Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Samankaltaiset tiedostot
Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET


LIVOJOKIVARREN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Pudasjärven Livojokivarren rantaosayleiskaava

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

KUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet


OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila

Säilyneisyys ja arvottaminen

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

koivuranta /13

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Vihti Tervalampi Pikku-Tervalammen eli Hiskan kylän vanhojen tonttimaiden muinaisjäännösinventointi 2017

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia)

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Onks tääl tämmöstäki ollu?

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

11. Orrilanmäki, Villähteen koulu

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS Kohteet

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Säilyneisyys ja arvottaminen

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

SEPÄNKATU KUOPIO

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO

Rakennuskannan arvottaminen

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

Kälviä lievealue eteläosa. Peltokorpi

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Rakennushistoriallinen selvitys

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Transkriptio:

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kannen kuva: Immersbyn vanhaa kylämaisemaa, vasemmalla Nybondas, oikealla Walborgs. 2

Immersbyn kylän rakennuskannan arvottaminen osayleiskaavassa Immersbyn kylän rakennuskannan arvottamisen pohjana on ollut Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitykset 2005-2006, Karoliina Periäinen ja Camilla Rosengren. Nyt käsitelty aineisto on esitetty samalla numeroinnilla kuin Sipoon rakennusperintöselvityksessä. Kunkin kohteen jälkeen on merkitty vuoden 2006 inventoinnin arvotus. Ehdotan osayleiskaavaan seuraavia merkintöjä: sr - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. - rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen Historiallinen kyläalue - viimeistään uuden ajan alusta (1500-luku) periytyvä kylän rakennusten paikka, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen Ehdotus on ohjeellinen. Tarkemmat merkinnät harkitaan kaavoitusprosessin aikana. Historiallista taustaa Immersbyn kylä on Sipoon vanhoja kyliä. Vaikka siitä ei ole säilynyt mainintoja keskiajalta, voidaan pitää todennäköisenä että asutus periytyy tuota ajalta. Kylän asutukselle on leimallista sen sijoittuminen jo varhain neljälle erilliselle kumpareelle. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä Immersbyn kyläaluetta kuvataan seuraavasti: Immersby ilmaantuu lähteisiin vasta uuden ajan alkupuolella. Immersbyssä oli vuonna 1543 seitsemän tilaa ja vuonna 1544 11 tilaa. Kylän alkuperäiset tilat olivat Bertas, Grisas, Kuras, Lass-Jontas, Nybondas, Valborgs ja Mikael Larssonin tila. Uudelleenjaoissa syntyivät Broas, Högbacka sekä Per Nilssonin että Erik Nilssonin tilat. Vuoden 1555 tienoilla kylään tuli kahdestoista tila Mågs. Erik Nilssonin tila oli autiona vuoden 1608 tienoilta 1620-luvun lopulle. Tila autioitui uudelleen 1630-luvun lopulla ja pysyi veronmaksukyvyttömänä 1660-luvulle saakka, jolloin se liitettiin Immersbyn säteriin. Saman kohtalon kokivat myös Mikael Larssonin tila ja Högbacka. Immersbyn säteri palautettiin 1680-luvun reduktiossa takaisin kruunulle. Immersby koostui 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa yhdeksästä tilasta, jotka olivat jakaantuneet neljälle tonttimalle: 1) Storby=Bertas, Kuras, Lassjontas ja Mågs; 2) Grisas; 3) Linby=Högbacka, Nybondes ja Valborgs; 4) Broas. Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan. Tontin ilme on edelleen vanhakantainen ja ryhmäkylämäinen. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Rakennukset näyttävät olevan tonttimaan parhailla paikoilla. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Ainoastaan luoteessa on laajempi rakentamaton alue. http://kulttuuriymparisto.nba.fi /netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?kohde_ ID=1000010838 3

Immersby vanhoilla kartoilla.vasemmalla Samuel Broteruksen 1698 mittaama kartta, jossa on merkittynä punaisella silloiset kylän tonttimaat. Kyseessä on ollut kolmeen neljään eri paikkaan hajautettu ryhmäkylä, jonka rakenne näkyy myös nykyisessä kyläkuvassa. (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, maakirjakartat 1600-luku). Alla Immersby 1790-luvun ns. Kuninkaan kartassa. Tilanne ei ole sadassa vuodessa muuttunut rakennusten osalta juurikaan. (Alanen-Kepsu 1989). 4

Immersbyn historialliset kylätontit Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä. Kohdeluettelo 413004 Sälgkulla Kokonaisuus rakentuu pitkästä päärakennuksesta, jonka vanhin osa on 1800-luvulta. Sitä on laajennettu 1950-luvulla. Alkuaan rakennusryhmään kuuluivat asuintupa, navettarakennus, aitta, riihi ja sauna. Myöhemmin paikalle on kerätty talonpoikaisrakennuksia Sipoosta, mm vanha sotilastorppa Borgbystä (Rönnbacka), Fransaksen vanha suola-aitta sekä savusauna Pohjois-Sipoosta. Lisäksi talonpoikaisrakennuksia muualta Suomesta. Yksityinen ulkomuseomainen kokonaisuus, joka on rakentunut muualta siirretyistä vanhoista hirsirakennuksista. 5

413006 Björkkulla Asuinrakennus 1900-luvun alusta Immersbyn tien varrella, tiemaisemaan hyvin näkyvällä paikalla, peltoaukean jälkeen. 1900-luvun alun tyypillinen maaseudun asuintalo. ei erityismerkintää 413010 Söderäng Pellon laidassa, Söder-Bertas -tilan läheisyydessä, mäenrinteen alalaidassa sijaitseva perinteiseltä vaikuttava tilakeskusryhmä. Maisemallisesti näkyvä paikka Immersbyn peltoaukeilla. 1900-luvun alkupuolen tyypillinen maaseudun asuintalo maisemallisesti keskeisellä paikalla. ei erityismerkintää 413011 Söder-Bertas Arvotus 1 Immersbyn kylän vanhimpiin taloihin lukeutuva Söder- Bertas on jaettu Bertas-tilasta 1780. 1700-luvun lopun ns. Kuninkaankartastossa paikalla on talo. Päärakennus, jonka vanhin osa on tiettävästi 1700-luvun keskivaiheilta on pitkänurkkainen, satulakattoinen rakennus, joka nykyisellään on säilyttänyt historiallisen ulkonäkönsä varsin hyvin. Katonlappeeseen on myöhemmin lisätty ullakkoikkuna. Pihamaalla on pitkänomainen hirsinen luhtiaitta-talousrakennusjono. Pihapiirin läheisyydessä jyrkähkön rinteen katveessa lampi, jonka laidalla vanha sauna. Kokonaisuuteen kuuluu udempi tiilinen talli/navettarakennus. Historiallisella talonpaikalla oleva 1700-luvun asuinrakennus ja vanha luhtiaitta. sr 413012 Lönnkulla Arvotus 1 Maisemallisesti keskeisellä paikalla peltoaukealta kohoavalla kumpareella on Lönnkullan tasapainoinen rakennusryhmä. Tila on jaettu Sandbackasta ennen vuotta 1868. Päärakennus on satulakattoinen hirsirakennus, jossa pitkän sivun keskellä poikkipääty ja suurehko lasikuisti. Punamullatussa rakennuksessa on kuusiruutuiset ikkunat. Pihapiirissä on vanha kaksikerroksinen luhtiaitta sekä vilja-aitta, jossa kirjanpitoon liittyviä merkintöjä. Rakennusten ympärillä on vanhaa puistoa. Maisemallisesti merkittävä perinteisen asunsa säilyttänyt talonpoikainen rakennusryhmä. sr 6

413014 Sandbacka Arvotus 1-2 Sandbacka on jaettu ennen vuotta 1868 Sandbackaksi ja Lönnkullaksi. Immersbyn kylämaiseman kannalta keskeinen tilakeskus, jonka taitekattoinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolen asussa. Pihapiirissä on vanhempia aitta- ja talousrakennuksia. Kuninkaan- ja Senaatinkartastossa paikka on rakennettua kyläaluetta. Historiallisella talonpaikalla sijaitseva talonpoikainen rakennusryhmä, jossa vanhimmat talousrakennukset ilmeisesti 1800- luvulta. 413017 Bys-Bertas Arvotus 1 Vuonna 1780 Bertas -nimisestä tilasta jaettiin Bys-Bertas ja Söder-Bertas. Bys-Bertas sijaitsee Immersbyssä keskeisellä kylänmäellä, maisemallisesti näkyvällä paikalla, joka on sekä Kuninkaanettä Senaatinkartastoissa merkitty kyläalueeksi. Bys-Bertasin vanha päärakennus on kylän vanhimpia jäljellä olevia rakennuksia. Pitkänurkkainen päärakennus on perimätiedon mukaan rakennettu 1735. Se on säilyttänyt vuoliaiskattoineen hyvin perinteisen ilmeensä. Pihapiiriin kuuluu kaksi vanhaa aittarakennusta ja puuverhoiltu uudisrakennus siihen liittyvine saunoineen. Poikkeuksellisen autenttisessa asussa säilynyt vanha talonpoikaisrakennus ja vanhat hirsiaitat historiallisella kylätontilla. sr 413018 Ullanmäki (Kuras) Aiemmin Kuras-nimellä tunnettu päärakennus on purettu ja tilalle on rakennettu uusi. Aittoja on yhä jäljellä. Osa historiallisen kylänmäen kokonaisuutta. Historiallisella kylätontilla sijaitseva rakennusryhmä, jossa asuinrakennus uusi. 413019 Lill-Lassas Arvotus 1 Immersbyn keskeisellä kylänmäellä, maisemallisesti erittäin näkyvällä paikalla sijaitseva tilakeskus, jossa ajalleen tyypillinen päärakennus 1930-luvulta. Mahdollisesti vanhempia aittarakennuksia. Historiallisella kylätontilla sijaitseva rakennusryhmä, jossa asuinrakennus 1930-luvulta. 7

413020 Immersbyn VPK:n talo Arvotus 1-2 Immersby FBK VPK:n talolla on keskeinen asema kylämiljöössä niin maisemallisesti kuin toiminnallisestikin. Se on rakennettu vuonna 1954 ja laajennettu 1965. Rakennukseen liittyy puinen letkunkuivaustorni. Rakennus on saanut seurantalojen korjausavustusta 2012. Kyläympäristön kannalta keskeinen yhdistystalo 1950- luvulta. 413022 Nyåker Nyåker on todennäköisesti entinen torpparakennus Immersbyn kylämaisemassa. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat 1910-luvulta. Päärakennusta on laajennettu tämän jälkeen. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi tiilinen talousrakennus, jonka ulkoasu viittaa 1930 50-luvulle. Tyypillinen pienehkö maaseudun pihapiiri 1900-luvun alkupuolelta. ei erityismerkintää 413023 Skogstorpet Skogstorpet on entinen torpparakennus, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1890. Kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti kauniissa paikassa pienimuotoisessa peltomaisemassa. Päärakennusta on laajennettu ja muutettu, mutta kokonaisuus on jokseenkin perinteinen. Ajalleen tyypillinen entinen torppa, jota on myöhemmin muutettu. ei erityismerkintää 413026 Bysbacka Arvotus 1-2 Maisemallisesti näkyvällä ja kauniilla paikalla, Broarsin tilan naapurina, kylänmäen rinteessä sijaitseva 1900-luvun alun asuinrakennus pihapiireineen. Päärakennus luonnonkiviperustalla. Rakennusta on ilmeisesti muutettu myöhemmin. Pihassa uudempia talousrakennuksia. Rakennuksella huomattava merkitys kyläkuvalle. Historiallisella kyläalueella sijaitseva 1900-luvun alun rakennus. 8

413027 Broars Broars on Immersbyn alkuperäisiä tiloja. Sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella. Broasin luona toimi vuosina 1754-1769 tiiliruukki. Rakennuspaikka maisemallisesti kaunis, kyläkukkulan rinteellä vastapäätä Nybondasin ja Walborgsin kyläkukkulaa. Nykyinen päärakennus on1990-luvulta, perinteistä tyyliä tavoitellen. Ulkorakennukset ovat vanhempia, mm. suurehko hirsinen, pitkänomainen talousrakennus, jossa läpikäynti pihalle. Aittojen rivistö. Historiallisella talonpaikalla sijaitseva rakennusryhmä, jossa uudehko puinen päärakennus. 413028 Pitkäkallio Pitkäkallion vatimaton yksitupainen, vuoraamaton hirsirakennus on tiettävästi 1900-luvun alkuvuosilta. Suullisen tiedon mukaan se on ollut kiinalaisten linnoitustyöläisten asuinmökki. Kuusiruutuinen vanha ikkuna. Mielenkiintoisen historian omaava hirsimökki 1900-luvun alkuvuosilta. 413032 Högbacka Arvotus 1-2 Lähiympäristö Nybondas, Högbacka, Walborgs. Vastapäätä Broarsin kylänmäki. Högbacka kuuluu Immersbyn alkuperäisiin taloihin. Se sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella, maisemallisesti näkyvällä paikalla kylänmäellä. Asuinrakennus on ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta. Se onpitkänomainen, kaksikerroksinen satulakattoinen rakennus, jossa on frontoni ja parveke sisääntulokuistin päällä. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä aittarakennus, taaempana talousrakennuksia. Pihapiiri on säilynyt, uudempia suurehkoja perinteiseen tyyliin toteutettuja talousrakennuksia. 1900-luvun alkupuolen päärakennus ja pihapiiri historiallisella kylämäellä. 9

413033 Walborgs Arvotus 1 Walborgs kuuluu Immersbyn alkuperäisiin tiloihin. Se sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella, maisemallisesti sekä näkyvällä että kylän pienmaisemaa muodostavalla paikalla. Se on kyläkokonaisuuden kannalta keskeinen rakennus. Nykyinen taitekattoinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta, tiettävästi 1920-luvulta. Sen ulkoasu on uudistettu. Pihapiirissä on toinen, vanhemmalta vaikuttava asuinrakennus sekä vanhoja talousrakennuksia. Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alkupuolen päärakennus ja pihapiiri historiallisella kylämäellä. 413034 Nybondas Nybondas kuuluu Immersbyn alkuperäisiin tiloihin. Se sijaitsee Kuninkaan- ja Senaatinkartastoon merkityllä kyläalueella, maisemallisesti erittäin näkyvällä paikalla kylänmäen etelärinteellä. Se on kyläkokonaisuuden kannalta keskeinen rakennus. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta. Suurehkoja karjasuoja ja talousrakennuksia, joiden välitse kulkee Ylämäentie (Överbackavägen). Tilaan kuuluu myös Ylämäentien toisella puolella sijaitseva jälleenrakennuskauden tyyppitalo ja vanhempi ulkorakennus. Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alkupuolen päärakennus ja pihapiiri historiallisella kylämäellä. sr 413036 Grankulla Arvotus 1 Grankullan paikalle on merkitty Senaatinkartastoon asuinrakennus. Nykyinen päärakennus lienee 1800- luvun jälkipuolelta tai1900-luvun alusta. Torppamainen rakennus sijaitsee maisemallisesti kauniisti sijoittuneena pellon perällä. Säilynyt kokonaisuus. Perinteisessä asussa säilynyt torppamainen rakennus. 413037 Stenbacka Stenbackan paikalle on merkitty Senaatinkartastoon asuinrakennus. Luonnonkiviperustukselle rakennettu taitekattoinen asuinrakennus lienee 1900-luvun alkupuolelta. Rakennus sijaitsee maise- 10

mallisesti kauniisti sijoittuneena pellon perällä. Tasapainoinen pihapiiri. Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alun pihapiiri. Kirjallisuus ja lähteet Kansallisarkisto Maanmittaushallituksen kartat Carta uppå Imbersby belägit i Bårgo Härad Sibbo Sochn Afmätt åhr 1698. MMH. B43 2/1-2 Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, maakirjakartat 1600-luku https://jyx.jyu.fi /dspace/bitstream/handle/123456789/15035/b43_2_1-2_1.jpg?sequence=1 luettu 10.12.2012 http://kulttuuriymparisto.nba.fi /netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?kohde_ ID=1000010838 luettu 10.12.2012 Alanen, T. & Kepsu, S. Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Konungens kartverk från Finland. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 1989. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Ympäristötoimisto Oy. Sipoon kunta 2006. http://www.sipoo.fi /easydata/customersipoo/files/2009_keke/eri10_sipoon_rp_2006_reduced.pdf Suhonen, V.-P.: Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007. Museovirasto/RHO 2007. http://www.sipoo.fi /easydata/customersipoo/files/2009_keke/eri10_historiallinenaika_sipoo-raportti_ reduced.pdf 11

12 Karttapohja Maanmittauslaitos