MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin vahvistamisessa Kirsi Pauliina Kallio RELATE tutkimuksen huippuyksikkö Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto LAPE-muutosohjelman konferenssi III STM 12.3.2018
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN Vaihtoehtoinen ja täydentävä näkökulma ongelmalähtöisille ja yksilökeskeisille lähestymistavoille Tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Lähtökohtana arkiympäristöt ja niiden sosiaaliset verkostot Keskiössä osallisuus, yhteisöllisyys ja toimijuus *** Perustuu monitieteisen tutkimusryhmän ja moniammatillisten asiantuntijaverkostojen jatkuvaan yhteistyöhön, taustalla pitkäjänteinen perustutkimus Co-creation research: Olemassa olevien toimintamuotojen ja -periaatteiden yhdessä sanallistamista, jakamista ja kehittämistä tutkimusperustaisesti TUTKIMUSRYHMÄ Tutkimuksen johtaja Jouni Häkli Vastaava tutkija Kirsi Pauliina Kallio Vanhempi tutkija Pia Bäcklund Vanhempi tutkija Riikka Korkiamäki Väitöstutkija Elina Stenvall Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
MYÖNTEISEN TUNNISTAMISEN PERUSPILARIT Lähtökohtana arkiympäristöt LAPE-palvelut: Ammatillisen perustoiminnan kehittäminen Lasten ja perheiden arki: Voimaantuminen omissa arkiyhteisöissä ja toimintaympäristöissä Tavoitteena toimijuuden vahvistuminen Itseluottamuksen, itsetunnon ja itsearvostuksen tukeminen lähtökohdaksi lapsille, nuorille ja perheille tarjottavissa peruspalveluissa Keskittyminen voimavaroihin ja mahdollisuuksiin, ongelmia sivuuttamatta; sekä yksilöiden että yhteisöjen toimijuuden vahvistaminen Yhteisöllisen toimintakulttuurin tukeminen Kohdataan yksilöllisesti, tuetaan yhteisöllisesti Huolenpidon moninaisten suhteiden huomioiminen (kith & kin)
TOIMIJUUDEN MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN Kuka sinä olet? TUNNUSTAMINEN Mikä sinulle on tärkeää? TUTUSTUMINEN OSALLISUUS OMASSA ELÄMÄSSÄ TUKEMINEN
MYÖNTEISEN TUNNISTAMISEN TAVOITTEET LASTEN JA PERHEIDEN ARKI Yksilöiden toimintamahdollisuuksien paraneminen keskeisissä arkiympäristöissä Vastavuoroisten huolenpidon suhteiden vahvistuminen perheissä ja läheisverkostoissa (vs. kapea ydinperhetulkinta) Yhteisöllisen vastuunkannon lisääntyminen arkiyhteisöissä (vs. yksin selviytyminen) Syrjäytymisen laajamittainen väheneminen yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin lisääntymisen kautta LAPE-AMMATTILAISTEN TYÖYMPÄRISTÖT Työkulttuurin kehittyminen: voimavarakeskeisyys, yhteisölähtöisyys, perheiden monimuotoisuus, arkiympäristöt Syrjäytymisen aktiivista ehkäisemistä lisää peruspalveluihin; varhaisesta puuttumisesta jatkuvaan tunnistamiseen (Kuka sinä olet?) Lasten, nuorten ja perheiden arjen resurssien parempi hyödyntäminen ja tukeminen kohdentamalla tukea koettuihin tarpeisiin (Mikä sinulle on tärkeää?) ***
MENEILLÄÄN OLEVAT MYÖNTEISEN TUNNISTAMISEN HANKKEET DIGILLÄ DUUNIIN! hanke (2017 2020) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Otavan opiston kehittämishanke, päävastuussa tutkimuskeskus Juvenia Kehittää nuorten työllisyyttä tukevia palveluita Etelä-Savon syrjäseuduilla Nuorisotyön ammattilaisten täydennyskoulutus: tavoitteena nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen kohdistuvien Itse tehty tulevaisuus (ITU) -ryhmätoimintojen kehittäminen Rahoittaja Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ARJESTA VOIMAA - LAPSIKESKEINEN TYÖ JA MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN LAPSEN ARKIYMPÄRISTÖISSÄ (2018-2020) Pelastakaa Lapset ry:n kehittämishanke, osa Lastensuojelun keskusliiton "Perheet keskiöön! hanketta, yhteistyössä Lapsen paras-yhdessä enemmän LAPEkehittämistyön kanssa Kohderyhmä 4-13-vuotiaat, eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevat lapset perheineen Kehitetään lapsikeskeisiä menetelmiä, joilla voidaan vahvistaa lapsen osallisuutta, toimijuutta ja näkyväksi tulemista perheiden kanssa tehtävässä työssä Tavoitteena ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäiseminen tai katkaiseminen ylisukupolvisesti rakentuvia huolenpidon suhteita ja toimijuuksia tukemalla Rahoittaja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), STM
KIITOS! JULKAISUJA Kallio, K.P., Stenvall, E., Bäcklund, P. and Häkli, J. (2013) Arjen osallisuuden tukeminen syrjäytymisen ehkäisemisen välineenä. Teoksessa Reivinen, J. & Vähäkylä, L. (toim.) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen, 69 87. Helsinki: Gaudeamus. Kallio, K.P. (2014) Intergenerational recognition as political practice. In Vanderbeck, R. and Worth, N. (eds) Intergenerational Space, 139 154. London: Routledge. Kallio, K.P., Häkli, J. & Bäcklund, P. (2015). Lived citizenship as the locus of political agency in participatory policy. Citizenship Studies 19:1, 101 119. Häkli, J., Kallio, K.P. & Korkiamäki, R. (toim.) (2015) Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkoston Kenttä-sarjan julkaisuja. Helsinki: NTV. Kallio, K.P. (2016) Youthful political presence: right, reality and practice of the child. In Kallio, K. P. and Mills, S. (eds) Politics, Citizenship and Rights, Vol. 7 of Skelton, T. (ed.) Geographies of Children and Young People, 89 110. Singapore: Springer. Kallio, K.P. (2017) Shaping subjects in everyday encounters: Intergenerational recognition in intersubjective socialisation. Environment and Planning D: Society and Space 35:1, 88 106. Kallio, K.P. & Bartos, A.E. (2017) Children's caring agencies. Quest editorial in Political Geography 58, 148 150. Millei, Z. and Kallio, K.P. (2018) Recognizing politics in the nursery: early childhood education institutions as sites of mundane politics. Contemporary Issues in Early Childhood, 19:1. [available online] Korkiamäki, R., Kallio, K.P. & Häkli, J. (2016) Tunnustaminen näkökulmana ja käytäntönä lapsi- ja nuorisotyössä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 17(1), 9 34. Korkiamäki, R. and Kallio, K.P. (2017) Experiencing and practicing inclusion through friendship. Area. [available online] Rytioja, A. & Kallio, K.P. (2018) Opittua käsitteistöä vai koettua yhteiskunnallisuutta? Pohdintoja kansalaisuudesta lasten ja nuorten näkökulmasta. Sosiologia 55:1. [painossa]