Komission lausunto Bulgarian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi



Samankaltaiset tiedostot
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0230/1. Tarkistus. Sophia in t Veld ALDE-ryhmän puolesta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto)

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

DGC 2A. Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN EU:N JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Komission lausunto Viron hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Komission lausunto Liettuan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

6146/12 HKE/phk DG K

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

C Unionin yleisen tuomioistuimen oikeudenkäyntitilastot

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

UE-MD 1103/15 HKE/phk 1 DGC 2A

Coreperia pyydetään suosittelemaan neuvostolle, että se hyväksyisi tämän ilmoituksen liitteessä olevat neuvoston päätelmät.

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

DGC 2A EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO. Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) Tulliasioiden alakomitea UE-GE 4652/15

EUROOPAN PARLAMENTTI

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0418(NLE)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Hanke: asiakirjojen julkisuuteen sovellettava jäsenvaltioiden lainsäädäntö

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Transkriptio:

Komission lausunto Bulgarian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Bulgarian suhteet Historiallinen ja geopoliittinen tausta Bulgarian kanta Euroopan unioniin Sopimussuhteet Liittymistä valmisteleva strategia Kauppasuhteet Yleisarvio B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Poliittiset arviointiperusteet 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentin toiminta Toimeenpanovallan rakenne Toimeenpanovallan toiminta Tuomiovallan rakenne - 2 -

Tuomiovallan toiminta 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu 1.3 Yleisarvio 2. Taloudelliset arviointiperusteet 2.1 Taloudellinen tilanne Tausta Vapauttaminen Vakauttaminen Rakennemuutos Rahoitusala Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys 2.2 Talous jäsenyyden näkökulmasta Johdanto Toimiva markkinatalous Edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista Näkymät ja tärkeimmät tavoitteet 2.3 Yleisarvio - 3 -

3. Edellytykset täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet 3.1 Rajattomat sisämarkkinat Neljä vapautta Yleinen toimintaympäristö Tavaroiden vapaa liikkuvuus Pääomien vapaa liikkuvuus Palveluiden vapaa liikkuvuus Henkilöiden vapaa liikkuvuus Yleisarvio Kilpailu 3.2 Innovaatiot Tietoyhteiskunta Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso Tutkimus ja teknologinen kehittäminen Televiestintä Audiovisuaalinen ala 3.3 Taloutta ja verotusta koskevat kysymykset Talous- ja rahaliitto Verotus Tilastot 3.4 Politiikat eri aloilla Teollisuus Maatalous Kalastus Energia Liikenne - 4 -

Pienet ja keskisuuret yritykset 3.5 Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Työllisyys ja sosiaaliset kysymykset Aluepolitiikka ja koheesio 3.6 Elämänlaatu ja ympäristö Ympäristö Kuluttajansuoja 3.7 Oikeus- ja sisäasiat 3.8 Ulkosuhteisiin liittyvä politiikka Kauppa ja kansainväliset taloussuhteet Kehitysyhteistyö Tulli Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 3.9 Varainhoitoa koskevat kysymykset Varainhoidon valvonta Vaikutukset yhteisön talousarvioon - 5 -

4. Hallintojärjestelmän kyky soveltaa yhteisön säännöstöä 4.1 Hallinnon rakenteet 4.2 Hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyky 4.3 Yleisarvio C. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT Liitteet Parlamentin kokoonpano Yhtenäismarkkinat: Valkoisessa kirjassa vahvistetut toimenpiteet Tilastotiedot - 6 -

A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Bulgaria jätti hakemuksensa Euroopan unionin jäsenyydestä 14 päivänä joulukuuta 1995, ja ministerineuvosto päätti 29 päivänä tammikuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklan mukaisen menettelyn täytäntöönpanemisesta; tässä artiklassa määrätään komission kuulemisesta. Edellä sanotun huomioon ottaen komissio antaa tämän lausunnon vastauksena Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön antaa lausunto mahdollisimman nopeasti vuoden 1996 maaliskuussa alkaneen hallitusten välisen konferenssin päätyttyä vuoden 1997 kesäkuussa. Lausunnon taustaa Bulgarian jättämää jäsenyyshakemusta käsitellään samanaikaisesti yhdeksän muun assosioituneen maan hakemuksen kanssa. Bulgarian liittyminen Euroopan unioniin on nähtävä osana historiallista kehitystä, jossa Keski- ja Itä-Euroopan maat pääsevät yli 40 vuotta kestäneestä maanosan kahtia jakautumisesta ja liittyvät unionin luomaan rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueeseen. Kööpenhaminassa vuoden 1993 kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki seuraavat päätelmät: Jäseniksi haluavista Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneista maista tulee unionin jäseniä. Liittyminen tapahtuu heti, kun maa kykenee täyttämään jäsenyydestä koituvat velvoitteet täyttämällä taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Jäsenyys edellyttää seuraavaa: hakijamaassa on vakaat toimielimet, jotka takaavat kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun, toimivan markkinatalouden olemassaolo ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimista unionissa, kyky vastata jäsenyyden mukanaan tuomiin velvoitteisiin, mukaan lukien poliittisen, talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. Unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä Euroopan yhdentymisen vauhdin pysyessä ennallaan on myös tärkeä seikka sekä unionin että hakijamaiden yhteisen edun kannalta. Tässä julistuksessa esitettiin poliittiset ja taloudelliset arviointiperusteet Keski- ja Itä- Euroopan assosioituneiden maiden unioniin liittymistä koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto viittasi liittymistä valmistelevan strategian yhteydessä tarpeeseen luoda sellaiset edellytykset, jotka mahdollistavat hakijamaiden asteittaisen ja sopusointuisen integroitumisen erityisesti markkinatalouden kehittämisen, - 7 -

hakijamaiden hallinnollisten rakenteiden mukauttamisen, ja vakaan taloudellisen ja valuuttapoliittisen ympäristön luomisen avulla. Lausunnossaan komissio käsittelee Bulgarian jättämää hakemusta erikseen, mutta samojen arviointiperusteiden mukaisesti kuin muitakin hakemuksia, joista se antaa lausunnon samanaikaisesti. Kyseinen menettelytapa noudattaa Madridissa kokoontuneen Eurooppaneuvoston ilmaisemaa toivomusta hakijamaiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Yksittäisten lausuntojen lisäksi komissio antaa neuvostolle erikseen Agenda 2000 -tiedonantonsa yhteydessä yleisarvioinnin liittymistä koskevista hakemuksista ja suositukset unionin onnistunutta laajentumista koskevaksi strategiaksi. Samanaikaisesti komissio antaa arvioinnin laajentumisen vaikutuksista unionin politiikkaan. Lausunnon sisältö Lausunnon rakenteessa otetaan huomioon Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppaneuvoston tekemät päätelmät. Siinä: kuvataan Bulgarian ja unionin tähänastisia suhteita erityisesti assosiaatiosopimuksen puitteissa, eritellään tilanne Eurooppa-neuvoston esittämien poliittisten edellytysten osalta (demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, vähemmistöjen suojelu), arvioidaan Bulgarian tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Eurooppa-neuvoston esittämien taloudellisten edellytysten osalta (markkinatalous, kyky selviytyä kilpailupaineesta), käsitellään kysymystä Bulgarian kyvystä omaksua jäsenyyden mukanaan tuomat velvoitteet, toisin sanoen unionin säännöstö sellaisena kuin se on ilmaistu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sekä johdettu oikeus ja unionin politiikat, ja arvioidaan lopuksi yleisesti Bulgarian tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä unionin jäsenyyttä koskevien edellytysten osalta ja annetaan liittymisneuvotteluja koskeva suositus. Arvioidessaan Bulgariaa taloudellisilla perusteilla ja sen kykyä omaksua säännöstö komissio teki myös tulevaisuutta koskevan arvioinnin; komissio on pyrkinyt arvioimaan Bulgarian kohtuudella odotettavissa olevan kehityksen tulevien vuosien aikana ennen sen liittymistä unioniin ottaen huomioon sen, että myös säännöstö kehittyy jatkuvasti. Tämän vuoksi ja ennakoimatta liittymisen varsinaista ajankohtaa lausunto käsittää noin viiden vuoden keskipitkän aikavälin. Lausuntoa valmistellessaan komissio on saanut runsaasti tietoa Bulgarian tilanteesta Bulgarian viranomaisilta sekä hyödyntänyt monia muita tietolähteitä, mukaan lukien jäsenvaltiot ja useat kansainväliset järjestöt. - 8 -

b) Euroopan unionin ja Bulgarian suhteet Historiallinen ja geopoliittinen tausta Bulgaria, joka rajoittuu Mustaanmereen idässä, Tonavaan pohjoisessa ja vuoristoihin Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian rajoillaan, on pinta-alaltaan 111 000 km 2 ja väkiluvultaan 8,3 miljoonaa. Bulgarian valtio on ollut olemassa vuodesta 681, ja Bulgaria on merkittävällä tavalla edistänyt slaavilaisen kulttuurin kehittymistä. Bulgaria itsenäistyi osmanien valtakunnasta 1878, ja vuoteen 1946 se oli perustuslaillinen monarkia. Bulgaria osallistui ensimmäiseen Balkanin sotaan vuonna 1912 osmanien valtakuntaa vastaan ja seuraavana vuonna toiseen Balkanin sotaan, jossa se menetti huomattavan osan alueestaan. Bulgaria liittoutui Saksan kanssa ensimmäisessä maailmansodassa, mutta menetti lisää maa-alueita sodan ratkaisuissa. Bulgaria oli jälleen pitkään liittoutuneena Saksan kanssa toisessa maailmansodassa; se vastusti kuitenkin menestyksellisesti juutalaisten pakkosiirtoja alueeltaan. Vuonna 1944 Bulgaria siirtyi liittoutuneiden joukkoihin. Kaksi vuotta myöhemmin maan sotaa edeltävät rajat vahvistettiin uudelleen. Sodan jälkeen Bulgaria oli jonkin aikaa neuvostojoukkojen miehittämä. Syyskuussa 1946 kansanäänestyksen jälkeen monarkia lakkautettiin ja Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi. Kommunistinen puolue oli ottanut maassa täyden vallan. Vuonna 1956 Todor Zhivkov tuli valtaan, jota kesti runsaat 30 vuotta. Erittäin keskittynyt talouspolitiikka antoi etusijan kansallistetulle teollisuudelle, mikä johti nopeasti teollisuuden osuuden kasvuun kansantaloudessa. Maatalouteen määrättiin kollektiivit ja osuuskunnat järjestettiin uudelleen maatalousteollisiksi suuryksiköiksi. Vuodesta 1970 lähtien talouskasvu hidastui ja pysähtyi täysin1980-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 1989 marraskuussa kommunistien valta Bulgariassa romahti. Siirtyminen demokratiaan, muiden entisten kommunistimaiden vastaavan kehityksen innoittamana, oli nopea ja rauhanomainen. Todor Zhivkov syrjäytettiin virasta, ja väliaikainen hallitus johti maata sen sodan jälkeen ensimmäisiin vapaisiin vaaleihin. Sittemmin Bulgarian poliittisessa elämässä on ollut toistuvia hallitusmuutoksia ja se on keskittynyt kahteen leiriin, mutta perustuslaillista järjestystä on noudatettu, eikä väkivaltaisuutta ole esiintynyt. Kesäkuussa 1990 pidetyt vaalit voitti Bulgarian sosialistinen puolue (BSP), kommunistipuolueen seuraaja. BSP:n hallitus joutui kuitenkin talouskriisin vuoksi eroamaan marraskuussa 1990, ja sen korvasi tiettyyn ohjelmaan keskittynyt hallitus. Lokakuussa 1991 pidetyt uudet vaalit johtivat kokoomushallitukseen, jonka johdossa oli Demokraattisten voimien liitto (UDF). Tämäkin koalitio korvattiin puolueista riippumattomalla hallituksella seuraavana vuonna. Vuonna 1994 pidetyissä vaaleissa enemmistön sai BSP:n johtama hallitus, joka kuitenkin joutui uusien talousongelmien vuoksi eroamaan helmikuussa 1997, ja sen tilalle tuli väliaikainen hallitus. Presidentti Stoyanovilla, joka oli valittu kaksi kuukautta aikaisemmin UDF:n tuella, oli tärkeä tehtävä johtaa maa alkaneessa poliittisessa kriisissä uusiin vaaleihin huhtikuussa 1997, jotka toivat enemmistön UDF:lle ja sen liittolaisille. Bulgarian kanta Euroopan unioniin Kaikkien hallitusten yksimielisenä strategisena tavoitteena vuodesta 1990 on koko ajan ollut maan yhdentäminen Euroopan unioniin. Bulgarian hakemus unionin jäseneksi, jota koko kansallinen parlamentti tuki lähes yksimielisesti, jätettiin 14. joulukuuta 1995. Hakemuksen liitteenä olevassa hallituksen muistiossa todetaan: Bulgarian jäsenyys Euroopan unionissa on strateginen tavoite ja kansallista etua koskeva kysymys. Se lujittaa - 9 -

demokraattisten uudistusten tuloksia, joita on toteutettu vuoden 1990 alusta, ja se on niiden onnistumisen poliittinen tunnustus. Euroopan unionin jäsenyys tulee olemaan tärkeä tekijä maan talouden kehittämisessä edelleen. Demokraattisen kehityksen vakiinnuttaminen ja markkinatalouden perustaminen Bulgariaan vastaavat naapurimaiden ja koko Euroopan etua. Niillä tulee olemaan myönteinen vaikutus mantereen turvallisuuteen ja vakauteen. Bulgarian pyrkimys EU:n täysjäseneksi heijastaa maan tahtoa ja valmiutta olla toteuttamassa visiota yhdistynestä Euroopasta, jossa vallitsee rauha, turvallisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Presidentti Stoyanov vieraillessaan Euroopan parlamentissa 29. tammikuuta 1997 totesi: Haluaisin vahvistaa tämän korkea-arvoisen foorumin edessä päätöksemme kulkea tietä, joka johtaa Euroopan unioniin yhdentymiseen ja yhteisten eurooppalaisten arvojen toteuttamiseen. Tämä on Bulgarian politiikan tärkein kysymys, ja siitä on erittäin laaja yksimielisyys poliitikkojen keskuudessa. Yhteistyön kehittämisen tärkeimmät liikkeellepanevat voimat ja Bulgarian täydellisempi yhdentäminen Euroopan unioniin ovat Eurooppa-sopimuksen johdonmukainen täytäntöönpano ja unionin hyväksymä strategia assosioituneiden valtioiden valmistelemiseksi täysjäsenyyteen sekä valkoisen kirjan suositukset yhteismarkkinoihin osallistumisesta. Toukokuun 21. päivänä 1997 uusi pääministeri Kostov totesi kansalliskokoukselle pitämässään avajaispuheessa: Bulgarian Euroopan valinta on ilmaus yksimielisyydestä, joka on muotoutunut Bulgarian yhteiskunnan viimeisten seitsemän vuoden aikana kokeman pitkän ja tuskallisen vaelluksen aikana. Sopimussuhteet Euroopan yhteisön ja Bulgarian diplomaattisuhteet luotiin vuonna 1988. Kauppaa ja yhteistyötä koskeva sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 1990. Eurooppa-sopimus allekirjoitettiin 8. maaliskuuta 1993 ja se tuli voimaan 1. helmikuuta 1995. Väliaikainen sopimus, joka koskee Eurooppa-sopimuksen kauppaan liittyviä näkökohtia, tuli voimaan 31. joulukuuta 1993 ja korvasi vuoden 1990 sopimuksen. Eurooppa-sopimus on nyt Bulgarian ja Euroopan unionin suhteiden oikeusperusta. Sen tavoitteena on luoda poliittisen vuoropuhelun kehys, edistää sopimuspuolten kauppa- ja taloussuhteiden laajentamista, luoda perusta yhteisön antamalle tekniselle ja rahoitusavulle, ja toimia tarkoituksenmukaisena kehyksenä, jolla tuetaan Bulgarian asteittaista yhdentymistä Euroopan unioniin. Sopimuksen institutionaalinen rakenne luo tarvittavan järjestelmän suhteiden kaikkien kysymysten täytäntöönpanoon, hoitoon ja valvontaan. Alakomiteat tarkastelevat teknisen tason kysymyksiä. Assosiaatiokomitea korkeiden virkamiesten tasolla käy perusteellisia keskusteluja erilaisista kysymyksistä ja löytää usein ratkaisuja ongelmiin, joita syntyy sopimusta sovellettaessa. Assosiaationeuvosto tarkastelee suhteiden yleistä tilaa ja näkymiä ja antaa mahdollisuuden tarkastella Bulgarian edistymistä sen valmistautuessa liittymään unioniin. Maaliskuussa 1995 edellinen hallitus toteutti ministeriöiden välisen koordinoinnin Euroopan yhdentymispolitiikan edistämiseksi. Tähän järjestelyyn kuuluu pääministerin johtama ministerikomitea, ministeritason komitea, jonka puheenjohtajana on Euroopan yhdentymiseen liittyvistä asioista vastaava hallitussihteeri, erilaisia teknisiä työryhmiä ja Euroopan yhdentymistä käsittelevä sihteeristö. Nykyinen hallitus harkitsee muutoksia näihin järjestelyihin. - 10 -

Liittymistä valmisteleva strategia Eurooppa-sopimuksen ja valkoisen kirjan täytäntöönpano Eurooppa-sopimuksella luotu institutionaalinen rakenne on kaikilta osiltaan toimintakykyinen, ja se toimii sovitun aikataulun mukaan. Assosiaationeuvosto on kokoontunut kolmesti ja assosiaatiokomitea kahdesti. Yhdeksän monialaista alakomiteaa on perustettu, ja ne kokoontuvat säännöllisesti. Euroopan unionin ja Bulgarian parlamentaarinen sekakomitea on kokoontunut kolmesti. Täytäntöönpano-ongelmia on esiintynyt Bulgarian hyvittämisessä sopimuksen myöhäisen voimaantulon vuoksi, sovitettaessa yhteen Bulgarian vientiin sovellettavia tariffeja ja kiintiöitä Visegrad-maihin tapahtuvaan vientiin sovellettaviin tariffeihin ja kiintiöihin, ja mukautettaessa Eurooppa-sopimus Uruguayn kierroksen tuloksiin ja unionin viimeisimpään laajennukseen. Kaikki nämä ongelmat on ratkaistu. Komission vuonna 1995 julkaisemassa sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa esitetään säännökset, jotka unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava täytäntöön voidakseen soveltaa yhteisön säännöstöä sekä yksilöitiin sisämarkkinoiden toteuttamiseksi välttämättömät edellytykset (ensimmäisen vaiheen toimenpiteet), joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vastauksena näihin vaatimuksiin Bulgarian hallitus hyväksyi Strategian valkoisen kirjan suositusten täytäntöönpanemiseksi toukokuussa 1996. Tässä asiakirjassa on laaja katsaus olemassa olevaan Bulgarian lainsäädäntöön tarkasteltuna yhteisön säännöstön vaatimusten pohjalta. Siinä esitetään myös aikataulu lainsäädännön lähentämiseksi ja yksilöidään vastuulliset hallituksen toimielimet. Oikeusministeriön (jonka hiljattain muutettu uusi nimi on oikeudellisten ja Euroopan yhdentymistä koskevien asiain ministeriö) alaisuuteen on perustettu lainsäädäntöneuvosto varmistamaan lainsäädännön yhdenmukaisuus Euroopan unionin lakien ja käytäntöjen kanssa. Uusi hallitus on luvannut kansallisen strategian nopeuttaakseen valmistautumista Euroopan unionin jäsenyyteen. Bulgaria edistyy hyvin Eurooppa-sopimuksen täytäntöönpanossa. Kauppaan liittyvissä kysymyksissä on ollut vain muutamia ongelmia. Bulgarian sisäisten koordinointijärjestelmien heikkous on vaikeuttanut sopimuksen hyödyntämistä kaikilta osin, mutta uusi hallitus on sitoutunut korjaamaan nämä puutteet. Suunnitelmallinen vuoropuhelu Bulgaria on osallistunut suunnitelmalliseen vuoropuheluun, jota se pitää välineenä valmistautuessaan liittymään Euroopan unioniin. Bulgaria on esittänyt kantansa erilaisissa kokouksissa, mukaan luettuna Bulgarian liittymistä valmistelevaa politiikkaa selostava asiakirja. Phare Vuosina 1990-1995 Phare-ohjelman kokonaisbudjetti oli 476 miljoonaa ecua, ja määräraha vuodelle 1996 oli 62,5 miljoonaa ecua. Kahden viime vuoden aikana sopimusten osuus on noussut 70 prosenttiin budjetista. Uudistusten liikevoiman puuttumisen vuoksi yritysten rakennemuutoksia sekä rahoitusalaa, yksityistämistä ja maataloutta varten annettava apu on ollut vähemmän onnistunutta, mutta tämä on muuttumassa uuden hallituksen aloitettua uudistusohjelmansa. - 11 -

Kreikan kanssa tehtävää raja-alueyhteistyötä koskevan ohjelman toteuttaminen on viivästynyt huomattavasti, koska Bulgaria ei ole voinut sovittaa yhteen rakentavaa alueellista rooliaan hallinnollisten ja johtoon liittyvien toimenpiteiden kanssa. Yli 40 miljoonaa ecua on jäänyt käyttämättä, eikä vuosiksi 1996 ja 1997 ole osoitettu budjettivaroja. Osallistuminen yhteisön ohjelmiin Vuonna 1996 Bulgaria kelpuutettiin osallistumaan Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjassa mainittuihin yhteisön ohjelmiin. Keskustelut on aloitettu Bulgarian osallistumisesta Nuorten Eurooppa- ja SAVE-ohjelmiin vuodesta 1998. Socrates- ja Leonardo-ohjelmiin osallistumisen valmistelut on myös aloitettu. Kauppasuhteet Euroopan unionin ja Bulgarian taloudelliset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti kuluneiden kuuden vuoden aikana. Euroopan unionin tuonti Bulgariasta lisääntyi 260 prosenttia näiden vuosien aikana, ja oli 1,83 miljardia ecua vuonna 1995. Tärkeimmät tuotteet ovat rauta, teräs, epäjalot metallit, tekstiilit, kemian teollisuuden tuotteet ja maataloustuotteet. Euroopan unionin vienti lisääntyi 37 prosenttia kyseisenä kautena, ja oli 2,05 miljardia ecua vuonna 1995. Tärkeimmät alat ovat koneteollisuus ja laitteet, maataloustuotteet, tekstiilit ja kemikaalit. Bulgarian neljä pääkauppakumppania Euroopan unionissa ovat Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Kreikka. Kaupankäynti on vähäistä Bulgarian ja sen naapureiden välillä, jotka eivät ole unionin jäseniä. Yleisarvio Vuodesta 1989 lähtien Euroopan unionin ja Bulgarian suhteet ovat kehittyneet myönteisesti. Mitään merkittäviä poliittisia esteitä ei ole ilmennyt, vaikka Bulgarian on muutettava perustuslakiaan siten, että unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat hankkia (muuta kuin perittyä) maaomaisuutta, sekä tiukennettava rajatarkastuksiaan. Bulgarian edistyminen yhdentymisessä on kuitenkin vaikeutunut maan omien poliittisten ja taloudellisten ongelmien sekä hallintorakenteiden jatkuvan heikkouden vuoksi. Uusi hallitus on sitoutunut poistamaan näitä ongelmia. - 12 -

B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Poliittiset arviointiperusteet Kööpenhaminassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi joukon Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden liittymistä koskevia niin sanottuja poliittisia arviointiperusteita. Näiden mukaan hakijamaissa olisi oltava vakaat toimielimet, joilla turvataan demokratia, laillisuusperiaate, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittaminen ja niiden suojelu. Euroopan yhteisöjen komissio on käyttänyt useita tietolähteitä tehdäkseen siltä pyydetyn poliittisia oloja koskevan arvioinnin. Näitä tietolähteitä ovat muun muassa Bulgarian viranomaisten vastaukset komission huhtikuussa 1996 lähettämään kyselyyn, kahdenvälisten kokousten seuranta, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja komission edustuston tekemät analyysit, kansainvälisten järjestöjen (erityisesti Euroopan neuvoston ja ETYJ:n) tekemät arvioinnit ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kertomukset. Tässä analyysissä paneudutaan julkisen vallan rakenteen ja toiminnan pääasiallisiin piirteisiin sekä perusoikeuksien suojelujärjestelmiin. Siinä ei tyydytä viralliseen kuvaukseen, vaan pyritään demokratian ja oikeusvaltion todellisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä arviointi koskee tilannetta vuoden 1997 kesäkuussa. Siinä ei tarkastella yksityiskohtaisesti muutoksia, jotka ovat voineet tapahtua kommunistihallinnon sortumisen jälkeen tai joita suunnitellaan tulevaisuutta varten, vaikka aikomus uudistaa jokin ala on useimmiten otettu huomioon. Hallinnon tilanteeseen, jota käsitellään tarkemmin 4 osastossa, viitataan ainoastaan lyhyesti. 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Bulgaria hyväksyi vuoden 1991 heinäkuussa pidetyllä kansanäänestyksellä uuden perustuslain, mikä oli merkki siirtymisestä parlamentaariseen demokratiaan. Bulgarian toimielimet toimivat säännönmukaisesti; lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjät ovat varoneet toimivaltansa ylittämistä ja toimineet yhteistyössä. Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentti koostuu yhdestä kamarista - kansalliskokous - johon valitaan 240 jäsentä neljäksi vuodeksi suhteellisella vaalitavalla. Bulgariassa ei ole erityisiä sääntöjä vähemmistöjen edustuksesta parlamentissa. Viime vaaleissa parlamenttiin valittiin 15 turkkilaisen vähemmistön edustajaa. Perustuslain 99 artiklan 5 kohdan mukaisesti tasavallan presidentti voi hajottaa kansalliskokouksen, jos tämä ei voi muodostaa hallitusta. Presidentti ei voi kuitenkaan käyttää tätä oikeutta toimikautensa kolmen viimeisen kuukauden aikana. Näitä säännöksiä on sovellettu vuoden 1997 tammikuussa. - 13 -

Parlamentin jäsenet nauttivat perinteistä koskemattomuutta. Perustuslain 79 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansalliskokous voi perustaa tutkintavaliokuntia, joilla on laaja tutkintatoimivalta. Bulgariassa on monipuoluejärjestelmä, kuten käy ilmi siitä, että 34 puoluetta tai vaaliliittoa osallistui vuoden 1997 huhtikuussa pidettyihin parlamenttivaaleihin. Puolueet saavat rahoitusta valtion talousarviosta vaalikampanjoiden järjestämiseen. Bulgarian perustuslaissa kielletään puolueiden perustaminen etnisin, rodullisin tai uskonnollisin perustein. Tämä säännös ei ole kuitenkaan estänyt oikeuksien ja vapauksien liikettä (MRF), joka edustaa suurilta osin turkkilaisvähemmistön etuja, osallistumasta ilman esteitä poliittiseen elämään sekä vaaleihin. Perustuslakituomioistuin vahvisti vuoden 1996 joulukuussa, että kyseisen puolueen perustaminen ei ollut perustuslain vastaista. Lainsäädäntövalta on kansalliskokouksella. Aloiteoikeus kuuluu kansalliskokouksen lisäksi hallitukselle. Hallituksella on säädösvalta ainoastaan silloin, kun siirtämisestä säädösvallan soveltamisalaan on säädetty laissa sekä lain soveltamisen osalta. Yksittäisillä ministereillä on sama oikeus. Kansalliskokous voi päättää kansanäänestyksen järjestämisestä. Parlamentin toiminta Vuosien 1994 ja 1997 parlamenttivaalit olivat vapaat ja rehelliset, ja kummallakin kerralla valta vaihtui. Parlamentti toimii tyydyttävissä olosuhteissa: sen toimivaltaa kunnioitetaan ja oppositio osallistuu säännönmukaisesti sen toimintaan. Toimeenpanovallan rakenne Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella enemmistövaalilla viiden vuoden toimikaudeksi, jonka voi uusia kerran. Häntä avustaa samaan aikaan valittu varapresidentti. Tasavallan presidentille kuuluu valtionpäämiehen perinteinen toimivalta. Presidentti voi palauttaa parlamentin hyväksymän lain toiseen käsittelyyn. Kansalliskokous voi hylätä uudelleenkäsittelypyynnön yksinkertaisella enemmistöllä. Presidentti voidaan erottaa tehtävistään ainoastaan valtiopetoksen tai perustuslain rikkomisen tapauksessa (perustuslain 103 artikla). Kansalliskokouksen on silloin esitettävä asiaa perustuslakituomioistuimelle, joka äänestää erottamispyynnöstä. Hallitus vastaa toiminnastaan parlamentille, joka voi kaataa tämän yksinkertaisella enemmistöllä. Hallitus muodostuu pääministeristä, jonka parlamentti nimittää tasavallan presidentin ehdotuksesta. Parlamentti nimittää ja erottaa ministerit pääministerin ehdotuksesta (perustuslain 84 artikla); yksittäiset ministerit voidaan saattaa poliittiseen vastuuseen toimistaan. Maan hallinnollinen järjestelmä perustuu keskushallinnon hajautettuihin tasoihin eli alueisiin (9), joiden maaherrat vastaavat julkishallinnon toiminnan yhteensovittamisesta. Bulgarian paikallishallinnon ainoan tason muodostavat kunnat (255), joiden johtoelimet - kunnanjohtajat ja kunnanvaltuustot - valitaan neljäksi vuodeksi. Vuonna 1991 annetussa laissa säädetään kuntien toimivallasta paikallisten julkisten palvelujen hallinnossa. - 14 -

Bulgariassa ei ole julkishallinnon henkilöstöä koskevaa säännöstöä, vaikka sellaisesta säädetään perustuslaissa. Hallitus valvoo armeijaa, salaista palvelua ja poliisivoimia. Vuonna 1994 perustettiin valtion turvallisuuden kansallinen neuvosto, joka on tasavallan presidentin johtama neuvoa-antava elin. Toimeenpanovallan toiminta Keskeiset julkiset toimielimet toimivat säännönmukaisesti lukuisista ministerinvaihdoksista huolimatta (Bulgarialla on ollut 7 hallitusta vuodesta 1990). Vuoden 1996 joulukuusta vuoden 1997 tammikuuhun kestänyt poliittinen kriisi ratkaistiin perustuslaissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Vaikka paikallishallintojen itsehallinnosta säädetään perustuslaissa, tämä on edelleen rajoitettu taloudellisella tasolla, ja paikallishallinnot ovat vielä laajalti riippuvaisia valtion budjettivaroista. Uusi hallitus on sitoutunut lisäämään paikallishallintojen taloudellista ja rahoituksellista riippumattomuutta. Bulgarialla on vakavia korruptioon liittyviä ongelmia. Uusi hallitus ja uusi tasavallan presidentti ovat julistaneet, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on ensisijaisen tärkeä osa toimintasuunnitelmiaan. Julkishallinnon henkilöstöä koskevien sääntöjen puuttuminen on myötävaikuttanut hallinnon joutumiseen puoluesidonnaisen valvonnan järjestelmään, jossa vallan siirtyminen puolueelta toiselle johtaa muutoksiin hallinnon kaikilla tasoilla. Erittäin laaja harkintavalta ja toimivaltojen jaon sekavuus ovat edistäneet korruption kehittymistä. Bulgarian on näin ollen luotava avoimet julkishallinnon menettelyt erityisesti julkisten hankintojen osalta ja perustettava puolueeton ja ammattitaitoinen julkinen virkamieskunta. Salaista palvelua ei valvota riittävästi eikä parlamentti valvo sen toimintaa. Ainoa toimielin, joka vaikuttaa tässä asiassa on valtion tilintarkastusvirasto, joka vastaa salaisen palvelun toiminnan tilintarkastuksesta. Uusi hallitus on ilmoittanut aikovansa lujittaa salaisen palvelun siviilivalvontaa. Tuomiovallan rakenne Bulgarian oikeuslaitoksen riippumattomuus on taattu tietyissä määrin. Tuomarit nimitetään vakituiseen virkaansa kolmen vuoden koeajan jälkeen ja heidät voidaan erottaa ainoastaan jos he syyllistyvät rikokseen tai eivät kykene hoitamaan tehtäviään. Heidän toimiaan valvoo tuomarikunnan korkein neuvosto, joka on 25 jäsenestä muodostuva riippumaton elin (kansalliskokous valitsee 11 jäsentä, tuomarikunta valitsee toiset 11 ja korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen presidentti, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti sekä virallinen syyttäjä valitsevat kukin yhden jäsenen) ja joka vastaa myös oikeuslaitoksen talousarviosta. Presidentti nimittä korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit tuomarikunnan korkeimman neuvoston ehdotuksesta seitsemän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Tuomarit eivät voi liittyä poliittisiin puolueisiin ja he nauttivat samasta koskemattomuudesta kuin parlamentin jäsenet. Tuomarikunnan korkeimmalla neuvostolla on samanlaiset tehtävät syyttäjien suhteen kuin tuomareiden suhteen. Tasavallan presidentti nimittää virallisen syyttäjän tuomarikunnan - 15 -

korkeimman neuvoston ehdotuksesta seitsemän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Virallinen syyttäjä on lainmukaisuuden valvoja ja antaa menetelmäoppisia suuntaviivoja syyttäjille (perustuslain 126 artikla). Hallinnollisten toimien valvonnasta vastaavat yleiset tuomioistuimet, joiden päätöksistä voidaan valittaa äskettäin perustettuun korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Bulgarialla ei ole oikeusasiamiestä. Perustuslakituomioistuin muodostuu 12 tuomarista, jotka nimitetään yhdeksän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Kansalliskokous, tasavallan presidentti ja korkeimman oikeuden tuomarit nimittävät kukin neljä jäsentä. Perustuslakituomioistuin valvoo lakien ja sopimusten perustuslain mukaisuutta sekä presidentin- ja parlamenttivaaleja, ratkaisee julkisen vallan käyttäjien välisiä toimivaltakiistoja ja antaa oikeudellisesti sitovia tulkintoja perustuslain säännöksistä. Viidesosa kansalliskokouksen jäsenistä, tasavallan presidentti, hallitus, korkein hallinto-oikeus, korkein muutoksenhakutuomioistuin, virallinen syyttäjä ja joissakin tapauksissa kunnanvaltuustot voivat kääntyä perustuslakituomioistuimen puoleen. Kansalaiset eivät voi suoraan saattaa asioita perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi, vaan ainoastaan jos riita-asia on edennyt korkeimpaan oikeuteen asti ja tämän pyynnöstä (perustuslain 150 artikla). Tuomiovallan toiminta Bulgarian oikeuslaitos toimii edelleen laajalti epätyydyttävällä tavalla. Tuomioistuimet ovat ylityöllistettyjä ja tuomioiden antaminen kestää liian pitkään, vaikka Bulgaria on äskettäin ottanut käyttöön tiettyihin rikoksiin sovellettava nopeutetun rikosoikeudellisen menettelyn. Pätevien tuomareiden puute, matala palkkataso, menettelyjen monimutkaisuus ja sovellettavien uusien sääntöjen suuri määrä selittävät osittain tätä tilannetta. Tilanne on erityisen vakava rikosoikeudellisissa asioissa, joissa osaa menettelyistä ei saateta päätökseen. Uusi hallitus on sisällyttänyt vuosia 1997-2000 koskevaan ohjelmaansa osan, jossa käsitellään oikeuslaitoksen uudistamista. Bulgaria ei ole vielä perustanut perustuslaissa säädettyä korkeinta muutoksenhakutuomioistuinta. Korkein oikeus hoitaa korkeimmalle muutoksenhakutuomioistuimelle kuuluvia tehtäviä siihen asti, kun tämä perustetaan. Bulgarian olisi täydennettävä oikeusjärjestelmäänsä, jotta nykyinen epätyydyttävä tilanne ei jatkuisi liian pitkään. Perustuslakituomioistuimella on viime vuosina ollut rakentava rooli varmistaessaan perustuslain ja eri toimielinten toimivallan kunnioittamisen. Se on vuodesta 1990 antanut noin 100 päätöstä. 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu Bulgariassa on otettu käyttöön sisäisiä normeja ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Samassa tarkoituksessa sovelletaan tiettyjä kansainvälisiä yleissopimuksia, joista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja sen tärkeimmät lisäpöytäkirjat. Kyseinen kokonaisuus muodostaa Euroopan unionista - 16 -

tehdyn sopimuksen F artiklan mukaisesti osan yhteisön säännöstöä: kaikkien Euroopan unioniin liittymistä haluavien valtioiden on ratifioitava kyseiset tekstit ennen liittymistä. Bulgaria on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1992 ja se on ratifioinut Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen sekä sen lisäpöytäkirjat n:o 1, 2 ja 11 vuoden 1992 syyskuussa. Bulgaria myöntää yksityishenkilöille mahdollisuuden saattaa asioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi jos he katsovat, että heidän kyseisen yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan on loukattu. Muista tärkeimmistä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelemisesta tehdyistä yleissopimuksista Bulgaria on ratifioinut kidutuksen vastaisen yleissopimuksen. Sen sijaan se ei ole allekirjoittanut Euroopan sosiaalista peruskirjaa eikä vähemmistöjä koskevaa puiteyleissopimusta. Bulgaria on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeimmät ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset, mutta se ei ole ratifioinut niitä. Perustuslain 5 artiklan mukaisesti säännönmukaisesti ratifioidut kansainväliset sopimukset ovat osa Bulgarian sisäistä oikeutta ja ne ovat etusijaisia suhteessa niiden kanssa ristiriidassa oleviin lakeihin. Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Bulgarian perustuslaissa tunnustetaan jokaisen henkilön oikeus saada oikeutta. Tämän oikeuden toteuttamista tuetaan oikeusapujärjestelmällä; rikosoikeudellista menettelyä koskevissa säännöissä ei kuitenkaan säädetä tämän oikeuden soveltamisesta alustavissa tutkimuksissa, minkä seurauksena varattomimmat henkilöt jäävät ilman oikeusapua menettelyn tässä vaiheessa. Toisaalta tapauksissa, joissa poliisivoimat syyllistyvät pahoinpitelyyn asianomainen ei voi aloittaa oikeustoimia, jos oikeuslaitos kieltäytyy siitä. Bulgaria ei ole poistanut kuolemantuomiota, mutta tasavallan presidentin päättämä lykkäys on ollut voimassa vuoden 1990 heinäkuusta. Oikeus olla joutumatta pidätetyksi mielivaltaisesti turvataan perustuslaissa. Poliisilla on oltava oikeuslaitoksen lupa ennen kuin se voi suorittaa pidätyksen. Tämä vaatimus voidaan poistaa kiireellisissä tapauksissa, mutta silloin oikeusviranomaisten on päätettävä pidätyksen laillisuudesta 24 tunnin kuluessa. Turvaamistoimenpiteenä suoritetun vangitsemisen kesto on enintään kaksi kuukautta; sitä voidaan kuitenkin jatkaa kuuteen kuukauteen virallisen syyttäjän päätöksellä. Olisi myös mainittava sellaisten nuorten rikollisten tilanne, jotka pidetään niin sanotuissa työkasvatuslaitoksissa oikeudellisen menettelyn perussääntöjä ja erityisesti puolustuksen oikeuksia kunnioittamatta. Vaalioikeudet on turvattu kaikille yli 18-vuotiaille kansalaisille. Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus on myös turvattu perustuslaissa ja se toteutuu ilman vaikeuksia. Bulgariassa oli vuonna 1994 lähes 4 800 yhdistystä. Valtiosta riippumattomiin järjestöihin sovellettavaa verotusjärjestelmää olisi parannettava erityisesti niille osoitettujen lahjoitusten ja muiden tulolähteiden osalta. Sananvapaus ilmenee Bulgariassa sekä painettujen että audiovisuaalisten tiedotusvälineiden suurena määränä (maassa on lähes 30 radioasemaa, kolme valtion televisiokanavaa sekä yksi maanlaajuinen ja useita paikallisia yksityisiä kanavia). Audiovisuaalisten tiedotusvälineiden tilanne ja riippumattomuus olivat uhattuina silloin, - 17 -

kun kansalliskokous hyväksyi vuonna 1996 uuden lain, jolla alan valvontaelinten toimivaltaa laajennettiin. Perustuslakituomioistuin on kuitenkin kumonnut suuren osan lain sisällöstä ja uutta lakiluonnosta valmistellaan parhaillaan. Valtion televisiokanavien ja radioasemien puolueettomuutta on usein kyseenalaistettu sen vuoksi, että oppositio sai huomattavasti vähemmän lähetysaikaa kuin hallituspuolueet sekä vuoden 1996 marraskuun presidentinvaaleissa että vuoden 1997 huhtikuun parlamenttivaaleissa. Omistusoikeus on nykyisin turvattu; pakkolunastusta voidaan käyttää ainoastaan yleisen edun nimissä ja silloinkin siitä on suoritettava oikeudenmukainen korvaus etukäteen. Henkilöille, joiden omaisuus joutui entisen kommunistisen hallinnon pakkolunastamaksi, palautetaan omaisuus tai maksetaan korvauksia, jos he ovat jättäneet asiaa koskevan pyynnön ennen vuoden 1993 kesäkuuta. Kaupunkialueilla sijaitsevien kiinteistöjen palauttaminen on sujunut hyvin; sen sijaan maaomistusten palauttaminen on pahoin myöhästynyt, ja uusi hallitus on sitoutunut korjaamaan tilanteen. Kiinteistörekisteri, jossa on edelleen epätarkkuuksia, saatetaan ajan tasalle palautusten yhteydessä. Uskonnollisilta yhteisöiltä takavarikoidun omaisuuden palauttaminen alkoi vuonna 1991 ja se on jatkunut ilman suurempia ongelmia. Perustuslain 22 artiklan mukaisesti ulkomaalaiset eivät saa omistaa muutoin kuin perintönä saatuja maita. Hallitus on ilmoittanut aikovansa esittää parlamentille ennen vuoden 1997 loppua perustuslain muutosluonnoksen, jolla myönnetään oikeus omistaa maata sellaisten valtioiden kansalaisille, jotka myöntävät saman oikeuden Bulgarian kansalaisille. Yksityiselämän kunnioittaminen on turvattu laissa ja kotietsintöihin tarvitaan lupa. Tätä oikeutta rajoittavat käytännössä tämän säännön lukuisat poikkeukset sekä väärinkäytökset, joihin poliisivoimat usein syyllistyvät. Vaikka Bulgaria on ratifioinut Geneven yleissopimuksen, turvapaikanhakijoita koskevat sisäiset menettelyt eivät ole kansainvälisten standardien mukaisia. Uutta lakia valmistetaan parhaillaan kyseisten vaikeuksien korjaamiseksi sekä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten aseman ja oikeuksien paremmin määrittämiseksi. Useat järjestöt ovat ilmoittaneet tapauksista, joissa poliisivoimat ovat syyllistyneet epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun. Nämä tapaukset eivät ole aina johtaneet syytteiden nostamiseen. Myös vankiloiden tilanne on erittäin vaikea, lähinnä taloudellisten varojen puutteen vuoksi. Lasten oikeuksien osalta orpokotien lapset elävät edelleen vaikeissa olosuhteissa, mikä johtuu kyseisten laitosten taloudellisten varojen puutteesta. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Oikeudesta vähimmäistoimeentuloon ja sosiaaliturvaan säädetään perustuslaissa. Yhdistymisvapaus tunnustetaan ja sitä kunnioitetaan käytännössä. Järjestäytymisaste on 30-50 prosenttia. Lakko-oikeus tunnustetaan vuonna 1992 annetuissa työtä koskevissa säännöissä paitsi väestölle oleellisten palvelujen osalta. Poliittisin tarkoituksin järjestetyt lakot olivat alussa - 18 -

kiellettyjä, kunnes perustuslakituomioistuin kumosi tämän kiellon vuoden 1996 syyskuussa. Bulgarian hallitus ei aseta esteitä lakko-oikeuden toteuttamiselle. Bulgariassa taataan opetuksen ja uskonnon vapaus. Vaikka idän ortodoksinen uskonto tunnustetaan perustuslaissa maan perinteiseksi uskonnoksi kirkko ja valtio on erotettu toisistaan (perustuslain 13 artikla). Bulgarian muut tärkeimmät uskonnot (erityisesti katolilaiset, muslimit ja juutalaiset) saavat valtion rahoitusta. Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu Vähemmistöt muodostavat 15-18 prosenttia Bulgarian väestöstä; suurimmat ryhmät ovat turkkilaiset (9,4 prosenttia) ja romanit (3,4-7 prosenttia eri arvioiden mukaan). Olisi myös mainittava pomak-vähemmistö, joka muodostuu slaavinkielisistä muslimeista. Bulgaria ei ole allekirjoittanut vähemmistöjä koskevaa puiteyleissopimusta, mutta on ilmoittanut aikovansa tehdä niin lähiaikoina. Se ei ole myöskään yhtynyt vähemmistöjen kollektiivisten oikeuksien tunnustamista koskeva Euroopan neuvoston parlamentaarisen edustajakokouksen suositukseen n:o 1201, joka ei ole oikeudellisesti sitova. Turkkilaisvähemmistöä sorrettiin kommunistihallinnon aikana vuoteen 1989, mutta sen tilanne on parantunut huomattavasti viime vuosina. Kyseisen vähemmistön suhteet muuhun väestöön näyttävät myös parantuneen. Parlamentissa on turkkilaisvähemmistön edustajia (15 vuonna 1997 valittua MRF:n jäsentä). Vuoden 1995 paikallisvaaleissa MRF sai 25 kunnanjohtajaa ja yli 1 000 edustajaa kunnanvaltuustoihin. Turkkilaisvähemmistö saa opetusta omalla kielellä. Sen sijaan laissa ei säädetä vähemmistöjen oikeudesta asioida omalla kielellä sellaisten alueiden viranomaisten kanssa, joilla he muodostavat merkittävän osuuden väestöstä. Romaneihin kohdistuu edelleen useita syrjintämuotoja arkielämässä ja he joutuvat erittäin usein poliisivoimien tai yksityishenkilöiden pahoinpitelemiksi ilman, että syyllisiä rangaistaan. Romanit elävät vaikeissa sosiaalisissa oloissa, jotka tosin johtuvat sekä sosiologisista seikoista että valtaväestön harjoittamasta syrjinnästä. Melkein yksinomaan tähän vähemmistön kuuluvien katulasten tilanne on esimerkki tämän kohtaamista erityisongelmista. Hallituksen olisi toteutettava tarvittavat toimet, jotta tämän väestönosan kokemat erityisvaikeudet voidaan tosiasiallisesti ottaa huomioon. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä tuntea tämän vähemmistön tilanne paremmin ja suorittaa luotettava arvio Bulgariassa asuvien romanien lukumäärästä ja sosiaalisista oloista (työttömyysaste, terveydenhoitoa koskevat tilastot, koulutustaso), joista ei tällä hetkellä ole tarkkoja lukuja käytettävissä. 1.3 Yleisarvio Bulgarian demokraattisten toimielinten vakaus näyttää olevan nykyisin turvattu. Näitä toimielimiä on vielä lujitettava laillisuusperiaatteen noudattamisen parantamiseksi kaikilla valtiokoneiston tasoilla. Vaalit ovat vapaat ja rehelliset, ja ne johtivat vuosina 1994 ja 1997 vallan vaihtumiseen. Perusoikeuksien kunnioittamisessa on edelleen puutteita, vaikka vuoden 1997 vaalien jälkeen valtaan tullut uusi hallitus on ilmoittanut toteuttavansa myönteisiä uudistuksia. - 19 -

Ponnistuksia on myös tehtävä korruption torjunnassa, oikeuslaitoksen toiminnan parantamisessa ja yksilön vapauksien suojelemisessa erityisesti ottaen huomioon lukuisat väärinkäytökset, joihin poliisivoimat ja salainen palvelu syyllistyvät. Turkkilaisvähemmistö näyttää sopeutuneen hyvin; samaa ei voi kuitenkaan sanoa romaneista. Uuden hallituksen valtaantulon myötä tapahtuneista parannuksista voidaan olettaa, että Bulgaria kykenee täyttämään Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettamat poliittiset edellytykset. - 20 -

2. Taloudelliset arviointiperusteet Bulgarian taloudellisia oloja ja näkymiä tarkastellessaan komissio on pitänyt lähtökohtanaan erityisesti Kööpenhaminassa vuoden 1993 kesäkuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joissa todettiin, että Euroopan unionin jäsenyys edellyttää toimivaa markkinataloutta ja kykyä selviytyä unionissa vallitsevista kilpailutekijöistä ja markkinavoimista. Tässä lausunnon osastossa esitetään ensin tiivis katsaus talouden tilanteesta ja taustasta ja tarkastellaan tämän jälkeen toisaalta Bulgarian edistymistä talouden rakennemuutoksen keskeisillä aloilla (hinta- ja kauppajärjestelmän vapauttaminen, talouden vakauttaminen, rakennemuutos, rahoitusalan uudistukset) ja toisaalta maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Lopuksi annetaan yleisarvio Bulgarian tilanteesta suhteessa Eurooppaneuvoston esittämiin arviointiperusteisiin ja selvitys jatkouudistusten mahdollisuuksista ja painopisteistä. 2.1 Taloudellinen tilanne Tausta Bulgarian väkiluku on 8,3 miljoonaa ja bruttokansantuote (BKT) oli 35 miljardia ecua vuonna 1995 (ostovoimapariteetilla ilmaistuna) ennen seuraavana vuonna tapahtunutta laskua. Sen asukasmäärä on siten noin 2 prosenttia Euroopan unionin väestömäärästä, mutta talous ainoastaan 0,5 prosenttia unionin taloudesta. Näin ollen Bulgarian asukasta kohti laskettu BKT on noin 24 prosenttia unionin keskiarvosta. Vuonna 1995 keskimääräinen kuukausipalkka oli matala, vain noin 80 ecua kuukaudessa. Vuoden 1996 ja vuoden 1997 alun valuuttakurssimuutokset vähensivät suuresti palkkojen reaaliarvoa. Keskipalkka oli yhdessä vaiheessa ainoastaan 10 ecua kuukaudessa. Bulgaria liittyi Maailman kauppajärjestöön (WTO) vuonna 1996, ja se pyrkii liittymään Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen (CEFTA). Edistyminen talouden rakennemuutoksessa Bulgaria aloitti markkinatalouteen siirtymisen useimpia Keski- ja Itä-Euroopan maita myöhemmin ja heikoimmin edellytyksin. Talousuudistukset aloitettiin vasta vuonna 1991, jolloin maassa jo oli syvä talouskriisi. Vuoden 1990 maaliskuussa Bulgaria ilmoitti, että se ei pystynyt hoitamaan ulkomaanvelkaansa. Samalla se tosiasiallisesti sulki itsensä kansainvälisen rahoituksen ulkopuolelle. Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston SEVin hajoaminen ja Persianlahden sota aiheuttivat lisäiskuja Bulgarian taloudelle, sillä erittäin merkittävä osa Bulgarian ulkomaankaupasta käytiin SEVin kanssa, ja Bulgarialla oli tärkeät kaupalliset suhteet Irakiin. Lisäksi uudistusohjelman varhaisessa vaiheessa tapahtunut Jugoslavian hajoaminen oli taloutta koetteleva ulkoinen tekijä. Hajoamista seurannut Serbia-Montenegron kauppasaarto katkaisi Bulgarian tärkeimmän maakuljetusreitin läntisille markkinoille. Bulgarian talousuudistuksen alku oli myöhäinen mutta kunnianhimoinen. Vuoden 1991 helmikuussa useimpien tavaroiden hinnat vapautettiin, yritystukia karsittiin voimakkaasti, yhtenäinen kelluva valuuttakurssi otettiin käyttöön, valtion ulkomaankauppamonopoli - 21 -

kumottiin ja luotiin kaksitasoinen pankkijärjestelmä. Myös markkinatalouden lainsäädännöllisen perustan luomisessa edistyttiin nopeasti: vuoden 1992 puolivälissä suuri osa lainsäädäntöä oli jo voimassa. Huomattavana poikkeuksena oli konkurssilainsäädäntö. Bulgarian uudistusten heikkoutena on ollut rakennemuutos. Edistys monopolien purkamisessa ja valtion yritysten uudelleenjärjestelyssä pysähtyi selkeän poliittisen tuen puuttumisen vuoksi. Yksityistäminen on ollut erittäin hidasta. Yritys- ja rahoitusalalla oli tuskin minkäänlaisia sääntöjä. Suunnitelmatalous kumottiin, mutta sen sijaan ei otettu käyttöön toimivan markkinatalouden perusvälineitä kuten selkeästi määriteltyä ja täytäntöönpantavaa omistusoikeutta. Kuusi vuotta markkinatalouteen siirtymisen alkamisesta Bulgaria on edelleen rakenneuudistuksen alkuvaiheessa. Sisäisten ja ulkoisten rahoituskriisien uhkaamat viranomaiset yrittivät aloittaa rahoitus- ja yritysalan rakenneuudistuksen uudelleen vuoden 1996 puolivälissä. Vuoden 1997 huhtikuun vaalien jälkeen virkaan astunut hallitus on selkeästi sitoutunut nopeisiin uudistuksiin. Edistys riippuu siitä, miten hallinnon rajallinen henkilöstö pystyy panemaan täytäntöön lähes testaamattomia oikeudellisia menettelyjä ja säännöksiä. Ulkomaiset suorat sijoitukset Hidas yksityistäminen ja epävakaa poliittinen, taloudellinen ja oikeudellinen ympäristö heijastuvat alhaisena ulkomaisten suorien sijoitusten määränä. Vuoden 1996 loppuun mennessä ulkomaisten suorien sijoitusten kumulatiivinen kokonaismäärä vuodesta 1989 alkaen oli alle 400 miljoonaa ecua, eli noin 40 ecua henkeä kohti, mikä vastasi keskimäärin alle yhtä prosenttia BKT:sta vuosittain (lähde: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, EBRD). Vuoden 1997 ensimmäisinä kuukausina ulkomaiset suorat investoinnit lisääntyivät merkittävästi. Lisääntyminen liittyy erityisesti suurten valtion yritysten yksityistämiseen. Talouden rakenne Keskusjohtoisen suunnitelmatalouden aikana valtio omisti lähes kaikki tuotannon, jakelun ja vaihdon välineet, ja se vastasi lähes kokonaan talouden tuotannosta. Useimpiin muihin siirtymätalouksiin verrattuna suunnitelmataloutta seurannut yksityissektorin kasvu on ollut suhteellisen hidasta. Vuonna 1996 yksityissektorin osuus BKT:stä oli noin 45 prosenttia. Maatalous muodosti ainoan poikkeuksen valtion omistukseen. Tällä alalla valtion kollektiiveilta vuokrattujen yksityisten palstojen osuus kokonaistuotannosta oli lähes 50 prosenttia, vaikka niiden maa-ala oli vain 28 prosenttia viljelysmaasta. Maatalouden osuus bruttoarvonlisästä on nyt noin 12,6 prosenttia, mutta sen osuus kokonaistyöllisyydestä on yli yksi viidesosa. Maatalous on merkittävä kovan valuutan nettoansaitsija: noin viidennes viennistä on maatalouteen perustuvia tuotteita, kun taas niiden osuus tuonnista on vähemmän kuin yksi kymmenesosa. - 22 -

Talouden rakenteen tärkeimmät tunnusluvut (kaikki tiedot koskevat vuotta 1996, ellei muuta ilmoiteta) Väestö miljoonaa 8,3 BKT asukasta kohti PPS-ecua * (1995) 4 200 % EU-15:n keskiarvosta % (1995) 24 Maatalouden osuus: bruttoarvonlisästä % (1995) 14 työllisyydestä % (1995) 22 Ulkomainen bruttovelka/bkt % 99 Tavaroiden ja palveluiden vienti/bkt % (1995) 45(*) Ulkomaiset suorat sijoitukset(kanta) 1 miljardia ecua 0,4 /asukas 40 Lähteet: Komissio, kansalliset lähteet, EBRD 1 Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta on muunnettu käyttämällä vuoden 1996 lopun valuuttakurssia ecu = 1,25299 USD (*) 1995 Maatalouden tuotanto on heikentynyt merkittävästi 1990-luvulla. Useat tekijät ovat vaikuttaneet tähän. Epäsymmetrinen hintojen vapauttaminen vapautti tuotannontekijöiden hinnat mutta valtio sai edelleen puuttua maataloustuotteiden hintoihin kuluttajahintojen nousun rajoittamiseksi. Maauudistus ei ole tapahtunut ongelmitta. Politiikalla pyrittiin palauttamaan viljelysmaa sen kollektivisointia edeltäville omistajille. Vaikka suurin osa maasta palautettiin nopeasti entisille omistajille, maatalouskoneet jäivät kollektiivitilojen omistukseen. Kollektiivit puolestaan myivät omaisuuttaan sattumanvaraisesti. Lisäksi lopullisen maanomistusoikeuden myöntäminen on ollut hidasta, minkä vuoksi ihmiset eivät ole voineet myydä maataan tai käyttää sitä vakuutena. Vuonna 1995 maanpalautuslakiin tehdyillä muutoksilla pyrittiin rajoittamaan yksityisen maan myyntiä ja suosimaan osuuskuntien uudelleen muodostamista. Erityisesti maatalouspolitiikan ja yleisesti talousuudistuksen riittämättömyys ilmeni äkillisesti vuoden 1996 vehnäpulana. Politiikalla pyritään nyt pikaisesti korjaamaan tehdyt virheet. Maan palauttamista ja elintarviketeollisuuden yksityistämistä nopeutetaan. Useimpien ruokien hinnat on vapautettu jälleen. Valtion yritykset hallitsevat edelleen Bulgarian teollisuutta; yksityiset yritykset vastaavat alle viidesosasta tuotantoa. Kaiken kaikkiaan rakenneuudistus ja yksityistäminen ovat edenneet vain vähän. Vuonna 1994 tapahtunut tuotannon paraneminen pysähtyi vuoden 1995 lopulla. Tuotannon elpyminen keskittyi sellaisille aloille kuin kemianteollisuus ja metallurgia, jotka olivat erityisen energiaintensiivisiä ja vientisuuntautuneita. Näillä aloilla voitiin hyödyntää tuettua energiaa ja vuoden 1994 keväällä tapahtuneen Bulgarian levin arvon jyrkän heikentymisen ansiosta tapahtunutta ulkoisen kilpailukyvyn paranemista. - 23 -

Vuonna 1995 tapahtunut levin arvon todellinen vahvistuminen hävitti hintaedun. Vuonna 1996 vallinneen metallien vähäisen kansainvälisen kysynnän seurauksena Bulgaria ei kyennyt hyödyntämään levin arvon uutta heikentymistä viennin edistämiseksi. Lisäksi vuoden 1996 puolivälistä alkanut öljyn ja kaasun hintojen nouseminen maailmanmarkkinatasolle heikensi suuresti Bulgarian energiaintensiivisen tuotannon kilpailukykyä. Vuoden 1996 puoliväliin jatkunut keinotekoinen energian alihinnoittelu edisti energian tuhlausta: Bulgarian arvioidaan käyttävän kahdesta neljään kertaan enemmän energiaa tuotantoyksikköä kohti kuin Euroopan unionin taloudet. Energian liiketaloudellisesti kannattavan hinnoittelun pitäisi vähentää tätä eroa, kun teollisuus (ja yksityiset käyttäjät) vähentävät energiankulutustaan. Kaupungeissa sijaitsevan omaisuuden palautus toteutettiin uudistuksen suhteellisen varhaisessa vaiheessa. Tämän seurauksena syntyi suhteellisen dynaaminen yksityinen vähittäiskaupan ala. Suuri osa siirtymäaikana Bulgariaan suuntautuneista ulkomaisista suorista sijoituksista on tehty palvelualaan (liikennettä ja viestintää lukuun ottamatta). Julkiset palvelut ovat väistämättä huonontuneet viime vuosina tehtyjen julkisten menojen leikkausten vuoksi. Televiestintäpalvelut ovat huonot. Aikomuksesta myydä valtion televiestintäyhtiön osake-enemmistö on ilmoitettu. Järjestelmän parantamisen kannalta erittäin tarpeellisten sijoitusten pitäisi seurata myyntiä. Useat käynnissä olevat hankkeet alkavat tuottaa tuloksia. Pääasiassa valtion omistuksessa oleva pankkiala oli syvässä kriisissä vuonna 1996. Kriisin syitä käsitellään jäljempänä. Vapauttaminen Hintajärjestelmä Vuonna 1991 toteutettiin laaja-alainen hintojen vapauttaminen, jota jatkettiin vuonna 1992. Siihen mennessä lähes kaikki hinnat oli periaatteessa vapautettu valtion valvonnasta. Poikkeuksia olivat energia sekä julkisten palvelulaitosten tuottamat tavarat ja palvelut. Hintaseurantaa sovellettiin 13 peruselintarvikkeeseen, vaikka käytännössä tämä ei näyttänyt rajoittavan näiden tavaroiden hintojen nousua. Niiden tavaroiden määrä, johon tätä välillistä valvontaa sovellettiin, nostettiin noin 30 tavaraan vuosina 1993 ja 1994. Parlamentin vuoden 1995 syyskuussa hyväksymä hintalaki oli askel taaksepäin hintojen määräytymisessä markkinoiden mukaan, joka on yksi markkinatalouden kulmakivistä. Kyseisellä lailla hallitukselle annettiin valtuudet säännellä tavaroiden ja palvelujen hintoja. Vuoden 1996 alussa arvioitiin, että noin 50 prosenttiin tavaroista (jotka painotettiin niiden kuluttajahintaindeksikorin osuuden perusteella) sovellettiin jonkinlaista virallista ohjausta tai valvontaa. Vehnän keinotekoisen alhainen hinta vaikutti vuoden 1996 ja 1997 leipäpulaan. Vuoden 1997 alusta useimpien tavaroiden ja palvelujen hinnat on vapautettu uudelleen. Kauppajärjestelmä Vuosina 1990 ja 1991 toteutetun valtion ulkomaankauppamonopolin purkamisen jälkeen Bulgariassa on ollut vapaa kauppajärjestelmä. Kauppaan sovelletaan tuskin mitään - 24 -