Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

1 Hyväksytty valtuustossa 28.11.2015 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 II Viestinnästä voimaa 6 III Vahvistamme venäjän kielen ja monimuotoisen kulttuurin sekä suomalais-ugrilaisten kansojen tuntemusta 7 3.1. Kulttuuripalvelut 7 Kulttuuriareenan toiminta 7 Valtakunnalliset kiertueet yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa 7 Kino Lokakuu - venäläisen nykyelokuvan festivaali Helsingissä ja muualla Suomessa 7 Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta 7 3.2. XVII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 29.9.-2.10.2016 Tampere 7 3.3. Venäjän kielen tunnetuksi tekeminen ja opiskelun edistäminen 8 Venäjän kielen työryhmän toiminta ja yhteistyö Cultura säätiön rahaston kanssa 8 3.4. Suomalais-ugrilainen yhteistyö ja valmistautuminen Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressiin, 15-17.6.2016 Lahti 10 3.5. Suomalais-ugrilaiset projektit 13 Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2013-2016 13 Suomalais-ugrilaisten kansojen kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa 2013-2016 14 Itämerensuomalaisten kielten media- ja resurssikeskuksen valmisteluhanke syksy 2015 huhtikuu 2016 14 IV Avaamme aktiivisesti Suomen ja Venäjän rajat ylittäviä kumppanuuksia ja vuoropuhelua 15 4.1. Ystävyyskuntatoiminta ja Turussa 2017 järjestettävä Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 15 4.2. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö 15 4.3. Suunnitellut ENI hankkeet 16 4.4. Muut projektit 17 4.5. Eduskunnan kanssa tehtävä yhteistyö 17 V Edesautamme venäjänkielisten maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista 18 Projekti Aktiiviset nuoret Euroopassa 2016 18 Luovuutta ilman rajoja, Creativity without borders and barriers 18 RAY hanke venäjänkielisten maahanmuuttajien Mies-projektiin 19 Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelma Itämeren alueen kansalaisjärjestöille, Support Program for Non-Governmental Organisations in the Baltic Sea Region in 2015 20 Oulun osaston Valjakko-hanke RAY:n rahoituksella 20 VI Tuotamme elämyksiä - Venäjän Matkat VII Mahdollistamme osallistumisen ja mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen eri puolilla Suomea Järjestötoiminnan kehittäminen 2016 21 Jäsenhankinta 22 Luottamushenkilökoulutus / Osaamisen kehittäminen 23 Osastojen kehittämisavustukset 24 Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi 24 Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut 24 Seuran ICT-tekniikan kehittäminen 25 VIII Talous ja hallinto 25 8.1. Hallintopalvelut 25 8.2. Talous- ja henkilöstöhallinto 25

3 I Yleistä Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä -yhteistyössä Venäjä yhteistyön toimintaympäristö koki rajun muutoksen vuoden 2014 aikana. Yhteistyösuhteet Euroopan Unionin ja Venäjän kuin myös Suomen ja Venäjän välillä ovat muuttuneet johtuen Ukrainan kriisin heijasteista. On odotettavissa vaikean Venäjä yhteistyön toimintaympäristön jatkuminen myös vuonna 2016 ja vielä siitä eteenpäin. Tämä luo haasteita niin hallinnolle, jäsenille kuin työntekijöille. On entistäkin tärkeämpää vahvistaa seuran roolia kulttuuri- ja kansalaistoimijana suomalais-venäläisissä suhteissa. Seuran vastuulla on nostaa esille yhteistyön mahdollisuuksia ja pitää yllä vuoropuhelua mahdollisimman monella areenalla ja tasolla. Seura tuo toiminnallaan merkittävää lisäarvoa suomalais-venäläisiin suhteisiin panostamalla pehmeisiin arvoihin sekä kansalaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän vuoropuheluun. Suomi-Venäjä-Seura on valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Seuran osastot ja toiminta kattavat koko maan. Tavoitteena on organisaation tiivistäminen ja pyrkimys jäsenmäärän kasvuun. Seura haluaa vahvistaa koko järjestön sisäistä yhteisöllisyyttä. Osastojen välisessä yhteistyössä suuntaudutaan aiempaa vahvemmin seutukuntapohjalta tuotettavaan toimintaan. Seuran keskustoimisto tuottaa Venäjä-toimijoille ja omalle organisaatiolle suunnatut palvelut osin yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran uusi toimintastrategia vuosille 2016-2020 Seuran hallituksen nimeämä strategiatyöryhmä seuraavassa kokoonpanossa: Paula Lehtomäki puheenjohtajana 30.6.2015, Heikki Talvitie, Tanja Karppinen, Markku Turkia, Jarmo Lindén, Juhani Leppä, Sanna Iskanius puheenjohtajana 1.7.2015 alkaen, Timo Säkkinen, toimistosta Merja Hannus, Matti Moilanen ja Outi Alava. Työryhmän sihteerinä toimi Riku Savonen. Strategiatyöryhmä kuuli useita asiantuntijoita, järjesti kyselyjä sekä jäsenille että työntekijöille, käsitteli strategiaa seuran hallituksen ja valtuuston kanssa sekä järjesti valtakunnallisen järjestökäsittelyn syksyllä 2015. Seura tulee panostamaan merkittävästi uuden strategian toteuttamiseen. Toimintasuunnitelmat niin piirijärjestöissä kuin keskusjärjestössäkin rakennetaan uuden strategian pohjalta. Seuran uusi toimintastrategia sai seuraavan muodon: Tahtotilamme 2020 Meidät tunnetaan vireänä ja nykyaikaisena suomalaisena kansalaisjärjestönä. Hyvissä ja monipuolisissa suomalais-venäläisissä suhteissa olemme merkittävä vaikuttaja, arvostettu käytännön Venäjä-osaaja ja haluttu yhteistyökumppani. Tehtävämme Avaamme aktiivisesti Suomen ja Venäjän rajat ylittäviä kumppanuuksia ja vuoropuhelua * kehittämällä Seuran osastojen ja piirien suoria yhteyksiä rajan ylitse. * toimimalla kumppanina ja tukena kansalaisjärjestöille sekä muille toimijoille. * luomalla yhteyksiä alueiden ja kuntien välille, osallistumalla ystävyyskuntatoimintaan sekä edistämällä yhteistyötä raja-alueilla.

4 * osallistumalla aktiivisesti kansalaistoiminnan verkostoihin, kuten suomalais-ugrilaiseen toimintaan sekä Itämeren ja Barentsin alueiden yhteistyöhön. * verkostoitumalla liike-elämän Venäjä-yhteistyöhön. * vahvistamalla Suomi-tuntemusta Venäjällä. * tarjoamalla foorumeja vuoropuhelua edistävälle keskustelulle. Vahvistamme Venäjän, sen kielen ja monimuotoisen kulttuurin sekä suomalais-ugrilaisten kansojen tuntemusta * tuottamalla eri kohde- ja ikäryhmille monipuolisia kulttuuri- ja teematapahtumia ympäri Suomea. * toteuttamalla vuosittain kulttuuriyhteyksiä vahvistavan ja uusia hankkeita synnyttävän Suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin. * tarjoamalla laadukkaita kulttuuripalveluja ja tapakulttuurikoulutusta. * edistämällä venäjän kielen opiskelua kielikurssien, kouluvierailujen, stipendien, kilpailujen ja esitemateriaalien avulla. * kehittämällä projekti- ja yhteistoimintaa Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden kanssa ja esittelemällä Suomessa sukukansojemme elämää. Kutsumme Suomen venäjänkielisiä toimintaamme * tukemalla venäjänkielisten ja suomalaisten kohtaamista. * tekemällä yhteistyötä venäjänkielisten omien järjestöjen ja verkostojen kanssa. * kehittämällä maahanmuuttajatyöhön uusia toimintatapoja ja hankkeita. Tarjoamme elämyksiä ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen * tuottamalla avartavia sekä laadukkaita matkoja ja kielikursseja Venäjällä. * avaamalla jokaiselle ovia Venäjän tuntemiseen, kansalaisjärjestötoiminnassa oppimiseen ja oman osaamisensa kehittämiseen. *edistämällä mukavaa sosiaalista yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä. Mahdollistamme osallistumisen eri puolilla Suomea * kehittämällä järjestöä niin, että osastot toimivat yhteistyössä koko maassa kunkin alueen paikalliset vahvuudet ja tarpeet huomioiden. * kouluttautumalla ja oppimalla yhdessä. * kehittämällä sähköisiä palveluja jäsenille ja osastoille. * tuottamalla monipuolisia sisältöjä niin perinteisiin kuin sosiaalisiin medioihin. Arvomme Meitä ohjaavat avoimuus, luotettavuus ja suvaitsevaisuus.

5 Toimintavuoden 2016 kuluessa seura toteuttaa seuraavat merkittävimmät tapahtumat useiden yhteistyökumppaneiden kanssa: Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi keväällä 2016 Gdanskissa Puolassa, osallistuminen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston toimintaan Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Seura toimii verkoston Suomen vetäjänä (focal point). Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävänä kevätkaudella 2016 on osallistua 14 Itämeren kansalaisjärjestöfoorumin valmisteluihin ja toteuttamiseen Gdanskissa Puolassa. Lisäksi osana Itämeren kansalaisjärjestöjen verkoston kautta seura on mukana toteuttamassa myös Euroopan Unionin Itämeristrategiaa. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 30.9.-1.10.2016 Tampereella Foorumi kokoontuu vuorovuosin Venäjällä ja Suomessa. Foorumitapahtumien välisenä aikana toimivat kymmenet partnerit, jotka neuvottelevat hankkeistaan foorumeissa. Seura on kulttuurifoorumitoiminnan organisoija, mikä lisää seuran mahdollisuuksia kulttuuritoimijana suomalais-venäläisessä yhteistyössä. Vuoden 2016 kulttuurifoorumi järjestetään Tampereella 30.9.- 1.10.2016. Kulttuurifoorumit kulttuurisen vuorovaikutuksen työkaluna Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa korostuu nykytilanteessa. Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressi, 15.-17.6.2016 Lahti Toteutamme Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressin, joka järjestetään 15.- 17.6.2016 Lahden Sibelius-talossa. Kongressin pääteema on Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Maailmankongressin tarkoituksena on koota suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään näiden kansojen kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kongressi on ennen kaikkea kansalaistason tapaaminen. Kongressiin odotetaan n. 600 osanottajaa. VIII Kino Lokakuu - venäläisen nykyelokuvan festivaali järjestetään helmikuussa Helsingissä ja muualla Suomessa kiertäen sen jälkeen. Sugri Rap kiertue järjestetään toukokuussa ja se liittyy myös Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressiin. Sugri Fest suomalais-ugrilaisia festivaaleja ja tilaisuuksia syksyllä eri puolilla Suomen sukukansapäivän, lokakuun kolmas lauantai, merkeissä. Suomi-Areena on 11.-15.7.2016 Porissa. Seura on mukana sekä kansalaistorilla että järjestämässä Venäjä keskustelutilaisuuden. Venäjän kielen parissa seura järjestää monipuolista toimintaa eri puolilla Suomea, valmistamme venäjän kielen opiskelun edistämiseen materiaaleja, järjestämme kielikursseja Venäjällä, tarjoamme venäjän kielen ja tapakulttuurin intensiivikursseja Suomessa sekä järjestämme Venäjän kielen ja kulttuurin viikon yhdessä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa marraskuussa.

6 Seura haluaa antaa panoksensa suomalaisen yhteiskunnan Venäjä-yhteistyölle, olla kansalaistasolla hyvä kumppani ja toimija. Kansalaisjärjestönä tapamme tehdä Venäjä yhteistyötä on pitkäjänteinen ja rakentava toiminta, jonka kautta lähestymme venäläistä kansalaisyhteiskuntaa sekä vuoropuhelua niin kansalaistoimijoiden kuin viranomaisten ja politiikan tason kanssa. Seura toimii Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä, jossa toimijoita on paljon ja monilla organisaatioilla on omat suorat kontaktinsa venäläisiin kumppaneihinsa. Monista muista toimijoista poiketen seura on kuitenkin organisaatio, jonka perustehtävänä on Venäjä-yhteistyön pitkäjänteinen rakentaminen ja näin sille on kertynyt ja kertyy huomattavasti osaamista, jota muut voivat hyödyntää. Seura tarjoaakin Venäjä-toimijoille palveluja ja mahdollisuutta hakeutua yhteistyöhön muiden Venäjä-toimijoiden kanssa. II Viestinnästä voimaa Seuran viestintäkanavat toimivat entiseen tapaan. Jäsenlehti Kontakt ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kotisivut pidetään ajan tasalla, mikä palvelee sekä jäsenistöä että satunnaisia kävijöitä. Kävijöitä seuran kotisivuilla on ollut vuonna 2015 noin 114 000 syyskuun loppuun mennessä. Seura jakaa materiaalia entistä tehokkaammin myös Facebookissa ja Twitterissä sekä sähköisillä jäsenkirjeillä. Facebookissa seuralla on hieman yli 4000 tykkääjää (vastaavana aikana vuonna 2014 noin 3400 tykkääjää). Viestinnässä panostetaan yhä enemmän sähköisten medioiden käyttöön ja pyritään sitä kautta saamaan yhteys uusiin venäläisyydestä kiinnostuneisiin ihmisryhmiin. Suurimmille tapahtumille luodaan oma # Twitteriin. Myös seura on saanut kokea, että sosiaalinen media on ristiriitainen alue. Se voi tuottaa hyviä kontakteja, mutta on myös hallitsematon kenttä, mikäli joku tietoisesti haluaa välittää väärää tietoa. Kriisiviestintään on syytä valmistautua ennakolta. Vuonna 2016 seura on Lahdessa kesäkuussa pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressin pääjärjestäjä. Toinen tärkeä tapahtuma on SuomiAreena Porissa heinäkuussa. Seura on mukana Areenassa 13.-15.7. sekä kansalaistorilla että järjestää ajankohtaisen suomalaisvenäläisiin suhteisiin liittyvän keskustelun. Viestintä suunnitellaan hyvissä ajoin ja toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Markkinointimateriaalia (mm. esitteitä) tuotetaan tarpeen ja taloudellisten resurssien mukaan eri toimintoihin. Seuran jäsenhankintakampanja toteutetaan hyödyntäen myös viestinnän eri keinoja, kotisivuja ja erityisesti sosiaalista mediaa. Sisäistä viestintää kehitetään käyttämällä entistä enemmän Ankkuri jäsenrekisterin mahdollistamaa sähköistä jäsenkirjettä. Seuran uutta toimintastrategiaa (2016-2020) avataan jäsenistölle sekä sähköisten kirjeiden että Kontaktin avulla tavoitteena se, että sanat muuttuvat toiminnaksi. Mediaa palvellaan sekä lähetettävin tiedottein että vastaamalla Suomi-Venäjä-Seuralle esitettäviin kysymyksiin ja etsimällä tarpeen mukaan haastateltaviksi sopivia henkilöitä. Myös kansalaisilta tuleviin hyvinkin erilaisiin kysymyksiin ja palautteisiin pyritään aina vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

7 III Vahvistamme venäjän kielen ja monimuotoisen kulttuurin sekä suomalaisugrilaisten kansojen tuntemusta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareenan toiminta Kulttuuriareena kokoontuu kaksi kertaa vuoden 2015 aikana, keväällä ja syksyllä. Kulttuuriareenan tehtävä on käydä keskustelua ja tehdä esityksiä tulevien vuosien kulttuuritoiminnasta keskustoimistolle ja piireille saapuneiden ehdotusten pohjalta. Valtakunnalliset kiertueet yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa Toukokuussa 2016 toteutetaan Sugri rap kiertue, jonka aikana tehdään tunnetuksi suomalaisugrilaisia kieliä ja kulttuureja. Suomi-Venäjä-Seuran tuottama kiertue suuntautuu nuorille ja nuorille aikuisille eri puolille Suomea kouluihin, muihin oppilaitoksiin ja nuorison suosimiin paikkoihin. Kiertue liittyy myös Suomalais-ugrilaisten kansojen 7. Maailmankongressin valmisteluihin, kongressi järjestetään 15.-17.6.2016 Lahdessa. Selvitetään mahdollisuus suomalaisten ja venäläisten nuorten katutaidetoiminnan jatkamiseen vuoden 2015 kokemusten pohjalta kehitettynä. Selvitetään mahdollisuus järjestää syksyllä 2016 valtakunnallinen kiertue Daniil Harmsin paikka venäläistä stand up -komiikkaa. Samoin aloitetaan jo vuoden 2017 suuren kiertueen valmistelut. Ehdolla on tuottaa maailmankuulu venäläinen tanssi- ja lauluryhmä Gzhel Suomeen. Asiasta on jo käyty alustavia neuvotteluja XVI Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Petroskoissa. Kino Lokakuu - venäläisen nykyelokuvan festivaali Helsingissä ja muualla Suomessa IX Kino Lokakuu järjestetään Helsingissä 16.-21.2. Festivaalilla esitetään venäläistä nykyelokuvaa. Helsingin festivaalin jälkeen elokuvat kiertävät Suomea. Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta Seuran uusin näyttely Villein pipo on saanut suuren suosion ja jatkaa kiertuettaan eri puolilla järjestettävissä tilaisuuksissa. Ville Haapasalolle kudotuista 350 piposta (Ylen hanke) on valittu 44 kpl kiertävää näyttelyä varten. Myös lukuisammat aiemmin tuotetut näyttelymme ovat tarjolla osastoille, tietoja saa http://www.venajaseura.com/kulttuuri-ja-projektitoiminta/lainattavaa/nayttelyt. Tarjoamme myös suomalais-ugrilaisista kansoista kertovia näyttelyjä ja teemme tässä yhteistyötä M.A. Castrénin seuran kanssa. 3.2. XVII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 29.9.-2.10.2016 Tampere Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin piirissä tapahtuvasta yhteistyökumppanihausta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Petroskoissa XVII foorumin isäntäkaupungiksi Tampereen. Tapahtuma järjestetään 29.9.-2.10.2016 (foorumipäivät 30.9.-1.10.). Foorumin tapahtumapaikkasi on valittu Tampere-talo.

8 Foorumin teema päätettiin muotoilla kolmen seuraavan aihealueen ympärille: 1. kulttuuri alueen elinvoimana, 2. raja-aitojen ylittäminen sektoreiden välillä ja 3. lastenkulttuuri. Nämä aihepiirit on valittu Tampereen vahvuuksista käsin. Vuonna 2016 on suomalaisten toimijoiden vuoro aloittaa hanke-ehdotusten tekeminen venäläisille. Myös Venäjän toimijat voivat tehdä hanke-ehdotuksia (noin 10 15 kpl). Foorumin hankehaussa keskitytään edelleen laadun kehittämiseen määrän kasvattamisen sijaa ja yhteistyökumppanihaku tehdään verkkosivuilla sijaitsevan tietokannan avulla. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Petroskoin kulttuurifoorumissa 2015 yhteispäätöksen kulttuurifoorumihankkeille suunnattavasta starttirahoituksesta. Vuonna 2016 starttirahaa jaetaan Suomessa yhteensä 50 000 euroa ja Venäjällä yhteensä 3 000 0000 ruplaa. Määrärahan jakamisesta tiedotetaan kulttuurifoorumin www-sivuilla, kun ministeriö on päättänyt yksityiskohdista. Suomi-Venäjä-Seura hyödyntää kulttuurifoorumitoiminnan tarjoamat mahdollisuudet myös omaa kulttuuritoimintaansa kehittäessään. Seuran osastoja ja piirijärjestöjä kannustetaan osallistumaan yhteistyökumppanihakuun ja foorumitapahtumiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 3.3. Venäjän kielen tunnetuksi tekeminen ja opiskelun edistäminen Venäjän kielen työryhmä ja yhteistyö Cultura säätiön rahaston kanssa Seurassa toimii venäjän kielen työryhmä, joka koostuu opetusalan ja elinkeinoelämän edustajista. Työryhmä jakaa venäjän kielen stipendejä ylioppilaskirjoituksissa menestyneille ylioppilaille, järjestää Venäjän kielen tähti kilpailun ja tuottaa venäjän kielen opiskelua tukevia esitemateriaaleja sekä järjestää erilaisia kieleen liittyviä tapahtumia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Stipendit Seura jakaa omista varoistaan venäjän kielen stipendit kahdelle parhaiten menestyneille ylioppilaille niin lyhyessä kuin pitkässäkin oppimäärässä. Stipendit jaetaan pääsääntöisesti kevään ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneille. Jakokriteerit määrittää ylioppilaslautakunnan edustaja. Jotta stipenditoimintaa voidaan laajentaa ja sen vaikuttavuutta lisätä, seura ja kielityöryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Cultura-säätiön kanssa. Anomme vuosittain stipendirahaa jaettavaksi peruskoulun oppilaille, jotka lukevat venäjää vieraana kielenä niin pitkänä kuin lyhyenäkin kielenä sekä venäjää äidinkielenä opiskeleville oppilaille. Mikäli Cultura-säätiö myöntää avustusta tähän tarkoitukseen, kannustusstipendit jaetaan ala- ja yläkoulun päättöluokkien oppilaille keväisin. Mikäli rahoitus toteutuu täysimääräisenä, Seura jakaa 60 stipendiä parhaille A-venäjää ja lyhyttä venäjää vieraana kielenä opiskelleille peruskoulun 9.-luokkalaisille sekä venäjää opiskelleelle peruskoulun 6.-luokkalaisille.

9 Näiden lisäksi jaamme venäjää äidinkielenään puhuvien lasten ja nuorten kannustusstipendit parhaalle venäjää äidinkielenään (A-venäjä) opiskelleelle ylioppilaalle sekä 40 stipendiä parhaille venäjän oppimäärässä menestyneille venäjää äidinkielenään opiskelleelle peruskoulun 9.- ja 6.- luokkalaisille. Kannustusstipendit arvotaan opettajilta tulleiden hakemusten kesken. Venäjän kielen tähti Seura järjestää vuosittain Venäjän kielen tähti videokilpailun. Kisaan voivat osallistua kaikki venäjän kielen lyhyttä tai pitkää oppimäärää opiskelevat peruskoululaiset sekä lukioiden ja 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Oppilaat ideoivat pienissä ryhmissä tai pareissa lyhyen venäjänkielisen esityksen, joka tavalla tai toisella liittyy venäjän kieleen tai kulttuuriin. Videoituja esityksiä käytetään myöhemmin voittajien julkaisussa ja kielivalintatilaisuuksissa. Suomi-Venäjä- Seura palkitsee parhaat esitykset lahjakorteilla ja jakaa kunniamainintoja muille loistaville esityksille. Venäjän kielen viikot Venäjän opetusministeriöllä on ollut vuosina 2011 2015 venäjän kielen opiskelun edistämisen ohjelma, jota Rossotrudnitšestvo eli Suomessa käytännössä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus on toteuttanut yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seuran kanssa. Ohjelman tarkoituksena on ollut kannustaa ulkomailla asuvia venäjäkielisiä äidinkielen opintoihin ja lisätä venäjän kielen arvostusta heidän keskuudessaan sekä kannustaa ulkomaalaisia nuoria opiskelemaan venäjää ja tutustumaan maan kulttuuriin. Venäjän kielen viikkojen toteuttaminen tämän ohjelman avulla on vielä tässä vaiheessa epävarmaa ensi vuoden osalta, mutta sen jatkuessa seura jatkaa yhteistyötä hankkeen osalta Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. Mikäli Venäjä ei aloita uutta ohjelmakautta, seura voi hakea vastaavaan tarkoitukseen avustusta Cultura-säätiön rahastosta ja järjestää yhteistyössä oppilaitosten, kirjastojen ja venäjänkielisten järjestöjen kanssa Venäjä-aiheisia tapahtumia Suomessa. Myös suora yhteistyö Cultura-säätiön kanssa on tässä tapauksessa mahdollinen. Seura jatkaa myös muilla tavoilla venäjän kielen opiskelun edistämiseksi tehtävää työtä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Venäjän kielen ja tapakulttuurin uudet kurssit Suomi-Venäjä-Seura tarjoaa venäjän kielen ja tapakulttuurin intensiivikursseja (minimi 15 opiskelijaa) seuran piirijärjestöille ja osastoille, työväenopistoille, kansanopistoille, järjestöille sekä yrityksille, jotka haluavat työntekijöidensä pystyvän ilmaisemaan itseään asiakaspalvelutilanteissa venäjäksi. Seuran piirijärjestöt ja osastot voivat myös hyödyntää tätä mahdollisuutta lähestyessään yhteistyökumppaneitaan eri alueilla. Kaksipäiväisellä kurssilla käytetään nykyaikaisia kommunikatiivisia ja toiminnallisia menetelmiä. Venäjän kielen kurssit Venäjällä Venäjän kielen opiskelijoiden lukumäärä Suomen kouluissa ja yliopistoissa on edelleen pieni, mutta kielen suosio on hienoisessa nousussa. Seuran Venäjän Matkat organisoi kielikursseja Venäjällä seuraavasti: Jatketaan yhteistyötä Pietarin yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin keskuksen kanssa. Toteutetaan kaksi Pietarin yliopiston kesäkielikurssia (6.-17.6. ja 4.-15.7.).

10 Järjestetään infotilaisuuksia eri puolilla Suomea. Kielikursseja markkinoidaan sähköisten välineiden lisäksi lähettämällä kielikurssiesitettä mm. venäjän kielen opettajille, keskiasteen oppilaitoksiin, yliopistoihin, työväen- ja kansalaisopistoihin, kirjastoihin, tullille, rajavartiolaitokselle ja venäjänkauppaa käyville yrityksille. 3.4. Suomalais-ugrilainen yhteistyö ja valmistautuminen Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressiin, 15-17.6.2016 Lahti Suomi-Venäjä-Seura jatkaa työtään toistaiseksi Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana. Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressi järjestetään 15.-17.6.2016 Lahden Sibeliustalossa. Suomalais-ugrilaisten kansojen välikonferenssi ja konsultaatiokomitea päättivät 3.-5.9.2014 Petroskoissa, että kongressin pääteemana on Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Maailmankongressin tarkoituksena on koota suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään näiden kansojen kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kongressi on kansalaisjärjestöjen tapaaminen ja odotamme kongressiin 298 delegaattia ja lisäksi tarkkailijoita mm. kansalaisjärjestöjen edustajia, viranomaisia, poliitikkoja, tutkijoita ja median edustajia. Yhteensä kongressiin odotetaan n. 600 osanottajaa. Maailmankongressiin osallistuvat seuraavat kansat: yli 50 000 väestön kansat saavat 20 delegaatin kiintiön; heitä ovat unkarilaiset, suomalaiset, virolaiset, mordvalaiset, udmurtit, marilaiset, komit, komi-permjakit, saamelaiset ja karjalaiset 5 000-50 000 väestön kansat saavat 10 delegaatin kiintiön; heitä ovat nenetsit, hantit, mansit, vepsäläiset, inkeriläiset ja setukaiset alle 5000 väestön kansat saavat 4 delegaatin kiintiön; heitä ovat selkupit, nganasanit, enetsit, inkerikot, vatjalaiset, liiviläiset ja kveenit Maailmankongressissa käsiteltävät teemat ovat: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikielten sekä kulttuurien omaksumisen ja käytön siirtäminen tuleville sukupolville Suomalais-ugrilainen informaatioympäristö: kehitysnäkymät Kansalaisyhteiskunta ja valta Talous ja ympäristö Väestö- ja muuttoprosessit. Vanhat ja uudet diasporat. Suomessa Maailmankongressia valmistelee suomalais-ugrilaista toimintaa järjestävien kansalaisjärjestöjen, 21 järjestöä, edustajista koostuva järjestelytoimikunta. Mukana ovat seuraavat järjestöt: Inkerin Kulttuuriseura ry Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunta Kalevalaisten Naisten Liitto ry Karjalan ja sen sukukielten tutkimusseura ry

11 Karjalan Sivistysseura ry Kirjailija- ja taiteilijajärjestö Kiila M. A. Castrénin seura ry Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Sámediggi Saamelaiskäräjät Sukukansojen ystävät ry Suomalais-Ugrilainen Seura ry Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi Suomalaisuuden liitto ry Suomen Kirjailijaliitto ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen PEN Suomi-Unkari-Seura ry Suomi-Venäjä-Seura ry Tuglas-seura ry Tverinkarjalaisten ystävät ry Äidinkielen opettajain liitto ry Suomi-Venäjä-Seura on valmistellut Maailmankongressin talousarvion, joka päättyy summaan 525.500 euroa. Seura on hakenut ja saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta Maailmankongressia varten 465 500 euroa. Lisäksi delegaateilta kerätään 70 euron osallistumismaksu, joka sisältää osallistumisen kongressiin, ruokailut ja majoituksen. Tarkkailijat maksavat 130 euroa ja lisäksi majoituksen. Kaikki kustantavat matkansa itse. Seuran tavoite on toteuttaa mielenkiintoinen, nykyaikainen, keskusteleva ja verkostoiva kongressi. Tulemme panostamaan myös viestintään kongressin valmisteluissa ja toteutuksessa. Myös kansainvälinen konsultaatiokomitea valmistelee omalta osaltaan Maailmankongressia. Konsultaatiokomitean tehtävänä on vastata kongressin sisällöistä ja ohjesäännön mukaisesta valmistelusta ja toteutuksesta. Konsultaatiokomitea kokoontuu vielä keväällä 2016 valmistelukokoukseen ja lisäksi koordinaattorit tapaavat tarpeen mukaan. Konsultaatiokomitean työ jatkuu haasteellisena tulevallakin toimintakaudella ja kongressin valmistelut vaativat huolellista työtä ja taustakeskusteluja, jotta voidaan löytää konsensukseen pohjautuvat yhteiset toimintalinjat. Työssä on otettava huomioon myös jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Seura jatkaa yhteistyötä konsultaatiokomitean työssä ja suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan Suomalais-ugrilaisen federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Saranskissa toimivan Volgan alueen suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seura pitää yllä hyviä yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän kulttuuriministeriön ja Kansallisuuksien välisten suhteiden viraston kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaista toimintaa koordinoi seuran sukukansatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia.

12 Sukukansatyöryhmän kokoonpano: Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Rita Kumpulainen, seuran valtuuston vpj., saamelaisedustaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Leena Joki, Tverinkarjalaisten ystävät ry Ildikó Lehtinen, Suomalais-ugrilainen Seura, Kalevalaisten naisten puheenjohtaja Pekka Kauppala, erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Kirsi Hafeez, Suomalais-ugrilainen konsultaatiokomitea Riku Savonen, toiminnanjohtaja, seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Jouni Sirkiä, toiminnanjohtaja, Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestö Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, toimii myös sihteerinä Seura toteuttaa tällä hetkellä seuraavia projekteja yhteistyössä sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaiset kansalaisjärjestöt kieliä ja kulttuureja säilyttämässä hanke 2012 2016, hankkeeseen on haettu jatkorahoitusta OKM:n sukukansamäärärahasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi-Suomen piirijärjestö). Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa hanke 2013-2016, jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto (toteuttaa Etelä-Suomen piirijärjestö). Sugrifest tilaisuudet eri puolilla Suomea sukukansojen päivään (lokakuun 19. päivä) liittyen. Itämerensuomalaisten kielten media- ja resurssikeskuksen valmisteluhanke syksy 2015 huhtikuu 2016 Projekteista tehdään vuosittain erilliset suunnitelmat ja talousarviot. Suomi-Venäjä-Seura hakee myös tulevaisuudessa eri lähteistä kuten Koneen Säätiöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä projektirahoitusta suomalais-ugrilaiseen toimintaan. Sukukansapäivän vietto Sukukansapäiviä on järjestetty vuodesta 1928 lähtien. Vuonna 1931 Helsingissä pidetyssä IV suomalais-ugrilaisessa kulttuurikongressissa päätettiin järjestää sukukansapäivät Suomessa, Virossa ja Unkarissa joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tapahtumaa on vietetty säännöllisesti jo 30 vuoden ajan Helsingissä. Sukukansapäivillä kehitetään aktiivisesti suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyötä ja toimintaa. Tämä yhteistyö on auttanut monia kansoja löytämään itsensä ja selviytymään hengissä. Seura on osallistunut vuodesta 2014 sukukansapäivän tapahtumien järjestämiseen. Toiminta on laajentunut eri puolille Suomea ja jo lähes 10 paikkakunnalla on toteutettu erilaisia tapahtumakokonaisuuksia yhdessä muiden sukukansatyötä tekevien yhdistysten kanssa. Tampereella ja Oulussa vuonna 2015 lanseerattiin SugriFest tapahtuma, joka koostuu monista avoimelle yleisölle suunnatuista konserteista, elokuva- ja teatteriesityksistä, luentotapahtumista, näyttelyistä ja paneelikeskusteluista. Mukana on suuri joukko sukukansatoimijoita, minkä ansiosta tapahtumat ovat moni-ilmeisiä ja laajasti yleisöä koskettavia. Jatkoa näille tapahtumille suunnitellaan myös vuodelle 2016 ja SugriFest-formaattia hyödynnetään jatkossa siten, että sukukansapäivän vietto voi laajeta kaikkiin suurempiin kaupunkeihin.

13 3.5. Suomalais-ugrilaiset projektit Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Hanke jatkuu vielä vuonna 2016. Lahdessa järjestetään 14. 17.6.2016 hankkeen päätöstilaisuus, joka kokoaa ja esittelee hankkeen tuloksia ulospäin. Hankkeen päättyessä kokonaisuuden onnistuminen arvioidaan ja kansalaisjärjestöjen tarpeita tulevaisuudessa kartoitetaan. Hanketta toteuttaa Länsi-Suomen piirijärjestö. Päätösseminaari, Lahti, 14. 17.6.2016 VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin Lahteen kutsutaan mukaan Venäjältä 35 40 aiempina vuosina hankkeessa mukana ollutta osallistujaa. He osallistuvat tarkkailijoina (mikäli eivät ole kansansa delegaatiossa) kongressin ohjelmaan ja keskusteluihin eri teemaistunnoissa. Tämä toimii samalla koulutussisältönä kansainvälisestä toiminnasta. He voivat tuoda keskusteluun uusia toimintamalleja ja ideoita. Osallistujat toimivat kongressissa myös vapaaehtoisina jakamalla hankkeen esittelymateriaaleja, tuottamalla kulttuuriohjelmaa, välittämällä kongressin tunnelmia sosiaalisissa medioissa ja toteuttamalla kadulla näkyvää toimintaa flashmobien, performanssien tai muiden tempausten muodossa. Osallistujien valintakriteereistä tärkeimmät ovat aiempi osallistuminen hankkeeseen, aktiivisuus oman osallistumisen jälkeen, alueellinen edustavuus ja se, että joukossa on eri alojen osaajia, jotka voivat osallistua kongressin eri teemasessioihin. Projektissa on noussut esiin kieli- ja tutkimusnäkökulmat, uudet kulttuurin muodot, internet-toiminta sekä tiedotusnäkökulmat, nämä teemat ovat myös kongressissa esillä. Tulosten esittäminen Hankkeen aikana on kerätty monipuolista aineistoa työskentelyn tuloksista, mukaan lukien palauteja tutkimusaineistoa. Vuoden 2016 alussa aineistosta kootaan Lahden kongressissa jaettavaksi ja esiteltäväksi yhteenvedot 1) tutkimuksista kansalaisjärjestöverkostosta Venäjällä. Yhteenveto on jaossa kongressissa ja esitellään myös kongressin teemaistunnoissa sekä 2) Kansalaistoiminnan uudet kasvot esite, johon on kerätty hankevuosien aikana syntyneet parhaat toimintakokemukset. Esite tuotetaan myös sähköisenä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Esite antaa esimerkkejä nykyaikaisista toimintamuodoista, jotka voivat levitä jatkoissa myös uusille alueille. Hankkeen arviointi ja raportointi Vuoden 2016 jälkipuoliskolla toteutetaan arviointi sekä raportointi. Arviointi kohdistuu hankkeen alussa määriteltyjen välittömien ja välillisten tavoitteiden toteutumiseen. Hanketta arvioinnin toteuttamisesta vastaa hankkeen ohjausryhmä, mutta Hankkeen kirjallinen raportointi valmistuu vuoden 2016 lopulla. Arvioinnin yhteydessä selvitetään, minkälaisia jatkotarpeita kansalaisjärjestökentällä on tulevaisuudessa ja miten niihin voidaan tulevaisuudessa vastata. Apuna käytetään myös ulkopuolista arvioijaa, esimerkiksi jonkin yliopiston suomalais-ugrilaisen tutkimuksen asiantuntijaa. Taloudellinen raportointi valmistuu projektin tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä keväällä 2017.

14 Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hanke Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hankkeen toteutuksen päävuodet ovat olleet 2013 2015. Hanke on osa isoa hankekokonaisuutta, jota Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut vuodesta 2008 alkaen ja jonka tavoitteena on ollut Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten elvyttäminen päiväkotiopetuksen uusien menetelmien keinoin. Hanke on saavuttanut mittavia tuloksia, joista tärkein on laajan omakielisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden verkoston luominen Venäjälle. Tämä verkosto jatkaa työtä hankkeen tulosten eteenpäin viemiseksi hankkeen päätyttyä. Hanke on merkittävästi lisännyt tietoisuutta Venäjällä kaksi- ja monikielisyyden merkityksestä sekä nimenomaan varhaislapsuuden erityisestä roolista kielen omakumisessa. Hanketta toteutetaan vielä vuoden 2016 ajan. Toteutuksesta vastaa Etelä-Suomen piirijärjestö. Vuosi pitää sisällään ainakin seuraavat asiat. Hanke: valmistelee Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressia 2016 kieliteeman osalta osallistuu maailmankongressiin, jossa se tuo esiin hankkeen tuloksia toteuttaa suomalais- ugrilaisiin kieliin liittyvän tutkimus- ja materiaaliprojektin järjestää laajan koulutusseminaarin Venäjällä. Seminaarin aiheena on siirtymä päiväkodista kouluun vähemmistökielen näkökulmasta. Itämerensuomalaisten kielten media- ja resurssikeskuksen valmisteluhanke syksy 2015 huhtikuu 2016 Taustaa Itämerensuomalaisten kielten media- ja resurssikeskuksen valmisteluhankkeessa valmistellaan hankehakemus Karelia CBC ohjelmaan. Tulevan hankkeen tarkoituksena on edistää karjalan kielen opetuksen ja puhumisen leviämistä Karjalan tasavallassa ja suomessa sekä myös vepsän ja suomen kielten opetuksen ja puhumisen leviämistä Karjalan tasavallassa sähköisin menetelmin. Valmisteluhankkeen aikana tiedotetaan hankkeesta aktiivisesti. Valmisteluvaiheen jälkeen haetaan hankkeelle rahoitus ja käynnistetään resurssikeskuksen perustaminen. Keskus hyödyntää toiminnassaan moderneja, uuteen informaatioteknologiaan pohjautuvia toimintoja, kuten mobiiliapplikaatioita, kielipelejä, verkkokursseja sekä internet-radiota. Projektin tavoite Projektin tässä valmisteluvaiheessa tavoitteena on laatia hakemus varsinaista projektirahoitusta varten ja kampanjoida hankkeen tunnetuksi tekemisen puolesta. Lisäksi kerätään olemassa olevista lähteistä tietoa karjalan, vepsän ja suomen kielten tilanteesta Karjalan tasavallassa (vepsän myös Vologdan ja Leningradin alueilla) ja karjalan kielen tilanteesta Suomessa. Rahoitushakemus laaditaan Karelia ENI CBC ohjelmaan, jonka hakukierrokset aukeavat tämänhetkisen tiedon mukaan alkuvuonna 2016. Kohderyhmät: Karjalaiset, vepsäläiset ja suomalaiset (erityisesti nuoret) Petroskoissa ja Karjalan tasavallassa. Vepsäläiset (erityisesti nuoret) Vologdan ja Leningradin alueille Karjalan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet (erityisesti nuoret) Suomessa

15 Hanke jatkuu huhtikuun loppuun 2016 ja sitä toteuttaa Pohjois-Suomen piirijärjestö. Yhteistyökumppaneina toimivat Periodika-kustantamo, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ja suhteita kansalais- ja uskontojärjestöihin sekä mediaan hoitava ministeriö, Karjalan Rahvahan liitto, Vepsäläinen kulttuuriseura, Karjala-Suomi-Seura sekä Karjalan Sivistysseura. IV Avaamme aktiivisesti Suomen ja Venäjän rajat ylittäviä kumppanuuksia ja vuoropuhelua 4.1. Ystävyyskuntatoiminta ja Turussa 2017 järjestettävä Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi Suomalais-venäläisten suhteiden yksi taso on ollut laajamittainen ystävyyskuntatoiminta. Ystävyyskuntatoimintakin hakee tällä hetkellä uusia muotoja ja Suomi-Venäjä-Seura haluaa olla kehittämässä tätä yhteistyön muotoa yhdessä kuntien, alueiden ja muiden toimijoiden kanssa. Haluamme myös tarjota omaa osaamistamme kuntien ja alueiden käyttöön. Seuraava Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi tulee olemaan kesäkuussa 2017 Turussa. Turun kaupunki kutsui kongressin jo vuonna 2012 Pietarissa järjestetyssä edellisessä kongressissa. Seura on mukana yhdessä Turun ja Kuntaliiton kanssa valmisteluissa, jotka käynnistetään välittömästi vuoden 2016 alkupuolella. Tavoitteemme on järjestää mahdollisimman paljon ystävyyskuntia rajan molemmin puolin kokoava tapahtuma ja toivomme, että myös alueet osallistuisivat kongressiin. Keväällä 2016 on Kuntaliiton, Venäjälle ystävyyskuntayhteistyötä tekevien kuntien ja seuran keskustelutilaisuus asiasta. 4.2. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto, Baltic Sea NGO Network on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko ajan myös Suomen maakoordinaattorina (Focal point) ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. BS NGO Network hyväksyi vuonna 2008 perusasiakirjan (guidelines), joka vahvistettiin pienillä muutoksilla X Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumissa Berliinissä 23.-25.4.2012. Suomi-Venäjä-Seura järjesti yhdessä Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston kanssa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumin Turussa 2.-3.6.2014. Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston toiminta Suomessa 2016, Baltic Sea NGO Network in Finland Kansalaisjärjestöverkoston tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävä kevätkaudella 2016 on valmistella suomalaisten järjestöjen osallistumista XIV Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin ja osallistua sen ohjelman suunnitteluun. Foorumi pidetään kesäkuussa Gdanskissa Puolassa. Kansalaisjärjestöfoorumin kansainvälinen konsultaatiokomitea valmistelee foorumin ohjelman. Kansainväliseen konsultaatiokomiteaan kuuluvat eri Itämeren alueen maiden kansalliset koordinaattorijärjestöt (Focal points). Konsultaatiokomitean kokous pidetään helmikuussa Gdanskissa.

16 Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston kautta seura on mukana toteuttamassa myös Euroopan Unionin Itämeristrategiaa. Kansalaisjärjestöjen verkosto on toteuttajana ns. Itämeristrategian toimintaohjelman (Action Plan) Horizontal Action Capacity ohjelmassa yhdessä Swedish Institut`in ja Ruotsin Nordenin kanssa. Ohjelman jatkosta tulevalle rahoituskaudelle käydään keskusteluja v.2015 lopulla ja v.2016 alkupuolella. 4.3. Suunnitellut CBC raja-alueyhteistyö hankkeet Itä-Suomen piirijärjestön CBC Carelia -hankkeen alustava suunnitelma Hankekuvaus: Nuorten venäläisten ja ulkomaisten kulttuuri- ja taidealan asiantuntijoiden uudentyyppisen viestinnän rakentaminen luovien tapaamisten ja kulttuurivaihdon kautta; nuorten teatterialan ammattilaisten löytäminen, sekä uusien näyttelykeinojen kehittäminen ja niiden esittäminen. Tavoitteet ja kohderyhmä: Hankkeen tavoitteena on dynaamisen yhteistoiminnan rakentaminen Karjalan ja Suomen teatteriyhteisöjen välille, uuden sukupolven ohjaajien, koreografien, lavastajien, muusikkojen ja näyttelijöiden ammatillisen kasvun tukeminen; ilmaisukeinojen laajentaminen uusien tekniikkojen sekä rinnakkaisalojen keinojen (näytteleminen, äänitekniikka ja visuaaliset laitteet) käytön omaksumisen myötä. Hankkeen kautta nuoret alan ammattilaiset saavat mahdollisuuden täydentää osaamistaan toimiessaan rinnan kokeneiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa, toisaalta teatteriyleisö saa tuntuman molemmin puolin rajaa olevista teatteritaiteen trendeistä. Kohderyhmänä ovat teatteri- ja taidealojen edustajat, mm. ohjaajat, näyttelijät, muusikot, taidemaalarit yms. Karjalasta ja Suomesta sekä katsojat molemmista maista. Toteutuksen aikataulu: Hankkeen valmisteluvaihe on suunniteltu v.2015 loppupuoliskolle ja se edellyttää neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. V.2016 kuluessa kehitetään tarkempi hankesuunnitelma sekä mahdolliset rahoitusmuodot. Hanke toteutetaan v.2017. Nuorten teatterialan ammattilaisten välille luodaan taiteelliset suhteet. Kilpailutetaan hankkeeseen mahdollisia osallistujia. Kilpailun voittaneet ja asiantuntijoilla hyväksyttämän hankkeen osanottajat vaihtavat kokemuksiaan. Järjestetään taiteellisia tapaamisia ja työpajoja Karjalan ja Suomen puolella teattereiden tiloissa, käynnistetään valmisteleva toiminta yhteisesityksen parissa. Esitetään kantaesityksiä Karjalassa ja Suomessa. Yhteistyöpartnerin rooli ja sen saama hyöty: Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö sekä Kajaanin ja Oulun teatterit vastaavat hankkeen koordinoinnista ja sen käytännön toteutuksesta Suomen puolella. Hyöty: kartutetaan kansainvälistä taidekokemusta, laajennetaan kulttuuritilaa ja teatteriyleisöä, hankitaan ainutlaatuinen kokemus taidetuotteen yhteisestä tekemisestä sekä sen jatkohyödyntämisestä. Toteutetaan vilkasta mielipiteiden vaihtoa taiteen kehityssuunnista, ideoiden käytäntöön panosta sekä yhteisen taidekonseptin toteutuksesta. Tällä on myönteinen vaikutus teattereiden hyvinvointiin ja niiden tulevaisuuden näkymiin. Hanke laajentaa teattereiden näköaloja ja uskollisen vakioyleisön lisäksi vetää puoleensa uusia katsojia, erityisesti nuorten joukosta. Pohjois-Suomen piirin suunnitteilla olevat CBC hankkeet CBC Kolarctic ohjelmassa ei ole suoraan kulttuuri ja kansalaisjärjestöille suoraan ja selkeästi omaa linjaa. Piiri valmistelee työnimellä NGO palvelutuottajana hanketta Arkangelin ja Murmanskin alueen yhteistyökumppaneiden kanssa hanketta.

17 CBC Carelia ohjelmaan valmistellaan Itämerensuomalaisten kielten media- ja resurssikeskus hanketta. Hanketta esitelty suomalais-ugrilaisessa osiossa. Etelä-Suomen piirijärjestön CBC hanke EU:n naapuruusohjelman CBC -rahoitukseen Etelä-Suomen piirijärjestö suunnittelee yhteistyössä Pietarin Norden Assosiaation kanssa hankkeen, jossa ovat kumppaneina Imatran kaupunki ja seutu, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue sekä muita kuntia, oppilaitoksia ja järjestöjä molemmista maista. Hankkeen tavoitteena on nuorten urapolun vahvistaminen sekä alueiden vetovoimaisuuden vahvistaminen nuoren väestön näkökulmasta. Hankehaku on keväällä 2016. CBC -hankkeiden toteutus voi alkaa näillä näkymin loppuvuodesta 2016. Hanke suunnitellaan kolmivuotiseksi. 4.4. Muut projektit Suomen, Viron ja Venäjän kansalaisjärjestöt ja viranomaiset edistämässä ympäristökasvatusta Suomenlahden alueella sekä luomassa yhteistyön mallia Itämeren alueella -projekti Syyskuussa 2015 Suomi-Venäjä-Seura haki Euroopan Unionin Itämeristrategian Seed money (Siemenraha) -rahoitusta projektille, jonka tavoitteena on vahvistaa ympäristökasvatusta tekevien Itämeren alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä nostaa yleistä tietoisuutta Itämeren puhtauden merkityksestä. Erityisesti projektissa painotetaan Venäjän mukanaoloa yhteistyössä. Itämeristrategian Horizontal Action Neighbours -ohjelman (Naapurien horisontaalinen toiminta) tavoitteiden mukaisesti projekti kokoaa yhteen osapuolet EU-maista ja Luoteis-Venäjältä ratkomaan yhteisiä alueellisia haasteita. Projekti vahvistaa Itämeren alueen ympäristökasvattajien rajat ylittävää osaamista jakamalla hyviä käytänteitä, vertailemalla niitä sekä luomalla uusia ympäristökasvatuksen ja yleisen tietoisuuden vahvistamisen menetelmiä. Kehittämistyössä huomioidaan kunkin mukana olevan maan vahvuudet. Olennaista on luoda uudenlaisia, vuorovaikutuksellisia ympäristökasvatuksen menetelmiä, joilla puhutellaan eri väestöryhmiä. Yksi keskeinen kohderyhmä projektissa ovat nuoret, jotka nähdään aktiivisena, rajat ylittävinä toimijoina. Projektin tuloksena syntyy pysyvä yhteistyön verkosto Itämeren alueelle. Etenkin Suomenlahden alueella hyväksi havaittuja yhteistyön malleja jaetaan muille Itämeren alueen maille. Seed money -raha on tarkoitettu kuvatunlaisen ison projektin valmisteluun. Projektin kumppaneita on Suomesta (mm. Suomen ympäristökeskus), Virosta ja Venäjältä. Suomi-Venäjä- Seura toimii projektin hakijana, ja Etelä-Suomen ja Turun piirit toteuttajina. 4.5. Eduskunnan kanssa tehtävä yhteistyö Suomi-Venäjä-Seura on tehnyt pitkään yhteistyötä eduskunnan Venäjä ryhmän kanssa ja haluaa jatkaa tätä hyödylliseksi osoittautunutta toimintaa. Tavoitteemme on järjestää vuoden kuluessa 1-2 keskustelutilaisuutta ajankohtaisista Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön liittyvistä aiheista. Kutsumme myös kansanedustajia osallistumaan mm. Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressiin Lahteen sekä Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Tampereelle. Eduskunnan puhemies Maria Lohela on osallistumassa Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressiin.

18 Seuran piirijärjestöt pitävät myös aktiivisesti yhteyttä Venäjä yhteistyössä liittyvissä asioissa alueensa kansanedustajiin. V Edesautamme venäjänkielisten maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista Projekti Aktiiviset nuoret Euroopassa 2016 Kansalaisjärjestöjen haaste Suomessa on saada toimintaan mukaan entistä enemmän nuoria toimijoita. Järjestötoimintaa ei ehkä koeta kiinnostavana tai monille järjestötoiminta ei ole tuttua, ja siksi sitä vierastetaan. Myös seuran haasteena on saada nuoria toimijoita mukaan toimintaan. Turun piirijärjestön hakee rahoitusta Erasmus + -ohjelmasta keväällä 2016 nuorten koulutusprojektiin, joka käsittelee näitä haasteita ja etsii niihin ratkaisuja. Samalla se tukee seuran 2016 2020 strategisia tavoitteita nuorisotoiminnan osalta. Projekti pyrkii aktivoimaan eurooppalaisia nuoria mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaan erityisesti sosiaalisen median näkyvyyttä ja mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Projektin tavoite on tuoda yhteisten työpajojen, kurssien ja kansainvälisten tapaamisten avulla yhdistystoiminta lähemmäksi nuoria. Projektissa käytetään erityisesti hyväksi nuoria lähellä olevien sosiaalisten medioiden eri kanavia (Twitter, Facebook ja Instagram). Samalla projektissa mukana olevia järjestöjä ja yhdistyksiä koulutetaan sosiaalisen median ammattilaisiksi yhdistystoiminnassa. Projekti on kohdistettu 18 30-vuotiaille vapaaehtoistoimijoille ja siitä kiinnostuneille eurooppalaisille nuorille. Nuoria rohkaistaan projektin kautta sosiaaliseen vaikuttamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen kansalaisjärjestötyön ja vapaaehtoistyön kautta. Projektiin osallistuvat nuoret toimijat osallistuvat projektiin toimijoina ja sisällöntuottajina, nuoret saavat itse vaikuttaa koulutusten ja koko projektin sisältöön heti suunnitteluvaiheessa. Projekti rohkaisee eurooppalaisia nuoria verkostoitumaan rajojen ylittävään toimintaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Projektiin osallistuu partnereita Virosta, Ruotsista, Ukrainasta ja Venäjältä. Luovuutta ilman rajoja, Creativity without borders and barriers Norden assosiaatio Pietarista ja Turun piirijärjestö hakivat rahoitusta yhteiselle projektille Pohjoismaiden ministerineuvostosta toukokuussa 2015. Projektin yhteistyökumppaneina toimivat myös Turun Seudun kehitysvammaisten tuki ry ja virolainen kansalaisjärjestö On the road Tallinnasta. Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa yhteinen taideprojekti Turussa, Pietarissa ja Tallinnassa. Taideprojekti on suunnattu yläasteikäisille kehitysvammaisille nuorille, jotka suunnittelevat ja tekevät yhdessä taideprojektin, joka asetetaan näytteille sekä Pietarissa, Tallinnassa että Turussa projektin lopputeoksena. Teoksen inspiraationa on projektissa mukana olevien kolmen maan kulttuuri- ja kansanperintö, jota tulkitaan modernien taidemuotojen, kuten visuaalisen ja mediataiteen avulla. Projektissa mukana olevat nuoret suunnittelevat ja toteuttavat teoksen osallistuvan kulttuurimallin mukaan, eli lopputeos tehdään osallistujien omien ideoiden, taitojen ja ideoiden pohjalta. Partnerit: Norden Assosiaatio (Pietari), Suomi-Venäjä-Seura, Turun piirijärjestö (Turku), Turun Seudun kehitysvammaisten tuki ry, Erityislasten vanhempien tuki ry ACCEPTANCE (Pietari), Virolainen kansalaisjärjestö On the Road (Tallinna).

19 Asiantuntijaryhmä: Creative Bureau Artterra (Pietari), Koulu Dynamics (Pietari), Taiteilija Jan- Erik Andersson (Turku). Kohderyhmät: 12-16 vuotiaat nuoret, Erityisryhmien kanssa työskentelevät opettajat, Kehitysvammaisten nuorten vanhemmat RAY hanke venäjänkielisten maahanmuuttajien Mies-projektiin Vuonna 2015 Etelä-Suomen piiri haki Raha-automaattiyhdistyksen projektiavustusta yhdessä Lyömätön Linja Espoossa ry:n sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa pääkaupunkiseudun venäjänkielisten miesten keskuudessa ja sitä kautta vahvistaa miesten toimijuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Asiantuntijakumppaneita on sekä Suomesta että Venäjältä. Etelä-Suomen piiri toimii hankkeen päähakijana sekä johtaa hanketta. Toteuttajana toimii Lyömätön Linja Espoossa ry. Hanke käynnistyy vuoden 2016 alusta, mikäli rahoitus saadaan. Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelma Itämeren alueen kansalaisjärjestöille, Support Program for Non-Governmental Organisations in the Baltic Sea Region in 2015 Vuonna 2015 Pohjoismaiden ministerineuvon kansalaisjärjestörahoista haettiin hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaisia toimintatapoja perheväkivallan ennaltaehkäisevään työhön. Tavoitteena on isyyden ja koko perheen vahvistaminen sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyön tiivistäminen. Hanketta haetaan kahdelle vuodelle, ja Etelä-Suomen piiri toimii hankkeen päähakijana. Kumppaneita on Pietarista, Ruotsista ja ainakin yhdestä Baltian maasta. Hankkeen toteutus voi alkaa alkuvuodesta 2016. Oulun osaston Valjakko-hanke RAY:n rahoituksella Valjakko projekti on Oulun osaston kolmivuotinen, kaksikielinen venäjänkielisten kotouttamishanke. Tavoitteena on saada kaikenikäiset Oulussa asuvat kantasuomalaiset ja venäjänkieliset maahanmuuttajat yhdessä auttamaan ymmärtämään toistensa arkea ja kulttuureja. Valjakko mallissa opitaan yhdessä pareina, ryhmissä tai perheinä toisilta kieltä, tapakulttuuria ja arkielämän toimintaa. VI Tuotamme elämyksiä - Venäjän Matkat Matkailutoiminta koostuu ohjelmallisista kulttuuri- ja tapahtumamatkoista sekä kielikursseista. Strategia Matkatoimisto VenäjänMatkoille laaditaan oma strategia. Strategiatyö käynnistettiin loppuvuonna 2015, ja se saatetaan valmiiksi vuoden 2016 aikana. Matkatuotanto Vuoden 2016 Venäjän matkoista valmistellaan suunnitelma, joka ensimmäiseltä osin valmistuu marras-joulukuussa 2015. Loppuvuoden 2016 matkatuotanto valmistuu huhti-toukokuussa.

20 Tuotantoon valitaan n. 10 kpl erikoiskulttuurimatkoja, ryhmämatkoja sekä piirien tuottamia matkoja, joista osa suuntautuu entisiin neuvostotasavaltoihin. Matkatarjonnan määrän ja -kirjon laajentamiseksi otetaan ohjelmaan myös muiden organisaatioiden tuottamia erikoismatkoja provisio-/alihankintaperiaatteella. Järjestetään kesällä kaksi kielikurssimatkaa Pietariin. Toteutetaan ryhmämatkoja tarjouspyyntöjen pohjalta. Toimitaan piirien tuottamien matkojen vastuullisena matkanjärjestäjänä. Matkatyöryhmä Matkatyöryhmä koostuu keskusseuran ja piirien edustajista sekä matkatoimistopäälliköstä. Työryhmä kokoontuu 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä ideoimaan VenäjänMatkojen uutta ohjelmaa, uusia kohteita sekä keskustelemaan matkatarjonnan strategisista valinnoista. Ryhmä ideoi ja kehittää uusia markkinointikeinoja matkojen myynnin edistämiseksi. Työryhmä toteuttaa Matkamessuille osallistumisen yhdessä matkatoimistopäällikön kanssa. Markkinointi VenäjänMatkat osallistuu Matkamessuille osastollaan 21.-24.1.2016. Laaditaan yksi VenäjänMatkojen matkaesite (kevätkausi) ja loppuvuoden matkoista esite tai erillisiä hand outeja. Irrallisiin esitteisiin siirtyminen mahdollistaa matkojen tuotannon ja niiden markkinoinnin jakautumisen tasaisemmin ympäri vuoden myös piiritasolla. Muuttuneisiin toimintaympäristön olosuhteisiin voidaan reagoida ja tuottaa matkoja nopeammalla syklillä. Jatketaan matkatoimiston asiakasrekisterin systematisointia ja työn kehittämistä. Kerätään rekisteritietoja markkinointi- ja muihin käyttötarkoituksiin. Saatetaan loppuun tekninen uudistus: asiakasrekisterin ja sähköisen varausjärjestelmän käyttöönottaminen sekä laskutusjärjestelmän jonkinasteinen synkronointi. Markkinointia toteutetaan perinteisten väylien lisäksi myös muilla välineillä, erityisesti sähköisillä kanavilla: Lähetetään 5-6 kertaa vuodessa uutiskirje jäsenille Ankkuri-jäsenrekisterin kautta. Lähetetään uutiskirje myös muille sidosryhmille MailChimpin kautta. Tehostetaan sähköisten välineiden ja somen käyttöä markkinoinnissa: Facebook fb.com/venajanmatkat ja Instagram #venajanmatkat -tilejä ylläpidetään säännöllisesti ja luodaan niihin hyviä sisältöjä. Nettisivujen selkeyttä ja informatiivisuutta lisätään. Nostetaan myyntituotteet näkyvästi etusivulle. Huomioidaan nettisivujen helppokäyttöisyys mobiililaitteilla.