Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tulosten yhteenveto 19.9.2011 Marja Jallinoja
Ilmastoindikaattorit Rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutus (kwh/m2) Asumisväljyys (m2/hlö)
Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Rakennusten lämmitystapajakauma 2005-2009 rakennetut rakennukset Kaikki rakennukset, osuus rakennusneliöistä (lähde:tilastokeskus) lämmönlähde Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kauko- tai aluelämpö 3,5 % 5,1 % 33,1 % 33,7 % 0,0 % 0,9 % 0,0 % Öljy, kivihiili yms 2,5 % 2,3 % 1,9 % 1,3 % 1,6 % 19,1 % 0,0 % Sähkö 27,9 % 38,4 % 13,9 % 13,7 % 32,9 % 46,1 % 46,8 % Kaasu 35,5 % 8,9 % 25,6 % 19,0 % 0,0 % 0,0 % 5,3 % Puu, turve 10,7 % 18,9 % 0,9 % 3,5 % 19,4 % 8,8 % 15,7 % Maalämpö 4,9 % 11,2 % 2 % 7,8 % 2,4 % 5,1 % 10,5 % Muu, tuntematon 15,0 % 24,2 % 22,9 % 21,0 % 43,7 % 19,9 % 21,8 %
Ilmastoindikaattorit Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Tavoiteltavaa rakennusten lämmitysmuotojen valinnassa Alue- ja kaukolämmön, kaasulämmityksen sekä uusiutuvien energialähteiden (puu, maalämpö, aurinko) lisääminen Öljy- ja sähkölämmityksen vähentäminen Myönteistä Kymenlaakson kehityksessä Sähkölämmityksen pieni osuus Kotkassa ja Kouvolassa Uusiutuvan suuri osuus pientalojen lämmityksessä Iitissä ja Virolahdella Kielteistä Kymenlaakson kehityksessä Sähkölämmityksen suuri osuus useimmissa kunnissa Uusiutuvan pieni osuus pientalojen lämmityksessä Kotkassa, Kouvolassa ja Pyhtäällä Kaukolämmityksen määrän hidas kasvu
Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutus Asuinrakennusten kaukolämmön ominaiskulutus Lähde: Laskettu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastojen pohjalta Vuosi Kausalan Lämpö Oy, Iitti Kotkan Energia Oy Vari Oy, Kouvola Koko maa kwh/ m 3 kwh/ m 3 kwh/ m 3 kwh/ m 3 1995 42,7 42,7 43,0 41,4 2000 39,9 44,6 42,1 44,6 2005 45,5 40,4 40,2 40,6 2009 43,9 38,5 37,7 37,6 muutos 95-09 3 % -10 % -12 % -9 %
Ilmastoindikaattorit Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutus Soveltuu kuvaamaan rakennusten energiatehokkuuden kehitystä vain, jos kaukolämmitettyä rakennuskantaa paljon, kuten Kotkassa ja Kouvolassa. Iitissä kaukolämmitystä ehkä liian vähän. Kotkassa ja Kouvolassa energiankulutus kehittynyt samoin kuin koko maassa kesimäärin, eli energiatehokkuus on parantunut Osa energiatehokkuuden paranemisesta voi olla näennäistä ja seurausta sähkönkulutuksen kasvusta, erityisesti märkätilojen sähköisten lattialämmitysten yleistymisestä, mutta myös muusta sähkölaitteiden tuottaman hukkalämmön lisääntymisestä. Pienten kuntien, joissa ei ole merkittävää kaukolämmitystä, tulisi kehittää menetelmä rakennusten energiankulutuksen kehityksen seuraamiseksi esim. energiatodistuksia hyödyntämällä
Asumisväljyys Asumisväljyys, m2/hlö Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 5.4.2011 Tietolähteet: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1995 34,6 35,9 33 34,2 36,2 36,6 37,8 2000 37,5 38,7 35,3 36,6 39,6 39 40,9 2005 39,6 41,3 37 38,8 42,1 41,7 43,9 2007 40,7 42,4 37,8 39,9 42,8 43,3 44,7 muutos 95-07 18 % 18 % 15 % 17 % 18 % 18 % 18 %
Ilmastoindikaattorit Asumisväljyys Kymenlaaksossa asutaan Kotkaa lukuun ottamatta väljemmin kuin koko maassa keskimäärin Asumisväljyys kasvaa selvästi nopeammin kuin rakennusten lämmön ominaiskulutus laskee, eli lämmitysenergiankulutus asukasta kohti on kasvussa. Asumisväljyyden nykytaso riittää täyttämään hyvän asumisen vaatimukset
Ilmastoindikaattorit Sähkönkulutus Kotitalouksien (sis. maatalous) sähkönkulutus asukasta kohti (kwh/hlö) Työpaikkojen sähkönkulutus työpaikkaa kohti (palvelu- ja teollisuussektori, kwh/työpaikka)
Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti, kwh/asukas Lähde: sähkönkulutus: Energiateollisuus ry, asukasluku: Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1995 4186 4778 2513 2936 4884 4631 5252 2000 4741 4892 2715 3240 5162 4917 5944 2004 5287 5636 3023 3569 5993 5656 6829 2009 5353 6231 3276 4051 6585 6208 7365 95-09 % 28 % 30 % 30 % 38 % 35 % 34 % 40 %
Ilmastoindikaattorit Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti Kymenlaaksossa kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti kasvaa tasaisesti ja hyvin nopeasti, nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Kotkaa ja Kouvolaa lukuun ottamatta sähkönkulutus on myös paljon suurempaa kuin maassa keskimäärin. Suurin syy korkeaan sähkönkulutukseen ja sen nopeaan kasvuun erityisesti pienissä kunnissa on oletettavasti sähkölämmityksen kasvu yhdistettynä asumisväljyyden kasvuun. Myös sähkölaitteiden lisääntymisellä ja niiden sähköä tuhlaavilla käyttötavoilla on suuri merkitys, sillä kulutuksen kasvu on hyvin nopeaa myös Kotkassa, jossa sähkölämmityksen merkitys on suhteellisen vähäinen. Kulutus asukasta kohti on Kotkassa selvästi alhaisinta.
Sähkönkulutus palvelutyöpaikkaa kohti Sähkönkulutus palvelutyöpaikkaa kohti, kwh/työpaikka Lähde: sähkönkulutus: Energiateollisuus ry, työpaikat: Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa 1995 11497 7623 10328 11615 8534 9170 9001 9248 2000 8126 9217 9784 12912 8090 9297 11066 9092 2004 8723 11040 10445 14288 9818 10789 10858 9875 2008 11807 10383 10702 10397 8943 9638 11054 9370 95-08% 3 % 36 % 4 % -10 % 5 % 5 % 23 % 1 %
Ilmastoindikaattorit Sähkönkulutus palvelutyöpaikkaa kohti Indikaattorin seurantaa haittaa se, että sähkönkulutuksen tilastointi muuttui vuonna 2004. Rakennusala sähkönkulutus sisältyy lukuihin vuodesta 2004 eteenpäin. Suhdanneherkkä rakennusala voi aiheuttaa suurehkoja vaihteluita lukuihin. Johtopäätöksenä voi puutteista huolimatta todeta, että sähkönkulutus kasvaa työpaikoilla selvästi kotitalouksia hitaammin Miehikkälä näyttää olevan Kymenlaakson energiatehokkain palveluiden tuottaja Teollisuuden sähkönkulutuslukuja ei ole tässä esitetty, mutta niistä voi todeta teollisuuden energiaintensiivisyyden olevan kasvussa muualla, paitsi metsäteollisuuden rakennemuutoksen mullistamissa Kouvolassa ja Haminassa.
Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä) Tietoja ei ole saatavilla Ajoneuvosuorite asukasta kohti (ajokm/v/hlö) Autoistumisaste (% asuntokunnista) Työmatkasuorite työllistä kohti
Ajoneuvosuorite asukasta kohti Ajoneuvosuorite asukasta kohti Lähteet: ajoneuvosuoritteet: Tiehallinto, asukasluku: Tilastokeskus muutos Iitti 14,4 % Pyhtää 8,7 % Miehikkälä 27,9 % Vironlahti 12,6 % muutos 02-10 00-09 Kouvola 14,7 % Hamina 11,3 % Koko maa 8,9 % 17,5 %
Ilmastoindikaattorit Ajoneuvosuorite asukasta kohti Tuloksina on esitetty ajoneuvosuoritteen suhteellinen muutos asukasta kohti, sillä käytettävissä olevista liikennelaskenta tiedoista ei ole mahdollista selvittää asukkaiden aiheuttamaa todellista kokonaisliikenne suoritetta. Kotkan luvut puuttuvat, koska tielaitoksen luvut eivät sovellu Kotkan liikennemäärien arvioimiseen. Luvuista on laskettu pois pääosa läpikulkuliikenteestä, joten sen vaikutus suoritteen muutoksiin on vähäinen. Ajoneuvosuoritteet ovat Kymenlaaksossa kasvaneet hyvin nopeasti, mutta kasvu on saman kaltaista koko maassa, tosin koko maan tasolla taantuman vaikutukset näkyvät voimakkaammin.
Autoistumisaste Autoistumisaste %, vuosi 2007 Autollisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 5.5.2011 Tietolähteet: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Autottomien asuntokuntien osuus asuntokunnista % 1 auton omistavien asuntokuntien osuus asuntokunnista % 2 tai useamman auton omistavien asuntokuntien osuus asuntokunnista % Autollisten asuntokuntien osuus yhteensä % Hamina 24,5 46,6 28,9 75,5 Iitti 24,9 42,1 33 75,1 Kotka 35,4 46,1 18,5 64,6 Kouvola 26,2 46,5 27,3 73,8 Miehikkälä 23 41,2 35,8 77 Pyhtää 17,7 44 38,2 82,2 Virolahti 20,9 43,9 35,1 79
Ilmastoindikaattorit Autoistumisaste Kymenlaakso on Kotkaa lukuun ottamatta hyvin autoistunut. Autoistunein on Pyhtää, jossa ilman autoa on enää harvempi kuin joka viiden kotitalous ja lähes 40%:lla on kaksi tai useampi auto. Autoistuminen on hyvin nopeaa, vielä 1995 kolmannes talouksista oli autottomia myös pienissä kunnissa. Tutkimusten mukaan autoistuminen johtaa palveluiden hakemiseen pidempien matkojen takaa, jolloin lähipalveluiden kysyntä heikkenee. Auton hankkiminen vähentää radikaalisti asiointimatkoja kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Toisen auton hankinta lähes lopettaa muiden liikkumismuotojen käytön, silloinkin kun tarjolla on hyviä liikkumispalveluita. Ympäristösyiden lisäksi autoistumisen hillitseminen on tärkeää lähipalveluiden ja arkiliikkumisen ylläpitämiseksi.
Työmatkasuorite työllistä kohti Työmatkasuorite (km)/työllinen OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 19.6.2011 Tietolähteet: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1995 9,2 8,9 8,9 8,9 9,0 12,4 10,8 2000 10,2 12,2 9,8 10,5 10,2 14,0 12,7 2005 11,3 14,2 10,6 12,2 14,1 15,1 14,4 2007 12,1 16,8 12,0 13,1 17,4 17,2 15,8 muutos 95-07 32 % 89 % 35 % 47 % 94 % 38 % 47 %
Ilmastoindikaattorit Työmatkasuorite työllistä kohti Työmatkat pitenevät Kymenlaaksossa nopeasti, nopeimmin Miehikkälässä ja Iitissä, jossa matkojen pituudet ovat lähes kaksinkertaistuneet vain 12 vuodessa. Hitainta kasvu on Kotkassa ja Haminassa, joissa tehdään Kymenlaakson lyhintä työmatkaa. Trendinä on, että lyhyet alle 5 km työmatka vähenevät voimakkaasti kaikkialla samalla, kun pitkät yli 20 km työmatka yleistyvät. Kehityksestä huolimatta 70-80% asukkaista kaikissa Kymenlaakson kunnissa tekee korkeintaan 20 km työmatkaa, joten mahdollisuudet mm. työmatkapyöräilyn lisäämiseen ovat hyvät.
Ilmastoindikaattorit Maankäyttö Rakennetun alueen aluetehokkuus (rakennetun kerrosalan suhde maapinta-alaan) Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvien osuus väestöstä (%) Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus (lähietäisyydellä asuvien osuus väestöstä %) Väestön sijoittuminen taaja- ja haja-asutuksen alueille
Rakennetun maan aluetehokkuus Rakennetun alueen aluetehokkuusluku (rakennetun kerrosalan suhde rakennettuun maapinta-alaan) Lähteet: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta/Elinympäristön seuranta, 5.4.2011/CORINE Land Cover Rakennettu kerrosala: Tilastokeskus vuosi 2000 kaikki rakennetut alueet asuinalueet Alue m 2 /m 2 m 2 /m 2 Hamina 0,045 0,040 Iitti 0,022 0,020 Kotka 0,093 0,087 Kouvola 0,045 0,045 Miehikkälä 0,014 0,013 Pyhtää 0,021 0,022 Virolahti 0,017 0,015
Ilmastoindikaattorit Rakennetun maan aluetehokkuus Aluetehokkuus on Kymenlaaksossa alhainen muualla paitsi Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa. Haminan tilanne osoittaa, että myös pienessä kunnassa voidaan päästä suhteellisen korkeaan aluetehokkuuteen. Matalin aluetehokkuus on Miehikkälässä ja Virolahdella. Mitä matalampi aluetehokkuus on, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa on tarjota kuntalaisille tyydyttäviä palveluita kohtuullisella etäisyydellä. Tutkimusten mukaan aluetehokkuus korreloi selvästi liikkumiseen kulutettavan energian kanssa. Joukkoliikennepalveluiden kannattavuuden kannalta aluetehokkuuden alarajana pidetään usein lukua 0,02. Aluetehokkuutta tulisi nostaa erityisesti palveluiden lähettyvillä.
Joukkoliikenne palveluiden tavoitettavissa asuvien osuus Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvien osuus väestöstä (%) Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 15.5.2011 Tietolähteet:Liikennevirasto/Digiroad, Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus PL 70, 00581 Helsinki Vuosi Etäisyys linjaautopysäkkiin enintään 250 m Etäisyys linjaautopysäkkiin enintään 1000 m Etäisyys rautatieasemalle enintään 2,5 km Hamina 2008 63,7 % 93,1 % - Iitti 2008 29,1 % 71,4 % 53,4 % Kotka 2008 64,1 % 99,5 % 61,7 % Kouvola 2008 50 % 89,7 % 42,9 % Miehikkälä 2008 24,7 % 44,1 % - Pyhtää 2008 37,4 % 84,9 % - Virolahti 2008 23,3 % 66,5 % -
Ilmastoindikaattorit Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvat Linja-autopysäkin saavutettavuus on hyvä Haminassa, Kouvolassa ja Kotkassa, jossa se on jopa eriomainen. Heikosti linja-autopysäkkien tavoitettavissa asutaan Virolahdella ja Miehikkälässä. Kaikissa kolmessa rautatiekunnassa asutusta sijaitsee suhteellisen paljon asemien läheisyydessä. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan, Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa kuitenkin aavistuksen parantunut ja muissa kunnissa heikentynyt. Linja-autopysäkistä lyhyellä kävelyetäisyydellä asuu niin vähän asukkaita Iitissä, Miehikkälässä ja Virolahdella, että linjaautopalveluille on vaikea ylläpitää riittävää kysyntää.
Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 5.4.2011 Tietolähteet: Tilastokeskus, Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus PL 70, 00581 Helsinki Kunta Vuosi Enintään 500 m etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvien asukkaiden osuus [%] Enintään 1 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvien asukkaiden osuus [%] Hamina 2009 36,6 68,1 Iitti 2009 28,5 44,4 Kotka 2009 50,4 79,1 Kouvola 2009 32,6 65 Miehikkälä 2009 17,2 30,2 Pyhtää 2009 12,4 31,5 Virolahti 2009 18,3 41,4
Ilmastoindikaattorit Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuus on kohtuullisen hyvä ainoastaan Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa, jossa se on pienelle kunnalle jopa erittäin hyvä. Muissa kunnissa saavutettavuus on heikko, kun selvästi alle puolella asukkaista päivittäistavarakauppaan on lyhyt kävelymatka. Saavutettavuus on vuoden 2000 jälkeen heikentynyt muualla paitsi Virolahdella, jossa negatiivinen kehitys on saatu kääntymään vuoden 2005 jälkeen. Voimakkaimmin saavutettavuus on heikentynyt Miehikkälässä. Eniten uhattuina lähikauppapalvelut ovat Miehikkälässä ja Pyhtäällä, jossa harvempi kuin joka kolmas pääsee kauppaan helposti kävellen.
Väestön sijoittuminen taaja- ja hajaasutuksen alueille Asutuksen jakautuminen taajama- ja haja-asutusalueille, vuosi 2005 Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 5.4.2011, Tietolähde: Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus PL 70, 00581 Helsinki Kunta Taajamissa asuvien osuus [%] Haja-asutusalueilla asuvien osuus [%] Kyläalueilla asuvien osuus haja-asutusalueiden väkiluvusta [%] Harvan pientaloasutuksen alueilla asuvien osuus [%] Hamina 86,1 13,9 14,6 48,2 Iitti 54,9 45,1 12,8 34,6 Kotka 97,7 2,3 6,9 49 Kouvola 85,3 14,7 8,8 31,2 Miehikkälä 29,1 70,9 26 40,9 Pyhtää 68,7 31,3 32 49 Virolahti 45,4 54,6 37,1 53,9
Ilmastoindikaattorit Väestön sijoittuminen taaja- ja haja-asutuksen alueille Vuodesta 2000 vuoteen 2005 harvan pientaloasutuksen määrä taajamissa on kasvanut ja kyläasutus haja-alueilla vähentynyt Kymenlaaksossa, mikä kertoo yhdyskuntarakenteen hajoamisesta. Ainoastaan Kouvolassa kehitys on ollut em. mittareilla hienoisesti myönteistä ja Iitissä haitallinen kehitys on ollut hyvin vähäistä. Hajaantuneinta asutus on Miehikkälässä, jossa kyläasutus on vähentynyt voimakkaimmin. Myös Iitissä kyläasutusta on vähän. Virolahdella asutaan vielä suhteellisen hyvin kyläalueilla. Kyläalueiden asutuksen väheneminen heikentää maaseudun elinja vetovoimaisuutta. Harvan pientaloasutuksen lisääntyminen taajamissa hajottaa toistaiseksi melko hyvien Kotkan ja Haminan yhdyskuntarakennetta.
Ilmastoindikaattorit Energia Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö
Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista Uusiutuvan energian määrä (TJ) ja osuus energiantuotannon polttoaineista (%) Lähde: Vahti järjestelmään raportoitu polttoaineiden käyttö vuosi 1995 2000 2005 2010 Hamina TJ 1681 2040 1407 10,73 % 52 % 64 % 64 % 0,7 % Kotka TJ 9739 9845 10373 10897 % 31 % 41 % 50 % 63 % Kouvola TJ 11788 14378 16312 17041 % 41 % 48 % 56 % 61 %
Ilmastoindikaattorit Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella ei ole suuremman. mittakaavan energiantuotantoa tämä indikaattorin laskemiseksi Iitin tiedot Vahdissa eivät olleet luotettavia, minkä vuoksi Iitin arvot puuttuvat. Uusiutuvan energian käyttöä Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa dominoi metsäteollisuus, mikä näkyy erityisesti Haminassa uusiutuvan energian käytön romahduksena. Muiden sektoreiden polttoaineen käyttö on metsäteollisuuteen verrattuna niin pientä, että tehdyt panostuksen uusiutuvan energian lisäämiseksi eivät luvuissa juuri erotu. Olisi hyödyllistä selvittää, kuinka metsäteollisuutta ja muuta energiantuotantoa voitaisi tarkastella erikseen.
Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö (kgco2/mwh) Laskettu kaukolämmön, siihen liittyvän sähkön, lauhdesähkön ja prosessihöyryn tuotantomääriä kohti Lähde: Laskettu Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tuotantotilastojen pohjalta, Kotkan tiedot: Kotkan Energia vuosi 1995 2000 2005 2009 muutos 95-09 kgco2/mwh kgco2/mwh kgco2/mwh kgco2/mwh Kotka 250 247 196 140-44 % Kouvola 223 224 125 102-54 % Iitti 345 382 206 225-35 %
Ilmastoindikaattorit Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö Haminassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella ei ole suuren mittakaavan kaupallista energiantuotantoa tämä indikaattorin laskemiseksi Hiilidioksidin ominaispäästö on laskenut mukavasti Iitissä, Kouvolassa ja Kotkassa. Suurin syy ominaispäästön laskuun on puupolttoaineiden käytön lisäämisessä. Kouvola on saanut ominaispäästön jo erittäin hyvälle tasolle. Iitissä ominaispäästö on noussut vuodesta 2005, mikä johtuu lisääntyneestä turpeen käytöstä.
Ilmastoindikaattorit Materiaalitehokkuus Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti (kg/hlö) Materiaalina ja energiana hyödynnettävän osuus yhdyskuntajätteistä (%) Tiedot on saatavissa vain nk. KAS-alueelta, johon kuuluvat: Kotka, Kouvola, Hamina, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Elimäki, Iitti, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä, Jaala, Lappeenranta, Imatra, Joutseno, Parikkala, Ruokolahti, Luumäki, Taipalsaari, Rautjärvi, Savitaipale, Lemi ja Ylämaa. Lisäksi Kymenlaakson jäte Oy:n toimialueeseen kuuluva Lapinjärvi on esitetyissä luvuissa mukana. Suomenniemi ei ole luvuissa mukana, sillä se kuuluu Metsäsairila Oy:n alueeseen
Materiaalitehokkuus Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti (kg/hlö), KAS-alue vuosi 2002 2005 2007 2009 muutos 02-09 kg/hlö kg/hlö kg/hlö kg/hlö % Kokonaisjäte 318 345 383 387 22 % Materiaalina ja energiana hyödynnettävä osuus yhdyskuntajätteistä (%), KAS-alue vuosi 2002 2005 2007 2009 Materiaalina % 40 % 41 % 42 % 42 % Energiana % 13 % 10 % 8 % 29 %
Ilmastoindikaattorit Materiaalitehokkuus Tietoja jätteiden määristä ja hyödyntämisestä on vaikeaa selvittää kuntatasolla, sillä erilliskerättyjä jakeita kerätään yli kuntarajojen. KAS-alueen lukujen katsotaan antavan käsityksen materiaalitehokkuuden kehittymisestä Kymenlaaksossa Jätteiden hyötykäyttö materiaalina ei ole merkittävästi lisääntynyt 2002-2009. Energiahyötykäytössä on tapahtunut suuri lisäys vuonna 2009. Kokonaisjätemäärät ovat kasvaneet nopeasti vuodesta 2002, vaikka kasvu on hidastunut vuoden 2007 jälkeen. Jätemäärien kasvu kertoo materiaalitehokkuuden huononemisesta. Tehokkaimmin materiaalitehokkuutta parannetaan jätteen synnyn ehkäisyllä.
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson kuntien tärkeimmät mahdollisuudet ja haasteet
Hamina Mahdollisuudet Hyvän yhdyskuntarakenteen entistä suunnitelmallisempi kehittäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Hamina voisi olla tällä saralla todellinen mallikunta. Yhdyskuntarakenteeseen liittyen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen lähtökohdat ovat erinomaiset. Kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvun hidastuminen Kaasun ja biokaasun yhteiskäyttö Tuulienergia
Hamina Haasteet uusiutuvan energian pieni osuus energiantuotannossa rakennusten energiankulutusta kuvaavan mittarin puuttuminen kotitalouksien ja työpaikkojen suuri sähkönkulutus
Iitti Mahdollisuudet Melko hyvään yhdyskuntarakenne, jossa suurin osa asutuksesta on sijoittunut Kausalan keskustan tuntumaan rautatieaseman parempi hyödyntäminen Uusiutuvan energian käytön lisääminen kaukolämmityksessä sekä rakennusten erillislämmityksessä
Iitti Haasteet Kotitalouksien hyvin suuri sähkönkulutus Pitenevät työmatkat ja siten nopeasti kasvava työmatkasuorite Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja asumisväljyyden kasvun pysäyttäminen Teollisuuden sähköintensiivisyyden kasvu
Kotka Mahdollisuudet Asutuksen suuri osuus kohtuullisella etäisyydellä rautatieasemista Suhteellisen alhainen autoistumisaste Rakennusten suhteellisen pieni sähkölämmityksen osuus ja toisaalta vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien yleisyys Sijainti rannikoilla hyvissä tuuliolosuhteissa Pyöräilyn, erityisesti työmatkapyöräilyn, edistäminen
Kotka Haasteet Kaukolämmityksen osuuden kasvattaminen Rakennusten energiankulutuksen pienentäminen Palveluiden saavutettavuuden parantaminen
Kouvola Mahdollisuudet Rakennusten lämmitysmuotojen jakauma ja energiantehokkuus, hyvät lähtökohdat kehittyä kestävän asumisen mallikunnaksi: sähkölämmityksen pieni osuus suuri uusiutuvan osuus kaukolämmöntuotannossa korkea maalämmön osuus uusissa pientaloissa laskenut rakennusten lämmön ominaiskulutus Rautatieaseman parempi hyödyntäminen ja muun joukkoliikenteen kehittäminen Uuden, entistä vähemmän energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden luominen
Kouvola Haasteet Kotitalouksien sähkönkulutuksen nopea kasvu Pitenevät työmatkat ja siten kasvava työmatkasuorite Korkea autoistumisaste Lähipalveluiden saavutettavuuden heikkeneminen
Miehikkälä Mahdollisuudet Suuri määrä kesämökkejä antaa pohjan kehittyä kestävän kesämökkeilyn edelläkävijäksi. Öljylämmitteisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaammiksi eri teknologioita hyödyntäen Bioenergian tuotannon lisääminen yhteistyössä maatilojen kanssa Kohtuulliset joukkoliikenne yhteydet, joilla on potentiaalia kehittyä pendelöijiä palveleviksi Suhteellisen alhainen sähkönkulutus työpaikkaa kohti antaa myönteisen lähtökohdan vähentää kulutusta edelleen
Miehikkälä Haasteet Sähkölämmityksen suuri osuus niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusissakin Asutuksen hajaantuminen yhä kauemmaksi palveluista Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Uusiutuvaa energiaa käyttävän aluelämpöverkon rakentaminen
Pyhtää Mahdollisuudet Asutuksen melko hyvä sijoittuminen suhteessa linjaautopysäkkeihin Maalämmön suosion kasvu Aluelämpöverkon laajentaminen ja uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa Palvelutyöpaikkojen kohtuullisen alhainen sähkönkulutus
Pyhtää Haasteet Kotitalouksien korkea sähkönkulutus Sähkölämmitteisten rakennusten suuri määrä Asumisväljyyden kasvun pysäyttäminen Lähipalveluiden parantaminen Autoistumisen seurausten hallinta Puuenergian käytön vähäisyys
Virolahti Mahdollisuudet Suuri määrä kesämökkejä antaa pohjan kehittyä kestävän kesämökkeilyn edelläkävijäksi. Öljylämmitteisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaammiksi eri teknologioita hyödyntäen, myös kaasun mahdollisuuksia käyttäen Suhteellisen suositusta maalämmöstä saaduista kokemuksista oppiminen ja tiedon levittäminen rakentajille ja lämmitysjärjestelmän vaihtajille Bioenergian tuotannon lisääminen yhteistyössä maatilojen kanssa Kohtuulliset joukkoliikenne yhteydet, joita on potentiaalista kehittää pendelöijiä palveleviksi
Virolahti Haasteet Sähkölämmityksen suuri osuus niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusissakin Kotitalouksien ja maatalouden korkea sähkönkulutus Palveluiden saavutettavuus Palvelutyöpaikkojen sähkönkulutus, jonka tehostamisessa kunta voisi toimia esimerkkinä yksityiselle sektorille Aluelämpöverkon laajentaminen ja uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa