KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Arvio toimista, jotka Unkari on toteuttanut

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2012 COM(2012) 276 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Arvio toimista, jotka Unkari on toteuttanut julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen perusteella FI FI

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Arvio toimista, jotka Unkari on toteuttanut julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen perusteella 1. LIIALLISTA ALIJÄÄMÄÄ KOSKEVA MENETTELY JA UUSIMMAT SUOSITUKSET Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä EY:n perustamissopimus, 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksen 2004/918/EY 1, jossa todettiin, että Unkarissa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi viimeistään vuonna 2008. Neuvosto katsoi 18 päivänä tammikuuta 2005 päätöksessä 2005/348/EY 2 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei Unkari ollut toteuttanut neuvoston suositukseen perustuvia tuloksellisia toimia, ja antoi 8 päivänä maaliskuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohtaan perustuvan toisen suosituksen, jossa liiallisen alijäämän korjaamisen määräajaksi asetettiin uudelleen vuosi 2008. Neuvosto vahvisti 8 päivänä marraskuuta 2005 päätöksellä 2005/843/EY 3 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Unkari oli toisen kerran jättänyt noudattamatta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti annettuja suosituksia. Sen vuoksi neuvosto antoi 10 päivänä lokakuuta 2006 Unkarille EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti kolmannen suosituksen, jolla liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa lykättiin vuoteen 2009. Neuvosto totesi 7 päivänä heinäkuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti antamassaan suosituksessa, jäljempänä 7 päivänä heinäkuuta 2009 annettu neuvoston suositus, että Unkarin viranomaisten voitiin katsoa toteuttaneen tuloksellisia toimia 10 päivänä lokakuuta 2006 annettujen suositusten johdosta. Lisäksi se antoi vakavan laskusuhdanteen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohtaan perustuvat tarkistetut (järjestyksessä neljännet) suositukset, joissa Unkarille asetettiin tilanteen korjaamista varten jälleen uusi määräaika eli vuosi 2011. Komissio antoi 27 päivänä tammikuuta 2010 neuvostolle tiedonannon 4, jossa todettiin Unkarin toteuttaneen tuloksellisia toimia 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen pohjalta. Komissio kuitenkin mainitsi eräitä merkittäviä riskejä. Neuvosto vahvisti 24 päivänä tammikuuta 2012 päätöksellä 2012/139/EU 5 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Unkari ei ollut toteuttanut 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia suosituksessa asetetussa määräajassa. Vaikka Unkari ei vuonna 2011 ylittänyt alijäämän 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, viitearvon 1 2 3 4 5 EUVL L 389, 30.12.2004, s. 27. EUVL L 110, 30.4.2005, s. 42. EUVL L 314, 30.11.2005, s. 18. KOM(2010) 10 lopullinen. EUVL L 66, 6.3.2012, s. 6. FI 2 FI

noudattaminen ei perustunut alijäämän rakenteelliseen ja kestävään korjaukseen, vaan oli huomattavien kertaluonteisten tulojen ansiota. Samanaikaisesti rakenteellinen rahoitusasema heikkeni vuosina 2010 ja 2011 yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka suosituksena oli julkisen talouden kumulatiivinen parantaminen 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen. Tämän lisäksi, vaikka viranomaisten tarkoituksena oli toteuttaa vuonna 2012 rakenteellisia toimenpiteitä, joiden odotettiin pitkälti korjaavan aiempaa heikkenemistä, alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen saavutettaisiin vuonna 2012 jälleen ainoastaan sen ansiosta, että kertaluonteisia tuloja saataisiin lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen, ja perussopimuksessa asetettu viitearvo ylitettäisiin taas vuonna 2013, kun kaikki kertaluonteiset toimenpiteet olisivat päättyneet. Edellä mainitun päätöksen jälkeen neuvosto päätti 13 päivänä maaliskuuta 2012 antamallaan täytäntöönpanopäätöksellä 2012/156/EU 6 keskeyttää osan koheesiorahaston maksusitoumuksista Unkarin osalta 1 päivästä tammikuuta 2013 koheesiorahaston perustamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 7 4 artiklan mukaisesti. Samana päivänä neuvosto antoi lisäksi Unkarille uudet (järjestyksessä viidennet) suositukset SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 8 3 artiklan mukaisesti, jäljempänä 13 päivänä maaliskuuta 2012 annettu neuvoston suositus. Suosituksissa asetettiin julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiselle uusi määräaika eli vuosi 2012. Lisäksi neuvosto esitti seuraavat erityiset suositukset: Unkarin viranomaisten olisi saatava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla noudattaen neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2011 antamallaan lausunnolla hyväksymässä tarkistetussa lähentymisohjelmassa kaavailtua monivuotista uraa. Tätä varten Unkarin viranomaisten olisi erityisesti: a) varmistettava, että vuoden 2012 alijäämätavoitteeksi asetettu 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen saavutetaan; komission yksiköiden helmikuun 2012 väliennusteen mukaisen makrotalouden kehyksen perusteella tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi jo sovittujen julkisen talouden toimien (1,9 % suhteessa BKT:hen) ohella lisätoimia, joiden vaikutus on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä olisi tehtävä erityisesti täsmentämällä ja toteuttamalla tinkimättömällä tavalla Széll Kálmán -suunnitelmaan ja tarkistettuun lähentymisohjelmaan sisältyvät alijämää supistavat toimenpiteet ja hyväksymällä tarvittaessa uusia rakenteellisia vakauttamistoimenpiteitä; b) osoitettava mahdolliset satunnaiset tulot, mukaan lukien edunsaajien siirtymisestä yksityisestä eläkepilarista julkiseen eläkepilariin mahdollisesti saatavat kertaluonteiset tulot, kokonaisrahoitusaseman korjaamiseen; c) toteutettava tarvittavat rakenteelliset lisätoimenpiteet sen varmistamiseksi, että alijäämä, jonka arvioidaan komission yksiköiden helmikuun 2012 väliennusteen mukaisen makrotalouden kehyksen perusteella ylittävän 0,6 prosentilla 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, jää vuonna 2013 edelleen selvästi alle viitearvon huolimatta siitä, että kertaluonteisista tuloista, joiden vaikutus on lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen, luovutaan kokonaan odotetulla ja suositellulla tavalla. Széll 6 7 8 EUVL L 78, 17.3.2012, s. 19. EUVL L 210, 31.7.2006, s. 79. EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. FI 3 FI

Kálmán -suunnitelmaan sisältyvät suunnitellut rakenneuudistukset voitaisiin täsmentää ja panna täytäntöön osana näitä toimenpiteitä; d) sisällytettävä riittävät varantosäännöt tuleviin talousarviolakeihin (julkista taloutta koskevassa laissa vahvistetun yleisen varannon lisäksi) sen varmistamiseksi, että julkisen talouden tavoitteet saavutetaan myös ennakoimattomissa tapauksissa. Edellä mainittujen julkisen talouden sopeuttamistoimien pitäisi saada julkisen talouden bruttovelkasuhde lasku-uralle. Erityisesti olisi varmistettava, että velan pienentämisessä lähestytään riittävästi vertailuarvoa kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisesta asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1a kohdan mukaisesti. Neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2011 antaman suosituksen mukaisesti Unkarin viranomaisten olisi pantava täytäntöön tärkeimmät perustuslakiin sisältyvät julkisen talouden säännöt mukauttamalla talouden vakautta koskevaa perustuslaillista lakia. Laskusäännöillä olisi varmistettava, että talousarviomenettely sisällytetään sitovaan keskipitkän aikavälin kehykseen, ja finanssipoliittisen neuvoston analyyttistä toimeksiantoa olisi laajennettava. Neuvosto vahvisti 13 päivän syyskuuta 2012 määräajaksi, johon mennessä Unkarin olisi ryhdyttävä tuloksellisiin toimiin ja täsmennettävä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen edistymisessä kohti liiallisen alijäämän korjaamista kestävällä tavalla. Samalla se sitoutui arvioimaan, onko Unkari toteuttanut tarvittavat korjaavat toimet, jo 22 päivänä kesäkuuta 2012 pidettävässä kokouksessaan, jotta koheesiorahaston maksusitoumusten osittainen keskeyttäminen vuonna 2013 voitaisiin lopettaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. 9 Helpottaakseen neuvoston päätöstä komissio sitoutui esittämään neuvostolle viipymättä arvionsa siitä, onko Unkari toteuttanut tuloksellisia toimia, sen jälkeen kun Unkarin hallitus hyväksyi korjaavia toimenpiteitä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 13 päivänä maaliskuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen noudattamiseksi. Nämä sitoumukset ja Unkarin viranomaisten toteuttamat toimet muodostavat tämän tiedonannon perustan. Lisäksi neuvosto kehotti Unkarin viranomaisia toteuttamaan tarvittavat rakenteelliset toimet, jotta Unkari saavuttaisi julkisen talouden tavoitteena vuonna 2013 olevan alijäämän, joka on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, siten että varmistetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen noudattaminen ja liiallisen alijäämän pysyvä korjaaminen. 2. TOIMIEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOIMINEN Asetuksen (EY) N:o 1467/97 ja tarkistettujen käytännesääntöjen 10 mukaan jäsenvaltion olisi katsottava toteuttaneen tuloksellisia toimia, jos se on noudattanut 126 artiklan 7 kohdan mukaista suositusta. Käytännesääntöjen mukaan tuloksellisten toimien arvioinnissa olisi erityisesti tarkasteltava, onko kyseinen jäsenvaltio saavuttanut neuvoston alun perin asettamat 9 10 Neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2012/156/EU johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan koheesiorahaston maksusitoumusten osittaisesta keskeyttämisestä vuonna 2013 seuraavaa: Jos neuvosto viimeistään 22 päivänä kesäkuuta 2012 tai myöhempänä ajankohtana toteaa asetuksen (EY) N:o 1084/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että Unkari on toteuttanut tarvittavat korjaavat toimet, se päättää viipymättä lopettaa kyseessä olevien maksusitoumusten keskeyttämisen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet, 24.1.2012. Ks. http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/coc/code_of_conduct_en.pdf. FI 4 FI

vuotuiset julkisen talouden tavoitteet ja onko suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä parantunut. 2.1. Arvio toimista, jotka on toteutettu julkisen talouden vuosien 2012 ja 2013 toteutuman osalta Makrotalouden ympäristö on heikentynyt hieman verrattuna komission yksiköiden helmikuun 2012 ennusteeseen, jota käytettiin pohjana 13 päivänä maaliskuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa. Sen mukaan BKT:n määrän arvioidaan supistuvan 0,1 prosenttia vuonna 2012 ja kasvavan maltilliset 1,6 prosenttia vuonna 2013. Heikkeneminen johtuu pääasiassa rakennusteollisuuden odotettua huonommasta tuloksesta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Lisäksi uudet toimenpiteet (ks. tarkemmat tiedot jäljempänä) ovat huonontaneet edelleen lyhyen ja keskipitkän aikavälin kasvuennusteita. Komission yksiköiden kevään 2012 talousennusteen sekä talousennusteen koontipäivänä 11 käytettävissä olleiden tietojen perusteella BKT:n määrän arvioidaan supistuvan 0,3 prosenttia vuonna 2012 ja kasvavan ainoastaan 1,0 prosenttia vuonna 2013. Vuoden 2012 lähentymisohjelman kasvuennusteet ovat hieman optimistisemmat (0,1 % vuonna 2012 ja 1,6 % vuonna 2013) johtuen lähinnä i) yksityissektorin toiveikkaampiin työllisyysnäkymiin liittyvästä yksityisten kulutusmenojen kasvusta ja ii) dynaamisemmasta kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta. Julkisen talouden rahoitusaseman ylijäämä vuonna 2011 oli 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Se perustui kertaluonteisiin tuloihin, joiden määrä oli 9,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka saatiin aiemmin pakollisen yksityisen eläkerahaston lakkauttamisesta. 12 Jos kertaluonteisia tekijöitä ei oteta huomioon, talousarvion alijäämä oli kuitenkin 5¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka tulos vastaa yleisesti arviota, joka esitettiin SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla maaliskuussa 2012 annettuun neuvoston suositusta koskevaan komission suositukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, se on parempi kuin Unkarin hallituksen joulukuussa 2011 liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä antamassa edistymiskertomuksessa esitetty arvio ja komission yksiköiden arvio tammikuun alussa 2012 13. Se perustuu pääasiassa paikallishallinnon ennakoitua parempaan rahoitusasemaan. 2.1.1. Alijäämän korjaaminen vuonna 2012 komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen ja odottamattomien tulojen hyödyntämisen pohjalta Komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän arvioidaan vuonna 2012 olevan 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Luku vastaa virallista 11 12 13 Unkarin tilastotoimisto julkaisi vuoden 2012 ensimmäistä neljännestä koskevat ennakkotiedot 15 päivänä toukokuuta. Kausitasoitettuina ja kalenterikorjattuina lukuina BKT:n määrä supistui 1,3 prosenttia, mikä yllätti myös analyytikot, sillä 11 päivänä toukokuuta eli vain pari päivää ennen tilastotoimiston julkaisemia tietoja esitetyssä kevään 2012 talousennusteessa ennakoitiin 0,5 prosentin laskua. Vuonna 2011 hallitus antoi aiemmin pakollisten yksityisten eläkerahastojen jäsenille mahdollisuuden siirtyä takaisin julkiseen eläkepilariin ja myös kannusti heitä tähän siirtoon. Sen johdosta 97 prosenttia jäsenistä päätti vaihtaa eläkerahastoa, jolloin i) kertyneiden varojen siirto valtionhallinnolle tuotti talousarvioon kertaluonteisia tuloja ja ii) julkisen eläkepilarin eläketurvamaksuista saatavat tulot kasvoivat pysyvästi. Commission Staff Working Document accompanying the Commission recommendation for a Council decision under Article 126(8) of the Treaty. Ks: http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/30_edps/other_documents/2012-03-06_hu_126-7_commission_swd_en.pdf. FI 5 FI

alijäämätavoitetta ja on 0,5 prosenttia pienempi suhteessa BKT:hen kuin maaliskuussa 2012 esitetyn arvioinnin alijäämäarvio. Aiempaa parempi ennuste perustuu lähinnä kolmeen seikkaan: 1. Siinä on otettu huomioon vuoden 2011 talousarvion ennakoitua paremman toteutuman perusvaikutus (0,1 % suhteessa BKT:hen). 2. Hallitus ilmoitti vuoden 2012 lähentymisohjelmassa uusista säästötoimenpiteistä (0,3 % suhteessa BKT:hen), jotka vaikuttavat julkisen talouden kehitykseen vuonna 2012. Niihin sisältyy tuloja kasvattavia toimenpiteitä (yli 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen), mukaan lukien televiestintäpalveluja koskevan uuden veron käyttöönotto ja käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen arvonlisäveroon maatalouden alalla. Menopuolella säästöt ovat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja ne koostuvat vastuuministeriöiden määrärahojen leikkauksista sekä lääkkeiden hintatukien lisäsupistuksista. Menopuolen toimenpiteisiin liittyvän täytäntöönpanoriskin takia komission yksiköiden kevään 2012 ennusteessa esitetyissä laskelmissa on otettu huomioon 0,2 prosentin säästö suhteessa BKT:hen (säästötoimenpiteet ovat yhteensä 0,3 % suhteessa BKT:hen). 3. Uusien säästötoimenpiteiden lisäksi alijäämäennusteeseen vaikuttavat tuoreet kertaluonteiset muutokset. Uudet kertaluonteiset tulot ovat 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja niihin sisältyvät i) taloudellinen vaikutus, joka aiheutuu yksityisen eläkepilarin jäljellä olevien edunsaajien siirtymisestä hallituksen kannustamina julkiseen eläkepilariin viimeistään maaliskuun lopussa vuonna 2012 (0,2 % suhteessa BKT:hen) 14 ja ii) kertaluonteiset tulot, joiden määrä on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka perustuvat siihen, että osa EU:n rakennerahastovaroista vastaanotettiin vasta tammikuussa 2012, vaikka hallitus suoritti vastaavat maksut lopullisille edunsaajille jo joulukuussa 2011. Asiasta ilmoitettiin komission yksiköille huhtikuun 2012 talousennusteeseen liittyvän tarkastuskäynnin yhteydessä 15. Kertaluonteisten tulojen arvellaan osittain mitätöityvän uusien, liikennealaan liittyvien kertaluonteisten menojen takia, joiden suuruus on 0,15 prosenttia suhteessa BKT:hen (myös tästä päätöksestä ilmoitettiin komission yksiköille huhtikuussa). Näin ollen kertaluonteisten toimenpiteiden nettovaikutuksen arvellaan olevan suunnilleen 0,25 prosenttia suurempi suhteessa BKT:hen eli noin 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ilman näitä väliaikaisia tekijöitä julkisen talouden alijäämä ylittäisi viitearvoksi asetetun 3 prosenttia suhteessa BKT:hen (3,4 % suhteessa BKT:hen). Vaikka Unkarin arvioidaan saavuttavan vuoden 2012 alijäämätavoitteen, komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen mukaan tämä edellyttää koko poikkeuksellisen varapuskurin (ehdolliset menoleikkaukset) 16 käyttämistä. Tämä lähes 1½ prosentin varapuskuri suhteessa BKT:hen luotiin sen takia, että sen avulla voitaisiin kompensoida odottamattomien tekijöiden vaikutus ja samalla varmistaa alijäämätavoitteen saavuttaminen 17. 14 15 16 17 Vaikka määräaika siirtymiselle yksityisestä eläkepilarista julkiseen eläkepilariin oli 31 päivänä maaliskuuta 2012 ja vaikka oli tiedossa, että noin neljännes yksityisten eläkerahastojen jäljellä olevista jäsenistä oli päättänyt siirtyä julkiseen eläkepilariin, jolloin vastaava kertaluonteinen tulonsiirto olisi 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuoden 2012 lähentymisohjelmassa ei otettu lainkaan huomioon siirtymisestä saatavia tuloja. Eurostat tarkistaa Unkarin hallituksen käyttämän kassaperusteisen ja EKT-perusteisen kirjanpidon. Eurostat tarkistaa Unkarin hallituksen käyttämän kassaperusteisen ja EKT-perusteisen kirjanpidon. Esitetyssä talousarviossa poikkeuksellinen varapuskuri oli 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta hyväksytyssä talousarviossa sitä kasvatettiin 0,4 prosenttiyksikköä, 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2012 lähentymisohjelmaan sisältyvillä säästötoimenpiteillä (lähes 0,4 prosenttia suhteessa FI 6 FI

Sen sijaan vuoden 2012 lähentymisohjelmassa on vuoden 2012 osalta otettu huomioon edelleen käytettävissä oleva 0,4 prosentin poikkeuksellinen varapuskuri suhteessa BKT:hen. Ero johtuu komission yksiköiden ennakoimista lähes ½ prosentin menoylityksistä suhteessa BKT:hen. Menoylitykset liittyvät lääkkeiden hintatukiin, liikennealaan, talousarviomäärärahoihin tehtäviä leikkauksia koskevien tietojen epätarkkuuteen sekä aiempaa pienemmästä kasvuennusteesta johtuviin supistuviin verotuloihin. Maaliskuun 13 päivänä 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaan kaikki odottamattomat tulot mukaan lukien edunsaajien siirtymisestä yksityisestä eläkepilarista julkiseen eläkepilariin saatavat mahdolliset kertaluonteiset tulot, on osoitettava kokonaisrahoitusaseman korjaamiseen. Vaikka näitä tuloja ei sisällytetty vuoden 2012 lähentymisohjelmaan, ne otettiin huomioon kevään 2012 ennusteessa, minkä johdosta alijäämän ennakoidaan laskevan tavoitteeseen (mutta ei sen alle). 2.1.2. Alijäämän korjaaminen vuonna 2013 komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen ja varantosääntöjen pohjalta Komission yksiköiden kevään 2012 ennusteessa julkisen talouden alijäämän ennakoidaan kasvavan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, eli alijäämä jää alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2012 että vuonna 2013, tosin ensimmäisenä vuonna tämä riippuu kertaluonteisista toimenpiteistä. Vuoden 2013 alijäämäennuste on 0,7 prosenttia pienempi suhteessa BKT:hen kuin maaliskuun 2012 arvioinnissa esitetty alijäämäarvio (3,6 % suhteessa BKT:hen), mutta 0,7 prosenttia suurempi suhteessa BKT:hen kuin virallinen tavoite (2,2 % suhteessa BKT:hen). Finanssitalouden näkymien paraneminen johtuu lukuisista vuoden 2012 lähentymisohjelmassa ilmoitetuista uusista säästötoimenpiteistä. Hallituksen arvion mukaan näillä toimenpiteillä voidaan supistaa alijäämää vuonna 2013 noin 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2012 lähentymisohjelmassa, joka perustuu pääasiassa aiempaa suotuisampiin vuotta 2011 koskeviin tietoihin, oletetaan myös paikallishallinnon alijäämän supistuvan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Säästötoimenpiteiden alijäämää korjaava nettovaikutus (noin 1,7 % suhteessa BKT:hen) on laskettu vuoden 2012 lähentymisohjelmassa ilmoitettujen tulojen pohjalta vähimmäisprosenttiosuutena (0,4 % suhteessa BKT:hen) finanssitransaktioverosta. Tätä lähestymistapaa tukee Unkarin hallituksen 9 päivänä toukokuuta tekemä päätös, jossa säädetään näiden vähimmäistulojen keräämisestä. Samanaikaisesti se käsittää säästöt (lähes 0,2 % suhteessa BKT:hen), jotka saadaan valvomalla tiukasti tavaroiden ja palvelujen hankinnasta julkisella sektorilla aiheutuvia menoja. Tämä toimenpide sisältyi viitteellisesti jo vuoden 2012 lähentymisohjelmaan, ja siitä ilmoitettiin virallisesti 16 päivänä toukokuuta 2012. Tulopuolella toimenpiteisiin kuuluu i) finanssitransaktioveron käyttöönotto (vähintään 0,4 % suhteessa BKT:hen), ii) vakuutuspalveluista sekä energia-alalta ja yleishyödyllisten palvelujen alalta perittävät suuremmat verokannat (0,2 % suhteessa BKT:hen), iii) televiestintäalaa koskevan veron ja arvonlisäveroon maatalouden alalla sovellettavan käännetyn verovelvollisuuden täysimääräinen vaikutus koko vuodelta (0,2 % suhteessa BKT:hen) ja iv) sähköisen tiemaksun käyttöönotto heinäkuussa 2013 (0,25 % suhteessa BKT:hen vuonna 2012) pyritään hallituksen laskelmien mukaan luomaan uusi poikkeuksellinen varapuskuri, sillä talousarvioon otettu poikkeuksellinen 1,1 prosentin puskuri suhteessa BKT:hen käytetään jo tiedossa olevien menoylitysten ja tulojen vähenemisen kompensoimiseen. FI 7 FI

BKT:hen). Menopuolen toimenpiteisiin sisältyvät i) talousarvion eri lukujen ja valtion omistuksessa olevien yritysten määrärahaleikkaukset, ii) tavaroiden ja palvelujen hankinnasta keskushallinnon alalla aiheutuvien menojen nimellisjäädytys sekä iii) julkiseen liikenteeseen ja lääkkeisiin myönnettyjen tukien vähentäminen. Näiden toimenpiteiden bruttovaikutus julkiseen talouteen on yli 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska komission yksiköiden kevään 2012 talousennusteen koontipäivänä (26 päivänä huhtikuuta 2012) ei ollut käytettävissä tarkkoja tietoja ja koska lähinnä eräisiin menoleikkauksiin sisältyy täytäntöönpanoriskejä, ennusteessa voitiin tästä alijäämän korjaavasta vaikutuksesta (1,7 % suhteessa BKT:hen) ottaa huomioon ainoastaan kaksi kolmasosaa (1,1 % suhteessa BKT:hen). Vuoden 2012 lähentymisohjelmassa arvioidaan, että alijäämätavoitteeksi asetettu 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen saavutetaan ja että on mahdollista säilyttää poikkeuksellinen 0,2 0,5 prosentin varapuskuri suhteessa BKT:hen (riippuen finanssitransaktioveron avulla kerättävistä tuloista). Sen sijaan komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen mukaan alijäämä on vain hieman alle viitearvon (3 % suhteessa BKT:hen) eikä poikkeuksellista varapuskuria jää lainkaan (olettaen, ettei vuonna 2012 saada lainkaan kertaluonteisia tuloja eikä toteuteta väliaikaisia toimenpiteitä). Tämä suurempi alijäämäennuste johtuu pääasiassa aiempiin säästötoimenpiteisiin (¼ % suhteessa BKT:hen) ja äskettäin julkistettuihin uusiin säästötoimenpiteisiin (½ % suhteessa BKT:hen) liittyvistä täytäntöönpanoriskeistä sekä makrotalouden näkymien heikkenemisestä (joka kasvattaa alijäämää ¼ % suhteessa BKT:hen). 18 Suosituksessa kehotetaan lisäksi Unkarin hallitusta sisällyttämään tuleviin talousarviolakeihin riittävät varantosäännöt. Vaikka komission yksiköiden kevään 2012 ennusteessa ei ennakoida vuodeksi 2013 minkäänlaista varapuskuria, jonka avulla voitaisiin kompensoida mahdollisia menoylityksiä, ennusteessa on otettu huomioon eräitä täytäntöönpanoriskejä. Lisäksi viranomaisilla on vielä mahdollisuus sisällyttää tällainen puskuri tuleviin talousarviolakeihin. Varapuskuria sekä kertaluonteisten tulojen käyttöä rakenteellisen rahoitusaseman parantamiseen tarkastellaan liiallista alijäämää koskevassa edistymiskertomuksessa, joka Unkarin on tarkoitus antaa puolivuosittain siihen saakka, kunnes liiallista alijäämää koskeva menettely kumotaan. 2.1.3. Kevään ennusteen koontipäivän jälkeen saadut uudet tiedot Komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen koontipäivän jälkeen Unkarin hallitus toimitti tarkempia tietoja talousarvion eri lukujen määrärahaleikkauksista, joiden vaikutus on 0,15 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joista komission yksiköt ottivat kevään 2012 ennusteessaan huomioon vain yhden kolmasosan riittävän tarkkojen tietojen puuttuessa. Uudet tiedot selvensivät sitä, missä määrin leikkaukset kohdistuvat eri ministeriöiden talousarvioihin ja määrärahoihin. Lisäksi niistä kävi ilmi, että suunnitellut säästötoimenpiteet perustuvat määrättyjen toimien peruuttamiseen ja toiminnan tehostamiseen, jonka avulla voidaan varmistaa säästöjen kestävyys. Näiden tietojen perusteella komission yksiköt voivat nyt ottaa huomioon tämän toimenpiteen koko vaikutuksen (0,15 % suhteessa BKT:hen) päivitetyssä ennusteessaan. Lisäksi hallitus ilmoitti hallituksen päätöksen nro 1122/2012 (IV.25.) muuttamisesta 16 päivänä toukokuuta 2012 tekemässään hallituksen päätöksessä nro 1152/2012 aikovansa jäädyttää nimellisesti valtiontalouden keskusjärjestelmän menot ja pitää niiden määrän puolessa paikallishallinnon tavaroiden ja palvelujen hankinnan inflaatioasteesta 18 Myöskään kaikkia tulopuolen toimenpiteiden yksityiskohtia ei vielä ole täsmennetty, mikä vaikeuttaa entisestään niiden talousarviovaikutusten arviointia. FI 8 FI

vuonna 2013 (nämä mainittiin vain epäsuorasti vuoden 2012 lähentymisohjelmassa). Hallitus myös täsmensi, että näiden säästöjen (lähes 0,2 % suhteessa BKT:hen) täytäntöönpanoon sovellettaisiin samoja periaatteita kuin talousarvion eri lukujen määrärahaleikkauksiin. Tämän päätöksen perusteella komission yksiköiden päivitettyä talousarvioennustetta korjataan vain 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä jäljelle jää vielä eräitä täytäntöönpanoriskejä ja lisäksi keskushallinnolla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa paikallishallintojen talousarviosuunnitteluun. Unkarin viranomaiset hyväksyivät 9 päivänä toukokuuta 2012 eräitä veropaketin keskeisiä parametreja (lakiehdotukset esitettiin parlamentille 11 päivänä toukokuuta), joista monet sisälsivät vuoden 2012 lähentymisohjelmassa kuvatuista poikkeavia tekijöitä. Yleisesti ottaen uudet verot kohdistuvat johdonmukaisesti yrityksiin eivätkä kuluttajiin, kuten aiemmin ennakoitiin. Ne elinkeinoelämän järjestöt, joita uudet verot koskettavat, ovat lausunnoissaan todenneet, että tämä saattaa edelleen heikentää investointi-ilmapiiriä. Hallitus asetti enimmäismäärät televiestintäalaa koskevan veron kuukausimaksuille ja päätti korottaa energia-alan ja julkisten palvelujen alan yrityksiltä perittävää lisämaksua vähemmän kuin aiemmin oli suunniteltu. Nämä toimet vähentävät yhdessä tuloja lähes 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vähennys on tarkoitus kompensoida finanssitransaktioverosta vastaavasti saatavilla suuremmilla tuloilla, sillä alun perin suunnitellun ylärajan poistamista ei voitaisi korvata täysimääräisesti vähentämällä verotettavien transaktioiden määrää. Tämän arvioinnin viimeistelyvaiheessa käytettävissä olleiden tietojen perusteella nämä uudet tiedot eivät vaikuttaneet veropaketista odotettavissa oleviin kokonaistuloihin. Komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen koontipäivän jälkeen saatujen uusien tietojen ja erityisesti alijäämää 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vähentävien tarkempien menotietojen perusteella alijäämän ennakoidaan vuonna 2013 supistuvan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, minkä voidaan katsoa alittavan reippaasti alijäämän viitearvon (3 % suhteessa BKT:hen) (ks. Taulukko 1, jossa kuvataan komission arvion kehitystä). 2.1.4. Julkisen talouden toimet, joihin alijäämän korjaus perustuu vuosina 2012 ja 2013 Neuvosto kehotti 13 päivänä maaliskuuta 2012 antamassaan suosituksessa Unkarin hallitusta varmistamaan, että vuoden 2012 alijäämätavoitteeksi asetettu 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen saavutetaan ja että alijäämä on vuonna 2013 selvästi alle viitearvoksi asetetun 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden helmikuun 2012 ennusteessa esitetyn makrotalouden kehyksen perusteella tavoitteiden saavuttamisen arveltiin edellyttävän lisää julkisen talouden toimia (vähintään ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012) jo aiemmin ennakoitujen toimien (1,9 % suhteessa BKT:hen) ohella ja vielä lisätoimia vuonna 2013 (kyseisen vuoden alijäämäennuste oli 3,6 % suhteessa BKT:hen). Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema heikkeni 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011, mutta komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen mukaan sen odotetaan kohenevan 2¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Tämä on enemmän kuin maaliskuussa 2012 esitetty arvio, ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka tämä on hieman vähemmän kuin neuvoston suosittamat ylimääräiset julkisen talouden toimet, se johtuu osittain siitä, että komission yksiköiden helmikuun 2012 ennusteen potentiaalista kasvua on tarkistettu (hieman) alaspäin kevään 2012 ennusteessa (negatiivinen vaikutus vuoden 2012 suhdannetasoitettuun rahoitusasemaan on 0,1 % suhteessa BKT:hen). FI 9 FI

Lisäksi verotulot (ilman päätösperäisten toimenpiteiden vaikutusta) ovat vuonna 2012 olleet pienemmät kuin BKT:n kehityksen ja tavanomaisten verojoustojen perusteella olisi voitu päätellä. Tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa siihen, että rakenteellinen rahoitusasema ei ole ollut aivan vaadittujen julkisen talouden toimien mukainen. Kaikki nämä seikat huomioon ottaen julkisen talouden toimien voidaan vuoden 2012 osalta katsoa vastaavan yleisesti 13 päivänä maaliskuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa esitettyjä vaatimuksia. Kevään 2012 ennusteessa arvioitiin, että julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kohenee hieman vuonna 2013 (0,1 % suhteessa BKT:hen). Ottaen huomioon tiedot, jotka Unkari toimitti ennusteen koontipäivän jälkeen, tämä parantaisi rakenteellista rahoitusasemaa vielä yli ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. FI 10 FI

Taulukko 1: Julkista taloutta koskevien ennusteiden kehitys 2012 2013 Komission arvio maaliskuussa 2012 3,0 3,6 Makrotalouden kehitys 0,05 0,05 Kertaluonteiset toimenpiteet 0,25 0,0 tulot (uusien jäsenten siirtyminen yksityisestä eläkepilarista julkiseen, EU:n varojen erityinen kirjapito) 0,40 0,0 menot (velkoihin liittyvät menot liikenteen alalla) 0,15 0,0 Muut julkisen talouden kehitykseen vaikuttavat tekijät (esim. muutos palkkakorvausjärjestelmässä, mukautuminen verotuksen 0,15 0,10 muutoksiin) Komission arvio ennen uusia toimenpiteitä 2,65 3,75 Vuoden 2012 lähentymisohjelman säästötoimenpiteet 0,20 1,10 tulot (esim. finanssitransaktiovero, sähköinen tiemaksu, energiaja televiestintäalojen ylimääräinen vero) 0,15 0,90 tulot (esim. talousarvion eri lukujen menoleikkaukset, lääkkeiden hintatukien vähennys) 0,05 0,20 Säästötoimenpiteiden toisen vaiheen makrotaloudelliset vaikutukset 0,05 0,25 Kevään 2012 ennuste (julkaistu 11.5.2012) 2,5 2,9 Lisätiedot tulopuolen säästötoimenpiteistä (kevään 2012 ennusteen koontipäivän jälkeen) 0,10 0,20 Komission päivitetty arvio 2,5¹ 2,7 1 Uusia säästötoimenpiteitä koskevien tietojen perusteella otettiin huomioon poikkeuksellinen varapuskuri (0,1 % suhteessa BKT:hen). 2.1.5. Kokonaisarvio alijäämän ja velan supistamisesta Yleisesti ottaen ja komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen koontipäivän jälkeen saatujen tietojen perusteella voidaan alijäämän arvioida olevan 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja pysyvän selvästi alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2013, kuten neuvosto suositti tämän vuoden maaliskuussa. Julkisen talouden ennusteen paraneminen johtuu lähinnä vuoden 2012 lähentymisohjelman yhteydessä ilmoitettujen ja sen jälkeen täsmennettyjen uusien toimenpiteiden vaikutuksesta: 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Uudet toimenpiteet vaikuttavat osaltaan myös rakenteellisen rahoitusaseman paranemiseen ¼ prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja ½ prosentilla vuonna 2013 verrattuna maaliskuussa 2012 esitettyyn arvioon. Muut tekijät, kuten vuoden 2011 odotettua paremman rahoitusaseman perusvaikutus ja suuremmat kertaluonteiset tulot, vaikuttavat myös alijäämäennusteen paranemiseen ja auttavat saavuttamaan alijäämätavoitteeksi asetetun 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. On kuitenkin huomattava, että julkisen talouden vakauttamistoimien laatuun liittyy eräitä epäilyksiä, sillä toimet keskittyvät lähinnä tulopuoleen ja saattavat hidastaa talouskasvua myös liiketoimintaympäristön heikkenemisen kautta, sillä väliaikaiset alakohtaiset maksut, jotka oli tarkoitus vähitellen poistaa kokonaan, korvataan käytännössä pysyvillä alakohtaisilla veroilla, jotka koskevat pääosin samoja aloja. Kuten neuvoston suosituksen yhteydessä todettiin, liiallisen alijäämän korjaamiseksi pysyvästi Unkarille voisi olla hyötyä toimenpiteistä, jotka koskevat yleistä lapsilisää (mahdollisesti äskettäin käyttöönotettujen FI 11 FI

perhekohtaisten verohelpotusten yhteydessä) ja keskitettyä arvoperusteista kiinteistöveroa, sekä kiinteän tuloverojärjestelmän progressiivisuuden lisäämisestä. 19 Vuonna 2011 julkinen velka supistui hieman, 80,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä parannus johtuu huomattavasta perusylijäämästä (8¼ % suhteessa BKT:hen), jonka vaikutuksen kumosi pitkälti forintin arvon aleneminen yli 10 prosentilla. Julkisen velan odotetaan supistuvan 78,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja vähenevän edelleen hieman vuonna 2013. Luvut perustuvat kevään 2012 ennusteessa esitettyyn alijäämäkehitykseen, ja niiden toteutumisen edellytyksenä on, ettei valtion omaisuutta myydä. 20 Tarkistetun lähentymisohjelman mukaan julkinen velka supistuu jatkuvasti koko ohjelmakauden ajan, ensin 77 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja alle 73 prosenttiin vuonna 2015. Velan supistumiselle asetetun viitearvon osalta Unkari on siirtymävaiheessa kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen (vuosina 2013 2015). Suunnitelluilla julkisen talouden sopeuttamistoimilla varmistettaisiin riittävä edistyminen kohti velan supistamiselle asetettua viitearvoa. Suunniteltujen julkisen talouden sopeuttamistoimien mukaisesti velan supistamiselle asetettu viitearvo saavutetaan vuonna 2015. Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1a kohdan mukaisesti sellaisen jäsenvaltion osalta, johon sovellettiin liiallista alijäämää koskevaa menettelyä 8 päivänä marraskuuta 2011 ja kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisesta, velkaperusteen mukaista vaatimusta katsotaan noudatetun, jos asianomainen jäsenvaltio edistyy riittävästi vaatimusten täyttämisessä. 2.2. Arvio julkisen talouden ohjausjärjestelmän osalta toteutetuista toimista Julkisen talouden ohjausjärjestelmän osalta neuvosto kehotti Unkarin viranomaisia mukauttamaan talouden vakautta koskevaa lakia erityisesti ottamalla käyttöön sitova keskipitkän aikavälin kehys ja laajentamalla finanssipoliittisen neuvoston analyyttistä toimeksiantoa. Vuoden 2012 lähentymisohjelmassa ilmoitettiin, että nykyisen sääntelykehyksen tarkistuksen jälkeen hallitus esittäisi parlamentille tarvittavat muutokset kevään istuntokaudella. Tämän arvioinnin viimeistelyvaiheessa Unkari ei ollut toimittanut minkäänlaisia tietoja suunnitelluista muutoksista. Jotta voitaisiin varmistaa jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun neuvoston direktiivin saattaminen täysimääräisesti osaksi Unkarin lainsäädäntöä, sitä varten laadittiin Unkarin lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:n säännöstöön koskevan hallituksen tietokannan (jota hallinnoi hallinto- ja oikeusministeriö) puitteissa aikataulu. Ensimmäinen vaihe on käsitteellisiä kysymyksiä koskeva päätös kesäkuussa 2012, ja koko lainsäädäntöprosessi on tarkoitus saada päätökseen viimeistään syksyllä 2013. Finanssipoliittisen neuvoston toiminnan osalta säädettiin maaliskuun lopussa 2012, että neuvoston puheenjohtajalle aletaan maksaa palkkaa ja puheenjohtaja voi perustaa pienen sihteeristön parlamentin kanslian yhteyteen (näistä seikoista ei ollut aiemmin säännöksiä). Kyseessä on oikeasuuntainen toimenpide, sillä finanssipoliittisen neuvoston toiminnan vakiinnuttaminen on asianmukaista ottaen huomioon neuvostolle vuotuisen talousarvion osalta myönnetty vahva veto-oikeus. Edistyminen tällä alalla on kuitenkin ollut kaikkiaan hidasta, ja julkisen talouden ohjausjärjestelmän kehitystä on seurattava tarkasti. 19 20 Maaliskuun 13 päivänä annetun neuvoston suosituksen johdanto-osan 13 kappale. Huomattava osa julkisesta omaisuudesta on peräisin aiemmin pakollisen yksityisen eläkepilarin poistamisen yhteydessä tapahtuneesta varainsiirrosta. FI 12 FI

3. PÄÄTELMÄT Nykyisten tietojen pohjalta näyttää siltä, että Unkarin toteuttamat toimet riittävät varmistamaan, että liiallinen alijäämä pystytään korjaamaan. Erityisesti vuoden 2012 alijäämätavoite (2,5 % suhteessa BKT:hen) todennäköisesti saavutetaan, ja vuonna 2013 julkisen talouden alijäämän ennakoidaan jäävän selvästi alle viitearvoksi asetetun 3 prosentin suhteessa BKT:hen huolimatta makrotalouden ympäristön lievästä heikkenemisestä. Vuoden 2012 alijäämätavoitteen saavuttaminen onnistunee rakenteellisten toimenpiteiden ansiosta (0,3 % suhteessa BKT:hen), ja lisäksi sitä tukevat vuodelta 2011 siirtyvä pieni positiivinen perusvaikutus sekä eräät kertaluonteiset tekijät. Ottaen huomioon BKT:n potentiaaliseen kasvuun tehtävien tarkistusten vaikutus sekä se, että verotulot (ilman päätösperäisten toimien vaikutusta) ovat vuonna 2012 olleet pienemmät kuin BKT:n kehityksen ja tavanomaisten verojoustojen perusteella olisi voitu päätellä, julkisen talouden toimien voidaan vuonna 2012 katsoa vastaavan yleisesti 13 päivänä maaliskuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa asetettua vaatimusta. Ottaen huomion kaikki julkisesti käytettävissä olevat tiedot, myös kevään 2012 ennusteen koontipäivän jälkeiseltä ajalta, komission yksiköt arvioivat alijäämän vuonna 2013 olevan 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen useiden vakauttamistoimen ansiosta. Alijäämä jää siis selvästi alle perussopimuksessa viitearvoksi asetetun 3 prosentin suhteessa BKT:hen myös sen jälkeen, kun kaikki kertaluonteiset toimenpiteet, joiden nettovaikutus on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, on saatettu päätökseen. Alijäämäennusteen ja sen jälkeen saatujen lisätietojen perusteella julkisen velan arvioidaan supistuvan 80,6 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2011) alle 78,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuonna 2012) ja vähenevän vielä hieman vuonna 2013. Kevään 2012 ennusteeseen sisältyvään perusskenaarioon liittyy symmetrisiä riskejä. Toisaalta alijäämä voi olla arvioitua pienempi, jos paikallishallintojen rahoitusasema on tällä hetkellä ennakoitua parempi tai jos julkisen sektorin korkomenot jäävät arvioitua pienemmiksi. Toisaalta eräät riskit, esimerkiksi ennakoitua suuremmat menot, jotka liittyvät keskuspankin tappioihin, saattavat myös suurentaa alijäämää. Lisäksi äskettäin ilmoitetut uudet verot saattavat huonontaa edelleen investointi-ilmapiiriä epälineaarisesti. Investointiympäristöä saattaa heikentää myös BKT:n huomattava supistuminen ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tätä supistumista ei voitu ottaa huomioon ennusteessa, joten se vaikuttaa negatiivisesti alijäämään. Julkisen talouden ohjausjärjestelmän osalta vuoden 2012 lähentymisohjelmassa todettiin, että parlamentille on tarkoitus esittää lakimuutoksia. Tämän arvioinnin viimeistelyvaiheessa ei kuitenkaan ollut julkisesti saatavilla minkäänlaista tietoa suunnitellun tarkistuksen sisällöstä tai tavoitteista. Finanssipoliittisen neuvoston puheenjohtajalle on maaliskuusta 2012 lähtien voitu maksaa kilpailukykyistä palkkaa, ja puheenjohtajan tueksi on voitu perustaa pieni sihteeristö. Koska edistyminen on ollut hidasta, julkisen talouden ohjausjärjestelmän kehitystä on seurattava tarkkaan myös sen osalta, noudattaako se vuoden 2012 maakohtaisessa suosituksessa esitettyä kehotusta uudistaa julkisen talouden ohjausjärjestelmä. Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoo, ettei Unkarin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tällä hetkellä tarvita lisätoimenpiteitä. Kaikki ilmoitetut toimenpiteet on pantava tarkasti täytäntöön ja niitä on täsmennettävä nopeasti, jotta alijäämä saadaan riittävästi alle viitearvoksi asetetun 3 prosentin suhteessa BKT:hen. Vakauttamistoimenpiteiden suunnittelua voitaisiin parantaa edelleen, ja toimenpiteitä FI 13 FI

laadittaessa olisi kuultava etukäteen sidosryhmiä ja kansainvälisiä järjestöjä. Julkisen talouden ohjauskehystä on edelleen mukautettava vastaamaan neuvoston suositusta, jotta Unkari voi hyödyntää hyvin toimivaa institutionaalista järjestelmää. Ottaen huomioon nämä seikat sekä ensimmäisen vuosineljänneksen odotettua heikommat kasvutiedot komissio aikoo jatkossakin seurata tarkasti Unkarin julkisen talouden kehitystä perussopimuksen ja vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti pitäen erityisesti mielessä kauan jatkuneen liiallista alijäämää koskevan menettelyn. Tässä on tarkoitus hyödyntää muun muassa Unkarin hallituksen puolivuosittain antamia liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyviä edistymiskertomuksia. Taulukko 2: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu 2011 2012 2013 2014 2015 BKT:n määrä KOM 1,7 0,3 1,0 n.a. n.a. (muutos, %) LO 1,7 0,1 1,6 2,5 2,5 Tuotantokuilu 1 KOM 2,3 2,7 2,0 n.a. n.a. (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) LO 2,4 3,0 2,6 1,7 1,2 Julkisen talouden KOM 4,3 2,5 2,9 n.a. n.a. rahoitusasema² (% suhteessa BKT:hen) LO 4,3 2,5 2,2 1,9 1,5 Perusjäämä KOM 8,3 1,5 1,2 n.a. n.a. (% suhteessa BKT:hen) LO 8,3 1,6 2,0 2,2 2,2 Suhdannetasoitettu KOM 5,3 1,3 2,0 n.a. n.a. rahoitusasema 1, 3 (% suhteessa BKT:hen) LO 5,4 1,1 1,0 1,1 0,9 KOM 4,3 2,1 2,0 n.a. n.a. Rakenteellinen rahoitusasema 4 (% suhteessa BKT:hen) n.a. LO 1,9 1,2 1,1 0,9 4,0 Julkinen bruttovelka KOM 80,6 78,5 78,0 n.a. n.a. (% suhteessa BKT:hen) LO 80,6 78,4 77,0 73,7 72,7 Huomautukset: 1 Lähentymisohjelman osalta ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Komission yksiköiden kevään 2012 ennusteen koontipäivän jälkeen saatujen tietojen perusteella vuoden 2013 alijäämäennustetta voitaisiin tarkistaa alaspäin 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. 3 Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. 4 Komission yksiköiden kevään ennusteen koontipäivän jälkeen saatujen tietojen perusteella tehdyn, vuoden 2013 alijäämäennusteen tarkistuksen mukaisesti myös vastaava rakenteellinen rahoitusasema parani ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Lähde: Komission yksiköiden kevään 2012 talousennuste (KOM), julkaistu 11.5.2012, ja vuoden 2012 lähentymisohjelma (LO). FI 14 FI