KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT 11.2.2014 tarkistettu 24.2.2014 Kukkiva kallio Hurukselan kylässä.
KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT JOHDANTO Kotkan Kymijokivarren osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna 2005. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2007-2008. Saadun palautteen perusteella päätettiin, että kaava-alueella on tehtävä aiempia selvityksiä tarkempi rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2011. Tällöin päätettiin käynnistää myös rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotus laadittiin Kymijokivarren eteläosalle, ja nyt pohjoisosalle. Tässä selvityksessä esitellään pohjoisosan rakennuskulttuuria. SELVITYKSEN RAKENNE Selvitys alkaa lyhyellä katsauksella alueen historiaan ja aiempiin rakennuskulttuurin ja muihin selvityksiin. Seuraavaksi esitellään lyhyesti kartoilla ja valokuvin alueen nykyistä rakennuskulttuuria osa-alueittain sekä kaava-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennuskulttuurin alueet. Lopuksi esitellään kaava-alueella sijaitsevat muinaismuistot. Selvityksen ovat laatineet maisema-arkkitehti Kaisu Hynynen ja arkkitehti Antti Karvonen, MA-arkkitehdit oy. Kohdekuvat Antti Karvonen ja Kaisu Hynynen, kuvat vuosilta 2005-2013, viiistoilmakuvat Lentokuva Vallas oy 2005. 1
HISTORIAN VAIHEITA KUNINKAAN KARTASTO Ruotsin kuninkaan kartastosta löytyy vanhin selkeä karttaesitys Kymijoen alueesta. Kartasto on laadittu 1700-luvun lopulla. Kotkan seutu kuului vuodesta 1743 Venäjään, Viipurin kuvernementtiin. Vuosien 1788-90 sodassa Ruotsi eteni Kymijoen itähaaralle asti, mutta rauhassa raja jäi edelleen Kymijoen länsihaaraan. Sodan aikana ja sen jälkeen Kymijoen haarojen välistä aluetta kartoitettiin uutta sotaa varten. Kartoitus on tehty sodankäyntiä varten. Siinä on esitetty varsin tarkasti vesistöt, erityisesti ylityspaikat ja kulkukelpoinen tiestö, sekä kyläasutus ja maantievarren krouvit. Sotajoukon liikkumisen kannalta edulliset harjut on esitetty, toisaalta myös hankalat suot, kalliomaastot ja koskipaikat. Maastonmuotoja on korostettu havainnollisella varjostuksella. KARTTALEHTI 94 Viereinen karttalehti ulottuu Koivukoskelta pohjoiseen Vedenjakamaan ja Koivusaarelle. Valtakunnan raja on merkitty katkoviivalla Hirvihaaraan vasemmassa yläkulmassa. Joen koskipaikat ovat Värä koski, Pykön koski, Lahjankoski ja Högfors. Jokivarren ryhmäkyliä (punaisella) ovat Perno, Lahjankoski, Jäppilä, Kurittula, Ridala ja Parickala. Kylien tuntumassa on viivoituksella kuvattuja peltoalueita ja pilkutuksella kuvattuja niittyalueita. Itärannalla kulkee tie Pykinkoskelle asti, länsirannalla Laajakoskelle asti. Pernoonkoskilta pohjoiseen maasto on soista metsää. 2
KARTTALEHTI 112 Viereinen karttalehti ulottuu Kultaankoskelta Hurukselaan ja Anjalan koskelle. Ruotsin ja Venäjän raja on merkitty katkoviivalla Kymijoen pääuomaan. Joen koskipaikat ovat Cultan koski, Koivukoski, Hurskoski, Susikoski ja Anjalan koski. Ruotsin Suomen puolella jokivarren ryhmäkyliä ovat Achvis, Muhuniemi, Susikoski ja Anjala. Venäjän Suomen puolelta on kartoitettu myös Huruxulan kylä. Asutus on keskittynyt Huruxelan kyläalueelle, johon kuuluu Halkolan, Partilon, Kahrin, Heikkilän, Hurskosken ja Salonsaaren ryhmäkylät. Hurukselan itäosan saarilla on laajat niityt (vihreällä) ja myös peltoja (viivoitus valkoisella pohjalla). Etelästä Kultaalta kulkee tie Ahvionkoskille ja Hurukselan kylään, tie päättyy Salonsaarelle. Tie ylittää Hurukselassa joen sivu-uomia kolmessa kohtaa. MITÄ KARTTA KERTOO? 1700-luvun lopulla tehty sotaväen kartta kertoo monia asioita. Kymijokivarressa on sekä Hurukselassa että Pitkän Kymin varrella ollut runsaasti maaseudun kyläasutusta, maanviljelyä ja karjataloutta. Kalastus on myös ollut tärkeä elinkeino. Karttalehdet ovat julkaisusta: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, julkaisija SKS 1989. 3
TOPOGRAFIKARTTA 1946 Topografikartta vuodelta 1946 kuvaa huomattavasti Kuninkaan kartastoa läheisempää aikaa. Maiseman pääpiirteet ovat säilyneet. Pellot kylien ympärillä ovat laajentuneet, ja tiestö on lähes nykyisellään. Hurukselan läpi vievän valtatien nykyinen linjaus eli tuolloin suunnitellut oikaisut näkyvät katkoviivoilla. Vuodesta 1946 tähän päivään muutoksia on tapahtunut maataloudessa. Peltoviljely on vähentynyt hieman, karjatalous kadonnut lähes kokonaan. Etelässä Jäppilän ja Korkeakosken tienoilla asutus on lisääntynyt. 4
AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON RAKENNUSKULTTUURI Kaava-alueen rakennuskulttuuria on selvitetty Kymenlaakson rakennuskulttuuri-teoksessa vuodelta 1992 (Kymenlaakson seutukaavaliitto). Selvitykseen on otettu ensisijaisesti kohteita, joita on pidetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävinä. Selvityksessä kohteet ja niiden arvo on luokiteltu järjetelmällisesti ja niiden taustaa on kuvattu lyhyesti. Kohteiden paikallistaminen on kuitenkin joskus vaikeaa, koska sijaintitiedot ja hakemistokartta ovat ylimalkaisia. Suunnittelualueella ovat tämän teoksen kohteet: 111 Jäppilän koulu 142 Huruksela Pohjoisosassa katkoviivalla Kymijoen maisemakokonaisuus Sekä joen länsirannalle rajattu alue, jolta puuttuu kohdenumero. Tämä rajaus liittynee Pernoontien maisemaan. 5
AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 kokonaisselvityksen Kymenlaakson kulttuuuriympäristöstä. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta selvitys perustuu vuoden 1992 selvityksen valikoimaan. Tämän lisäksi selvityksessä esitetään edellisen selvityksen jälkeen tehdyt valtakunnalliset ja maakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden rajaukset. Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen kuva ja paikkatietokanta ympäristön arvoista. Yksittäisistä kohteista on vain suppeasti tietoa. Osayleiskaavan alueella sijaitsee: -Kymijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (sininen rajaus) -Hurukselan kylän pienmaisema (keltainen rajaus) -Perinnemaisemia Hurukselassa -Esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä -Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä -Taistelukaivantoja -Arvokkaita rakennuksia -Rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä -Muita kohteita Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvityksen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä muinasimuistoihin liittyvät kohteet ja alueet sisältyvät tähän selvitykseen. 6
AIEMPIA SELVITYKSIÄ RKY 2009 ARKEOLOGISET SELVITYKSET RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kaava-alueen inventointi on tehty 2005. (Katja Vuoristo/Museovirasto). Tällöin on inventoitu alueen esihistorialliset kohteet. Vuonna 2007 on tehty Kotkan manneralueen historiallisten muinaisjäännösten inventointi ja Kotkan sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. RKY KOHTEET KAAVA-ALUEELLA Kaava-alueella sijaitsee Hurukselan valtakunnallinen rky-alue. Sen kuvaus esitetään edempänä tässä selostuksessa osa-alueen esittelyn yhteydessä. 7
RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN OMINAISPIIRTEITÄ JOKIVARREN MERKITYS Joki on vuosisatoja ollut alueen valtaväylä, jonka varteen maatalous ja kyläasutus ovat asettuneet. Joen merkitys kulkuväylänä on kuitenkin jo kauan sitten hävinnyt. Kaava-alueella ei myöskään sijaitse energiantuotantokäytössä olevia, jokeen liittyviä rakenteita. MUUTOS JA PYSYVYYS Pohjoisosalla jokivarren maankäyttö on pysynyt saman tapaisena pitkään. Kuitenkin muutokset maataloudessa ja rakentamistavoissa ovat muuttaneet joen ja kylien maisemaa. Asutuilla seuduilla rakennuskanta on melko yhtenäistä, ja maisemaa ja pihatiloja muodostavia talousrakennuksia on jäljellä paljon. Vanhasta on paljon tallella, mutta paljon on myös kadonnut tai katoamassa. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava-alueella on maataloutta ja kyliä ja niiden välillä pitkä, metsäinen erämaajakso. Rakennuskulttuuri painottuu kyläalueille. Monessa rky-listan kohteessa tärkeintä on eri-ikäisten ja eri-ilmeisten rakennusten muodostama kokonaisuus, eivätkä ainoastaan tilan yksittäiset hienoimmat rakennukset. Alueen ilmeen säilymisen kannalta on siis oleellista rakennusten muodostaman kokonaisuuden säilyminen, eikä niinkään yksittäisten rakennusten säilyminen. Kun maatalous muuttuu, muuttuvat myös talousrakennusten käyttötarkoitukset - ja osa rakennuskannasta voi myös jäädä ilman toimivaa käyttöä. Tämä saattaa hankaloittaa rakennusten säilymistä. Uudempi rakentaminen on paikoin tehty osaksi vanhaa pihapiiriä ja muita rakennuksia. Tällöin se liittyy vanhaan perinteeseen. Huolenpito ympäristöstä näkyy sekä rakennusten kunnostamisena, että monissa silmiä hivelevissä yksityiskohdissa. Usein uudisrakentaminen kuitenkin poikkeaa perinteisestä ympäristöstä. RYHMÄKYLÄT JA PIHAPIIRIT Hurukselan kylässä asutus on pääosin keskittynyt ryhmiksi. Pihapiirin rakennukset rajaavat pihat selkeiksi tiloiksi, vaikkeivät ne tyypillisiä umpipihoja olekaan. Myös tiemaisemasta muodostuu asutuksen kohdalla pienipiirteistä ja vaihtelevaa, paikoin jopa ahdasta. 8
Tulostettu 13.02.2014 MAANJAON HISTORIA Alueen maanjaon historia on poikkeuksellinen. Venäjän Suomessa noudatettiin Ruotsin lakeja, mutta tilojen isojako on alueella tehty paljon myöhemmin ja eri tavalla kuin Ruotsin Suomessa. Kaava-alueen eteläosan peltorannoilla isojako on toteutettu pitemmälle kuin pohjoisosassa Hurukselassa ja erämaa-alueella. Isojaossa on alueella säilytetty paljon aiempaa palstajakoa: tiloilla on erillisiä pelto-, niitty-, metsä-, ranta-, turvesuo-, hiekkaharju yms. palstoja laajalla alueella. Kylien alueet eivät ole yhtenäisiä, vaan kylillä on alueita toisten kylien sisällä. Ajan mittaan palstoja on pilkottu vielä kapeammiksi perinnönjakojen ja maaseudun asutustoiminnan yhteydessä. Vanhakantaisen maanjaon seurauksena erityisesti Hurukselassa on säilynyt ryhmäkylien ja sarkajaon piirteitä. Epäkäytännöllinen maanjako on toisaalta heikentänyt maa- ja metsätalouden kannattavuutta merkittävästi. Pienet tilakeskukset ovat muuttuneet asunto- tai loma-asuntotonteiksi. Kapeita peltokaistoja jää pois viljelystä, kapeilla metsäpalstoilla metsätalouden kannattavuus on heikko. Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 6724475 E: 487383 Tuloste ei ole mittatarkka. Otteita alueen kiinteistönjakokartasta. Ylhäällä Hurukselan kylää, alhaalla Kurittulan - Jäppilän kyläasutusta. 9
RAKENNUSKULTTUURI TEEMAKARTTA Kymijoen osayleiskaavan rakennuskulttuurin selvityksessä tarkastellaan rakennuskulttuurin arvoja nykytilanteessa. Keskeinen tavoite on se, että osayleiskaavassa voidaan huomioida rakennetun ympäristön arvot riittävästi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyisessä yleiskaavassa rakennuskulttuurin arvot on huomioitu varsin puutteellisesti. Osayleiskaavan teemakartassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet kaava-alueella sekä yksittäisten rakennuskulttuurikohteiden sijainti. Kartta kertoo, että Kymijoen pohjoisosan kaava-alueella on joitakin rakennuskulttuurin arvoalueita sekä runsaasti yksittäisiä arvokohteita. Hurukselan kohteet Eteläosan kohteet SELVITYKSEN KOHTEET Selvityksessä on käyty läpi aiempien selvitysten kohteet ja lisäksi otettu mukaan joitain uusia kohteita. Kohteille on annettu juoksevat numerot, yksittäisten kohteiden nimi perustuu tässä selvityksessä tilan nimeen. Kohteet on valokuvattu. Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100->, Korkeakoski 150->, Nikeli 200->, Huruksela 250->, Huruksela, muut kuin rakennukset 300->. Vanhat kylien paikat on rajattu teemakartalle Kuninkaan kartaston karttojen perusteella. 10
11 JOEN LÄNSIRANTA KOHTEET 100-115 Laajakoski Pernoo Ky rk110 rk111 rk115 rk114 rk112 rk113 rk205 rk206 rk207 rk209 rk208 rk204 rk203 rk200 rk201 rk202 Yläkylä Nikeli Mikkolansaari rk1 rk150 rk151 Kurittula Jäppila Laajakoski Ky Ky Ky Ky Ky Ky Ky rk100 rk101 rk109 rk160 rk202 rk107 rk108 rk106 rk105 rk104 rk103 rk102 rk154 rk155 rk158 rk157 rk153 rk156 rk152 Veikkola Alakylä Yläkylä Jäppilänsaari
JÄPPILÄ KOHTEET 100-105 Jäppilän Alakylän koulu vuodelta 1897 (100). Kohde on listattu myös Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vilkki (101) Vanhala (102) Ranssi (103) Kuusela (104) Mikkola (105) 12
JÄPPILÄ KOHTEET 106-110 Pirjonpalo (106). Pitkäkaski (107) Peräkaski (108) Ylä-Mikkola (109). Mäntyrinne (110) Alamikkola (111) 13
JÄPPILÄ KOHTEET 112-115 Onervala (112). Onervala, aitta (112). Kukkurmäen vanha ryhmäkylä (Ky) ilmasta. Ojantaus (114) Harjula 2 (115). Kilpiranta (113) 14
rk202 Laajakoski LAAJAKOSKI KOHTEET 150-160 Veikkolan vanhat ryhmäkylät (Ky) viistokuvassa. rk109 Yläkylä rk107 rk108 rk106 rk105 rk160 rk104 Jäppila rk101 Alakylä rk100 Ky rk103 rk102 Ky Ky Jäppilänsaari rk150 rk154 rk155 rk158 rk157 Ky Ky Ky rk153 Veikkola rk156 rk152 rk151 rk159 15 Kurittula Ky
LAAJAKOSKENHARJUN YMPÄRISTÖ KOHTEET 150-154 Alaritala (150). Ylä-Ritala (151). Seurantalo (152). Laajakosken Kappeli (153). Laajakosken hautausmaa (153). Mättölä (154). 16
LAAJAKOSKENHARJUN YMPÄRISTÖ KOHTEET 155-159 Ranta-Simola (155). Terveystalo (156). Sepänmäki (157). Mättölä viistokuvassa (154). Seppälä (158). Ylämattila (159). 17
NIKELI KOHTEET 200-209 Alue Laajakosken sairaalalta Myllykoskelle. rk113 rk208 rk209 rk207 rk112 Yläkylä rk114 Pernoo rk115 rk110 rk111 Ky rk205 Mikkolansaari rk206 Nikeli rk204 rk203 rk200 rk201 rk202 Laajakoski 18
LAAJAKOSKEN SAIRAALA Viistoilmakuva Laajakosken sairaalan alueesta. Etualalla joelle ulottuva peltoaukea, taustalla Laajakoskentie. Puistomaisella sairaalaalueella on runsaasti rakennuskantaa. HISTORIA Sairaala-alueella toimi pitkään Laajakosken sairaala (entiseltä nimeltään Nikelin sairaala), jossa hoidettiin psyykkisesti sairaita potilaita. Laajakosken sairaalan toiminta loppui vuoden 2006 alussa Kymenlaakson uuden psykiatrisen sairaalan valmistuttua. RAKENNUSKANTA Sairaalan rakennukset on rakennettu 1920-1960-luvuilla. Päärakennusta on laajennettu useassa vaiheessa. Sairaala- ja asuinrakennusten lisäksi alueella on mittavia maatalousrakennuksia. ARVO Laajakosken sairaalan alue on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi Etelä-Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvityksessä vuodelta 2005. 19
LAAJAKOSKEN SAIRAALA KOHTEET 200-204 Sairaalan päärakennus koostuu eri-ikäisistä osista, luoteispää (200). Sairaalan asuntola (201). Sairaalan päärakennuksen lounaissiipi (200). Sairaalan asuntola (203). Sairaalan navetta (204). Yleisnäkymä lännesta. 20
MIKKOLANSAAREN YMPÄRISTÖ KOHTEET 205-206 Mikkolansaaren riippusilta (205). Näkymä sillalta (205) joelle. Entinen koulu, nykyään asuntona (206). Pernoon Kukkurmäen vanha ryhmäkylä (Ky) Saarensillalta päin. 21
RUHANKOSKEN JA PYKINKOSKEN ITÄPUOLI KOHTEET 207-209 Raki (207). Koskinäkymä Pykinkoskelta. Lauttaus (208). Melontakeskus (209). Melontakeskus (209). 22
HURUKSELAN KYLÄ VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS: HURUKSELAN KYLÄ Valtakunnallisen rky-alueen rajaus, Museovirasto. Kuvaus Hurukselan topografia Kymijoen muinaisen suistoalueen saarilla on ainutlaatuinen ja kylän historiallinen rakenne on hyvin säilynyt. Hurukselan tiivis kyläasutus on Kymijoen muinaiseen suistoon muodostuneilla jokien erottamilla saarilla ja kapeikoissa. Asutus on keskittynyt kiinteästi kylän halki kulkevan raitin varrelle. Raitti ja tonttijako ovat säilyneet historiallisessa asussaan. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä ja sen joukossa on runsaasti kansatieteellisesti arvokkaita rakennuksia. Saarille raivatut pellot muodostavat maisemallisen kehyksen kyläasutuksille. Alue on ikivanhaa hämäläisten ja karjalaisten rajamaastoa, mistä muistona on Kahrinkankaalla rajakivi. Maisemallisesti merkittävä ketoalue kyläraitin varrella on ollut laitumena vielä 1970-luvulla. Huruksela on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Historia Hurukselassa oli asutusta jo esihistoriallisena aikana. Kivikautisen merenrannan äärelle sijoittunut kylä jäi maan kohoamisen myötä sisämaahan ja Hurukselasta lienee käytetty Kymijoen Nummenjoen reittiä jokikalastuksen saaliiden saamiseksi merelle. Verotustietojen mukaan Hurukselassa oli 1551 neljätoista taloa. 1700-luvulla puolet kylän taloista oli Mammulan mäellä ja kolme entisessä lauttarannassa. Kahrinsaarella, Hirvenmäellä ja Heikkilän niemellä oli kussakin yksi talo. 23
Hurukselan kylää ilmasta kuvattuna. Etualalla Hirvenmäki ja Hirvenjoki. Keskellä Kahrinmäen kyläasutus ja peltoaukeat. Taustalla Kymijoki ja Muhjärvi. 24
HURUKSELA KOHTEET 250-290, 300-301 st/pk KOUVOLA KOTKA Salonmäki rk272 rk250 rk251 rk256 rk257 rk253 Ky rk254 rk255 rk281 rk301 rk274 Ky rk263 rk273 rk261 rk282 rk262 rk283 Heikkilänmäki rk264 rk265 Koivusaari rk300 rk258 rk260 rk276 rk278 rk279 rk280 Kahrinmäki rk275 rk259 rk277 rk269 Hirvenmäki rk270 rk266 rk267 rk268 rk286 rk287 rk288 Mammulanmäki Ky rk289 st/pk rk290 rk271 Huruksela rk284 rk285 25 st/pk
HURUKSELA, SALONMÄKI KOHTEET 250-256 Mekkala (250, vasemmalla) ja Rantala (251, oikealla) vanhalla Tommilan kylätontilla (Ky). Rantala (251). Koho (253). Einola (254). Rantala (255). Peltopala (256). 26
HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHTEET 257-259, 272-274 Ristola (257). Hurukselan hautausmaa (258). Jaakkola (259). Susikoski (272). Onnela (273). Jaakkola (274). 27
HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHTEET 275-280 Kokkola (260). Ristola (275). Jaakkola (276). Vanhatalo (277). Jokela (278). Vanhala, piharakennuksia tien varrella (279). Kuoppala (280). 28
HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHDE 281 Kahrinmäentien eteläosan ryhmäkylä ilmakuvassa. Kotipalsta, näkymä Hirvenjoen uoman ylitse. (281). Hurskosken ryhmäkylä ilmakuvassa. 29
Peltomaisema Kahrinmäentieltä itään Hirvenjoelle päin. Maisemaa Kahrinmäentien eteläpäästä. 30
HURUKSELAN HEIKKILÄNMÄKI KOHTEET 261-264 JA 282-283 Hurukselan koulu 1908 (261). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Hurukselan seurantalo 1900-luvun alusta (262). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Hurskosken mylly 1800-luvun alusta, museona (263). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vanha osuuskauppa 1930-luvulta (264), nykyään asunto. Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vanha K-kauppa (282), nykyään asunto. VPK:n paloasema (283). 31
HURUKSELAN LEHTOLA JA MAMMULANMÄKI KOHTEET 265-269, 271 Aimola (265). Kallioaho (266). Kyminlaakso (267). Kalliomäki (268). Marttila (269). Mäkimaa (271). 32
HURUKSELAN MAMMULANMÄKI KOHTEET 284-289 Vanhamattila (284). Matinkallio (285). Alatalo (286). Mäkelä (287). Uutela (288). Väinölä (289). 33
MAMMULANMÄKI HIRVENMÄKI, KOHDE 300 KOHDELUETTELO Mammulanmäentie Valkamanjoen sillalta etelään. Tyllikivi (300). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. NUMEROINTI Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100-> Korkeakoski 150-> Nikeli 200-> Huruksela 250-> Huruksela, muut kuin rakennukset 300-> Mammulanmäen ryhmäkylä, ilmakuva. LUOKITUS Luokitus Kymenlaakson rakennuskulttuuri-selvityksessä: Asu Asuinrakennus Kou Koulu Ist Istutukset Kyl Kyläympäristö Kan Kansanomaiset rakennukset Kii Kiinteä muinaisjäänne Per Perimätieto Lii Liikenne Pel Peltoviljelyalue His Historiallinen tapahtuma / henkilö Luo Luonnonmuodostelma 34
RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO KYMIJOKI POHJOISOSA RYK LISTA 25.2.2014 rknumero KOHDE- NUMERO NIMI, TILAN NIMI TILANUMERO OSOITE * TYYPPI LÄNSIRANTA 111 100 Jäppilän Alakylän koulu, Koulumaa 285-416-5-3 Alakyläntie 71 vk Kou 101 Vilkki, Uuskujala 285-416-9-47 Kujalantie 4 vk Asu 102 Vanhala 285-416-7-36 Jäppilän rantatie 12 vk Asu 103 Ranssi 285-416-7-38 Jäppilän rantatie 14 vk Asu 104 Kuusela 285-416-7-27 Jäppilän rantatie 17 vk Asu 105 Mikkola 285-416-3-13 Jäppilän rantatie 39 vk Asu 106 Pirjonpalo 285-416-3-86 Jäppilän rantatie 41 vk Asu 107 Pitkäkaski 285-416-3-76 Jäppilän rantatie 66 vk Asu 108 Peräkaski 285-416-3-52 Pernoontie 550 vk Asu 109 Ylä-Mikkola 285-416-1-8 Pernoontie 621 vk Asu 110 Mäntyrinne 285-426-1-219 Saarensillantie 13 vk Asu 111 Alamikkola 285-426-1-218 Pernoontie 885 vk Asu 112 Onervala 285-426-1-244 Kilpirannantie 8 vk Asu 113 Kilpiranta 285-426-1-38 Kilpirannantie 48 vk Asu 114 Ojantaus 285-426-1-211 Heinäkorvenkuja 80 vk Asu 115 Harjula 2 285-426-1-239 Heinäkorvenkuja 66 vk Asu ITÄRANTA KORKEAKOSKI 150 Alaritala 285-404-2-153 Ritalantie 32 vk Asu 151 Ylä-Ritala 285-404-2-159 Ritalantie 20 vk Asu 152 Seurantalo, Alaritala ja Ritala 285-404-2-153 ja -155 Honkalantie 12 mk Yhd 153 Kappeli, Lepokangas 5 ja 4 285-404-3-110 ja -112 Laajakoskentie 221 mk Kir 154 Mättölä 285-404-3-166 Maitotie 24 vk Asu 155 Ranta-Simola 285-404-3-396 Maitotie 8 vk Asu 156 Koulu, Santala 285-404-3-339 Laajakoskentie 219 mk Kou 157 Sepänmäki 285-404-3-163 Maitotie 4 vk Asu 158 Seppälä 285-404-3-164 Maitotie 2 vk Asu 159 Ylämattila 285-404-3-409 Laajakoskentie 202 vk Asu 160 Eerola 285-404-3-392 Eerolankuja 16 vk Asu 35 NIKELI 200 Laajakosken sairaalan päärakennus, Nikeli 285-404-18-21 Laajakoskentie 536 vk Lai
ITÄRANTA KORKEAKOSKI 150 Alaritala 285-404-2-153 Ritalantie 32 vk Asu 151 Ylä-Ritala 285-404-2-159 Ritalantie 20 vk Asu 152 Seurantalo, Alaritala ja Ritala 285-404-2-153 ja -155 Honkalantie 12 mk Yhd 153 Kappeli, Lepokangas 5 ja 4 285-404-3-110 ja -112 Laajakoskentie 221 mk Kir 154 Mättölä 285-404-3-166 Maitotie 24 vk Asu 155 Ranta-Simola 285-404-3-396 Maitotie 8 vk Asu 156 Koulu, Santala 285-404-3-339 Laajakoskentie 219 mk Kou 157 Sepänmäki 285-404-3-163 Maitotie 4 vk Asu 158 Seppälä 285-404-3-164 Maitotie 2 vk Asu 159 Ylämattila 285-404-3-409 Laajakoskentie 202 vk Asu 160 Eerola 285-404-3-392 Eerolankuja 16 vk Asu RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO NIKELI 200 Laajakosken sairaalan päärakennus, Nikeli 285-404-18-21 Laajakoskentie 536 vk Lai 201 Sairaalan asuntola, Nikelin maa n:o 3 285-402-2-210 Laajakoskentie 512 vk Asu 202 Sairaalan asuntola, rivitalo, Nikelin maa n:o 3 285-402-2-210 Atentie 4 vk Asu 203 Sairaalan asuntola 285-404-18-26 Laajakoskentie 536 vk Asu 204 Sairaalan navetta 285-404-18-26 Laajakoskentie 536 vk Maa 205 Mikkolansaaren silta, Riippusilta 2 ja Riippusilta 285-402-8-30, 285-426-1- Riippusillantie 246 206 Koulumaa, entinen koulu, asunto 285-404-18-22 Riippusillantie 18 vk Kou, Asu 207 Raki 285-404-5-93 Laajakoskentie 772 vk Asu 208 Lauttaus (Latumaja) 285-404-5-37 Koskipoukamantie 23 vk Yhd 209 Melontakeskus Kohina, Koste 285-404-5-92 Koskipoukamantie 16 vk Yhd vk 142 HURUKSELA vk Kyl Kan Kii Per Kou Lii Pel 250 Mekkala 285-415-4-114 Salonmäentie 79 vk Asu 251 Rantala 285-415-4-106 Salonmäentie 81 vk Asu 252 253 Koho 285-415-3-74 Salonmäentie 44 vk Asu 254 Einola 285-415-1-57 Kahrinmäentie 16 vk Asu 255 Rantala 285-415-1-98 Kahrinmäentie 18 vk Asu 256 Peltopala 285-415-4-86 Kahrinmäentie 89 vk Asu 257 Ristola 285-415-1-84 Kahrinmäentie 93 vk Asu 258 Hurukselan hautausmaa 285-415-5-40 Kahrinkangas 25 vk Kir 259 Jaakkola 285-415-5-14 Kahrinmäentie 201 vk Asu 260 Kokkola 285-415-5-58 Kahrinmäentie 163 vk Asu 261 Hurukselan kansakoulutontti 285-415-4-18 Ehdatoksentie 8 vk Kou, Asu 262 Hurukselan seurantalo, Soihtula 285-415-4-41 Hurukselantie 1953 vk Yhd 263 Kymenranta, myllymuseo 285-415-12-30 Hurukselantie 1958 vk Yhd 264 Kymenranta, entinen osuuskauppa 285-415-12-30 Hurukselantie 1948 vk Kau, Asu 265 Aimola 285-415-12-49 Aholehdontie 13 vk Asu 266 Kallioaho 285-415-12-65 Mammulanmäentie 122 vk Asu 267 Kyminlaakso 285-415-12-35 Mammulanmäentie 120 vk 36 MA-ARKKITEHDIT Asu oy 268 Kalliomäki 285-415-2-127 Alasranta 12 vk Asu 269 Marttila 285-415-7-16 Hirvenmäentie 74 vk Asu 270 Puistopelto 285-415-7-43 Hirvenmäentie 74 vk Asu vk
254 Einola 285-415-1-57 Kahrinmäentie 16 vk Asu 255 Rantala 285-415-1-98 Kahrinmäentie 18 vk Asu 256 Peltopala 285-415-4-86 Kahrinmäentie 89 vk Asu 257 Ristola 285-415-1-84 Kahrinmäentie 93 vk Asu 258 Hurukselan hautausmaa 285-415-5-40 Kahrinkangas 25 vk Kir 259 Jaakkola 285-415-5-14 Kahrinmäentie 201 vk Asu 260 Kokkola 285-415-5-58 Kahrinmäentie 163 vk Asu 261 Hurukselan kansakoulutontti 285-415-4-18 Ehdatoksentie 8 vk Kou, Asu 262 Hurukselan seurantalo, Soihtula 285-415-4-41 Hurukselantie 1953 vk Yhd 263 Kymenranta, myllymuseo 285-415-12-30 Hurukselantie 1958 vk Yhd 264 Kymenranta, entinen osuuskauppa 285-415-12-30 Hurukselantie 1948 vk Kau, Asu 265 Aimola 285-415-12-49 Aholehdontie 13 vk Asu 266 Kallioaho 285-415-12-65 Mammulanmäentie 122 vk Asu 267 Kyminlaakso 285-415-12-35 Mammulanmäentie 120 vk Asu 268 Kalliomäki 285-415-2-127 Alasranta 12 vk Asu 269 Marttila 285-415-7-16 Hirvenmäentie 74 vk Asu 270 Puistopelto 285-415-7-43 Hirvenmäentie 74 vk Asu 271 Mäkimaa 285-415-9-44 Mammulanmäentie 28 vk Asu 272 Susikoski 285-415-3-87 Hurukselantie 2042 vk Asu 273 Einola 285-415-11-70 Hurukselantie 2001 vk Asu 274 Jaakkola 285-415-1-53 Kahrinmäentie 3 vk Asu 275 Ristola 285-415-5-42 Kahrinmäentie 178 vk Asu 276 Jaakkola 285-415-5-14 Kahrinmäentie 185 vk Asu 277 Vanhatalo 285-415-5-104 Kahrinmäentie 188 vk Asu 278 Jokela 285-415-5-8 Kahrinmäentie 204 vk Asu 279 Vanhala 285-415-22-0 Kahrinmäentie 213 vk Asu 280 Kuoppala 285-415-5-22 Kahrinmäentie 219 vk Asu 281 Kotipalsta 285-415-1-21 Kahrinmäentie 2 vk Asu 282 Rantakallio, entinen K-kauppa 285-415-12-19 Hurukselantie 197 vk Kau, Asu 283 Palokallio, paloasema 285-415-12-107 Hurukselantie 195 vk Asu 284 Vanhamattila 285-415-12-103 Luhtasenranta 2 vk Asu 285 Matinkallio 285-415-2-106 Alasranta 12 vk Asu 286 Alatalo 285-415-2-67 Alasranta 2 vk Asu 287 Mäkelä 285-415-2-91 Mammulanmäentie vk Asu 288 Uutela 285-415-9-25 Hirvenmäentie 5 vk Asu 289 Väinölä 285-415-9-55 Mammulanmäentie 75 vk Asu 290 Maantienhaara 285-415-9-47 Mammulanmäentie 38 vk Asu RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO 300 Tyllikivi 285-415-1-45 Tyllikivenkuja 37 vk Per His Luo Kii 301 Yksiaukkoinen kiviholvisilta Leppäjoki Hurukselantie vk Lii * vk = kohde valtakunnallisesti arvokkaalla alueella mk = kohde maakunnallisesti arvokkaalla alueella 37
MUINAISMUISTOT JA MUUT ARKEOLOGISET KOHTEET MUINAISMUISTOT KAAVASSA MUINAISMUISTOLAKI Muinaismuistot ovat automaattisesti suojeltuja muinaismuistolain perusteella. Tutkittujen muinaismuistojen ja muiden arkeologisten kohteiden tiedot ovat Museoviraston ylläpitämässä rekisterissä. MUINAISMUISTOT KAAVOITUKSESSA Kaavoissa tulee esittää muinaismuistot. Maankäytöllä ei saa vaarantaa kohteiden säilymistä. Teemakartalla ja seuraavan sivun listalla on esitetty Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava-alueen kaikki rekisteriin merkityt kohteet. Kaavakartassa sm-merkinnällä on esitetty ainoastaan kiinteät muinaisjäännökset. Toisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet on esitetty s-merkinnällä. Tuhoutuneita kohteita, irtolöytöjä ja epävarmoja kohteita ei ole esitetty kaavakartalla. Listassa on harmaalla merkitty ne syyt, joiden takia ko. kohteet eivät ole kaavan sm -kohteita. Kymijoen Kotkan pohjoisen osan osayleiskaavan rekisterin kohteet näkyvät ohessa yleissilmäyskartalla. Seuraavilla sivuilla ovat kaava-alueen tarkemmat kohdekartat ja kohteiden luettelo. Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx 38
MUINAISJÄÄNNÖSTEN JA MUIDEN KOHTEIDEN KOHDELUETTELO KOHDELUETTELO, tiedot Museovirasto No. Nimi Laji Muinaisj. tyyppi Tarkenne Tyypin tarkenne Rekisterinumero Muuta tietoa 40 Niemenpalontie kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009854 41 Kurittula Tommila muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009857 42 Laajakoskenharju kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000007887 43 Jäppilä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset tulipesäkkeet 1000009858 44 Porkka kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010022 45 Heijari kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 1000005739, muinaisjäännösrekisterissä 1000007886 kahteen kertaan 46 Nikeli kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010023 tuhoutunut 47 Saviojanmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010024 tuhoutunut 48 Turveaho kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010025 49 Eerolan metsä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010026 50 Eerolan mäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010027 tuhoutunut 51 Kukkurmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010028 tuhoutunut 52 Pernoo Mikkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009668 53 Mäntymäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010029 tuhoutunut 54 Pykinkoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010011 55 Pernoo Yläkylä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009859 56 Kytkinasema kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010012 tuhoutunut 57 Kultaan tienhaara kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010013 tuhoutunut 58 Ruhankoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010014 59 Myllykoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010015 60 Katitniemi irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat 285010016 61 Niskasuo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010017 62 Iisakkala kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 1000007881 63 Ahvionkoski mahdollinen muinaisjäännös taide, muistomerkit maalaus kalliomaalaukset 1000007378 64 Huruksela Hirvi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009660 65 Tervaniemi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010018 66 Huruksela Jaakkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009659 67 Huruksela Kahri kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009656 68 Heposuonpelto kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010019 69 Heposuonpelto irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat 1000007889 70 Tyllikivi mahdollinen muinaisjäännös kivirakenteet - rajamerkit 1000007614 71 Einola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010020 tuhoutunut 72 Huruksela Vanha-Mattila kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009662 73 Huruksela Purtilo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009661 74 Huruksela Heposuonpolku kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat 1700-luvun sotilasleiri sotilasleirit 1000009826 75 Töyrylä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010021 tuhoutunut 76 Huruksela Koivumäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009836 77 Huruksela Salonmäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009837 39
JÄPPILÄ, KURITTULA, KORKEAKOSKI JA LAAJAKOSKI MUSEOVIRASTON KARTTOJEN MERKINNÄT 40
LAAJAKOSKENJÄRVEN KOILLISPUOLI 41
PERNOO JA MIKKOLANSAAREN YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI
PERNOONKOSKET 43
NISKASUO, AHVIONKOSKI 44
HURUKSELAN KYLÄ 45
46
47