Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta



Samankaltaiset tiedostot
KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Itämerihaaste simpukankuoressa

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Itämeri pähkinänkuoressa

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, oktober 2007

EU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

PERÄMERI LIFE. Yhteisen meren puolesta

Vesistökunnostusverkoston seminaari , Lahti Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu

Seabed. Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos. - modeling attempt

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Merialueiden käytön suunnittelu

Itämeri -seminaari

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

PROJEKTI Lakepromo Tools for Water Management and Restoration Processes ( ) on EU:n Interreg IIIC-ohjelman osarahoittama hanke.

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Transkriptio:

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1

Perämeri LIFE 2001 2005 2

Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius 1/2005 "Perämerta ei saa unohtaa. Kaleva 2005 "Bothnian Bay Life towards integrated coastal zone management". Environmental Science & Policy 2005 (Laine & Kronholm) "Perämeri Life pohjusti pysyvää yhteistyötä" Stora Enso northern mills 1/2005 henkilöstölehti "Perämerelle valmistui toimintasuunnitelma" LAPidary 2005 Integrated management system for the Bothnian Bay. Verh. Internat. Verein Limnol. 2005. (Laine, Albertsson, Katajisto, Rissanen, Luokkanen & Kronholm 3

Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Esitelmiä ICZM seminaari 5/2005 Ympäristövaliokunnan kokous Oulussa 6/2005 Work shop on the review of the HELCOM Monitoring and Assessment Programmes (HELCOM MON PRO), 2006 Selkämeri seminaari, Rauma: Perämeri Life mallina Selkämeriyhteistyön jatkolle, 2007 Yhteistyötä Perämeren tietokanta päivitetty vuosittain Perämeren ympäristöviranomaiset kokoontuneet 2 kertaa/vuosi Seminaari Luulajassa 10/2007 4

Interreg IV A Botnia Atlantica 2007 2013 5

Interreg IV A Nord 2007 2013 6

Merenkurkun Ympäristö 2001 2003 Vihreä silta II käyttö ja hoito lajisuojelu neuvonta Merenkurkun ympäristöseuranta MERI, ILMA, MAA Kaupunkien kulttuuriympäristöt http://wwwp.ymparisto.fi/miljo/miljoindex.htm 7

Merenkurkun ympäristö II 2004 2007 Merenkurkun rannikon ympäristötavoitteet ja indikaattorit yhteisten tavoitteiden tunnistaminen yhteisten indikaattoreiden tunnistaminen (biologinen monimuotoisuus ja alueellinen kestävä kehitys) vesipuitedirektiiviin liittyvä yhteistyö Vihreä Silta III asenteiden ja nykyisen käytön selvitykset syvennetty luonnonsuojeluyhteistyö ympäristötietoisuuden lisääminen http://miljo.kvarken.org 8

Vesipuitedirektiivi Perämerellä Suomi ja Ruotsi etenevät kansallisten aikataulujen mukaisesti 9

Vesipuitedirektiivi Perämerellä Esimerkkinä eteläisen Perämeren vesienhoidon keskeiset kysymykset 10

EU:n meristrategiadirektiivi Direktiivin sisällöstä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys Suomen EU pj kaudella Ehdotukseen tehtiin merkittäviä muutoksia tavoitteen tarkistaminen määritelmät, erityisesti hyvä meriympäristön tila alueellisen yhteistyön painottaminen merelliset suojelualueet keinovalikoimaan pilottiprojektien mahdollisuus kohtuullisten kustannusten olettama Komission rooli neuvoa antavaksi 11

Itämeren suojelun toimintaohjelma HELCOM BSAP Direktiivin toimeenpanon edistäminen Ekosysteemi lähestymistapa HELCOM:n ekologiset tavoitteet Neljäosa aluetta rehevöityminen haitalliset aineet biodiversiteetti merelliset aktiviteetit 12

BSAP Rehevöityminen Rehevöitymisosion outline Koko Itämeren kuormitusvähennystarpeet Allaskohtaiset kuormitusvähennystarpeet Kuormitusvähennystarpeiden osoittaminen HELCOM maille, jakomallit Ehdotetut toimenpiteet, joilla vähennyksiin päästäisiin Suositus yhdyskuntajätevesien puhdistustehon parantamiseksi Suositus haja asutusalueiden jätevesien puhdistustehon parantamiseksi Suositus pesuaineiden fosfaattien kieltämiseksi Maatalouteen liittyvät toimenpide ehdotukset Selvitys ravinnepäästökaupan mahdollisuuksista Itämerellä Rajat ylittävään kuormitukseen puuttuminen yhteistyöllä 13

Itämeren kuormitusvähennystarpeet Table 1. Loads of total nitrogen and phosphorus (tons year 1) to the Baltic Sea sub basins (riverineand coastal point sources), averaged for 1997 2003 (from official data reported to HELCOM) and the reductions needed to reach the environmental targets. 14

Maatalouteen liittyvät toimenpide ehdotukset HELCOM AGRI projekti elo marraskuu 2007 Toimenpidevalikoima ravinnepäästöjen vähentämiseksi maataloudesta Hotspotit, luvat Maakohtaiset maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisstrategiat Suomen ja Tanskan mallit esimerkkeinä Maat itse laatisivat vuoteen 2009 mennessä HELCOM kannanottoeu CAP terveystarkastukseen 15

Biodiversiteetti Tavoitteet ja indikaattorit Toimenpiteet mm. Suositus merellisen aluesuunnittelun edistämiseksi Suojelualueverkoston kehittäminen Kartoitustietojen parantaminen Lajien ja habitaattien suojelu Kuuma peruna: kaupallisesti hyödynnettävät kalalajit 16

Perämeren yhteistyötä tarvitaan Perämeren hyvän tilan turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä Perämeri Life hanke antaa erinomaisen pohjan jatkoyhteistyölle Vesipuitedirektiivi suosittelee laajaa yhteistyötä Meristrategia ja Itämeren suojelun toimintaohjelma tulevat lisäämään yhteistyön tarvetta Interreg ohjelma mahdollistaa laajaa rahoitusta 17

Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon!