KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2013 SWD(2013) 67 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ KOSMEETTISISTA VALMISTEISTA ANNETTUUN ASETUKSEEN (EY) N:O 1223/2009 SISÄLTYVIEN ELÄINKOKEITA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja komission tiedonantoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle eläinkoekiellosta ja kaupanpitokiellosta sekä vaihtoehtoisten menetelmien nykytilanteesta kosmetiikan alalla {COM(2013) 135 final} {SWD(2013) 66 final} FI FI

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ KOSMEETTISISTA VALMISTEISTA ANNETTUUN ASETUKSEEN (EY) N:O 1223/2009 SISÄLTYVIEN ELÄINKOKEITA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja komission tiedonantoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle eläinkoekiellosta ja kaupanpitokiellosta sekä vaihtoehtoisten menetelmien nykytilanteesta kosmetiikan alalla JOHDANTO Kosmetiikkadirektiivissä 1 säädetään, että kosmeettisten valmisteiden testaamisesta eläinkokein luovutaan asteittain. Valmiiden kosmeettisten valmisteiden testauskielto eläinkokein on ollut voimassa syyskuusta 2004 lähtien, ja valmisteiden ainesosien tai ainesosien yhdistelmien testaaminen eläinkokein direktiivin vaatimusten täyttämiseksi on ollut kiellettyä maaliskuusta 2009 lähtien. Maaliskuusta 2009 alkaen EU:ssa on myös ollut kiellettyä pitää kaupan sellaisia kosmeettisia valmisteita ja niiden ainesosia, jotka on testattu eläinkokein sen varmistamiseksi, että ne täyttävät direktiivissä asetetut vaatimukset, niiden alkuperästä riippumatta. Tätä kaupanpitokieltoa sovelletaan kaikkiin ihmisen terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin, jotka on testattava kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden osoittamiseksi, lukuun ottamatta kaikkein monimutkaisimpia vaikutuksia (toistuvasta annostelusta johtuva myrkyllisyys, mukaan lukien ihon herkistyminen, karsinogeenisuus, lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset ja toksikokinetiikka), joiden osalta lainsäätäjä on pidentänyt määräaikaa maaliskuuhun 2013. Vuoden 2013 kaupanpitokiellon määräajan arvioinnista säädetään suoraan kosmetiikkadirektiivissä. Kosmetiikkadirektiivin 4 a artiklan 2.3 kohdan mukaan komissio tutkii eläinkoekiellon edistymistä ja määräaikojen noudattamista ja raportoi tästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Drektiivissä säädetään erityisesti, että jos täytäntöönpanopäivään mennessä (vuonna 2013) ei ole kehitetty ja validoitu eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä vuoden 2013 kaupanpitokiellon piiriin kuuluvien tutkittavien ominaisuuksien osalta, komissio ilmoittaa tästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää lainsäädäntöehdotuksen. Näitä säännöksiä ei ole muutettu kosmetiikkadirektiivin uudelleenlaadinnalla, joka tehtiin kosmetiikka-asetuksella 1223/2009/EY 2. Mainitulla asetuksella kumotaan kosmetiikkadirektiivi 11. heinäkuuta 2013 alkaen, joten mahdollisilla lainsäädäntöehdotuksilla muutettaisiin ainoastaan kosmetiikka-asetusta. Komissio on seurannut edistymistä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisessä vuosittain. Se esitti lopullisen kertomuksensa 3 neuvostolle ja Euroopan parlamentille 13. syyskuuta 2011. Kertomuksessa todetaan, että eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kyseisten tutkittavien ominaisuuksien osalta ei ole vielä käytettävissä vuoteen 2013 mennessä. 1 2 3 Neuvoston direktiivi 76/768/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, EYVL L 262, 27.9.1976, s. 169. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista, EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59. Kertomus eläinkokeille vaihtoehtoisten koemenetelmien kehittämisestä, validoinnista ja oikeudellisesta hyväksymisestä kosmetiikka-alalla (2009), 13.9.2011, KOM(2011) 558 lopullinen. FI 2 FI

Tätä taustaa vasten tässä asiakirjassa arvioidaan vuoden 2013 määräaikaan liittyvien eri toimenpidevaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia. 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Pyrkimyksiä kosmetiikkatarkoituksissa tehtävistä eläinkokeista luopumiseksi kokonaan on ollut jo kauan. Ensimmäiset säännökset, joilla kielletään sellaisten kosmeettisten ainesosien tai ainesosien yhdistelmien pitäminen kaupan, jotka on testattu eläimillä sen varmistamiseksi, että ne täyttävät direktiivissä asetetut vaatimukset, sisällytettiin kosmetiikkadirektiiviin vuonna 1993. Direktiiviä oli määrä alkaa soveltaa vuoteen 1998 mennessä, mutta soveltamista lykättiin kolme kertaa, koska eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ei ollut vielä käytettävissä. Nykyiset säännökset otettiin käyttöön vuonna 2003. Käytännössä jokainen eurooppalainen kuluttaja käyttää päivittäin useita erilaisia kosmeettisia valmisteita: saippuaa, shampoota, hoitoainetta, deodoranttia, hammastahnaa, parranajovoidetta, aftershave-tuotetta, puhdistusainetta, tuoksuja, meikkejä jne. Kosmetiikkalainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että kosmetiikan käyttö ei vaaranna kuluttajien terveyttä ja että kosmeettiset valmisteet voivat liikkua vapaasti unionissa. Tästä syystä valmisteesta vastaavan vastuuhenkilön on laadittava turvallisuusarviointi, jossa muun muassa tarkastellaan valmisteen kaikkien ainesosien luontaisia ominaisuuksia. Turvallisuusarvioinnissa on tarkasteltava useita ihmisten terveyteen vaikuttavia tutkittavia ominaisuuksia ja määritettävä esimerkiksi, voiko tietyn ainesosan toistuvasta käytöstä aiheutua allergioita tai muuta haittaa terveydelle. Joihinkin turvallisuusarvioinnissa esitetyistä kysymyksistä voidaan tällä hetkellä vastata ainoastaan eläinkokeista saatujen toksikologisten tietojen perusteella. Eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ei komission mukaan ole käytettävissä vuoteen 2013 mennessä. Ongelma on tiivistetysti se, että kaupanpitokieltoa sovellettaisiin 11. maaliskuuta 2013 alkaen, vaikka eläinkokeille täysin vaihtoehtoisia menetelmiä ei olisikaan käytössä. Kosmetiikkalainsäädännön mukaan ainoastaan sellaisia kosmeettisia valmisteita saa saattaa markkinoille, joiden käyttö on turvallista ihmisille. Siksi kaupan ei saa pitää ainesosia, joiden toksikologiset tiedot ovat riittämättömät ja joiden turvallisuutta ei ole todennettu. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa uusia ainesosia ja viime kädessä innovatiivisia tuotteita on saatavilla aiempaa rajallisempi määrä. 1.1. Toissijaisuusperiaate Unioni käyttää toimivaltaansa toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen (SEU-sopimuksen 5 artikla). Voimassa oleva EU:n kosmetiikkalainsäädäntö perustuu SEUTsopimuksen 114 artiklaan (entinen EY:n perustamissopimuksen 95 artikla), ja sen tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu sekä sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Kosmetiikkadirektiivillä/kosmetiikka-asetuksella yhdenmukaistetaan kaikki säännöt, jotka koskevat unionin markkinoille saatettujen kosmeettisten valmisteiden turvallisuutta kuluttajien terveyden kannalta. Näin ollen tätä oikeuskehystä voidaan muuttaa vain unionin tason toimilla. Kaupanpitokielto koskee suoraan kosmeettisten valmisteiden vapaata liikkuvuutta unionissa. Kaupanpitokieltoon sovelletaan yhdenmukaistettua lainsäädäntöä eikä sitä siksi voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla. Tavoitteet voidaan siis saavuttaa ainoastaan unionin tason toimilla. FI 3 FI

2. TAVOITTEET Yleistavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu sekä ottaa samalla huomioon kaikki eläinten hyvinvoinnille asetetut vaatimukset. Erityistavoitteet liittyvät sisämarkkinoiden toimintaan (SEUT-sopimuksen 114 artikla erityistavoitteiden 1 ja 2 osalta) ja eläinten hyvinvointiin (SEUT-sopimuksen 13 artikla erityistavoitteiden 3 ja 4 osalta). Erityistavoitteena on säilyttää kuluttajien turvallisuus ja valintamahdollisuudet (erityistavoite 1 kuluttajien turvallisuus ja valintamahdollisuudet) säilyttää Euroopan kosmetiikkateollisuuden innovointi- ja kilpailukyky (erityistavoite 2 innovointi- ja kilpailukyky) taata korkeatasoinen eläinten suojelu ja hyvinvointi (erityistavoite 3 eläinten hyvinvointi) edistää edelleen tutkimuksen tekemistä eläinkokeille vaihtoehtoisista menetelmistä (erityistavoite 4 vaihtoehtoisten menetelmien tutkimus). 3. TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Seuraavassa esitetään arvioinnissa tarkastellut toimenpidevaihtoehdot: Vaihtoehto 1: Perusskenaario/ei toimenpiteitä Vaihtoehdossa 1 komissio ei esittäisi lainsäädäntöehdotusta ja kaupanpitokielto tulisi voimaan 11. maaliskuuta 2013. Tämä vaihtoehto voidaan perustella sillä, että se on kaikkein tehokkain tapa saavuttaa nykyisten säännösten taustalla oleva yleinen poliittinen tavoite eli kosmetiikkatarkoituksissa tehtävistä eläinkokeista luopuminen. Vaihtoehto 2: Lykätään vuoden 2013 määräaikaa Vaihtoehdossa 2 määräaikaa lykättäisiin. Tästä vaihtoehdosta on kolme muunnosta: lykätään määräaikaa tiettyyn takarajaan saakka, lykätään määräaikaa ainoastaan tiettyjen tutkittavien ominaisuuksien osalta tai lykätään määräaikaa asettamatta takarajaa. Kaikki nämä vaihtoehtomuunnokset voidaan perustella sillä, että niissä säilytetään kosmetiikkatarkoituksissa tehtävistä eläinkokeista luopumisen yleistavoite. Niissä otetaan huomioon se tosiasia, että vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole vielä käytettävissä. Näin ollen mainitun yleistavoitteen saavuttaminen riippuu joka tapauksessa vaihtoehtoisten menetelmien saatavuudesta. Vaihtoehdossa 2 a kaupanpitokiellon soveltamista lykättäisiin seitsemällä vuodella. Siihen mennessä vaihtoehtoisia menetelmiä oletetaan olevan käytettävissä ainakin ihon herkistymisen osalta. Myös vaihtoehdossa 2 b määräaikaa lykättäisiin, mutta sitä lykättäisiin ainoastaan niiden tutkittavien ominaisuuksien osalta, jotka ovat ratkaisevia kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden kannalta. Näitä ovat ihon herkistyminen ja toistuvasta annostelusta johtuva myrkyllisyys. Vaihtoehdossa 2 c soveltamista lykättäisiin asettamatta takarajaa. Kielto tulisi voimaan heti kun vaihtoehtoiset menetelmät olisivat tosiasiallisesti käytettävissä. Tämä vaihtoehto voidaan perustella sillä, että siinä otetaan huomioon tieteen nykytila ja että se noudattelee samaa logiikkaa, jota noudatetaan muilla lainsäädännön aloilla. Vaihtoehto 3: Säilytetään määräaika ja otetaan käyttöön täydentävä poikkeusjärjestelmä Vaihtoehdossa 3 kosmetiikan ja kosmeettisten ainesosien valmistajat voisivat tietyissä rajatuissa olosuhteissa hakea poikkeusta ainesosien tai niiden yhdistelmien FI 4 FI

kaupanpitokiellosta. Poikkeus myönnettäisiin siinä tapauksessa, että ainesosa on innovatiivinen ja siitä on huomattavaa hyötyä kuluttajien terveydelle ja hyvinvoinnille ja/tai ympäristölle. Komissio tutkisi jokaisen tapauksen erikseen punnitakseen, mitä hyötyä uusi ainesosa toisi mukanaan siihen tavoitteeseen verrattuna, että kaikki eläimillä tehtävät kosmetiikan testaukset lopetettaisiin. Kyse olisi oltava poikkeuksesta eikä säännöstä myös niissä tapauksissa, joissa poikkeus myönnettäisiin. Valmistajien olisi myös osoitettava, että valmisteen turvallisuusarvioinnin edellyttämiä toksikologisia tietoja ei ole saatavilla eikä niitä voida saada eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien avulla. Tässä yhteydessä on ilmoitettava suunniteltu eläinkokeiden suorituspaikka, noudatettava testausprotokolla, testattavien eläinten lukumäärä ja sovellettavat eläinten hyvinvointia koskevat standardit. Valmistajien olisi osoitettava, että ne investoivat vaihtoehtoisia menetelmiä koskevaan tutkimukseen, ja ne olisi velvoitettava välttämään päällekkäisten eläinkokeiden suorittamista. Menettelyllisesti poikkeus myönnettäisiin komission päätöksellä sen jälkeen, kun asianomaisia asiantuntijoita on kuultu. 4. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaihtoehdolla 1 saavutettaisiin kaikkein tehokkaimmin eläinten hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Sen mukaan EU:ssa luovuttaisiin kosmetiikkatarkoituksiin tehtävistä eläinkokeista maaliskuuhun 2013 mennessä. Näin voitaisiin säästää vuosittain 15 000 27 000 eläintä, joilla EU:n ulkopuolella testataan EU:n markkinoille saatettavia kosmeettisia valmisteita. Vaihtoehdossa 1 vaihtoehtoisia menetelmiä koskevan tutkimuksen tason odotetaan säilyvän nykyisellään tai jopa nousevan yksinkertaisesti siksi, että useimmissa tapauksissa markkinoille voitaisiin saattaa uusia kosmeettisia ainesosia vasta, kun vaihtoehtoisia menetelmiä on käytettävissä. Tällä vaihtoehdolla voitaisiin ratkaisevalla tavalla edistää ihmisille aiheutuvien riskien uusien arviointimenetelmien kehittämistä, ja näin sillä olisi myös kosmetiikkalainsäädäntöä ja EU:ta pidemmälle ulottuvia vaikutuksia. Vaihtoehdosta 1 ei odoteta koituvan erityisiä vaikutuksia kuluttajien turvallisuudelle, sillä markkinoille ei saisi saattaa valmisteita, joiden ainesosista ei ole riittävästi tietoa. Vaihtoehtoon 1 voi kuitenkin liittyä joitakin sosioekonomisia haittavaikutuksia. Kosmeettisia ainesosia voisi olla saatavilla vähemmän, koska ainesosia, joiden toksikologiset tiedot ovat riittämättömät, ei saa saattaa markkinoille, tai koska niiden käyttöä ei voida perustella. Ainesosien ja tuoteinnovaatioiden väheneminen saattaisi heikentää kosmetiikkateollisuuden kilpailukykyä. Alan sidosryhmien arvioiden mukaan suuryrityksille koituu yleisesti ottaen merkittäviä liikevaihto- ja kannattavuustappioita: 3 20 prosenttia lyhyellä aikavälillä (vuosina 2013 2015), 7 20 prosenttia keskipitkällä aikavälillä (vuosina 2015 2018) ja 1 25 prosenttia pitkällä aikavälillä (vuodesta 2018 eteenpäin). Kilpailukyvyn heikkeneminen saattaisi myös lisätä työttömyyttä. Alan sidosryhmät uskovat, että tutkimuksen ja kehittämisen alan henkilöstön määrä vähenisi useilla tuhansilla (pahimmassa tapauksessa jopa 8 000:lla). Myös muun henkilöstön määrä todennäköisesti vähenisi. On kuitenkin korostettava, että nämä luvut ovat pelkästään alan sidosryhmien arvioita. Kosmetiikkavalmistajat, jotka käyttävät Leaping Bunny -merkkiä eli eivät enää tiettyjen päivämäärien jälkeen ole käyttäneet eläinkokeita, katsovat, että taloudelle aiheutuvat vaikutukset voisivat olla myönteisiä. Kosmetiikkateollisuus saattaa myös kyetä vaimentamaan haittavaikutuksia muilla innovointialoitteilla. Vaihtoehto 2 olisi kaikkein tehottomin tapa saavuttaa eläinten hyvinvointia koskevat tavoitteet, sillä siinä jatkettaisiin eläinkokeiden tekemistä kosmetiikkatarkoituksissa. Vaikka tässä vaihtoehdossa säilytetään eläinkokeista luopumisen yleistavoite, siinä lykättäisiin FI 5 FI

eläinkokeista luopumista vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Vaihtoehdossa 2 a tämä tarkoittaisi sitä, että eläinkokeiden tekemistä (15 000 27 000 eläintä vuodessa) jatkettaisiin seuraavien seitsemän vuoden ajan. Vaihtoehdossa 2 b määräaikaa lykättäisiin vain tiettyjen eläinkokeiden osalta, mikä tarkoittaisi sitä, että eläinkokeisiin käytettäisiin todennäköisesti noin 12 prosenttia vähemmän eläimiä. Vaihtoehdossa 2 c ei asetettaisi määräaikaa 15 000 27 000 eläimen vuosittaisesta käytöstä luopumiselle, mutta koe-eläinten lukumäärä vähenisi sitä mukaa, kun vaihtoehtoisia menetelmiä tulisi saataville. Vaihtoehdolla 2 ei kuitenkaan olisi minkäänlaisia sosioekonomisia haittavaikutuksia tai ne jäisivät hyvin pieniksi. Vaihtoehdossa 2 säilytettäisiin käytännössä ennallaan nykytilanne, jossa Euroopan kosmetiikkateollisuus on kyennyt kehittämään erittäin pitkälle kehitettyjä ja ylellisiä kosmetiikkatuotemerkkejä ja pysynyt lähes immuunina talouskriisin vaikutuksille. Vaihtoehdolla 3 olisi parempia vaikutuksia eläinten hyvinvoinnille kuin vaihtoehdolla 2, vaikkakaan ne eivät olisi optimaalisia. Se mahdollistaisi poikkeusten hakemisen ja siten sen, että joissakin tapauksissa EU:n ulkopuolella tehtäisiin eläinkokeita EU:n kosmetiikkatarkoituksiin vuoden 2013 jälkeen. Se, miten monta eläintä testattaisiin, riippuisi siitä, kuinka usein tällainen poikkeus myönnettäisiin. Kutakin poikkeusta kohden eläinkokeisiin käytettäisiin kuitenkin ainakin noin sata eläintä. Jos oletetaan, että joka vuosi myönnetään 10 15 poikkeusta, eläinkokeisiin käytettäisiin vuosittain 1 000 1 500 eläintä. Vaihtoehdon 3 sosioekonomisia haittavaikutuksia jotka ovat samankaltaiset kuin vaihtoehdossa 1 voitaisiin lieventää siten, että markkinoille saisi saattaa kaikkein arvokkaimpia ainesosia ja tuoteinnovaatioita, joista on kuluttajille erityistä hyötyä. Vaihtoehdon 3 käytännön soveltaminen olisi kuitenkin haastavaa, sillä komission olisi arvioitava jokainen poikkeus erikseen, mikä olisi työlästä ja ristiriitaista erityisesti siksi, että olisi päätettävä, onko kosmeettisen valmisteen mahdollinen hyöty niin merkittävä, että se oikeuttaisi eläinkokeet. Yleisesti ottaen eri vaihtoehtoja on vaikea arvioida määrällisesti eläinten hyvinvoinnin tavoitteen suhteen, koska niiden eläinten kokonaismäärä, joita asia koskee, on suhteellisen pieni verrattuna muihin aloihin ja koska eroja eläinten käytössä eri vaihtoehdoissa on vaikea arvioida määrällisesti yleisarvioita yksityiskohtaisemmin. Sosioekonomisia vaikutuksia on edelleen äärimmäisen vaikea arvioida määrällisesti sisämarkkinatavoitteiden suhteen, vaikka niitä todennäköisesti aiheutuu, jos uusien ja jo käytössä olevien ainesosien saatavuus heikkenee. Kaikki asianomaiset sidosryhmät pyrkivät saavuttamaan kosmetiikkatarkoituksiin käytettävistä eläinkokeista luopumisen yleistavoitteen. Yhdelläkään sidosryhmistä ei ole eläinkokeiden suhteen muuta intressiä kuin kuluttajaturvallisuuden varmistaminen ja osoittaminen. Vaihtoehtoiset menetelmät voivat itse asiassa osoittautua alan kannalta hyödyllisiksi. Kuulemisen aikana sidosryhmät esittivät kuitenkin eriäviä näkemyksiä siitä, miten olisi toimittava tapauksissa, joissa vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole käytettävissä. Eläinten hyvinvointiin keskittyvät sidosryhmät vastustivat selkeästi kaikkia sellaisia ehdotuksia, jotka liittyivät vuoden 2013 määräaikaan, olipa kyseessä määräajan lykkääminen tai poikkeusjärjestelmän käyttöönotto. Tämä kanta perustuu eettisiin periaatteisiin. Kosmetiikkateollisuuden sidosryhmät ovat korostaneet, että ne uskovat, että vuoden 2013 määräajasta aiheutuu huomattavia haittavaikutuksia ainesosien saatavuudelle, tuoteinnovoinnille ja alan kilpailukyvylle, mistä syystä ne ovat tukeneet määräajan lykkäämistä. Ne kuitenkin tunnustavat, että poikkeus eräänlaisena vaihtoehtona sille, että komissio ei ehdota lykkäystä mahdollistaa kuitenkin kaikkein innovatiivisimpien ja hyödyllisimpien ainesosien saatavuuden. FI 6 FI

Vaihtoehdoista 1 ja 2 ei aiheudu erityisiä ylimääräisiä hallintokustannuksia alan teollisuudelle, jäsenvaltioille tai komissiolle. Vaihtoehdosta 3 sen sijaan aiheutuu hallinnollisia kustannuksia alan teollisuudelle ja komissiolle. Teollisuudelle nämä kustannukset aiheutuisivat poikkeushakemusten valmistelusta ja seurannasta. Kustannusten arvioidaan nousevan 15 000 euroon hakemusta kohden. Lisäksi yritysten olisi kussakin hakemuksessa osoitettava, että ne ovat taloudellisesti sitoutuneet vaihtoehtoisia menetelmiä koskevaan tutkimukseen. Kustannuksia aiheutuu myös komissiolle, sillä poikkeushakemusten arvioiminen vaatisi lisäresursseja. Jos oletetaan, että vuosittain käsiteltäisiin noin 10 15 poikkeusta, tähän työhön tarvittaisiin arviolta kaksi kokoaikaista työntekijää. 5. PÄÄTELMÄT, SEURANTA JA ARVIOINTI Kertomuksessa ei suositeta mitään vaihtoehtoa parhaaksi arvioiduksi vaihtoehdoksi, vaan siinä todetaan, että kyse on poliittisesta valinnasta. Seurannan varmistamiseksi kosmetiikkadirektiivissä/kosmetiikka-asetuksessa säädetään säännöllisestä raportoinnista Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Täytäntöönpanoon ja sen valvontaan liittyviä kysymyksiä tarkastellaan lisäksi useilla jo käytössä olevilla foorumeilla, kuten kosmetiikkakomiteassa, kosmeettisia valmisteita käsittelevässä työryhmässä ja Euroopan markkinavalvontaviranomaisten foorumilla (PEMSAC). FI 7 FI