Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning 3 2012 Taide voi hyvin Salon veturitallissa Turku-keskus on maakunnan portti Pietariin Åbocentret är landskapets dörr till S:t Petersburg Kasitien rahoitukseen toivotaan pikaista ratkaisua
SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm jessica@varsinais-suomi.fi viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu 36 20101 Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm 040 7755 781 Ulkoasu: Antti Vaalikivi 050 4003 416 Kansikuva: Jessica Ålgars-Åkerholm www.varsinais-suomi.fi kirjaamo@varsinais-suomi.fi etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 4 Pietarin Turku-keskus on väylä Venäjän markkinoille 7 Juho Savo: VT 8 rahoituksen on selvittävä pian 8 Profiili selvittää hankkeiden vaikutuksia 9 Kansanedustajat tutustuivat telakkaan ja työpajoihin 10 Salon veturitalli on vireä taiteen keidas 14 Tuulivoiman suunnittelu etenee Varsinais-Suomessa 15 Kasitien haasteista huolimatta toivo elää 17 5 parasta Varsinais-Suomessa juuri nyt 18 Janne Virtanen on sinnikäs edunvalvoja Ikäväähän tämä on, mutta epävarmuus liittyy aina kehittymiseen. Epävarmuus ei ole mörkö On helppoa valittaa, miten epävarmaksi maailmanmeno on muuttunut. Ennen kaikki oli turvallista: valtion työpaikat, nuorten työllistyminen hyvän koulutuksen jälkeen, suomalaisen perusteollisuuden menestyminen maailman markkinoilla Nyt mullistuu ihan kaikki! Näin varmasti on myös Varsinais-Suomessa. Salon on Nokian tehtaan sulkemisen jälkeen löydettävä uusia aloja, jotta ihmiset työllistyvät jälleen. Kemiönsaaressa on murros meneillään, kun FN Steel sulkee tehtaansa Taalintehtaalla. Valtion työpaikat vähenevät kaikkialla puolustusvoimista aluehallintoon. Ikäväähän tämä on, mutta täytyy muistaa, että epävarmuus liittyy aina kehittymiseen. Jos ei siedä epävarmuutta, ei voi kehittyä ja uudistua, koska silloin ei uskalla edes yrittää. Innovatiivisuus, luovuus, elämänilo ja koko maamme tulevaisuus tarvitsevat epävarmuutta. Epävarmuutta voi ja pitää hallita, mutta sitä ei pidä yrittää poistaa. Rehellinen ja oikea vastaus kysymykseen Oletko varma? on aika usein En. ja sen kanssa meidän on opittava elämään. (Jaakko Talvitien blogi 08/2012). Monet toimijat Varsinais-Suomessa ovatkin rohkeasti tarttumassa uudistumisen haasteeseen - esimerkiksi uusiutuvan energian saralla. Kemiönsaarella on useita laajojakin tuulivoimahankkeita meneillään. Vakka-Suomessa kehitetään uusin menetelmin biomassasta energiaa. Energia on yksi tulevaisuuden kohtalon kysymyksistä, joten kaikki panokset vihreään energiaan ovat tärkeitä. Ne tuovat paitsi kauaskantoista hyötyä myös positiivista julkisuutta alueelle. Puhdas lähiruoka kiinnostaa yhä useampia. Siinä piilee iso mahdollisuus Varsinais-Suomelle, Suomen vilja-aitalle. Salossa on vireillä useita rakennemuutoshankkeita ja kampanjalla Me uskomme Saloon luodaan yhdessä myönteistä virettä. Jotta uutta syntyisi, pitää olla avoin ilmapiiri, jossa hullutkin ajatukset uskalletaan lausua ääneen. Jokaisessa neronleimauksessa kun on usein myös jotain outoa jopa pähkähullua. Turun nuorkauppakamarilaiset ideoivat Saloon uusia asioita kuten etätyöhotellia, merkkituotteiden outlet-keskusta, viljelyalan prototyyppilaboratoriota sekä luksusmatkailua rikkaille venäläisille. Kuka tietää mitä ideoista voi syntyä, jos joku uskaltaa tarttua niihin? Emme mekään ole muutokselta turvassa, sillä myös kuntakenttä ja aluehallinto uudistuvat. Varsinais-Suomen liitto haluaa seurata aikaansa ja tukea maakunnassa kaikkea sitä kehitystä, josta tulevaisuuden hyvä elämämme rakentuu. Myös sidosryhmälehtemme Viiri on uudistunut. Toivotamme teille hyödyllisiä lukuhetkiä - ja rohkeutta uudistua! Osäkerhet är ingen bov Det är lätt att beklaga sig över hur osäkert allt har blivit. För var allting så tryggt: statliga arbetsplatser, ungas säkra sysselsättning efter en bra utbildning, den finska basindustrins konkurrenskraft i världen Nu förändras precis allt! Så är säkert fallet, också i Egentliga Finland. Salo måste efter stängningen av Nokias fabrik hitta nya branscher, som sysselsätter människor. På Kimitoön pågår ett brytningsskede, eftersom FN Steel stänger fabriken i Dalsbruk. Statens arbetsplatser minskar överallt, från armén till regionförvaltningen. Tråkigt är det förstås, men kom ihåg att osäkerhet alltid sammanhänger med utveckling. Om man inte tål osäkerhet kan man inte utvecklas eller förnyas, för då vågar man inte ens försöka. Innovationer, kreativitet, livsglädje och hela vårt lands framtid behöver osäkerhet. Osäkerhet kan och bör kontrolleras, men den ska inte försöka elimineras. Det ärliga och rätta svaret på frågan Är du säker? är rätt ofta Nej. och med detta måste vi försöka lära oss att leva. (Jaakko Talvities blogg, augusti 2012). Många aktörer i Egentliga Finland antar modigt förnyelsens utmaning till exempel inom förnybar energi. På Kimitoön pågår flera, även omfattande vindkraftsprojekt. I Vakka-Suomi utvecklar man med nya metoder energi ur biomassa. Energi är en av framtidens ödesfrågor, därför behövs alla insatser inom grön energi. De hämtar långsiktig nytta och positiv publicitet till regionen. Ren, närproducerad mat intresserar allt fler och i den finns stora möjligheter för Egentliga Finland, landets främsta jordbruksregion. I Salo pågår flera strukturomvandlingsprojekt och med kampanjen Me uskomme Saloon skapar man tillsammans en positiv anda. För att nytt ska födas krävs ett öppet klimat, där man vågar uttala också galna tankar. I varje snilleblixt finns ofta något konstigt rentav helgalet. Åbo ungdomshandelskammare kläckte nya idéer för Salo, såsom ett hotell för distansarbete, ett outlet center för märkesprodukter, ett laboratorium för odlingsprototyper eller lyxturism för ryssar. Vem vet vad som kan födas ur dessa vilda idéer, om någon vågar ta tag i dem? Inte går vi heller säkra från förändringens vindar, också kommunfältet och regionförvaltningen reformeras. Egentliga Finlands förbund vill följa med sin tid och stöda all den utveckling, som vårt goda liv i framtiden bygger på. Också vår infotidning Viiri har förnyats. Vi önskar er nyttiga lässtunder och mod att förnyas! 2 viiri viiri 3
teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Pietarin sekä Varsinais-Suomen ja Turun hyvä yhteistyö lämpeni entisestään, kun Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilö- ja virkamiesjohto vieraili syyskuussa Pietarissa. Vierailun keskiössä oli Pietarin Suomi-talo. Siellä sijaitsee myös Turku-keskus, joka mm. toimii tiedonvälittäjänä, auttaa suomalaisia yrityksiä Venäjän markkinoille ja tukee korkeakoulujen yhteistyötä. Turku-keskuksen päällikkö Kauko Jämsén näkee mahdollisuuksia pienissä, joustavissa suomalaisyrityksissä mm. rakennus-, ICT-, terveydenhoito- ja cleantech-aloilla. Myös jätteidenkäsittely on tärkeä aihe maassa, jossa laittomat kaatopaikat rehottavat ja ongelmajätteitä dumpataan luontoon. Turku-keskus edistää myös Varsinais-Suomen meriklusterin mahdollisuuksia Venäjällä. - Suomalainen brändi on Venäjällä erittäin suosittu ja yhteistyö venäläisten kanssa toimii mainiosti, Jämsén painottaa. Allegro voisi ulottua Turkuun asti Maakuntahallitus vieraili myös Suomen Pietarin konsulaatissa ja tapasi Pietarin ja Leningradin alueen johtoa mm. virastorakennus Smolnassa, jossa mm. Lenin työskenteli aikoinaan. Molemmat osapuolet haluavat syventää alueiden välistä yhteistyötä. Tapaamisissa sovittiin, että Varsinais-Suomi ja Leningradin alue solmivat lähiaikoina virallisen yhteistyösopimuksen. Luoteis-Venäjällä asuu n. 20 miljoonaa ihmistä. Turku-prosessi, joka syventää yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pietarin ja Hampurin välillä, mainittiin useasti. Prosessi syntyi pari vuotta sitten Varsinais-Suomen ja Turun aloitteesta, koska EU:n Itämeristrategiassa puuttui keskeinen osapuoli, Venäjä. - Ajankohtaisia aiheita yhteistyössä ovat Suomenlahden ravinnekuormituksen vähentäminen ja työvoiman liikkuvuus, totesi maakuntajohtaja Juho Savo. Venäläiset edustajat lausuivat myös toiveen, että pikajuna Allegro ulottuisi Pietarista Turkuun asti. Toisaalta asia on ajankohtainen vasta, kun nopea ratayhteys Turun ja Helsingin välillä on valmis. Varsinais-Suomen ja Pietarin yhteistyö tiivistyy FAKTA Pietarin Suomi-talo vihittiin käyttöön syksyllä 2009. Talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä sekä Suomen ja Venäjän kohtauspaikka. Suomi-talossa toimii myös Pietarin suomalainen koulu. Talon hallinnosta vastaa Pietari-säätiö Suomessa ja sen venäläinen filiaali Pietarissa Suomi-talon 4500 neliömetristä vapaata toimitilaa on n. 150 neliötä. Turku-keskus edistää Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton tavoitteita Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Yhteyttä voi ottaa office.turku-centre@turku.fi 4 viiri viiri 5
Nuorisotakuu on tapetilla Turun Hansatorilla 25.10. Tule keskustelemaan nuorisotakuusta Varsinais-Suomessa 25.10.2012 klo 15 17 Turun Hansatorilla. Tilaisuudessa keskustellaan nuorten oikeudesta opintoihin nuorten työllistymismahdollisuuksista ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluista nuorille Mukana keskustelemassa ovat mm. valtiosihteeri Jarmo Lindén opetus- ja kulttuuriministeriöstä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo, eri alojen toimijoita, yrittäjiä, nuoria ja vapaaehtoisia. Tilaisuuden juontaa toimittaja, opettaja Osku Laukkanen. Keskustelua käydään kolmen teemaryhmän sisällä. Yleisö voi kysyä ja esittää ajatuksia nuorisotakuusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta keskustellaan 24.10 Varsinais-Suomen liitto järjestää keskiviikkona 24.10. seminaari- ja keskustelutilaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Turun Mauno Koivisto - keskuksessa. Tilaisuudessa alustavat lääkintäneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. Kunnanjohtajat sekä sosiaalija terveysalan sektorijohtajat haastetaan keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja uudistuksen vaikutuksista palveluiden tuottamiseen Varsinais-Suomessa. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Laura Leppänen 040 7674364 Kaikille nuorille työ- tai opiskelupaikka Hallituksen lanseeraama nuorisotakuu tarkoittaa, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka. Työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä lisätään. TEtoimistot saavat resursseja nuorten palveluihin ja uraohjaukseen. Sanssi-kortin turvin työnantaja voi saada 650 euron suuruisen tuen kuukaudessa nuoren palkkauskustannuksiin. Valtio panostaa nuorisotakuuseen 87 miljoonaa euroa. Luottamus koetuksella Syyskuu 2012 toi vihdoin Liikenneviraston ylimmän johdon kanssa sovitun ratkaisun maakunnan akuuteimman liikenneinvestoinnin aloitukseen 2013 aikana. Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon sisältynyt 100 M euron rahoitus sovittiin käytettävän niin, että VT 8 Turku - Pori välin kummassakin päässä toteutetaan 12,5 km mittainen väylän liikenteen vaatima korjaus-/ uudisrakennustyö. Raisio - Nousiainen välillä tämä merkitsee uutta nelikaistaista tietä, Porin päässä risteys- ja ohituskaistajärjestelyjä. Työn aloittaminen ennen Maskun pohjavesialueelle annetun luvan umpeutumista edellyttää rahoituspäätöstä vuoden 2013 lisätalousarviossa. Ratkaisuun oltiin kummassakin maakunnassa tyytyväisiä. Ainoa kysymysmerkki oli oikeastaan se, että onko kansanedustajien enää järkevää tehdä yhteisaloitetta hankkeen rahoituksesta vuoden 2013 varsinaisen budjettiin, kun rahoitus on tulossa seuraavassa lisäbudjetissa. Liikenneministeriön julkisuuteen lähettämä tiedote, jossa edellytettiin hankkeen uutta suunnittelua, löi kaikki toimijat ällikällä kuun puolivälissä. LVM:n kansliapäällikön seminaaripuhe, jossa tällaista kaikilta hankkeilta vaadittiin, oli aiemmin ohitettu olankohautuksella: "teoriapuhetta, asiantuntematonta!" Ministerin ja osastopäällikön myöhemmät ulostulot osoittavat, että ministeriössä oikeasti ajatellaan, että ko. yhteysvälihankkeesta voidaan lisäsuunnittelulla vielä karsia menoja. Perusratkaisu Turku - Pori -välille on alun alkaen ollut 600 M euron tasossa. Se oli liikennepoliittiseen selontekoon karsittu 210 M euron hankekokonaisuudeksi, josta hallitus ja eduskunta lupasivat nyt 100 M euroa. Lopun 110 M euron osalta katseet on käännetty seuraavaan hallitukseen ja eduskuntaan. Itse suunnitteluun on nyt käytetty noin 6 M euroa. Kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat ovat nyt kunnossa ja voimassa helmikuuhun 2014 asti. Jos tästä aikataulusta ei pidetä kiinni, niin Raisio - Nousiainen osuuden (Masku) uuden pohjavesiluvan saaminen vie helposti nykyisillä valituskäytännöillä noin 10 vuotta! Eduskunta on selontekopäätöksessään kirjannut, että Maskun pohjavesilupaa ei saa päästää raukeamaan. Tähän kirjaukseen ja useiden ministerien asiassa antamiin selviin lupauksiin luottaen uskon, että tämäkin sotku tästä vielä 2013 aikana selvitetään ja rakennustöihin päästään. Itse asian kannalta lienee paras antaa niille, jotka tähän kabinettitaisteluun ovat ryhtyneet, joitakin kuukausia aikaa ja kasvonpesuvettä (so. uusia suunnittelu- ja selvitysasiakirjoja), jotta asiat taas rullaavat. savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja juho.savo@varsinais-suomi.fi Maakunnan poliittisten päättäjien, maakunnan kuntien ja elinkeinoelämän yhtenäinen tuki on taannut VT 8 -yhteysvälihankkeelle "kärkihankkeen" aseman. Se on edelleen tärkein aseemme kamppailussa, jota nyt käydään liikenne- ja viestintäministeriön sisällä. Kaikille on varmasti tullut selväksi, että kun tämäkin rahoitus on näin tiukassa, niin "koepalloja" muiden hankkeiden rahoituksesta ohi tämän ei pidä edes ajatella heiteltävän ilmaan! Luottamus poliittisten päättäjien kykyyn saada tämä asia asialliseen ratkaisuun voi olla kovilla. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Tässä asiassa on nyt käytettävissä argumentit, joiden perusteella voisi sanoa LVM:n "teoriaherrojen ja -rouvien" toiminnallaan tuhlaavan valtion niukkoja varoja turhanpäiväiseen suunnitteluun ja vähät välittävän VT 8:n liikenneturvallisuudesta ja elinkeinoelämän kuljetuksista. Silti on syytä muistaa, että ilman LVM:n budjettiesitystä ei hanke ala. Aikaa on lisäksi kovin vähän, joten avainhenkilöiden suututtamisella ei lopputulosta ainakaan voi varmistaa. Luottamus lienee tässäkin vahvin ase. Maakunnan päättäjien, kuntien ja elinkeinoelämän yhtenäinen tuki on taannut VT 8 -hankkeelle kärkihankkeen aseman. 6 viiri viiri 7
teksti Ilona Mäkinen Hankemaailman helmet nostetaan esiin Varsinais-Suomessa toteutettuja hankkeita, niiden onnistumisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia on kaiveltu pintaa syvemmältä Profiili-hankkeessa. Pitkään eri tahoja mietityttänyt kysymys kuuluu: Mitä pysyvää toimintaa hankkeiden avulla on saatu aikaan ja mitkä ovat hankkeiden vaikutukset? Hankkeissa kehitettyjen uusien käytäntöjen on mahdollista jäädä pysyväksi toiminnaksi. Ne voivat myös levitä, mutta millä tasolla sitä on tapahtunut, onkin eri asia. Varsinais-Suomen rahoitusviranomaiset rahoittivat EUohjelmakaudella 2000 2006 noin 2300 hankekokonaisuutta. Niiden luonnetta ja vaikutuksia on selvitetty 170 hankkeen otannalla. Hankkeiden raportteja tarkastelemalla ja toteuttajia haastattelemalla on selvitetty hankkeiden pitempiaikaisia vaikutuksia. Kuten taulukosta on nähtävissä, noin 40 %:ssa hankkeista toimintaa ja kehittämistä jatkettiin hankkeen päättymisen jälkeen. Näistä 16 hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja ja koulutusohjelmia, jotka on saatu vakiinnutettua. Hyvien käytänteiden siirtäminen ja leviäminen on mahdollista, mutta kuitenkin harvinaista. Ainoastaan neljän hankkeen toimintamallit siirrettiin jonkin toisen organisaation toimintaan. 40 % hankkeissa toimintaa jatkettiin hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeet on jaoteltu karkeasti vaikutusten mukaan: Toiminta ei jatkunut, vaikka olisi ollut mahdollista / oli suunnitelmissa. Hankkeen toiminta ei jatkunut, mutta ei ollut tarkoituskaan. Hankkeet olivat yksittäisiä toimintoja. Toimintaa jatkettiin hankkeen päätyttyä. Kolmasosa hankkeista sen sijaan oli yksittäisiä toimintoja, joiden ei ollut tarkoitus jatkua enää hankkeen päättymisen jälkeen, ja vaikutukset olivat pääosin välittömiä. - Hankkeiden läpikäyminen oli iso homma ja välillä aika uuvuttavaa. Olikin mukava huomata, että hankkeissa on onnistuttu yleisesti ottaen hyvin, vaikka hyvät ideat eivät aina saakaan ansaitsemaansa huomiota, sanoo Profiili-hankkeen projektisuunnittelija Ilona Mäkinen. - Nyt kun olen saanut tutustua perinpohjaisesti hankkeiden hyviin ja huonoihin puoliin, tuntuu mielekkäältä saada kehittää merkittävää, uutta työkalua hankkeiden vaikuttavuutta seuraamaan, Ilona Mäkinen viittaa Varsinais-Suomen hankeverkon uudistamiseen. Jatkossa hankkeiden vaikutuksia seurataan Uudella ohjelmakaudella rahoitusviranomaiset haluavat seurantavälineen, jolla voidaan selvittää hankkeiden tuloksia ja pitkäaikaisia alueellisia vaikutuksia. Vaikutuksia tullaan kysymään hankkeiden toteuttajaorganisaatioilta, kun hankkeen päättymisestä on kulunut esimerkiksi 0,5-1 vuotta. Tulosten selvittäminen antaa rahoitusviranomaisille pohjaa hankkeiden rahoituspäätösten tekemiseen. Samalla saadaan paremmin esiin hankemaailman helmiä. Nostamalla niitä esiin tuodaan paremmin tietoisuuteen, minkälaisia hankkeita on toteutettu ja samalla vältetään päällekkäisten hankkeiden toteutus. Lisätietoja: ilona.makinen@varsinais-suomi.fi Uudet toimintamallit, joita on onnistuttu jatkaa hankkeen päätyttyä Koulutusohjelmat, toimintamallit jne., joita onnistuttiin siirtää / levittää eteenpäin ~ 18 % (30 hanketta) ~ 34 % (53 hanketta) ~ 31 % (72 hanketta) ~ 10 % (16 hanketta) ~ 2,4 % (4 hanketta) teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Työllisyys ja telakka kiinnostivat kansanedustajia Työllisyys, tasa-arvo ja telakkateollisuus olivat keskeisiä aiheita, kun eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta vieraili Turussa ja Salossa elokuussa. Isäntänä toimi Varsinais-Suomen liitto. STX:n Turun telakalla Tarja Filatovin johtamaa valiokuntaa kiinnostivat telakan tulevaisuus, valtion mahdollisuudet tukea meriteollisuutta sekä tasa-arvokysymykset telakalla. Turun telakan johtaja Jari Anttilan mukaan ympäristöystävälliset ratkaisut ovat Suomen meriteollisuuden valttikortti tulevaisuudessa. Tammikuussa valmistuva M/S Viking Grace on maailman ympäristöystävällisin suuri risteilijä. Kun polttoaineena on nestemäinen maakaasu, laiva täyttää helposti EU:n vuonna 2015 voimaan tulevat rikkidirektiivit. - Kilpailu on kovaa, maailmassa tilataan vuosittain 7-8 isoa risteilijää. Kilpailemme näistä teknisesti vaativista laivatilauksista lähinnä Saksan ja Italian telakoiden kanssa, Jari Anttila kertoo. M/S Viking Gracen edessä, vas. Juho Savo, Tarja Filatov, Katja Taimela, Anna Kontula ja Annika Saarikko. Suomi askeleen edellä muita STX:n Turun telakalla on nyt melkein 1300 henkeä töissä. Kun TUI:n tilaaman risteilijän työt alkavat ensi vuonna, töitä on paljon enemmän. Kuitenkin telakan kapasiteetista vain puolet on käytössä. - Olemme teknisissä ja ympäristöystävällisissä ratkaisuissa askeleen muita edellä. Uskon, että suomalaisella ammattitaidolla on ottajia ja pystymme turvaamaan Länsi-Suomen meriteollisuuden myös jatkossa, Anttila toteaa. Toisaalta Suomen kilpailukyky on heikentynyt 17 % verrattuna Saksaan. Jari Anttilan mukaan työvoimakustannukset eivät ole ainoa syy, vaan laivan rakentamisen kustannukset ovat monen palikan summa - suunnittelusta metalliosiin, elektroniikkaan ja sisustukseen. Valtiolta Anttila toivoo jatkossakin tukea vientiluottojen takauksiin ja malttia yleisen kustannustason nousuun. - Mutta telakoiden on itse huolehdittava kilpailukyvystään. Valiokunta tutustui telakan ohella myös mm. Turun kaupunkiin, Kaarinan kierrätyskeskuksen ja työpajan toimintaan sekä Salossa Yrityssaloon ja TE-toimistoon. 8 viiri viiri 9
SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI www.salomus.fi Missä sijaitsee: Mariankatu 14, Salo Avoinna: ti-pe 10-18. la 11-17, su 11-18. Palvelut: kahvila toimii tilauskahvilana. Aulassa on pieni museokauppa. Historia: Karjaan ja Turun välinen junaliikenne käynnistyi vuonna 1899. Rataosuuden varrella Salon asema-alue käsittää useita rakennuksia, veturitalli sijoitettiin paloturvallisuussyistä erilleen. Vuonna 1935 veturitallissa oli neljä pilttuuta, joissa veturit huollettiin. Huomaa myös tämä: taidemuseoon on vapaa pääsy aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina. teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Veturitalli luo hyvinvointia Salossa Yli satavuotias Salon veturitalli on nykyään vireä taiteen keidas keskellä Saloa. Salon taidemuseo Veturitallissa järjestetään neljä - viisi laajaa taidenäyttelyä vuosittain sekä konsertteja, luentoja ja suosittuja työpajoja lapsille. Veturitallin korkeiden kattojen alla taide pääsee hyvin oikeuksiinsa. Tunnelma on rauhallinen ja historian aistii valkoisten tiiliseinien välissä. Oviaukoissa on vielä isot mustat saranat veturitallien ajalta sekä katoissa mustat savupiiput. Sisäpihalla komeilee veturi vuodelta 1921. Museon punatiilinen rakennus on rakennettu 1800-luvun lopussa, valkoinen osa on 1990-luvulta. Vanhan rakennuksen torniin voi kiivetä, matkalla on viihtyisä kirjasto ja ylimpänä tornissa pieni kokoustila. Intendentti Pirjo Juusela toteaa, että Salon taidemuseo tuottaa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuripalveluja lähellä salolaisia. -Salon taidemuseon toiminta tukee hyvinvointia. Vaikeina aikoina, jolloin on paljon työttömyyttä, taidemuseoiden, kirjastojen ja muiden vapaa-aikaan liittyvien palvelujen merkitys korostuu, Juusela sanoo. 6.1.2013 asti Salon taidemuseossa on esillä näyttely Metsien miehet. Näyttelyssä puuveistokset istuvat metsäaiheisen taiteen syliin. Tästä syntyy useiden taiteilijoiden teoksista koottu satumaailma. Mukana ovat Hannes Autere, ITE-taide ja nykytaiteen kärkinimiä. Tässä näyttelyssä metsää vartioivat pöllöt pöllö on viisauden ja filosofian symboli. maakunnan mansikkapaikka Veturitalli skapar välmående i Salo Över hundraåriga Veturitalli i Salo är i dag en pigg oas för konst i Salo centrum. I det forna lokomotivstallet finns ett konstmuseum där man ordnar 4-5 utställningar per år, konserter, föreläsningar och populära konstverkstäder för barn. Konsten kommer väl till sin rätt under de höga taken, mellan den historiska byggnadens vita tegelväggar. Om husets ursprung minner bl.a. svarta gångjärn i dörröppningarna och stora svarta skorstenar i taket, där lokens rök leddes ut. På innergården stoltserar ett lokomotiv från år 1921. Den röda tegelbyggnaden är byggd i slutet av 1800-talet, den vita i slutet av 1990-talet. Man kan klättra upp i det gamla tornet - på vägen hittar man ett trivsamt bibliotek och högst upp i tornet ett litet mötesrum. Enligt intendent Pirjo Juusela stöder Salos konstmuseum välmåendet bland saloborna, speciellt i tider av arbetslöshet är förmånliga fritidstjänster viktiga, säger hon. I konstmuseet visas till den 6.1.2013 utställningen Metsien miehet, där träskulpturer förenas med övrig konst med skogstematik. I utställningen medverkar nutidskonstens toppnamn och ugglor spelar en central roll. Paavo Halonen, Laokoon 2009, näyttely Metsien miehet 10 viiri viiri 11
Kuntavaalit ovat myös maakuntavaalit Lokakuisten kuntavaalien lähestyessä Varsinais-Suomen liitto haluaa muistuttaa kuntavaaliehdokkaita maakunnallisesta vaikuttamisesta. Liitossa on laadittu tuore esite kuntavaaliehdokkaille. Siinä kerrotaan maakunnan liiton tehtävistä ja toiminnasta sekä luottamushenkilöiden mahdollisuuksista vaikuttaa maakunnan kehitykseen. Esitteet toimitetaan puolueiden piiritoimistoihin jaettavaksi ehdokkaille. Esitettä voi myös tilata Varsinais-Suomen liitosta. teksti Leena Telkkinen Mitä EU-rahoilla on saavutettu? Central Balticin hankkeisiin tutustuttiin Tallinnassa. Euroopan yhteistyölle omistettua European Cooperation Day -tapahtumaa vietettiin syyskuussa eri puolilla Eurooppaa. Varsinais-Suomen liiton hallinnoima Central Baltic INTER- REG IV A 2007 2013 -ohjelma järjesti 18. 9. Tallinnassa ja sen lähiympäristössä bussikierroksen, jossa päästiin tutustumaan EU-rahoilla toteutettujen hankkeiden tuloksiin. Kutsuvieraille ja medialle suunnatun kierroksen aikana tutustuttiin tallinnalaiseen kouluun Kuristiku gümnaasiumiin, jossa kuultiin, miten Safe and Active Schoolday -hankkeen yhteistyön tuloksena Turun ja Tallinnan koulut ovat omaksuneet uusia käytäntöjä toisiltaan. Välituntikulttuurin eroavaisuudet ovat tulleet selvästi esille, sillä Tallinnassa oppilaat pysyttelevät välitunnit sisällä, kun taas Turussa välitunti vietetään ulkona. Yhteistyön tuloksena koulujen oppilaille on järjestetty välkkis-koulutuksia, joissa oppilaat ovat oppineet järjestämään yhteisiä aktiviteetteja koulutovereilleen. Oppilaat ovat päässeet myös kokeilemaan naapurimaan välituntikäytäntöä: Turussa voi välillä viettää välitunnin sisällä, kun taas tallinnalaiset oppilaat pääsevät kokeilemaan ulkoaktiviteetteja. Hankkeen myötä koulut ovat saaneet pelejä ja leikkivälineitä, jotka aktivoivat oppilaita liikkumaan. Kyseiset välinepaketit on räätälöity koulujen tarpeen mukaan. Lammastalous tuo työtä saaristoon Toisena tutustumiskohteena oli Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva Saen lammastila, jossa tutustuttiin Knowsheephankkeeseen. Lammastalouteen keskittyvä hanke tuo työpaikkoja saaristoon, sillä lammastuotteiden tuotannon, prosessoinnin ja markkinoinnin myötä alueen väestöllä on mahdollisuus hyödyntää laajemmin tätä perinteistä elinkeinoa. Saen KUNTAVAALIT OVAT MYÖS MAAKUNTAVAALIT pilottitilalla nähtiin hankkeen arkea käytännössä. Laiduntamiseen ja tutkimukseen keskittyvällä lammastilalla oli kiinnostavaa seurata, miten koiria käytettiin apuna paimentamisessa laumanvartijoina. Kyseisen maremmano-abruzzese-koirarodun ainoat lajiyksilöt koko Virossa ovat juuri Saen lammastilalla. Päivä koettiin antoisaksi ja osallistujilta saatiin hyvää palautetta tapahtumasta. Bussikierros toi EU-rahoilla toteutettavien hankkeiden tulokset konkreettisesti esille, ja vieraat saattoivat havaita, että omat lähialueet saavat paljon hyötyä EU:sta yhteistyöohjelmien myötä. Samaan aikaan bussikiertueen kanssa Tallinnan AHHAAtiedekeskuksessa avattiin valokuvanäyttely Central Baltic -ohjelman hankkeista. Näyttelyn kuvat havainnollistavat, miten hankkeiden toimet liittyvät ihmisten arkeen eri puolilla Itämerta. Älykkäästi kohti talvea Brysselin syyskausi on alkanut ja ihmiset palanneet lomiltaan työpöytiensä ääreen. Kaupunki on siirtynyt elokuun huopatossutehtaan hiljaisuudesta takaisin normaaliin arkeen. Koulut ovat alkaneet syyskuun ensimmäisellä viikolla ja aamuiset liikenneruuhkat muistuttavat siitä, ettei kaupunkirakennetta ole suunniteltu näin suurelle automäärälle. Tänä syksynä tilannetta vaikeuttaa myös se, että toinen kaupunkiin johtavista päätunneleista on suljettu korjaustöiden vuoksi. Brysseliin syyskuussa matkaavien onkin hyvä varata matkantekoon riittävästi aikaa. Tuleva syksy alkaa samalla tavoin kuin neljä edellistäkin: EUkeskustelua dominoi yksi teema ylitse muiden, talouskriisi. Tämä teema tulee pysymään vielä pitkään keskustelun keskiössä, mutta toivottavasti käänne parempaan nähtäisiin tämän syksyn aikana. Toivottavasti myös Euroopan keskuspankin antama ilmoitus siitä, että se alkaa ostaa euroalueen velkakirjoja jälkimarkkinoilta ilman rajoituksia, vaikuttaisi mahdollisimman tehokkaasti eurokriisiin taittumiseen ja markkinoiden rauhoittumiseen. Tulevan syksyn aikana edistetään useita EU:n rahoitus- ja ohjelmakauden 2014-2020 asioita. EU:n budjetti kokonaisuudessaan on työn alla ja EU-puheenjohtajamaan Kyproksen kunnianhimoisena tavoitteena on saada vietyä budjettikehys mahdollisimman rivakasti eteenpäin. Jää nähtäväksi, kuinka vahvasti talouskriisi heijastelee tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin. EU:n, sen jäsenmaiden ja alueiden kilpailukyvyn edistämiseen liittyvissä tulevaisuuden tavoitteissa ja strategioissa käytetään paljon sanaa älykäs. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi älykäs hallinto, Määritetään ne toimialat, joiden suhteen maakunnalla on eniten potentiaalia. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö european.office@turku.fi älykäs kasvu ja älykäs erikoistuminen. Mutta mitä älykkyydellä (smart) näissä yhteyksissä tarkoitetaan? Älykäs kasvu pohjautuu EU:n 2020-kasvustrategiaan, jossa tavoitellaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Tavoitteina ovat mahdollisimman korkea työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus perustuen uusimman tiedon ja teknologian soveltamiseen tavalla, joka ottaa myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat huomioon. Alue- ja paikallishallinnon näkökulmasta erityisen kiinnostava on älykkään erikoistumisen näkökulma, joka liittyy tulevien rakennerahasto-ohjelmien laatimiseen. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa sitä, että osana tulevaan rakennerahastokauteen 2014-2020 valmistautumista jäsenvaltioiden ja alueiden tulee laatia älykkään erikoistumisen strategia. Strategiassa määritetään ne toimialat, joiden suhteen alueella/maakunnalla on eniten potentiaalia ja joihin alueella tullaan vuosina 2014-2020 keskittymään ja investoimaan. Kyse ei ole vain alueellisten lippulaivahankkeiden ja vahvimpien sektorien määrittelystä, vaan kokonaisvaltaisesta ja systemaattisesta alueellisen innovaatioympäristön analysoinnista, kehittämisestä ja vahvistamisesta. Meneillään oleva Turun seudun innovaatiopolitiikan kehittämistyö tukee erinomaisesti myös näitä älykkään erikoistumisen tavoitteita. Kylmän ja sateisen kesän jälkeen Belgiassa on nautittu aurinkoisesta ja lämpimästä alkusyksystä. Muistot Suomen kesälomasta, kesäpäivistä ja kimaltavista luonnon vesistä siivittävät mielen syksyn askareisiin ja kiireisiin. 12 viiri viiri 13
teksti Aleksis Klap Tuulivoimakaavan luonnos sai hyvän vastaanoton kunnissa Kasitien kehittämisessä valoa näkyvissä teksti Janne Virtanen Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaava tuulivoimasta etenee. Kaavaluonnoksen tuulivoimaloiden aluerajaukset osoittavat alueita, joilla tuulivoimatuotanto voidaan järjestää suurissa, vähintään kymmenen voimalaa käsittävissä kokonaisuuksissa. Kohdemerkinnöin osoitetaan muita, pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Tuulivoimaloiden alueita kaavaluonnoksessa on 24 kpl ja kohteita 17 kpl. - Varsinais-Suomen kunnat ovat suhtautuneet tuulivoimaan ja tehtyyn kaavaluonnokseen positiivisesti, sanoo Varsinais-Suomen liiton suunnittelija Aleksis Klap. Nyt luonnosvaiheessa olevaan tuulivoimakaavaan on merkitty tuulivoimaloiden alueet ja energiahuollon kohteet, jotka eivät ole ristiriidassa muiden kaavamerkintöjen kanssa. Erillisiä alueita, joilla tuulivoimatuotantoa ei voida toteuttaa, ei merkitä. Näitä ovat ne alueet, jotka sijaitsevat alle 600 metrin etäisyydellä asutuksesta, valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä luonnonsuojeluun osoitetut alueet. Maakuntakaavaan merkittyjen alueiden ulkopuolelle ei siten voida rakentaa merkittäviä tuulivoimaloiden kokonaisuuksia, koska ne olisivat maakuntakaavan vastaisia. Maakuntakaavan merkintöjen mitoituksessa on varauduttu siihen, että niillä pystytään toteuttamaan maakunnan ilmastoja energiastrategian vuodelle 2020 osoitetut tavoitteet ja myös vuoden 2020 jälkeiset tavoitteet. Alueiden määrässä on huomioitu myös maakuntakaavan yleispiirteisyyden vaikutus, jonka perusteella on todennäköistä, että osa alueista jää toteutumatta (esimerkiksi selvityksissä havaittavat suojelutarpeet) tai toteutuvat suunniteltua pienempänä (esimerkiksi maanomistuksen vaikutus). Kaikkien alueiden osalta tulee tarkemman suunnittelun ja kuntakaavoituksen yhteydessä tehdä lisäselvityksiä, joissa tuulivoimapuistojen yksityiskohtaiset vaikutukset tarkentuvat esimerkiksi voimaloiden sijoittumisen ja tielinjojen varmistuttua. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden sijainteja, joten kaikkiin vaikutuksiin ei voida ottaa kantaa vielä maakuntakaavavaiheessa. Merkittyihin alueisiin liittyvillä selvityksillä ja kuulemiskierrosten avulla tullaan varmistumaan siitä, että yksittäiset alueet ovat toteuttamiskelpoisia kuntakaavoituksen ja lisäselvitysten avulla. - Usealle kaavaluonnokseen merkitylle alueelle ollaan jo suunnittelemassa tuulivoimatuotantoa toimijoiden taholta, Aleksis Klap kertoo. 44 lausuntoa ja 26 mielipidettä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 7.5. - 15.6.2012, jolloin siitä pyydettiin lausuntoja ja mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 44 lausuntoa ja 26 mielipidettä. Lausunnoissa huomiota on kiinnitetty rakentamistapamenettelyyn alueilla kaavan valmistuttua eli käytännössä suunnittelutarveratkaisun käyttöön maakuntakaavan merkityillä alueilla. Myös tehtyjen selvitysten riittävyyteen ja tarpeellisiin jatkoselvityksiin on esitetty näkemyksiä. Tuulivoimateemaa käsittelevät viranomaiset pitivät myös tärkeänä sitä, että heille annetaan alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä mahdollisuus lausunnon antamiseen ja tuulivoimatoiminnan vaikutusten arviointiin omaan erityisalaansa liittyen. Mielipiteissä eniten huomiota on kiinnitetty tuulivoimaloiden lähialueelle aiheuttamiin häiriöihin kuten meluun, välkkeeseen, vilkkumiseen ja toiminnasta aiheutuviin maisemahaittoihin. Muutamissa mielipiteissä on kiinnitetty huomiota myös elinkeinojen harjoittamiselle mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin sekä vaikutusten arviointiin naapurimaakuntien puolelle. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan yleisten tavoitteiden toteutumista kohti hiilineutraalia maakuntaa sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavan merkinnöillä osoitetaan sellaisia toimintoja, joilla on ylikunnallisia, seudullisia, maakunnallisia tai valtakunnallisia vaikutuksia. Tuulivoimateeman osalta kaavan tehtävänä on tuulivoimarakentamisen ohjaaminen maakunnan alueella parhaiten soveltuville alueille. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi ei sisällä valtuutta käynnistää Turku - Pori -yhteysvälin parantamista valtatiellä 8. Jotta nelikaistaistus välillä Raisio - Nousiainen saadaan rakennettua tällä vuosikymmenellä, edellyttää se rakentamistöiden aloittamista Maskussa viimeistään vuoden 2013 lopulla. Maskun pohjavesialueiden ympäristöluvan raukeaminen asettaa rakentamiselle tiukan takarajan. Varsinais-Suomen liitto yhdessä Satakuntaliiton kanssa on vaatinut koko Turku - Pori -yhteysvälihankkeen (215 milj. euroa) käynnistämistä vuonna 2013. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälille luvattiin 100 milj. euroa tällä hallituskaudella. Loppuosa hankekokonaisuudesta sisältyy selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan jääden toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella. ensi keväänä tulee saada valtuus käynnistää hanke. Raisio-Nousiainen saa neljä kaistaa Vaikka hanke ei sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen, on asian valmistelu tämän syksyn aikana edennyt. Liikennevirasto on selonteon mukaisesti arvioinut tiesuunnitelmat uudelleen. Molemmat maakunnat, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen ELY -keskus ovat päätyneet yhteiseen näkemykseen yhteysvälihankkeen toteuttamisesta. Selonteon mukaisesti tällä hallituskaudella käynnistetään Raisio - Nousiainen välin nelikaistaistaminen, tehdään pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimia Nousiainen - Rauma välillä ja joitakin parantamistoimia Rauma - Pori välillä. Loppuosa yhteysvälihankkeesta käynnistetään seuraavalla hallituskaudella. Tämä vaatii tässä tilanteessa käynnistysvaltuutta ja ensimmäisten vuosien määrärahasta päättämistä lisätalousarviossa, jotta ympäristölupa ei vanhene Maskussa helmikuussa 2014. Viimeistään ensi keväänä siis tulee saada valtuus käynnistää hanke. Mm. elinkeinovaikutusten osalta hankkeen käynnistäminen ja sen kautta alueelle ja sen toimijoille välittyvä viesti suosisi asiasta päättämistä mahdollisimman nopealla aikataululla. Useat merkit ovat nyt siihen suuntaan, että hanke lopultakin käynnistyy. Viime metreillä ote ei saa herpaantua ja työ on tämänkin osalta vietävä maaliin saakka. Liikenneministerin viimeisin päätös palauttaa yhteysvälihankkeen suunnitelmat Liikennevirastolle uudelleen arvioitavaksi on takaisku koko hankkeelle. - Toivottavasti voimme kuitenkin seuraavassa Viirissä todeta kasitien kehittämisen olevan toteuttamisputkessa ja lähdemme edistämään muita maakunnalle tärkeitä liikennehankkeita, toteaa Varsinais-Suomen liiton vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. 14 viiri viiri 15
Liitto on mukana Turun kirjamessuilla 5. - 7.10. Varsinais-Suomen liitto osallistuu tänä vuonna neljännen kerran Turun kansainvälisille kirjamessuille 5. - 7.10.2012. Osasto on sama kuin ennen eli A-hallin osasto 35. Osastolla esitellään liiton toimintaa ja tehdään maakunnan vahvuuksia tunnetuksi. Jaossa ovat liiton uudet esitteet ja julkaisut. Myynnissä on Varsinais-Suomen kulttuuri- ja vanha rakennuskanta - sekä Varsinais-Suomen historia -sarjojen kirjoja. Lisäksi osastolta voi ostaa myös suosittuja Kuhankuonon retkeilykarttoja ja Varsinais-Suomen vaakunasomisteisia isännänviirejä. Aikuisille ja lapsille järjestetään osastolla leikkimielinen kysely. Kaikki kyselyyn vastanneet saavat valita itselleen pikapalkinnon. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan messujen loputtua ruokakori, jossa on maukkaita lähiruokatarvikkeita Varsinais-Suomesta. Nuorten oikeudet Nuorten syrjäytyminen on sekä rahallisesti että inhimillisesti kallista. Nuorisotakuu lupaa nuorelle työttömälle opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan kolmessa kuukaudessa. Nuorisotakuuta esitellään Turun Hansatorilla 25.10. Nuorten hyvä tulevaisuus on meidän kaikkien etu - ja vastuu. Uusikaupunki Pieni kaupunki näyttää koko valtakunnalle, miten joustavuudella ja osaamisella saadaan autotehtaalle tilaus autojätti Mercedekseltä ja hyödynnetään bioenergiaa. Uusikaupunki valittiin tänä vuonna toista kertaa peräkkäin Suomen yrittäjien kyselyssä maan yritysmyönteisemmäksi kunnaksi. Hyvä Uki! Kirjat Syksy ja lukeminen kuuluvat yhteen. Turun kansainvälisillä kirjamessuilla teemoina ovat Espanja ja Rauma. Varsinais-Suomen liiton omalla osastolla (A35) nostetaan esille mm. herkullista lähiruokaa ja juomaa. Tervetuloa! teksti Sanna Jokela Paikkatieto voi olla parhaan marjapaikan jakamista 10-vuotias Lounaispaikka juhli Turun virastotalossa 20. syyskuuta. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9. keräsi yhteen lähes 120 paikkatietoasioista kiinnostunutta kuulijaa Lounaispaikan 10-vuotisjuhlaseminaariin Turun virastotalolle. Innokkaan yleisön lisäksi paikalla oli Lounaispaikka-verkoston johtoa sekä hyviä esiintyjiä. Maakuntajohtajan Juho Savon avauksessa paikkatieto näyttäytyi arkipäiväisenä esimerkkinä lakanpoiminnasta. Haluanko antaa sosiaalisen median avulla kaikille tarkan sijainnin löytämästäni lakkapaikasta? - Teknologia sen sallisi, mutta käyttäjänä mietin asiaa vielä, pohti Savo. Paikkatietopäivä perinteisesti peilaa alan nykytilannetta ja tuo esille ajankohtaisia asioita. Aamupäivän esitysten paikkatietoinfrastruktuurista ja sähköisten palveluiden tekniikoista päästiin iltapäivällä käytännön esimerkkeihin paikkatietojen hyödyntämisestä mm. maankäytön suunnittelussa. Tärkeintä on yhteistyö Kymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia projekteja, edistyksiä ja takapakkeja. Tärkeintä on ollut yhteistyö. Tämä näkyi seminaarin ohjelmassa, jossa paikalliset ja valtakunnalliset toimijat esittelivät projektejaan ja toimintaansa. Ne kaikki liittyvät läheisesti myös Lounaispaikkaan - joko Lounaispaikka esittelee tuotettuja paikkatietoaineistoja tai käyttää kehitettyjä järjestelmiä. www.lounaispaikka.fi Förnybar energi Etapplandskapsplanen som visar de bästa platserna för vindkraftsparker går vidare. Kimitoön satsar grönt: Konstsamfundet planerar satsa 75 100 miljoner euro på en vindpark med ca 20 möllor på ön. Om möllorna byggs blir Kimitoön en stor exportör av energi. Urheilu TPS ja FC Inter jyräävät jalkapalloliigassa. Myös näinä aikoina mm. Turkuun ja Oripäähän uskalletaan suunnitella uusia urheiluhalleja. Mikä piristäisi syksyä paremmin kuin liikunta? 16 viiri viiri 17
Korhonen, Kiiski ja Virta siirtyivät eläkkeelle Edunvalvonnassa pitää tuntosarvien olla ulkona. teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva markku koivumäki Pirjo Virta ja Raimo korhonen Varsinais-Suomen liiton työntekijät Raimo Korhonen, Pirjo Virta ja Paula Kiiski ovat siirtyneet eläkkeelle. Pirjo Virta hoiti toimistoapulaisen ja myöhemmin sihteerin tehtäviä liitossa kokonaiset 42 vuotta. Hän tuli Lounais- Suomen seutukaavaliittoon vuonna 1970. Vuodesta 1993 työt ovat jatkuneet Varsinais-Suomen liitossa maankäytön osaamisryhmässä. Raimo Korhonen aloitti Varsinais-Suomen maakuntaliitossa vuonna 1987. Varsinais-Suomen liitossa hän hoiti yhteyksiä kuntiin kuntapalvelujohtajana ja kunta-asiamiehenä. Paula Kiiski toimi Varsinais-Suomen liiton taloussihteerinä vuodesta 1999, viime vuonna nimike muuttui talouspäälliköksi. Liiton väki toivottaa Pirjolle, Raimolle ja Paulalle iloisia ja rentouttavia eläkepäiviä! Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen jäi lokakuun alusta vuodeksi vuorotteluvapaalle. Edunvalvontajohtajan sijaisuutta hoitaa vuoden päivät liiton maakuntainsinööri Janne Virtanen. Janne Virtanen, mitkä ovat mielestäsi tämän vuoden aikana Varsinais-Suomen kolme tärkeintä edunvalvontakohdetta? - Kun olen viime vuodet tehnyt töitä liikenneasioiden kanssa, niin päällimmäisenä mielessäni on tietysti kasitien kehittäminen. Liikennesektorilla muutenkin riittää toteuttamattomia kehittämistoimia. Telakkaklusterimme kilpailukyvystä tulee pitää huolta. Samoin rakennemuutokseen liittyy valvottavaa. Neljäntenä en voi olla mainitsematta Itämeren, erityisesti Saaristomeren tilan parantamista. Millä tavalla edunvalvontatyötä kannattaa tehdä? - Vaikuttamistyössä on harvoin lottovoittoja tarjolla. Työ on pitkäjänteistä ja mahdolliset tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Maakunnallista edunvalvontaa on tehty ja tulee jatkossakin tehdä laajassa yhteistyössä alueemme toimijoiden kanssa. Edunvalvonnassa pitää tuntosarvien olla todella ulkona, runsas etukeno takaa riittävän aikaisen reagoinnin. Entinen kilpasuunnistaja uskoo edunvalvonnassa sitkeyteen Uskotko, että hankkeilla on mahdollisuus menestyä? - Uskonko omaan työhöni? Totta kai! Kilpailu on kuitenkin kovaa ja työtä riittää. Meillä on erityisen hieno maakunta ja tavoitteemme on tehdä siitä entistä parempi! Onko sinulla henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka sopivat edunvalvontajohtajan tehtävään? - Kilpasuunnistajataustan omaavana vahva tavoiteasetanta ja korkea motivaatio sekä kestävyysurheilijan pitkäjänteisyys kuvaavat minua hyvin. Näitä ominaisuuksia olen käyttänyt työelämässä tähänkin asti. Uskon, että ne sopivat hyvin myös edunvalvontajohtajan tehtävään. Minkälaista elämää vietät työn ulkopuolella? - Asumme vaimoni ja kahden pienen poikamme kanssa Paimiossa, maakuntamme pienessä rauhallisessa maalaiskaupungissa. Paimiosta löytyy riittävät peruspalvelut tarpeisiimme. Varsinaissuomalainen jokilaaksomaisema avautuu ikkunoista ja lenkkipolut alkavat tontin kulmalta. Fyysistä kuntoa pidän yllä aktiivisesti kuntoilemalla. Suunnistus kilpailumuotona on jäänyt taka-alalle, mutta lajin parissa edelleen aktiivisesti toimin. Harrastuspuolella suuri tavoite on vuoden 2015 Jukolan viestin järjestelyt maakunnassamme. Paula Kiiski Erika Niskasaari on maankäytön uusi sihteeri Erika Niskasaari on uusi sihteerivoima Varsinais-Suomen liitossa. Hän työskentelee maankäytön yksikössä Pirjo Virran siirryttyä eläkkeelle. Erika on valmistunut tradenomiksi ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Ennen siirtymistään liiton palvelukseen hän työskenteli Nousiaisten kunnassa yleishallinnon toimistosihteerinä. Liitossa Niskasaaren työtehtävinä ovat maankäytön ja ympäristön osaamisryhmän sihteerin tehtävät sekä lausuntoasiakirjahallinto. - Olen päässyt liitossa aloitettuani paremmin tutustumaan maakuntamme toimintaan ja kehittämiseen. Olen viihtynyt hyvin, työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja työympäristö mukava, Erika sanoo. - Asun Nousiaisissa avomieheni ja poikani kanssa. Aikaa vietämme paljon omakotitalomme rakennustyömaalla. Harrastuksiin kuuluvat sienestys ja lenkkeily. 18 viiri viiri 19
Varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland