherympäristöliitto) PProduct -hankkeen ohjausryhmä (LUKE, SYKE) N-SINK ohjausryhmä (Helsingin yliopisto, SYKE) Toimikunta TK 354 Hulevesiohjeet (Rakennustietosäätiö) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) YGOFORUM työvaliokunta EPIC-hankkeen ohjausryhmä) (SYKE) Vesiyhdistyksen hallitus TreatRec, External Advisory Board HELCOM EurEau observer Wastewater committee EurEau 2 Sustainable Compliance WG (EurEau 2) Trade Effluent WG (EurEau 2) Wastewater resources WG (EurEau 2) Joint WG Pollutants (EurEau) Water Framework Directive Joint Working Group (EurEau) Pohjoismaisen jätevesikonferenssin ohjelmatoimikunta (DANVA) Timo Heinonen, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Vesihuoltoverkostot ja maantiet -opashankkeen ohjausryhmä (Liikennevirasto) Tuula Laakso, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Vesimikrobiologian standardisointityöryhmä (THL) 12

5. Kehittäminen 5.1 Yleistä Kehittämistyössä Vesilaitosyhdistys tuottaa jäsentensä tarpeisiin erilaisia oppaita ja suosituksia sekä erilaisia teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän (VENLA) avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön pohjaksi. Tavoitteena on yhdessä vuosittain koottavien taksatietojen kanssa tuottaa jäsenlaitosten keskenään tekemän benchmarkingin pohjaksi tarvittavaa tietoa. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tukee laitostoiminnan kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä edustava Kehittämisrahaston toimikunta. Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ovat olleet myös Kehittämisrahaston jäseniä. Jäsenpohjan laajentumisen lisäksi rahaston toimintaa on uudistettu ottamalla perinteisten kaikille avoimien yleisen haun hankkeiden rinnalle ns. laitoslähtöiset hankkeet. Laitoslähtöiset hankkeet toteutetaan vesihuoltolaitoksilla havaittujen kehittämistarpeiden perusteella. 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA Vuosi 2017 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 12. toimintavuosi. VENLAssa on kaksi tasoa: VENLAn laaja maksullinen taso (VENLAplus) ja VVY:n jäsenille maksuton suppeampi taso (VENLA-perus). Vuoden lopussa maksullisella tasolla oli 49 jäsenlaitosta. Ne on merkitty sivun 25-26 luetteloon. VENLA on web-pohjainen järjestelmä. VENLA-plus -tasolla liittymismaksun lisäksi peritään vuotuista käyttömaksua. Maksut on sidottu Vesilaitosyhdistyksen jäsenmaksuun. VENLA-plus -tasolla on 91 tunnuslukua, jotka järjestelmä laskee 170 perustiedosta. VENLA-perus -tasolla on 23 tunnuslukua, jotka järjestelmä laskee 46 perustiedosta. Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät perustiedot järjestelmään vuosittain. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmän osana. Perusidea on toisilta joko saman alan tai eri toimialan yrityksiltä oppiminen. Vertaamisessa käytetään samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä tunnuslukuja. Samalla voi seurata oman toiminnan kehitystä. 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vuosi 2017 oli Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston 14. toimintavuosi. Kehittämisrahasto tukee vesihuoltolaitosten käytännön toimintaa hyödyttäviä ja laajasti alaa edistäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahaston myötä alan yhteinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2017 kehittämisrahastomaksujen kertymä oli 317 292 euroa ja vuoden aikana maksetut avustukset yhteensä 248 465 euroa. Vuonna 2017 kehittämisrahaston rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteensä 21 uudelle hankkeelle yhteensä 393 977euroa. Laitoslähtöiset hankkeet (9 kpl, yhteensä 294 040 euroa): Kiinteistöjen vesi- ja viemärijohtojen saneeraus 32 000 Ohjeistus vesihuoltolaitoksille asbestisementtiputkien vuotokorjauksiin ja suunniteltuihin korjauksiin liittyviksi töiksi 30 000 Lietteen käsittelyn nykytila ja riskit 64 480 Mikromuovit Suomen talousvesissä 21 080 Kiinteistöjen hulevedet 27 000 Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen päivittäminen verkostojen kuntotutkimusoppaaksi 52 000 Some vesihuoltolaitosten arjessa 14 260 Alueellisten perusmaksujen määritysperusteet 22 320 Askelmerkit EU:n tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanossa 30 900 Yleisen haun hankkeet (12 kpl, yhteensä 99 937 euroa): Kokeellinen tutkimus ilman käyttäytymisestä vesijohtoverkostossa, Ramboll Finland Oy, 3 000 13

Tutkimus tietomallinnuksen hyödyntämisestä vesihuoltoverkostojen suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja tiedonhallinnassa (elinkaarinäkökulma), Ramboll Finland Oy, 3 000 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden energia- ja resurssitehokkuuden parantaminen hyödyntäen dynaamista prosessimallinnusta, Aalto-yliopisto, 3 000 Yhdyskuntajätevesien mikromuovit mikrobien kuljettimena vesiluontoon, Aalto-yliopisto, 4 500 Lara laaturavinne hanke kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille, Biolaitosyhdistys ry, 7 440 WSP- JA SSP-sovellukseen tehtävät sisältö- ja ohjelmistomuutokset 24 800 Pohjavedenoton velvoitetarkkailun ohjeistuksen kehittäminen POLVEKE 10 000 Mikrobikasvu uusissa vesijohdoissa 20 000 Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) 2 250 Ravinteiden saatavuus, huuhtoutuminen ja mikrohaitta-aineiden kontaminaation riski kemiallisesti saostetun yhdyskuntalietteen maaperälevityksessä (NutriSludge) 10 000 Puhdistamolietteen loppusijoitusvaihtoehdot lähivuosina ilman maatalouskäyttöä 8 947 Vesihuoltojärjestelmien ja muun kunnallistekniikan yhteisrakentaminen: nykytila ja kehitysehdotukset Limingan kunnan alueella 3 000 5.4 Muut kehittämishankkeet Pohjoismainen jätevesikonferenssi DANVA ja NORDIWA järjestivät pohjoismaisen jätevesikonferenssin 10-12.10.2017 Århusissa, Tanskassa. Vesilaitosyhdistys oli mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. Laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteilla Vesilaitosyhdistys edisti vuonna 2017 läheisessä yhteistyössä Biolaitosyhdistyksen ja Biokaasuyhdistyksen kansallisen kierrätyslannoitevalmistelaatujärjestelmän perustamista. Yhdistykset järjestivät syyskuussa kick-off -seminaarin Viikinmäessä, marraskuussa valmistui VVY:n monistesarjassa julkaistu taustaselvitys laatujärjestelmistä ja vuoden lopussa julkaistiin konsultin laatima selvitys laatujärjestelmän periaatteista. 6. Yhdyskuntatekniikka -näyttely Toimintavuoden aikana Vesilaitosyhdistys valmisteli ja markkinoi yhdyskuntatekniikan viikkoa. Järjestyksessään 18. Yhdyskuntatekniikka 2017 -näyttely järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 10. 11.5.2017. Yhdyskuntatekniikka 2017 -näyttely oli infra-alan vuoden suurin näyttely- ja seminaaritapahtuma Suomessa. Viikon aikana järjestettiin useita koulutusja seminaaritilaisuuksia, mm. Vesihuoltolaitosten asentajien ja työnjohdon koulutuspäivät, Vesihuollon kehittämistyöpaja ja Vesihuolto 2017 -päivät. Yhdyskuntatekniikka 2017 -näyttelyn kävijöille oli tarjolla mm. tietoiskuja ja uutuustuotekilpailu. Tapahtumassa oli lähes 4.800 kävijää ja 223 näytteilleasettajaa. Vesilaitosyhdistys järjesti näyttelyn yhteistyössä Suomen Tieyhdistyksen, INFRA ry:n, Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ja Suomen Kiertovoiman (ent. Jätelaitosyhdistys) kanssa. Yhdyskuntatekniikan toimisto on Vesilaitosyhdistyksen tiloissa. Näyttelyn johtajana toimi Mika Rontu, näyttelypäällikkönä Anna-Maija Hallikas ja näyttelyn sihteerinä Heli Tappola. Lisätietoja näyttelystä www.yhdyskuntatekniikka.fi. Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttely ja sen yhteydessä pidettävät seminaarit järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 15.-16.5.2019. 7. Vesihuoltopäivät Vesihuoltopäivät ja -näyttelyt Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto 2017 -tapahtuman Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä Jyväskylässä. Alueellinen vesihuoltopäivä järjestettiin Sotkamon Katinkullassa. Vesihuoltopäivät koostuvat ajankohtaisista esitelmistä ja alan yritysten pystyttämästä näyttelystä. Vesihuoltopäiville osallistui kuntien ja vesihuoltolaitosten luottamus- ja toimihenkilöitä, viranomaisten edustajia ja näytteilleasettajan edustajia.... Aika Paikka Osallistujat Näytteilleasettajat osastoa/hlöä... 10.-11.5.2017 Jyväskylä 677 YT-näyttely... 15.11.2017 Sotkamo, Katinkulta 62 55/70... 14

8. Koulutus Vesilaitosyhdistyksen koulutukset on suunniteltu vesihuoltolaitoksilla eri työtehtävissä työskenteleville ja laitosten sidosryhmien edustajille. Pääosa osallistujista edustaa Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksia ja yhteistoimintajäseniä. Koulutuksia järjestetään ympäri maata: vuonna 2017 noin neljä viidesosaa koulutuskalenterin mukaisista koulutuksista järjestettiin muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan koulutuskalenterin mukaisia koulutuksia järjestettiin 14 paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudun koulutuksista suurin osa järjestettiin Vesilaitosyhdistyksen omassa koulutustilassa. Syksyllä koulutuskalenterissa olleet neljä Vesihuoltolaitosten luottamushenkilökoulutusta järjestettiin yhteistyössä Suomen Kiertovoima ry:n (entinen Jätelaitosyhdistys) kanssa. Aamupäivä oli koulutuksessa yhteinen, iltapäivällä vesihuoltolaitosten ja jätelaitosten luottamushenkilöille oli oma koulutus. Vuoden 2017 aikana järjestettiin 32 koulutuskalenterin mukaista koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuuksista 22 oli yksipäiväisiä ja kahdeksan kaksipäiväisiä. Kolmipäiväisenä järjestettiin Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Kolilla ja Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus -koulutus Lahdessa. Henkilökoulutuspäiviä kertyi kaikkiaan 1.332. Vuonna 2017 tilauskoulutuksien kysyntä vilkastui: niitä järjestettiin lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskoulutuksista yksi oli Asiakaspalvelukoulutus, loput Vesityökorttikoulutuksia. Kaikki tilauskoulutukset järjestettiin tilaajan luona, eri paikkakunnilla. Koulutuksiin osallistui yhteensä 1.167 henkilöä. Osallistujamäärät olivat koulutuskalenterin mukaisissa koulutuksissa noin 40 % ja tilauskoulutuksissa kaksi kertaa suurempia kuin edellisenä vuonna. Vesilaitosyhdistyksen henkilöstö osallistui koulutustilaisuuksiin sekä asiantuntijoina että luennoitsijoina. Ulkopuolisia luennoitsijoita koulutuksissa oli vuoden aikana 159. Koulutustilaisuudet 2017... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 12.1. Oulu Vesityökorttikoulutus 46 19.1. Kuopio Vesityökorttikoulutus 24 25.1. Tornio Vesityökorttikoulutus 41 26.1. Tampere Vesiosuuskuntien hallinto- ja talouspäivä 19 1.2. Jyväskylä Vesityökorttikoulutus 37 2.2. Jyväskylä Vedenotto- ja pumppauspäivä 16 14.2. Kouvola Vesityökorttikoulutus 37 15.-16.2. Tampere Verkostomestaripäivät 22 22.-23.3. Helsinki Vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 17 28.3. Tampere Vesityökorttikoulutus 18 + 1 4.4. Lahti Jätevesipäivä 35 5.-6.4. Lahti Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät 22 26.-27.4. Helsinki Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 40 4.5. Joensuu Vesityökorttikoulutus 40 + 2 9.-10.5. Jyväskylä Vesihuoltolaitosten asentajien ja työnjohtajien koulutuspäivät 41 17.5. Helsinki Vesityökorttikoulutus 11 + 3 30.5. Tampere Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 24 30.8. Tampere Vesihuoltolaitosten luottamushenkilökoulutus 23 31.8. Jyväskylä Vesihuoltolaitosten luottamushenkilökoulutus 5 6.-7.9. Tampere Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät 62 13.-14.9. Jyväskylä Sähkö- ja automaatiopäivät 26 19.9. Oulu Vesihuoltolaitosten luottamushenkilökoulutus 14 20.9. Helsinki Vesityökorttikoulutus 7 + 8 21.9. Vantaa Vesihuoltolaitosten luottamushenkilökoulutus 9 26.-28.9. Koli Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät 65 3.10. Seinäjoki Varautumiskoulutus 13 4.10. Seinäjoki Vesityökorttikoulutus 15 31.10.-2.11. Lahti Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 45 8.-9.11. Jyväskylä Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 39 14.11. Vuokatti Vesityökorttikoulutus 7 14.11. Kokkola Taloushallinnon ajankohtaispäivä 21 21.11. Helsinki Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 11 Tilauskoulutukset 2017... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat... 15.2. Hanko Vesityökorttikoulutus 13 7.3. Vantaa Vesityökorttikoulutus 15 16.3. Vantaa Vesityökorttikoulutus 12 24.3. Loimaa Vesityökorttikoulutus 10 4.4. Kuopio Vesityökorttikoulutus 30 + 2 6.4. Oulu Asiakaspalvelukoulutus 22 5.5. Jyväskylä Vesityökorttikoulutus 15 16.5. Kangasala Vesityökorttikoulutus 19 12.9. Turku Vesityökorttikoulutus 54 + 1 9.10. Helsinki Vesityökorttitestaus 3 26.10. Turku Vesityökorttikoulutus 8 1.11. Helsinki Vesityökorttikoulutus 34 8.11. Helsinki Vesityökorttikoulutus 42 27.11. Jyväskylä Vesityökorttikoulutus 22 15

9. Jäsenpalvelut 9.1 Yleistä Koulutuksen ja vesihuoltopäivien lisäksi Vesilaitosyhdistyksen varsinaisille jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva neuvonta sekä kirjalliset lausunnot. Lisäksi wwwsivujen yhteydessä oleville jäsensivuille kerätään listaa usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista. Muita jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat noin kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, jäsenkirjeet sekä Vesitalous-lehti. Lähes kaikki Vesilaitosyhdistyksen julkaisut jaetaan jäsenille. Julkaisujen lisäkappaleista ja koulutustilaisuuksista sekä vesihuoltopäivistä perittävät maksut ovat jäsenille edullisempia kuin muille. 9.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Merkittävin osa jäsenille suuntautuvasta laitoskohtaisesta palvelusta muodostuu puhelimitse, sähköpostitse ja neuvotteluissa tapahtuvasta neuvonnasta. Lisäksi jäsenille annetaan kirjallisia lausuntoja ja kommentteja. Kertomusvuonna on annettu jäsenille laitoskohtaista palvelua muun muassa seuraavissa asioissa: 9.3 Viestintä Uutiskirje Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje ilmestyi vuoden aikana 18 kertaa. Jäsenkirje Vuoden 2017 aikana lähetettiin 12 jäsenkirjettä, jotka käsittelivät seuraavia aiheita: 1. Tietoa elintarviketeollisuuden kannanotoista yhdyskuntalietteen maatalouskäyttöön 2. Juotava hanavesi -kampanja alkaa huhtikuussa 3. Maailman vesipäivän teemana jätevedet 22.3.2017 4. Juomavesidirektiiviin ehdolla olevien uusien juomaveden laatuparametrien selvittäminen Suomen talousvesissä 5. Juotava hanavesi -kampanjan aineistot kaikkien jäsenlaitosten käytettävissä 6. VVY:n sääntömuutokset ja hyvän hallinnon käytännöt 7. Vesilaitosyhdistys laati lietestrategian ohjaamaan toimintaansa 8. Mikromuovit ja talousvesi 9. EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämistä toimenpiteistä 10. Tietojen toimittaminen Viestintäviraston verkkotietopiste.fi -palveluun 11. Puhdistamolietteen hyödyntäminen maataloudessa vastatuulessa 12. Juomavesidirektiiviin ehdolla olevat muuttujat Suomen talousvesissä huleveden hallinnan järjestäminen ja maksut vastuu viemäritulvavahingosta vesihuoltolaitoksen maksuperusteet ja hinnasto maksusaatavan vanhentuminen liittymismaksun käsittely kirjanpidossa EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen toiminta-alueiden määrittely sopimus- ja toimitusehdot teollisuusjätevesistä sopiminen lietteen maatalouskäyttöön liittyvät säädökset hiekanerotushiekan käsittely- ja hyödyntämismahdollisuudet jätteitä koskevat vastuut haitallisten aineiden vastaanottaminen puhdistamolle kiinteistökohtaiset jäteveden pumppaamot teollisuuden kanssa solmittavista sopimuksista riskinarviointi kupariputkien korroosiosta häiriötilanteisiin varautuminen mikromuovit talousvedessä haitalliset aineet talousvedessä legionellan esiintyminen talousvedessä talousveden mangaani tietojen arkistointivelvollisuus talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit talousveden klooraus varavedenjakelu vesitornin kunto varavoima näytteenotto raakaveden laatu talousvesisopimus verkostopaine palopostit 16

WWW-sivut ja jäsensivut Vesilaitosyhdistyksen kotisivun www.vvy.fi lisäksi yhdistyksen varsinaisille jäsenille on oma jäsensivusto. Loppuvuodesta käynnistyi kotisivun uudistus ja uusi sivusto otettiin osittain käyttöön vuoden vaihteessa. Kokonaisuus valmistuu keväällä 2018. Samalla kehitettiin ja uudistettiin sähköistä uutiskirjettä. VVY:n verkkoviestinnän kehittämistä, kuten kohderyhmiä ja sisältöjä sekä kotisivun rakennetta, suunnitteli koko VVY:n henkilöstö ja mielipiteitä kuultiin myös laitosedustajilta. Vesitalous-lehti Vesitalous-lehti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä koko vesialan kattava julkaisu. Lehden jokaisessa numerossa on vesihuoltoa käsitteleviä artikkeleita. Vuoden kolmas lehti oli vesihuollon teemanumero, jossa julkaistiin Vesihuolto 2017 -päivien esitelmiä. Lehden kotisivu on osoitteessa www.vesitalous.fi. 9.4 Julkaisut Julkaisusarja Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja muodostuu yhdistyksen antamista suosituksista ja julkaisuista, joissa on esitetty yhdistyksen kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja koskevan kyselyn tulokset. Myytävänä olevat julkaisut Pohjavesilaitosten kehittäminen, 1997 Pohjavesien suojelu erityisesti vedenhankintaa silmälläpitäen, 1999 Puhdistuksen tarve ja merkitys vesijohtoverkostossa, 1999 Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000 Tillämpningsinstruktion gällande förordningen för hushållsvatten 461/2000 Kalkkikivialkalointi opas veden syövyttävyyden vähentämiseksi, 2002 Torjunta-aineet pohjavesissä opas vesilaitoksille, 2006 VVY:n historia-kirja 50 vuotta vesihuollon asialla, 2006 Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje, 2008 ** Anvisningar om krisinformation för vattentjänstverk, 2009 ** Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon, 2011 Opas varavedenjakelun järjestämisestä, 2011 ** Handbok för distrivution av reservvatten, 2011 ** Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja niiden hallittu korjaaminen, 2011 nro 52 Vattenverksteknik och hygien, 2013 nro 54 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat, 2013 nro 55 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselostus ja määrämittausohje, 2013 nro 56 Viemärikaivojen kuntotutkimusohje, 2013 nro 58 Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla, 2014 nro 59 Talousveden klooraus, 2014 nro 62 Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot (malli), 2016* nro 64 Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot (malli), 2016* nro 65 Vattentjänstverkets allmänna leveransvillkor (mall), 2016* nro 66 Vattentjänstverkets anslutnings- och brukavtalsvillkor (mall), 2016* nro 50 Teollisuusjätevesiopas Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, 4. painos, 2016 nro 51 Vesilaitostekniikka ja hygienia, 4. painos, 2017 nro 67 Vesihuoltolaitosten maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, 2017 nro 68 Vesihuoltomaksut 1.2.2017, VVY:n jäsenlaitokset, 2017 (Myytävänä myös aikaisemmat julkaisut vuosilta 2008 2016.) Monistesarja Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistaan asiantuntijaryhmien ja toimiston toimeksiantojen pohjalta valmistuneet erilliset selvitykset, jotka eivät sisällä yhdistyksen kannanottoja eivätkä suosituksia. Myytävänä olevat julkaisut: nro 1 Vedenkulutuksen väheneminen ja sen vaikutukset vesi- ja viemärilaitostoimintaan, 1998 nro 8 Ravinteidenpoiston tehostaminen, 2001 nro 9 Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja -viemäreiden saneeraus, KTVVS-tutkimus, 2002 nro 10 Muovisten vesijohtojen pitkäaikaiskestävyys, 2003 nro 13 Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä, 2003 nro 14 Water Safety Plans -pilotti, 2004 nro 16 Vesihuoltolaitosten viestinnän kehitysprojekti, 2005 nro 17 Vesihuollon verkostojen ylläpidon perusteet, 2005 nro 19 Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 2006 nro 20 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, 2007 nro 22 Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo, 2008 nro 23 Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin, 2008 nro 24 Haitallisten aineiden esiintyminen suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä, 2008 nro 26 VIRIKE Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet, 2009 nro 30 Vuotovesien hallinta, Vesijohtovuotojen vähentäminen, 2012 nro 31 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2011, 2013 nro 34 Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla, 2014** nro 35 Selvitys jätevesiohituksista, 2015** nro 37 Vesihuoltolaitosten vakuutusselvitys alkukartoitus, 2015** nro 39 Suositussopimuksen huomioon ottaminen ympäristöluvissa, 2015** nro 40 Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja kohdentamiseen, 2015** nro 41 Puhdistamolietteiden käsittely ja hyödyntäminen Kyselyn tulokset 2015, 2015** nro 42 Teknis-taloudellinen tarkastelu jätevesien käsittelyn tehostamisesta Suomessa, 2016** nro 44 Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle, 2017** nro 45 Vesihuollon laitossuunnittelun tehtäväluettelo, 2017 nro 46 Lietteiden käsittelyn hyödyntämisen nykytilannekatsaus, 2017 nro 47 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2016, 2017 (Myytävänä myös aikaisemmat tunnuslukujärjestelmän raportit vuosilta 2006 2015.) nro 48 Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille, taustaraportti, 2017 * julkaisu on Vesilaitosyhdistyksen varsinaisille jäsenille maksuton, mikäli he lataavat sen itse jäsensivuilta eli kirjautumalla ekstranet-palveluun www.vvy.fi sivustolla. ** Julkaisu on maksuton ja ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta Finnish Water Services: Experiences in Global Perspective, 2016 Vesilaitosyhdistyksen kustantama ja Tapio S. Katkon kirjoittama englanninkielinen teos, johon on koottu kattavasti tietoa suomalaisen vesihuollon kehityksestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Teos perustuu Katkon (2013) suomenkieliseen Hanaa! -tietokirjaan. Kirjan tai sen pdf-version voi tilata Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta. 17

10. Kunniamaininnat 10.1 Numeroidut ansiomerkit Numeroidut kultaiset ansiomerkit myönnetään erityisistä ansioista vesihuollon kehittämisen hyväksi. Vesilaitosyhdistyksen hallituksen myöntämät merkit luovutettiin Vesihuolto 2017 -päivillä Jyväskylässä seuraaville henkilöille: 126 toimitusjohtaja Raimo Lampi, Paavolan Vesi Oy 127 toimitusjohtaja Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy 128 koulutuspäällikkö Timo Tolonen, Suomen ympäristöopisto SYKLI 129 johtava vesitalousasiantuntija Jarmo Siekkinen, Pohjois-Savon ELY-keskus 10.2 Ansiomerkit 2017 Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. Vesilaitosyhdistyksen hallitus myönsi kertomusvuoden aikana 45 kpl kultaisia, 16 kpl hopeisia ja 18 kpl pronssisia ansiomerkkejä. Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Pronssinen ansiomerkki Vasemmalla yläkuvassa johtava vesitalousasiantuntija Jarmo Siekkinen, koulutuspäällikkö Timo Tolonen, toimitusjohtaja Martti Lipponen, toimitusjohtaja Raimo Lampi. Vasemmalla alakuvassa keskellä Seinäjoen Energia Oy:n käyttöpäällikkö Juha Korpi. Vasemmalla puolella liiketoimintajohtaja Kimmo Rintamäki Nivos Oy ja oikealla myyntipäällikkö Vesa Kettunen Kemira Oyj. Oikealla kuvassa diplomi-insinööri Kati Blomberg 18

Econet Oy suunnittelupäällikkö Saruaho Olli Aqua Palvelu Oy verkostomestari Remes Ilkka verkostoasentaja Juhola Esa prosessiasentaja Vainio Juha Forssan vesihuoltoliikelaitos johtokunnan puheenjohtaja Pelto-Huikko Jorma Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä tutkimusteknikko Halsti Veli-Matti automaatioasentaja Niskanen Heikki vanhempi putkiasentaja Eronen Antti vanhempi putkiasentaja Kuitunen Jarmo osastonjohtaja Heinonen Tuomo rakennuttajainsinööri Reth Kaj sähköasentaja Kantola Kari käytönvalvoja Sirviö Kari suunnittelija Wäänänen Mikko prosessimies Lehtonen Erkki aluepäällikkö Neiramo Saara prosessimies Nurmi Reijo prosessimies Tikkanen Pekka laitosmies Kankaisto Esa Iisalmen Vesi verkostoasentaja, seppä Kauppinen Kyösti verkostoasentaja Niskanen Aaro työteknikko Ahonen Seppo koneasentaja Parviainen Kari käyttömestari Tolmunen Arto Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Kangasalan Vesi -liikelaitos laitosmies Riissanen Markku toimistosihteeri Wiss Leila laitosmies Kiekara Ossi Kauhajoen Vesihuolto Oy vesilaitoksen johtaja Glasberg Kari Kittilän Vesihuolto-osuuskunta laitosmies Korhonen Jarmo aluepäällikkö, hallituksen jäsen Rantakokko Olli hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Sattanen Timo Kouvolan Vesi Oy mittariasentaja Halttunen Jukka verkostoasentaja Hellsten Juha koneenhoitaja Himanen Keijo asiakassihteeri Heikkilä Jaana asentaja Huomo MattI mittausmies Kokko Maria laitosmies Kolehmainen Jari verkostoasentaja Myyrä Jouni mittariasentaja Mäkelä Sami Kyröskosken Vesihuolto Oy ylimestari Lehtiniemi Martti verkostomestari Mäkinen Jarmo työpäällikkö Juusela Arto insinööri Sinisalo Seppo koneenhoitaja Vaununveräjä Eino ylikonstaapeli Taipale Aarre talousjohtaja Paloranta Tiina toimitusjohtaja Pasanen Raija Kärsämäen Vesihuolto Oy toimitusjohtaja Lampela Martti Lahti Aqua Oy asiakasvastaava Kalliomäki Eija Lappajärven Vesiosuuskunta hallituksen jäsen, maanviljelijä Ollila Juhani hallituksen jäsen, autonkuljettaja Siirtola Lauri hallituksen jäsen, rakennusmestari Savela Seppo hallituksen jäsen, rakennusmestari Murtoniemi Jaakko osa-aikainen vesilaitoksen hoitaja, maatalousyrittäjä Ollila Tapio toimitusjohtaja Kuoppala Hannu hallituksen jäsen, yrittäjä Erkinheimo Jari hallituksen jäsen, autonkuljettaja Övermark Veikko hallituksen jäsen, pelastuspäällikkö Kangastie Keijo Porvoon vesi toimitusjohtaja Saarinen Risto arbetschef Ekstam Peter driftstekniker Hellman Rabbe byrå- och personalsekreterare Mäkelä Ilse laitospäällikkö Antila Elina suunnittelupäällikkö Niini Suvi verkostosuunnittelija Björkhem Ann-Sofie suunnittelupäällikkö Kuronen Reettta varastonhoitaja Lainio Sami puhdistamonhoitaja Pirinen Kari kundsekreterare Stenberg Anja processman Westerlund Rickard Nivalan Vesihuolto Oy toimistosihteeri Kaarlela Eija hallituksen jäsen Toivoniemi Keijo Piippolan Vesi Oy toimitusjohtaja Siekkinen Petri Puolustushallinnon rakennuslaitos kiinteistöpalvelupäällikkö Mikkonen Reijo Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos vesihuoltolaitoksen hoitaja Kostiainen Juha Reisjärven Vesiosuuskunta työnjohtaja Savelainen Paavo Sito Oy johtava konsultti Salopino Erkki Vesikolmio Oy puhdistamonhoitaja Erkkilä Jorma Ylivieskan Vesiosuuskunta hallituksen puheenjohtaja Koskinen Unto 10.3 Vesilaitosyhdistyksen stipendit ja palkinnot 60-vuotisjuhlastipendi Vesilaitosyhdistyksen 60-vuotisjuhlastipendi myönnettiin diplomi-insinööri Kati Blombergille hänen diplomityöstään Typpioksiduulin muodostumisen ja päästöjen mallinnus jätevedenpuhdistamolla. Blomberg palkittiin Vesihuolto 2017 -päivillä Jyväskylässä. Myönnetyn stipendin suuruus on 3.000 euroa. Vesilaitosyhdistyksen stipendirahasto perustettiin vuonna 1997. Stipendirahastoa ovat Vesilaitosyhdistyksen lisäksi kartuttaneet yhdistyksen jäsenlaitokset ja yhteistyökumppanit. Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti vesihuoltolaitostoiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen opinnäytetyö. Kemira-palkinto Kemira-palkinto myönnettiin Seinäjoen Energia Oy:n käyttöpäällikkö Juha Korvelle Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla tehdystä jätevedenkäsittelyn kehittämisestä. Palkinto (4.000 euroa) luovutettiin palkitulle valtakunnallisilla Vesihuolto 2017-päivillä Jyväskylässä. Kemira-palkinto perustettiin vuonna 1996 nimellä Kemwater-palkinto. Palkinto perustuu Kemira Oyj:n vuosittain tekemään lahjoitukseen. Palkinto myönnetään merkittävästä veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä. Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Pronssinen ansiomerkki 19

11. Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus 1.1. 31.12.2017 Jäsenistö Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat vesihuoltolaitokset ja yhteistoimintajäseninä on vesihuoltolaitoksille palveluja, urakointia ja tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä muita yhteisöjä. Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 294 varsinaista jäsentä, mikä oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Jäsenistön toiminta kattaa lähes 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Yhteistoimintajäseniä oli vuoden lopussa 168, nettolisäys edelliseen vuoteen 10 jäsentä. Toiminta VVY osallistui vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa. EU-tason edunvalvontatyö EurEau:n puitteissa on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi. VVY:n edustajat toimivat aktiivisesti EurEau:n toimielimissä ja työryhmissä. Kuntien määrä maassamme oli vuonna 2017 yhteensä 311. Vuoden 2018 alussa ei toteutunut yhtään uutta kuntaliitosta. Kuntarakenteen muuttumista, laitosten yhdistymistä, yhtiöittämistä ja organisaatiouudistuksia koskevat asiat olivat esillä VVY:n koulutuksessa, tiedotuksessa ja jäsenpalvelussa. Edunvalvonta Edunvalvonta oli edelleen VVY:n tärkein tehtäväalue. Uudistuneiden vesihuoltolain ja hulevesien osalta maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpano ja siihen liittyvä edunvalvonta ja neuvonta olivat edelleen keskeinen osa VVY:n työtä vuoden 2017 aikana. Lakien toimeenpanon avuksi VVY järjesti useita koulutuksia ja käynnisti projekteja, joiden tuloksena syntyy mm. opasjulkaisuja. Yhdyskuntalietteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvä edunvalvonta nousi vahvasti esille vuoden 2017 aikana. VVY antoi vuoden 2017 aikana lausuntoja ja kommentteja mm. seuraaviin raportteihin ja ohjeisiin sekä ehdotuksiin uusiksi laeiksi tai asetuksiksi: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisella alueella ehdotus kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman väliarvioinnista ja tarkistuksesta valtioneuvoston asetus juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta hallituksen esitys laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain sekä työturvallisuuslain muuttamisesta sekä ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta lausunto selvityksistä naapuruusoikeudellisen luvantarveperusteen soveltamisesta ympäristölupamenettelyssä sekä ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistosta lausunto Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan (VALTSU) lausunto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 muuttamiseksi lausunto luonnoksesta kansalliseksi CBRNE-strategiaksi (CBRNE-uhilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden (C), biologisten taudinaiheuttajien (B), radioaktiivisten aineiden (R), ydinaseiden (N) ja räjähteiden (E) väärinkäyttöä, jota strategialla halutaan torjua). lausunto valtion vuoden 2018 talousarvioesityksestä (HE 106/2017 vp) 20

lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta hallituksen esityksen luonnos laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 a ja 27 c :n sekä arvonlisäverolain 15 ja 29 :n muuttamisesta lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta kommentit luonnokseen Teollisuusjätevesiä koskevan lupasääntelyn keventämismahdollisuudet, luonnos syyskuu 2017 (ns. KETJUA -hanke) lausunto Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista Vuonna 2014 aloitettua ns. Vesiparlamentti -toimintaa eduskunnan kanssa jatkettiin, vuoden 2017 aikana järjestettiin yksi tapaaminen kansanedustajien kanssa, yhteistyössä Suomen Vesiyhdistyksen vesihuoltojaoston kanssa. Kehittämistoiminta Kehittämishankkeita toteutettiin ensisijaisesti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston kautta. Vuonna 2017 kehittämisrahasto myönsi rahoitusta yhteensä 21 tutkimus- ja kehittämishankkeelle, joista 9 oli ns. laitoslähtöisiä hankkeita ja 12 ns. yleisen haun hankkeita. Myönnetystä rahoituksesta (yhteensä 393.977 ) noin 75 % (294.040 ) meni laitoslähtöisille hankkeille ja noin 25 % (99.937 ) yleisen haun hankkeille. VVY vaikutti aktiivisesti vesihuoltolaitostoimintaa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Laitosten kehittämistä ja keskinäistä vertailua palveleva tunnuslukujärjestelmä oli 12. vuotta käytössä. Vuoden 2017 aikana jatkettiin tunnuslukujärjestelmän (VENLA) kehittämistä ja sen perustaso oli käytettävissä kaikille jäsenlaitoksille maksuttomana jäsenpalveluna. VENLA:n integroimista vesihuollon tietojärjestelmään VEETI:in valmisteltiin edelleen. Vesihuoltopäivien yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa kehittämistyöpaja. VVY osallistui toimintavuoden aikana erilaisten ohjeiden ja oppaiden laatimiseen. Vuoden 2017 aikana julkaistiin seuraavat julkaisu- ja monistesarjan julkaisut: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset (julkaisusarja nro 67) Vesihuoltomaksut 1.2.2017 (julkaisusarja nro 68) Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle (monistesarja nro 44) Vesihuollon laitossuunnittelun tehtäväluettelo (monistesarja nro 45) Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus (monistesarja nro 46) Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2016 (monistesarja nro 47) Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille. Taustaraportti (monistesarja nro 48) Finnish Water Services -kirja (myytävä pdf-julkaisu / e-kirja) Vesihuoltopooli jatkoi aktiivista toimintaansa vuoden 2017 aikana. Syksyllä 2016 käynnistynyttä vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuden parantamiseen tähtäävää hanketta jatkettiin. Vuoden 2017 aikana pidettiin useita kokouksia vesihuoltolaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden ja kemikaalien saatavuuden varmistamiseen liittyen. Koulutus VVY:n koulutustoimintaa jatkettiin vuonna 2017 ottaen huomioon vuosille 2014 2018 laaditun koulutuksen kehittämissuunnitelman suositukset ja koulutusten osallistujapalaute. Varsinaisen koulutusohjelman lisäksi toteutettiin useita tilauskoulutustilaisuuksia, erityisesti vesityökorttikoulutuksia. Syksyllä pidettiin luottamushenkilökoulutuksia uusille luottamushenkilöille yhdessä Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO, ent. Jätelaitosyhdistys JLY) kanssa. VVY vaikutti vesi- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämiseen liittyvässä foorumeissa, osallistuen mm. ympäristöalan ammattitutkinnon perusteiden päivitystyön ohjausryhmään. Vuoden 2015 lopussa käynnistynyttä hanketta vesihuoltolaitoksen osaamiskriteerien määrittämiseksi jatkettiin ja hankkeen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Jatkossa edistetään hankkeen tulosten käyttöön ottamista jäsenlaitoksilla. Koulutustyöryhmä on toiminut aktiivisesti asiantuntijaryhmänä, mm. linjaten koulutusohjelman sisältöä ja seuraten koulutuksen kehittämissuunnitelman etenemistä. Koulutustyöryhmä on myös seurannut VVY:n koulutuksen talouskehitystä, joka on viime vuosina ollut kysynnän vähenemisen ja kilpailun kiristymisen myötä erityinen huolenaihe. Vuoden 2017 osalta koulutuksen tulos muodostui pitkästä aikaa positiiviseksi. Jäsenpalvelut Jäsenistöä palveltiin monin eri muodoin. Jäsenlaitoksille annettiin runsaasti neuvontaa ja lukuisia lausuntoja erityisesti hallintoon, maksuihin, sopimusasioihin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Esillä olivat muun muassa vesihuoltolainsäädännön muutosten toimeenpanoon liittyvät asiat, kuten huleveden hallinnan järjestäminen ja vesihuoltolaitosten kirjanpidon eriyttäminen. Yhdistyksen verkkosivustoa ja jäsensivustoa kehitettiin jäsenpalvelun kattavuuden laajentamiseksi. Jäsenpalveluun kuuluivat myös jäsenkirjeet ja sähköiset uutiskirjeet sekä kehittämishankkeiden tuloksena syntyneiden julkaisujen toimittaminen jäsenistön käyttöön. Yhteistoimintajäsenten roolin vahvistamista yhdistyksen toiminnassa selvitetään. Vuonna 2017 aloitettiin keskustelu asiasta ja toteutettiin kysely yhteistoimintajäsenille. Viestintä Jäsenkirjeitä tärkeistä teemoista toimitettiin jäsenille vuoden aikana 12 kpl. Sähköisiä uutiskirjeitä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 18 kpl. Facebooksivustoa Joka päivä on vesipäivä pidettiin aktiivisesti yllä. Yhdistyksen verkkosivusto uudistettiin vuoden 2017 aikana ja uusi verkkosivusto julkaistiin joulukuussa 2017. Maailman vesipäivään liittyen jäsenistölle annettiin ideoita ja aineistoa viestintään. Jäsenistön omaa viestintää tuettiin eri tavoin. Edunvalvontaan liittyvää viestintää pyrittiin kehittämään toimintavuoden aikana. Vapaaehtoinen viestintäverkosto kokoontui vuoden aikana pari kertaa. Vuoden 2017 aikana toteutettiin viestintään liittyviä kehittämishankkeita, joista ns. Juotava hanavesi -hanke oli myös Suomi 100 juhlavuoden projekti. VVY osallistui ensimmäistä kertaa myös Porin Suomi-Areenaan keskustelutilaisuudella Puhdas vesi elämäsi henkivakuutus. Hallinto Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27.4.2017. Yhdistyksen hallituksen jäseninä ovat vuosikokouksesta alkaen olleet Irina Nordman, Turun Vesihuolto Oy, puheenjohtaja Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, varapuheenjohtaja Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Esa Jokela, Kokkolan Vesi Jyrki Kaija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi Juha Santtila, Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi Paavo Taipale, Suomen Kuntaliitto Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY 21

Kaikilla hallituksen jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Irina Nordman ja varapuheenjohtaja Juha Hiltula sekä hallituksen jäsenet Jyrki Kaija ja Juha Santtila. Varajäsenenä on ollut Antti Kytövaara. Yhdistyksen vuosikokouksen nimeämänä tilintarkastajana on toiminut BDO Oy, jossa vastuullisena tilintarkastajana Hannele Stenmark. Toiminnantarkastajana on toiminut Kirsti Mäkinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä. Merkittävässä määrin asioiden valmistelu tapahtuu neljässä asiantuntijaryhmässä, jotka ovat vesilaitosryhmä, viemärilaitosryhmä, hallinto- ja talousryhmä sekä koulutustyöryhmä. Muita pysyviä asiantuntijaryhmiä ovat vaalitoimikunta, vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta ja tunnuslukujärjestelmän kehittämistä ohjaava työryhmä. Henkilöstö Vakituisen henkilökunnan määrä vuoden 2017 lopussa oli kymmenen, joista yksi henkilö oli loppuvuoden (3 kk) opintovapaalla ja yksi osa-aikaisessa työsuhteessa hoitaessaan yliopistoprofessuuria (1 pv/vko). Lisäksi yksi henkilö osallistui työvaihtoon (1 pv/vko) jäsenvesihuoltolaitoksen kanssa. Nämä järjestelyt olivat osa suunniteltua henkilöstön kehittämisohjelmaa. Tilapäistyövoimaa käytettiin tarpeen mukaan, erityisesti avustaviin tehtäviin ja kesäharjoittelijan muodossa. Talous Jäsenistön edunvalvontaan, maksuttomaan jäsenpalveluun ja ohjeiden sekä julkaisujen valmisteluun käytettiin 872.188. Edellä mainittuun toimintaan kohdistuneista kuluista henkilöstökuluja oli 511.160. Toimitilojen ja toimiston muiden yleiskulujen osuus oli 303.594. EU-maiden yhteistyöjärjestö EurEau:sta ja kansainvälisestä vesijärjestö IWA:sta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä aiheutuneet kulut olivat 42.784. Hallintoon osallistuvien toimielinten kulut ilman henkilöstökuluja olivat 43.997. Jäsenmaksutuotot olivat 905.491. Järjestötoiminnan muita rahoituslähteitä olivat korvaukset vesihuoltopoolille ja YT-näyttelylle tehdystä työstä sekä maksullisista lausunnoista 83.763. Projektien, julkaisujen ja tunnuslukujärjestelmän alijäämä oli 78.857 sekä koulutuksen ja vesihuoltopäivien ylijäämä 62.924. YT-näyttelyn tuotto oli 43.478. Yhdistyksen nettorahoitustuotot olivat 32.346. Toimintavuoden tulos oli 112.020 ylijäämäinen. Yhdistyksen kalustosta, laitteista ja ohjelmistoista tehdyt poistot olivat yhteensä 11.856. Taseen loppusumma oli 1.381.340,48, mikä on 258.381.32 suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Yhdistyksellä ei ole pitkäaikaisia velkoja. Yhdistyksen varat ovat pankkitileillä sekä sijoitusrahastoissa. Oma pääoma on 1.166.923,03, josta kehittämisrahaston osuus on 748.341,85. Kehittämisrahaston pääoma on pääosin sidottu jo hyväksyttyihin ja käynnissä oleviin hankkeisiin. Riskienhallinta Yhdistyksen sisäiset riskit liittyvät lähinnä talouteen ja henkilöstöön. Sijoitusympäristön muutokset voivat aiheuttaa riskejä yhdistyksen sijoitusvarallisuuden kehittymiseen. Vaikka toimiston henkilökunnan pysyvyys onkin ollut vakaa, mahdollinen avainhenkilöiden vaihtuvuus voi aiheuttaa haasteita ainakin lyhyellä aikavälillä. Toimintaympäristön ja tehtävien muuttuminen on jo lisännyt paineita toimiston henkilöresurssien riittävyydelle. Henkilöresurssit ovat varsin pienet verrattuna esimerkiksi muiden pohjoismaiden vastaaviin järjestöihin. Tulevaisuuden näkymät Toiminnassa noudatetaan vuonna 2015 päivitettyä yhdistyksen strategiaa vuosille 2016 2020. Seuraavan kauden strategian valmistelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin 2018 2019. VVY:n strategian ohella tulevaisuuden näkymiä ja linjauksia peilattiin kesällä 2017 valmistuneessa Vesihuollon suuntaviivat 2020 -luvulle -julkaisussa. Edunvalvonnan keskeisiä teemoja terävöitetään vuoden 2018 aikana. Samoin laaditaan vesihuoltolaitosten kestävän toiminnan strategia. Vesihuoltolaitosten toimintaympäristössä huolta on aiheuttanut kuntien ja kuntarakenteen sekä maakuntahallinnon tulevaisuuden epävarmuus. Monialaorganisaatioiden yleistyminen on otettava huomioon yhdistyksen toiminnassa ja pyrittävä varmistamaan, että vesihuoltotoiminnan taso ja vesihuollon fokus kehittyvät myönteiseen suuntaan organisaatiojärjestelyissä. Keskustelu toimialan rakennemuutoksen tarpeesta on vilkastunut, liittyen mm. vesihuoltolaitosten resurssien riittävyyteen, laitoskokoon ja laitosten lukumäärään. Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta on käynnistymässä vesihuoltoverkostojen tilaa ja toimialan rakennemuutosta koskeva strateginen selvitys. Vesihuoltolaitosten lisääntyvästä kansainvälistymisestä on keskusteltu viime vuosina. Lähivuosina kansainvälistymistä edistetään mm. hankkeiden kautta. Vesihuoltolainsäädännön uudistuksen vaikutukset heijastuvat toimintaan vielä pitkään, mm. hulevesien hallinnan ja -viemäröinnin järjestelyt pysyvät ajankohtaisena haasteena myös tulevina vuosina. Vahvalle ja proaktiiviselle vesihuollon edunvalvonnalle on tulevina vuosina entistäkin enemmän tarvetta. Hallituksen esitys vuosikokoukselle Yhdistyksen tulos vuoden 2017 tilinpäätöksessä on 112.019,82 ylijäämäinen. Hallitus esittää vuosikokoukselle hyväksyttäväksi vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistamista ja ylijäämän lisäämistä oman pääoman toimintapääomaan. Kuva hallituksen kokouksesta. Eturivi vasemmalta Rontu, Kaija, Taipale, Nordman, Lankinen Keskellä vasemmalta Kyntäjä, Hiltula, Huuha, Santtila, Lähdemäki Takana vas. Carla, Vuorilehto, Kytövaara 22