Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Projektiryhmä Jouko Örn, Metsäteho Oy ja Eero Vatanen, Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Arto Kariniemi, Metsäteho Oy, tutkimuskonsortion koordinaattori Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y., Wood Wisdom konsortion kautta Maa- ja metsätalousministeriö Kumppanit Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 1
Projektin tavoite ja tehdyt raportit Tavoite selvittää metsätalouden palveluyritysten toiminnan paikallisuuden vaikutuksia tutkimalla sijaintipaikkakunnalla tapahtuva toiminnan vaikutusta yritysten kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja työvoiman saatavuuteen. Lisäksi selvitettiin yritysten vaikutuksia seutukunnan työllisyyteen ja talouteen sekä tyytyväisyyttä sijaintiseutukunnan tarjoamiin yrittämisen edellytyksiin ja kuinka niitä yrityksien mielestä pitäisi parantaa. Raportit Metsäteho-lehti 2/01, liite: Puunkorjuun ja puunkuljetukset taloudelliset vaikutukset ja paikallisuuden merkitys Metsätehon raportti 130 14.5.2002: Paikallisuus metsäalan palveluyritysten toiminnassa Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 2
Tutkimusseutukunnat Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 3
Puunkorjuu- ja puunkuljetusyritykset sijainnin mukaan 1997 puunkorjuu puunkuljetus Juva 47 20 Keuruu 21 12 Pielisen Karjala 40 25 Kaupunkikeskukset 1 145 70 Koko maa 1940 910 1 Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna, Lahti, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Turku, Rauma, Pori, Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Mikkeli, Savonlinna, Varkaus, Kuopio, Iisalmi, Joensuu, Oulu, Kajaani, Kemi, Tornio, Rovaniemi Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 4
Puunkorjuuyrityksen työvoima Vakituisia työntekijöitä yhteensä - joista omistajia Määräaikaisia työntekijöitä henkilöä/yritys 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 5
Metsäkone- ja metsäpalveluyrityksen toiminta-alue seutukunnan alueella muualla Suomessa ulkomailla 100 90 80 70 % yrityksistä 60 50 40 30 20 10 0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 6
Puunkuljetusyrityksen toiminta-alue seutukunnan alueella muualla Suomessa ulkomailla 100 90 80 70 % yrityksistä 60 50 40 30 20 10 0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 7
Metsäkone- ja metsäpalveluyrityksen kotiseutukuntaan palautuvat kustannukset, mk/v 1600000 1400000 1200000 Kustannukset yhteensä Ilman pääomakustannuksia mk/yritys 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 8
Puunkuljetusyrityksen kotiseutukuntaan palautuvat kustannukset, mk/v 1400000 Kustannukset yhteensä Ilman pääomakustannuksia 1200000 1000000 mk/yritys 800000 600000 400000 200000 0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 9
Seutukunnan palvelut metsäkone- ja metsäpalveluyritykselle Työvoiman saatavuus Korjaus- ja huoltopalvelut Pankki- ja rahoituspalvelut Työvoiman koulutuspalvelut Virkistys- ja ulkoilupalvelut Terveydenhoitopalvelut Alihankkijat ja yhteistyökumppanit Hallinto- ja kirjanpitopalvelut Yrittäjän koulutus- ja neuvontapalvelut Kauppa- ja postipalvelut Koulu- ja kulttuuripalvelut Kaikki 5,0 4,0 keskimäärin 3,0 2,0 1,0 0,0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Palvelujen taso:1=huono, 2= huonoa parempi, 3=keskinkertainen, 4=melko hyvä, 5=erittäin hyvä Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 10
Seutukunnan palvelut puunkuljetusyritykselle Työvoiman saatavuus Korjaus- ja huoltopalvelut Pankki- ja rahoituspalvelut Työvoiman koulutuspalvelut Virkistys- ja ulkoilupalvelut Terveydenhoitopalvelut 5,0 Alihankkijat ja yhteistyökumppanit Hallinto- ja kirjanpitopalvelut Yrittäjän koulutus- ja neuvontapalvelut Kauppa- ja postipalvelut Koulu- ja kulttuuripalvelut Kaikki 4,0 keskimäärin 3,0 2,0 1,0 0,0 Juva Keuruu Pielisen Karjala Kaikki Palvelujen taso:1=huono, 2= huonoa parempi, 3=keskinkertainen, 4=melko hyvä, 5=erittäin hyvä Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 11
Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten nettotulos 1997 tutkimusseutukunnissa, koko maaseudulla ja kasvukeskuksissa 9 % 8 % 7 % Juva, Keuruu, Pielisen Karjala Kasvukeskukset Maaseutu yhteensä Kaikki % liikevaihdosta 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 5,3 % 5,0 % 4,0 % 4,9 % 8,1 % 6,2 % 6,1 % 6,2 % 1 % 0 % Korjuu Kuljetus Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 12
Paikallisen toiminnan kehitysnäkymät Runsaat ja laadukkaat metsävarat ovat hyvä pohja metsäyrittämiselle seutukunnissa, joissa metsäyrittämistä myös arvostetaan. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat jatkavansa seutukunnissa. Yleiset metsätalouden ja puumarkkinoiden näkymät sanelevat alan kehitystä. Sekä metsäkone- että kuljetusyrityksistä katsottiin olevan ylitarjontaa, mikä lisäsi hintakilpailua ja kavensi kehitysmahdollisuuksia. Seutukunnan väestöpohjan ja palvelujen säilymistä ja kehittämistä pidettiin tärkeänä metsäalan palveluyritystenkin sijoittumiseen maaseudulle. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 13
Toimintaedellytykset ja kannattavuus Yritysten toiminnan kannattavuus näytti yritysrekisterin tunnuslukujen perusteella olevan seutukunnissa parempi kuin kasvukeskuksissa. Haastatellut yrittäjät katsoivat edustamiensa yritysten yltävän keskinkertaiseen kannattavuuteen tiukalla taloudenpidolla ja kovalla työllä. Kustannusten nousua oli vaikea saada taksoihin. Kannattavuus riippui ratkaisevasti tarjolla olevista työmääristä. Yrittäjät toivoivat parannusta sopimusneuvottelukäytäntöihin, jotka nyt katsottiin toimivan liiaksi urakanantajan ehdoilla. Sopimuskausi oli yleisemmin yksi vuosi. Toivottiin myös pidempiä kahden vuoden sopimuksia. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 14
Työvoima Yrityksillä oli ammattitaitoiset työntekijät. Jatkossa ammattitaitoisten metsäkoneen ja autonkuljettajien saatavuus koettiin epävarmaksi, minkä osasyynä pidettiin alan palkkauksen tasoa. Koulutusta molempien alojen kuljettajille katsottiin tarvittavan lisää. Monitoimiseen metsäpalveluyrittämiseen, jossa työntekijän pitää osata sekä manuaalista että konetyötä, oli vaikeaa saada pätevää ja yrittäjäksi kykenevää työvoimaa. Tämä johtui lähinnä osaavan ja koulutetun metsurireservien loppumisesta ja maaseudunkin nuorten hakeutumisesta kevyempiin ja paremmin palkattuihin sisätöihin. Työn tasainen riittävyys katsottiin tärkeäksi työvoiman alalla pysymisen turvaamiseksi. Bruttotyöllisyysvaikutukset olivat noin puolitoistakertaiset välittömään työllisyyteen verrattuna. Ne olivat tutkimusseutukunnissa vähintään samaa luokkaa kuin seutukunnan suurimpien teollisuuslaitosten työpaikat (Vatanen 2001). Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 15
Metsäalan palveluyrittämisen vahvuudet seutukunnissa Maaseudulla toimimisen ja sinne sijoittumisen vahvuutena metsäalan palveluyrittäjät painottivat riittävät työmäärät turvaavia metsävaroja ja raakapuun kysyntää vastaava tarjontaa ammattitaitoisia yrittäjiä ja vielä saatavissa olevaa hyvää työvoimaa sekä yrittäjien ja heidän työntekijöidensä paikallistuntemusta ja tunnettavuutta metsänomistajien keskuudessa. Seutukuntien yrittäjät arvostivat mahdollisuutta toimia toiveidensa mukaisesti juurillaan kotiseudulla ja elää rauhallisessa, kauniissa ympäristössä lähellä luontoa. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 16
Metsäalan palveluyrittämisen uhat ja heikkoudet seutukunnissa Maaseudulla toimimisen heikkouksiksi ja uhiksi koettiin metsänomistajien ikääntyminen ja kaupunkilaistuminen. Ne johtavat kiinnostuksen vähenemiseen metsänhoitoon ja hakkuisiin, mitkä puolestaan vähentävät yrittäjien työmääriä. Uhaksi todettiin myös väestön vähenemisestä johtuva palvelujen kehittämisen pysähtyminen tai alasajo. Heikkoutena pidettiin yrittäjien ja heidän työtekijöidensä täydennyskoulutuspalvelujen puutteita, vaikka ammattitaitovaatimukset kasvavat jatkuvasti. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 17
Yrittäjien ja kuntien vuorovaikutus Tutkimusseutukunnissa sijaitsevien yrityksien toiminta oli varsin seutukuntakeskeistä. Sijaintiseutukunnan ja erityisesti oman kunnan palvelutaso oli toiminnan ja sen edellytysten kannalta tärkeää. Yrittäjät pitivät tutkimusseutukuntien tarjoamia palveluja kokonaisuudessaan tyydyttävinä. Yrittäjille tärkeitä kirjanpitosekä pankki- ja rahoituspalveluja pidettiin hyvinä tai erittäin hyvinä. Tyytyväisiä oltiin myös kauppa- ja postipalveluihin, virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin sekä varauksella koulu- ja kulttuuripalveluihin. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 18
Yrittäjien ja kuntien vuorovaikutus Tärkeäksi koettuja yrittäjien koulutus- ja neuvontapalveluja sekä työvoiman koulutuspalveluja pidettiin epätyydyttävinä Juvan ja Keuruun seudulla, mutta hyvinä Pielisen Karjalassa, missä Itä- Suomen metsäkonekoulu on kehittänyt näitä palveluja yhdessä yrittäjien kanssa paikallisten kuntien myötävaikutuksella. Yrittäjät odottivat sijaintikuntien pitävän huolta kuntien palvelutasosta. Sen katsottiin turvaavan ammattitaitoisen työvoiman saantia ja metsänomistajien asumista tiloillaan, mikä varmistaisi yrittämisen kannalta tärkeää riittävää ja tasaista raakapuun tarjontaa. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 19
Yrittäjien ja kuntien vuorovaikutus Yrittäjien ja sijaintikuntien vuorovaikutusta lisäämällä kunnissa voidaan toteuttaa yrittäjien paikallisia parannusehdotuksia nykyistä paremmin. Kuntien ja yrittäjien vuorovaikutus edesauttaisi myös yrittäjien toivomaa yrityksien yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymistä. Metsäalan yrittäjien parannusehdotusten toteuttamiseksi tarvittavat kuntien investoinnit ovat tasoltaan suhteellisen vaatimattomia. Ne tukevat metsäalan yrittäjien lisäksi myös muuta elinkeinotoimintaa. Tutkimusseutukunnissa oli yrityksen keskimääräinen kokonaistuotosvaikutus kerrannaisvaikutuksineen 2,6 milj. mk ja työllisyysvaikutus 4,5 henkilöä. Yksikin metsäalan yritys on tärkeä paikallistalouden kannalta. Toiminnan paikallisuuden vaikutus metsätalouden palveluyritysten toimintaedellytyksiin, projekti nro 153 20