AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA

AHTISAARI-PÄIVÄN KOULUPAKETTI RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA

Sisällys Ahtisaari-päivä Rauhan ja sovinnon päivä kouluissa 2 Mistä on kyse? 3 Miksi päivää vietetään? 3 Koulupaketin sisältö 3 Aamunavauksia 3 Aamunavaus 1 4 Aamunavaus 2 5 Oppituntisisältöjä 9 Tehtävä 1: Eripuraa taikametsässä 9 Tehtävä 2: Sopulipolku 9 Tehtävä 3: Ymmärryksen peili 11 Tehtävä 4: Puhesopimus 12 Tehtävä 5: Olenko oikeassa? 12 Tehtävä 6: Kerro ja kuuntele 13 Tehtävä 7: Rauhankäsitekartta 13 Tehtävä 8: Neuvottelu 13 Tehtävä 9: Sovittelun sanastoa 14 Tehtävä 10: Puhepiiri 15 Tehtävä 11: 17 Koulun sovittelija 18 Sovittelijan valitsemisen perusteet 18 Hyvät ideat jakoon! 18 Liitteet 19 2

AHTISAARI-PÄIVÄ RAUHAN JA SOVINNON PÄIVÄ KOULUISSA Mistä&on&kyse? Ahtisaari-päivää vietetään aina marraskuussa Martin päivän (10.11.) tienoilla. Ahtisaari-päivän viettäminen liittyy Suomen maabrändityöryhmän raporttiin, jossa ulkoasiainministeriölle annettiin tehtäväksi aloittaa Ahtisaari-päivän viettäminen osana Suomen rauhanvälittämistoiminnan tunnetuksi tekemistä. Samaisessa raportissa annettiin myös Suomen kouluille tehtäväksi alkaa viettämään opittaisiin ristiriitojen ratkaisemista ja neuvottelemistaitoja. Ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus yhdessä kutsuvat kaikki Suomen koulut mukaan viettämään Ahtisaari-päivää. Vuonna 2012 Ahtisaari-päivää vietetään marraskuun 8. päivänä ja se on nimetty presidentti Ahtisaaren, rauhannobelin voittajan mukaan. Miksi&päivää&vietetään? ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta niin koulun omassa yhteisössä kuin kansainväliselläkin tasolla. Keskeinen oppimisteema on se, miten otetaan vastuuta ja toimitaan toisten kanssa niin, että kahnauksilta vältytään ja ristiriitatilanteissa saadaan syntymään ratkaisu, johon kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Koulupaketin&sisältö Käsissäsi oleva koulupaketti on suunniteltu antamaan ideoita Ahtisaari-päivän viettoon kouluissa. Pakettiin on koottu erilaisia, eri järjestöjen tuottamia tehtäviä ja harjoituksia, joissa toistuvat rauhan, neuvottelemisen ja sovittelemisen teemat. Osa tehtävistä on lyhyitä, noin 10 15 minuutin pituisia harjoituksia, osa taas pidempiä, kokonaisille oppitunneille sopivia kokonaisuuksia. Ensimmäiset tehtävät soveltuvat hyvin ala-asteille ja loppupään tehtävät taas yläasteille ja lukioihin. Ahtisaari-päivän suunnittelussa voi käyttää mielikuvitusta ja vaikkapa juoda samalla rauhankahvit opettajienhuoneessa! Jos sinulla on kysyttävää Ahtisaari-päivän viettämisestä kouluissa, lähetä sähköpostia osoitteeseen tai soita Liisa Poussa (050-3678757)/ liisa.poussa@ (viestintätoimisto Ellun Kanat). Suurin osa tässä koulupaketissa olevista tehtävistä on alunperin Rauhankasvatusinstituutilta, YK-liitolta ja Versolta. Erityiskiitos näille järjestöille! 3

Aamunavaus&1 AAMUNAVAUKSIA Miten ristiriitoja, isojakin sellaisia, ratkaistaan? Entä miten solmitaan rauha ja mikä on sovinnon merkitys? Näitä teemoja pohditaan tänään 8.11., toista kertaa vietettävänä Ahtisaari- ja ratkaisemisesta. Kuten varmaan tiedätte Martti Ahtisaari toimi kymmenentenä Suomen tasavallan presidenttinä. Lisäksi hän on toiminut myös suurlähettiläänä sekä YK:n tehtävissä ja rauhanvälittäjänä eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Vuonna 2008 Ahtisaari palkittiin ponnisteluistaan rauhan puolesta Nobelin rauhanpalkinnolla. Hän oli ensimmäinen suomalainen palkinnon saaja. vissa. Meitä suomalaisia sanotaan usein jääräpäisiksi ja sehän voi olla oikein hyväkin asia, mutta riidoissa pitää usein myös osata antaa periksi. Pitkittyneet riidat ja vihanpito voivat johtaa kiusaamiseen ja todelliseen pahoinvointiin. Uusimpien tutkimusten mukaan henkinen väkivalta eli es imerkiksi kiusatuksi tuleminen aiheuttaa aivoissa ihan samankaltaista kipua kuin fyysinen väkivalta. Mikä sitten on todellista kiusaamista ja mikä vain kiusoittelua ja leikkimistä? Kiusaamisesta puhutaan viimeistään silloin jos tilanteesta syntyy jollekin avuttomuuden ja toivottomuuden tunne. Yksikin rohkea ystävä voi muuttaa toivottomalta tuntuvan tilanteen. Haastakaa itsenne tänään sovinnonpäivän kunniaksi sovittelemaan joku meneillään oleva kiistanne. Tai menkää väliin jos näette jonkun haastavan riitaa tai muuten myrkyttävän koulunne hyvää henkeä. Puuttumattomuus on piittaamattomuutta, ja sekin on osallisuutta. Puuttumattomuuskin on kiusaamisen tukemista. On hyvä muistaa että kiusaaja tekee vain sen minkä yhteisö eli vaikka koulun oppilaat ja opettajat sallivat. Ahtisaaren perustaman CMI järjestön videolla sotia kokeneet ihmiset kertoivat mitä rauha heille merkitsee: Että äiti tulee takaisin kaupasta Että voi tehdä suunnitelmia tulevaisuuden varalle Että voi puhua omaa kieltä Että on identiteetti Että voi tulla töistä tai koulusta kotiin ja halata perhettä Oikein hyvää sovinnonpäivää kaikille! Lähde: Alkuperäinen teksti Rauhankasvatusinstituutti http://rauhankasvatus.fi/opetusmateriaaleja_ahtisaarip%c3%a4iv%c3%a4_16112011 4

Aamunavaus&2& Restoratiivinen tarina sovittelun hengestä Kutojan viisaus Kaukana eräässä laaksossa eli onnellinen kylä. Laakson alavilla mailla kasvoi vilja, pienissä puutarhoissa monenlaiset vihannekset ja metsistä löytyi marjoja ja sieniä. Ylempänä laaksoa ympäröivillä rinteillä oli lehmien ja vuohien hyvä laiduntaa ja rinteiltä laskevista vesistä muodostuneessa järvessä oli yllin kyllin kalaa syötäväksi. Kylän keskellä kasvoi satoja vuosia vanha tammi, jonka ympärille kylän väki kokoontui juhliin ja ilonpitoon sekä tarvittaessa neuvotteluihin, joita johtivat kylän vanhimmat. Nyt kylän väki istui piirissä tammen ympärillä ja kierrätti ruokapatoja istujalta toiselle. Oli juhlan aika sillä kaksi kylän pojista, Erik ja Albin, olivat lähdössä perinteen mukaisesti kasvumatkalleen kohti toisia laaksoja. Jo vuosisatoja kylän nuoret miehet ovat lähteneet omasta laaksostaan katsomaan maailmaa, etsimään itseään, näkemään erilaisuutta ja löytämään vastauksia palatakseen lopulta takaisin valmiina jatkamaan sukunsa elämäntapaa omassa laaksossaan. Kylän vanhimmat opastivat poikia, naiset pakkasivat eväitä ja lapset katsoivat silmät loistaen kahta komeaa nuorukaista, joita tytöt pukivat matkaa varten valmistettuihin pukuihin. Niin nuoret miehet saatettiin matkaan. Poikki rinteen ja yli vuoren kulkivat pojat rinnatusten. Erik ihaili kirkasta taivasta, kukkaloistoa ja punaturkkisia kauriita vuoren rinteillä. Albin puolestaan tähyili taivaanrantaa etsien merkkejä savuista ja ihmisasumuksista. Ensimmäiset yöt pojat nukkuivat nuotion vierellä kääriytyneitä paksuihin villahuopiin, jotka olivat kylän tytöiltä lähtiessään saaneet. Erik kuunteli lumoutuneena yön ääniä, pöllöjen siipien suhinaa, kettujen haukahduksia ja susien kaukaista ulvontaa, jota kaiku kierrätti vuoren rinteillä. Albin nukkui ja näki unta tuntemattomista kylistä, majataloista ja neidoista. Eräänä aamuna poikien syötyä viimeisetkin eväänsä, polku kohosi pienen rinteen laelle. Poikien edessä oli nyt tervetullut näky, sillä alas laskeutuva tie vei uuteen kylään. Albin oli innoissaan ja hoputti Erikiä kiirehtimään. Erik kun tuon tuostakin pysähtyi ihailemaan maisemaa, tutkimaan outoa kasvia tai hämmästelemään ennen näkemätöntä lintua. Lähestyessään kylää hieman epävarmana pojat kohtasivat ystävällisen paimenen, joka opasti heidät majatalolle, jossa heidät otettiin avosylin vastaan. Ruoka maistui erinomaisesti nälkäisille matkalaisille ja pian majataloon kerääntyi paikallisia miehiä ja naisia kuuntelemaan poikien kertomuksia kylästään, laaksostaan ja matkastaan. Pojat viihtyivät kylässä hyvin. Albin kisaili kylän nuorten miesten kanssa jousen ammunnassa, kalastuksessa ja kilparatsastuksessa. Erik auttoi viljelijöitä sadon korjuussa ja karjan ajossa. Iltaisin kokoonnuttiin majataloon syömään ja seurustelemaan. Aika menetti merkityksensä ja kylän väki opetti pojille monenlaisia uusia taitoja. Yllättäen oli jälleen kevät. Albin ja Erik istuivat aamuauringon loisteessa haistellen kevättuulta. Molemmilla pojilla oli nyt hevoset ansaittuna 5

kyläläisille tekemistään töistä. Puhumatta toisilleen pojat tiesivät, että oli aika jatkaa matkaa. Pakattuaan ja saatuaan jälleen hyvät eväät ja ohjeet matkaansa nuoret miehet jättivät kylän taakseen. Näin kului kesiä ja talvia ja pojat oppivat tuntemaan monta kylää ja monenlaisia taitoja. Eräänä keväänä tuuli kävi etelästä tuoden mukanaan kuvia ja muistoja omasta laaksosta ja kylästä. Kuinkahan siellä voidaan, vieläkö vanhemmat elävät, miten voivat sisarukset? Tunnistaisikohan kylän väki heitä enää nyt, kun kumpikin oli kasvanut ja vahvistunut miehen mittoihin. Albin ja Erik päättivät palata takaisin. Yli vuorten ja halki laaksojen ratsastivat nuoret miehet rinnakkain, kunnes edessä oli tuttu kylä. Pian kylässäkin huomattiin tulijat ja arvattiin Albinin ja Erikin palaavan. Äkkiä kylässä oli kuhinaa. Kylän pojat lähtivät juosten tulijoita vastaan. Naiset ja tytöt valmistivat juhla-ateriaa ja kylän miehet kokoontuivat suuren tulen tekoon vanhan tammen aukiolle. Halauksin ja onnen kyynelein nuoret miehet otettiin vastaan ja pian koko kylän väki istui jälleen tammen ympärillä. Perinteen mukaan oli aika kuulla miesten tarinat matkoiltaan. Erik sai luvan aloittaa. Hän kuvaili näkemiään maisemia, korkeita vuoria, metsiä, eläimiä ja kasveja, joiden värit ja tuoksut vieläkin huumasivat Erikin mielen. Hän kertoi ystävällisistä viljelijöistä, karjasta, ja joskus raskaastakin työstä, jota kylissä oli tehtävä elämisen eteen. Väki kuunteli kunnes äkkiä Albin keskeytti Erikin ja huudahti: Erik ei puhu totta, emme me mitään tuollaista nähneet! Ja sitten Albin alkoi kertoa kokemuksistaan. Hän kertoi pimeistä öistä tummissa metsissä ja riemusta kun uusi kylä tuli näkyviin. Hän kuvaili kylän miesten otteluita, upeita hevosia ja kauniita tyttöjä. Hän kehui majatalojen ruokaa ja vahvaa, mutta pehmeää olutta, jota iltaisin kyläläisten kanssa nautittiin. Nyt vuorostaan Erik pudisteli päätään ja totesi, että Albin ei kerro kaikkea mitä matkoilla nähtiin. Pian väittely yltyi ja äkkiä kylän väki oli jakautunut kahtia. Osa puolusti Erikiä ja osa Albinia. Juhla päättyi suureen hämmennykseen kylän vanhinten vetäytyessä levottomina nukkumaan. Päivät ja viikot kuluivat. Nuorten miesten kokemuksista liikkui mitä ihmeellisempiä huhuja eikä kukaan tuntunut tietävän mitä oikeastaan tapahtui. Huhuihin lisättiin kertojien vaihtuessa yksityiskohtia, jotka lisäsivät hämmennystä ja aiheuttavat jopa pelkoa kyläläisissä. Kylän keskellä olevan tammen aukio oli tyhjä ja hiljainen, sillä kylä oli jakautunut kahtia eikä kukaan halunnut ylittää aukioita. Vihdoin eräänä iltana kylän vanhimmat kokoontuivat piiriin ja totesivat, että tilanne on niin vakava, että on käännyttävä vuoren rinteellä asuvan kutojan puoleen. Kylän vanhimmat päättivät, että heti seuraavana aamuna Albin ja Erik lähetettäisiin paimenen opastamana kutojan majalle. Majalla kutoja otti vastahankaiset pojat vastaan. Saatuaan paimenelta kutojalle lahjaksi pakatut juustot ja kuultuaan kylän vanhempien toiveet, kutoja istutti miehet majan keskellä olevan nuotion ympärille. Kutoja itse istui kangaspuidensa taakse ja pyysi miehiä kertomaan tarinansa, nyt vuorotellen kummankaan toisiaan keskeyttämättä. Lämmin maja ja pehmeä yrttitee, jota kutoja oli tarjonnut, toi turvallisuuden tunteen eikä ajalla ollut enää merkitystä. Erik kertoi kokemastaan ja kutoja kutoi. Erikin muistot kukkien väreistä, kirkkaasta 6

taivaasta ja kettujen haukuista saivat kankaalle omat muotonsa ja kuvionsa. Ja Erikin työ maatiloilla ja väsymys pitkien päivien jälkeen kulki loimissa ja kuteissa saaden oman sidoksensa kankaaseen. Kun Erik lopetti, pyysi kutoja Albinia kertomaan tarinansa. Kutojan sormissa Albinin ottelut, rohkeat miehet ja korskeat hevoset hahmottuivat kankaalle Erkin metsien ja niittyjen lomaan. Albinin kokemukset kylän kauniista tytöistä ja hämäristä majataloista loivat kankaalle kuvioita, jotka aivan kuin elivät kankaan pinnassa. Lopulta Albinkin oli saanut kertoa kylläkseen. Nyt kutoja tarjosi miehille juustoa metsän marjoista survotun hillon kera ja pyysi heitä hetken odottamaan. Kutoja päätteli kankaan langat, irrotti loimen niisistä ja näppärin sormin sitoi syntyneen kankaan kehykseen. Sitten hän nosti työn poikien eteen tulen luomaan pehmeään valoon. Voi kuinka kaunis oli kangas ja sen kuvat! Nuoret miehet katsoivat kangasta, kutojaa ja toisiaan ja sitten kuin yhdestä suusta kähisten kysyivät kutojalta: Tuonko kaiken me olemme kokeneet? Kutoja nyökkäili ystävällisesti hymyillen ja samassa Erik ja Albin oivalsivat sen miksi kylän vanhimmat olivat heidät kutojan luokse lähettäneet. He halasivat toisiaan ja alkoivat kilvan muistella yksityiskohtia kokemistaan. Ja he nauroivat ja itkivät yhdessä kutojan kanssa kaikelle tapahtuneelle. Nyt he tiesivät ratkaisun; oli aika palata kylään ja kertoa koko tarina. Sinä iltana kylän tammen juurella juhli onnellinen kylän väki. Tammi tarjosi oksansa kutojalta saadun kankaan pitimeksi ja kylän väki sai ihastellen kysyä kaikkia yksityiskohtia kuvioista, jotka lumoavina hehkuivat kankaan pinnassa. Ja Albin ja Erik istuivat rinnakkain ja kasvot ilosta loistaen kertoivat toisiaan täydentäen kokemastaan. Eikä tarinoille ole liene tullut loppua vielä tänäkään päivänä. (Belinda Hopkinsin englanninkielistä tarinaa mukaillen Maija Gellin) 7

Tarinan&jatkotyöstö Kutojan viisaus on tarina sovittelun alkuperäisestä hengestä. Voit hyödyntää sitä aamunavauksissa tai vanhempainilloissa. Oman luokan tai ryhmän kanssa tarinaa voi käyttää keskustelun avaajana tai sovitteluteemaan liittyvän työskentelyn pohjana. Tarinan&avulla&voi&toteuttaa&ryhmätyöskentelyn& sovitteluteemasta:& lue tai anna jonkun oppilaan lukea tarina jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin pyydä ryhmiä valitsemaan jokin tarinasta nouseva teema esim. kuunteleminen kohtaaminen osallisuus vastuunotto yhteistyö yhteisön voima puhepiiri sovittelu sovittelijan rooli ystävyys jne. pyydä ryhmiä valmistamaan jokin tuotos tästä teemasta esim. kirjoitus suomeksi, englanniksi... runo, sävellys jne. piirros, sarjakuva, kollaasi jne. askarreltu rakennelma ulkoa kerätyistä luonnonmateriaaleista, muovailuvahasta, legoista, pilleistä jne. valokuva, kuva tietokoneen kuvankäsittely- tai piirrosohjelmalla jne. ihmispatsas äänetön esitys näytelmä, sketsi jne. pyydä jokaista ryhmää esittelemään tuotoksensa pura työskentely niin, että jokainen ryhmä saa muilta palautetta työstä ja jokainen ryhmä saa myös perustella tuotostaan Käytä työskentelyn alussa ja lopussa mielellään puhepiiriä. Katso ohje tehtävästä Sovitteluteeman puhepiiri. Lähde: Alkuperäinen teksti ja jatkotehtävät Verso, www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/ 8

OPPITUNTISISÄLTÖJÄ Tähän osioon on koottu erilaisia rauhaan ja sovintoon liittyviä tehtäviä ja harjoituksia oppitunteja varten. Tehtävät etenevät niin, että ensimmäiset tehtävät soveltuvat erityisesti ala-asteikäisille ja viimeisimmät taas yläaste- ja lukioikäisille oppilaille. Jokaiseen tehtävään merkitty joko ikä- tai kohderyhmäsuositus. Järjestöjen tuottamien tehtävien alkuperäislähteet on merkitty jokaisen tehtävän loppuun. Tehtävä&1:&Eripuraa&taikametsässä Kesto: 60 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus: soveltaen sopii kaikille Harjoituksen kulku: osallistujat jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä esittää taikametsän keijuja ja menninkäisiä, toiset ovat karhuja, kettuja ja oravia. Ohjaaja kertoo tarinan, jossa taikametsän asukkaiden kesken syntyy riita elin- synnystä, seurauksista ja ratkaisusta. Ryhmiä kannustetaan pohtimaan erilaisten ristiriitatilanteiden syitä (juomaveden riittämättömyys, saastuminen, kahden telemalla, toisen ryhmän tarinassa tilanne kiristyy. Tarinat puretaan yhdessä keskustelemalla. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/2 Tehtävä&2:&Sopulipolku SOPULIPOLKU sisältää yhteensä yhdeksän rastia, joista ohjaava opettaja voi tilanteen mukaan valita joko kaikki tai vain osan. Sopulipolulla oppilaat pääsevät pohtimaan sovinnon avaimia etsimällä yhdessä ratkaisuja rastitehtäviin. Sopulipolun ajatuksena on korostaa myönteisen sovinnon hengen ja yhteistyön tärkeyttä sekä sovittelun merkitystä ristiriitojen ratkaisemisessa. Kaikki Sopulipolussa käytettävät materiaalit kuten Sopulipolun passi, tilannekortit ja tehtävät ovat tilattavissa tai tulostettavissa YK-liiton nettisivuilla Aikataulu: 9

Rastit:& 1.&SOPULIRISTIKKO-rastilla oppilaat pääsevät yhdessä ratkomaan sovitteluaiheista ristikkoa, joka löytyy sekä rastilta että ryhmäläisten passeista. Ristikon oikeat vastaukset ovat: 2. SOTA 4. RIITA 7. SOPU Keskiriville muodostuu sana: 2.&ARVAA&MITÄ&SOVITELLAAN?&-rastilla oppilaat näyttelevät toisilleen riitatilanteita, joihin heidän täytyy keksiä ratkaisu. Ratkaisu kirjataan passiin. Valmiit tilannekortit löytyvät YK-liiton sivuilta. 3.&SANOISTA&SOVINTOON&-rastilla oppilaat yhdistävät sanapareja, jotka jollain tavalla liittyvät sovinto- ja riitatilanteisiin. Sanaparit löytyvät sekä rastilta että passeista. Oikeat sanaparit ovat: SOTA RAUHA RIITA SOPU SURU ILO 4.&RIIMITELLEN&RAUHAAN&-rastilla oppilaat keksivät sovintoaiheisen räpin tai runon ja kirjaavat tuotoksensa passiin. 5.&SOPULIPATSAS&-rastilla oppilaat muodostavat patsaita itsestään niin, että patsas esittää heidän rastilta valitsemaansa kirjainyhdistelmää. Valmiit kirjainyhdistelmälaput löytyvät YK-liiton sivuilta. Oppilaat voivat lappujen avulla arvata, mikä lausahdus kirjaimista muodostuu, ja muodostaa polun lopuksi koko lausahduksen luokan yhteisenä patsaana. Oikeaan järjestykseen laitettuna kirjainyhdistelmistä muodostuu lausahdus SOVINTO ON SIISTII! 6.&RAKENNA&RAUHA&-rastilla on KAKSI RASTIVAIHTOEHTOA riippuen siitä, pidetäänkö rasti luonnossa vai sisätiloissa. Toisessa rastilapussa ohjataan muodostamaan luonnosta löydettävistä materiaaleista rauhansymboli, toisessa 10

puolestaan rastilta valmiiksi löytyvistä materiaaleista. Käytettävissä oleviksi materiaaleiksi voidaan rastille kerätä esim. mehupillejä, teippiä, kuminauhoja yms. Hyvä idea on koota esimerkiksi valmiit pussit materiaaleista ryhmien käyttöön. 7.&MEIDÄN&KOULUN&RAUHA&-rastilla jokainen ryhmä keksii neljä kohtaa oman koulunsa koulurauhasopimukseen. Ryhmät kirjaavat keksimänsä asiat passiinsa ja ympyröivät niistä tärkeimmän. Ympyröidyistä asioista kootaan opettajan johdolla yhteinen koulurauhasopimus polun lopuksi. Sopimuksen voi tulostaa vaikka luokan seinälle muistutukseksi hyvästä oppimisympäristöstä. 8.&RAUHA&ON&YHTEISTYÖTÄ -rastilla oppilaat muodostavat patsaan, jolla on kolme jalkaa ja kaksi kättä maassa. Toteutus kirjataan tai piirretään passiin. 9.&KANNUSTAMALLA&RAUHA&SÄILYY -rastilla oppilaat kirjoittavat nimettömästi jokaisesta oman ryhmänsä jäsenestä jonkin myönteisen, mukavan asian rastilta löytyville papereille. LEIKKAA RASTILLE TYHJIÄ PAPEREITA TAI LAITA RASTIN MUOVITASKUUN NIPPU POST-IT -LAPPUJA. Lopuksi:& Kukin ryhmä esittää oman sopulipatsaansa (eli kirjainparinsa). Ryhmien Sopulipatsas-rastin kirjainparit kirjoitetaan A4-papereille (kukin kirjainpari omalle arkilleen) tai taululle. Koko luokka pohtii, mikä lausahdus kirjaimista muodostuu. Vihjeenä voi sanoa esimerkiksi, että lausahduksessa on kolme sanaa. (Oikea vastaus: Sovinto on siistii!) Koko luokka esittää omien kirjaintensa avulla tai kokonaan uuden patsaan muodostaen syntyneen lausahduksen. Lähde: YK-liitto. Tarkemmat ohjeet sopulipolku-tehtävärataan YK-liiton sivuilta http://www. ykliitto.fi/tuotteet/sopulipolku Tehtävä&3:&Ymmärryksen&peili Teema: vuorovaikutustaidot, yhteisymmärrys Kesto: 10 15 min Osallistujamäärä 2 + Kohderyhmä: Ala-aste Pelin ideana on tehdä yhteistyötä ja löytää yhteisymmärrys. Jaa koko ryhmä pareihin, tai muodosta vain yksi pari, jota muut oppilaat voivat seurata. Parit istuvat tuoleilla vastapäätä toisiaan. Toinen pari nimetään johtajaksi. Kun johtaja alkaa liikkua, tulee toisen matkia toisen liikkeitä mahdollisimman tarkasti. Pelin ideana on pyrkiä synkronisoimaan omat liikkeet parin liikkeiden kanssa niin hyvin, että ulkopuolisen on vaikea erottaa kumpi pareista johtaa ja tekee liikkeitä ensin. Tämä vaatii johtajaa liikkumaan tarpeeksi hitaasti. Viiden minuutin kuluttua, parit vaihtavat roolejaan. 11

Tehtävä&4:&Puhesopimus Teema: keskustelu, vuorovaikutustaidot Kesto: 2 h + Osallistujamäärä: 2 + Ikäsuositus: 9 + Tarvikkeet: paperia, kyniä, iso paperi, tusseja Harjoituksen kulku: osallistujat jakautuvat neljän hengen ryhmiin. Ryhmä valitsee kirjurin. Jokainen ryhmä miettii kuusi ohjetta, joita noudattamalla 1) kaikkien mielipiteitä kuunnellaan 2) kaikki saavat osallistua ja oppia 3) ryhmä pääsee yhteisymmärrykseen Ohjeiksi voidaan kirjata annetaan jokaiselle suunvuoro, ei puhuta toisten päälle, kuunnellaan toisten sanomisia ja jokaisen ajatukset ovat yhtä arvokkaita. Harjoituksen päätteeksi ohjeet luetaan ääneen ja niistää kootaan kuusi tärkeintä sopimukseksi, joka laitetaan näkyviin. Sopimusta arvioidaan jonkin ajan kuluttua. Jos koko sopimusta on vaikea noudattaa, voidaan valita yksi tai kaksi ohjetta, joita noudatetaan kerrallaan. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/2 Tehtävä&5:&Olenko&oikeassa? Teema: väittely Kesto: 45 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus: 12 + Harjoituksen kulku: Ryhmä jaetaan kahteen osaan, ja molemmille annetaan vastakkaiset väitteet. Tarkoitus ei ole esittää mahdollisimman taitavia argumentteja, vaan laajentaa näkökulmaa. Ryhmillä on ennen väittelyä aikaa miettiä perusteluja väittämilleen. Ryhmät valitsevat keskuudestaan kaksi väittelijää. Väittely käydään hyvien väittelytapojen mukaisesti, asiallisesti ja tarkasti perustellen. Ryhmät tai ryhmien edustajat voivat pyytää puheenjohtajalta väliaikaa, jonka aikana ryhmä miettii uusia perusteluja tai ohjeistaa väittelijöitä. Lopuksi väittelijät tekevät lyhyen yhteenvedon esittämistään väitteistä ja kertovat, millaista keskustelua ryhmässä käytiin aiheesta. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/2 12

Tehtävä&6:&Kerro&ja&kuuntele Teema: kuuntelu, vuorovaikutus, ruumiinkieli Kesto: noin 15 min Osallistujamäärä: 2 + Ikäsuositus: Ala- ja yläaste Pyydä kahta vapaaehtoista oppilasta muodostamaan pari ja näyttämään pelin idea koko ryhmälle. Pari istuu tuolille toisiaan vastapäätä. Valitkaa jokin helppo keskustelun aihe, kuten esim. eilinen päivä, harrastukset, lomasuunnitelmat tms. Pari voi alkaa vapaasi keskustelemaan aiheesta. Hetken kuluttua opettaja pyytää toista paria kääntämään tuolinsa niin, että nyt hän on selkä keskustelupariinsa päin. Pari jatkaa keskustelua valitusta aiheesta. Hetken kuluttua harjoituksen voi päättää. Opettaja pyytää nyt keskustelijoilta kertomaan miltä keskusteleminen näissä kahdessa eri tilanteessa tuntui. Vaikuttiko esimerkiksi toisen kasvojen näkeminen keskusteluun ja jos, niin millä tavalla. Lopuksi koko luokka voi pareittain kokeilla harjoitusta. Tehtävä&7:&Rauhankäsitekartta Teema: rauha-käsite Kesto: noin 15 min. Osallistujamäärä: 4 + Ikäsuositus: sopii kaikille Tarvikkeet: paperia ja kyniä. Harjoituksen kulku: osallistujat jakautuvat neljän hengen ryhmiin. Ryhmät pohtivat, mitä ihminen tarvitsee kasvaakseen ja elääkseen rauhassa? Vastaukset kirjoitetaan paperilapuille, yksi vastaus yhdelle lapulle. Tämän jälkeen ryhmä valitsee viisi tärkeintä vastausta ja karsii vastaukset kolmeen. Kolme tärkeintä vastausta esitellään muille ryhmille ja laput kootaan rauhanpuuksi. Vertailkaa vastauksia ja miettikää ovatko vastaukset samanlaisia kaikkialla maailmassa ja eri uskontojen ja kulttuurien välillä. Lähde: Rauhankasvatusinstituutti. http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/2 Tehtävä&8:&Neuvottelu&& Teema: vuorovaikutus, neuvottelutaidot, kuuntelu Kesto: n. 15 min. Osallistujamäärä: 2 + Kohderyhmä: Ala- ja yläaste Jaa ryhmä pareihin. Jokainen pari alkaa neuvotella siitä, mitä yhdessä tehtäisiin. 1) Ensimmäisessä vaiheessa parin idean tyrmääminen on kielletty. Jos toinen esimerkiksi ehdottaa elokuviin menemistä, on tähän ehdotukseen vastattava aina KYLLÄ / JOO ja ehdotettava samalla mitä muuta voisi tehdä. 13

2) Seuraavana vaiheessa parin ehdotukset pitääkin tyrmätä sanomalla EI ja ehdottamalla omaa ideaa sen sijaan. Myös toinen tyrmää kaikki vastaehdotukset. 3) Kolmannessa vaiheessa parit voivat valita vastaavatko KYLLÄ/JOO vai EI toisen ehdotuksiin. Oman ehdotuksen jälkeen vuoro siirtyy aina kaverille. 4) Keskustelkaa: Miltä kaikissa kolmessa eri vaiheessa tuntui? Milloin neuvottelut etenivät parhaiten? Tehtävä&9:&Sovittelun&sanastoa Tavoite: pohtia käsitteiden kautta sovittelun olemusta Kesto: 60 min. Kohderyhmä: alakoulu, yläkoulu ja lukio Alakoulu: Käykää läpi alla olevan listan sanoja ja pohtikaa yhdessä, mitä ne tarkoittavat, Tämän jälkeen voit antaa sanaristikon oppilaille ratkottavaksi. Voit antaa kirjainvihjeitä kohderyhmän vaatimustason mukaisesti. Kirjoittakaa tämän jälkeen sovitteluaiheesta tarina, jossa käytätte ainakin viittä sanaa alla olevasta listasta. Tutustukaa alla olevaan listaan sanoista jotka liittyvät jollain tavalla sovitteluun. Keskustelkaa siitä, mitä eri sanat tarkoittavat ja missä yhteydessä niitä käytetään. Laatikaa pienissä ryhmissä sovittelu-teemaan liittyvistä sanoista sanaristikko, jonka annatte toisten oppilaiden ratkaistavaksi. Sanoja voi keksiä lisää itse. Voitte käyttää pohjana myös valmista sanaristikkoa, johon oppilaat keksivät kysymykset. Kääntäkää sovittelusanat englanniksi ja keksikää lauseita, joissa sanoja täytyy käyttää. Voitte tutustua myös englanninkielisiin sovittelusivustoihin ja yrittää kääntää kansainvälisiä tekstejä liittyen sovitteluun. Sovittelusanastoa: Suomeksi sovinto sovittelu neuvottelu yhteisymmärrys yhteistyö rauha työrauha suvaitsevaisuus hyväksyminen keskustelu säännöt puolueettomuus reconciliation mediation negotiation agreement co-operation peace working peace tolerance acceptance discussion rules neutrality / impartiality Lähde: YK-liitto. http://www.ykliitto.fi/kouluttaa/sovittelutehtavat_tehtava_4 14

Tehtävä&10:&Puhepiiri Circle eli puhepiiri on vanha alkuperäisheimojen kuten maorien ja intiaanien tapa keskustella, neuvotella ja saada asiat yhdessä ratkaistua. Puhepiirissä toteutuu luonnostaan sovittelun tärkeät elementit: kohtaaminen, kuuntelu, dialogi ja yhteisen näkemyksen/ratkaisun etsiminen tai/ja tilanteen korjaaminen. Tämän puhepiiri-ohjeen tavoitteena on antaa mahdollisuus ryhmälle sopivan aiheen läpikäyntiin puhepiirimenettelyssä. Ohjeessa kuvataan yhden aiheen sovittelun työstäminen, mutta halutessaan ohjaaja voi aihetta toki vaihtaa. PuhepiiriU&eli&circleUtyöskentelyn&idea&ja&puhepiirissä&toiminen: 1. Asetetaan tuolit tasaiseen rinkiin niin, että jokaisella on oma tuoli ja näköyhteys toisiin, ei pöytiä! 2. Puhepiirin vetäjä toimii fasilitaattorina ja osallistuu itsekin piirin työskentelyyn 3. Puhekapula (pehmolelu, pallo, luokassa oleva pieni esine tms.) toimii puheenvuoron jakajana ja siirtyy vuorollaan puhujalta toiselle 4. Puhekapulan haltijalla on puheoikeus muilla on oikeus kuunnella. 5. Puhekapula kiertää systemaattisesti piirissä toiselta toiselle, se ei lennä 6. Saa sanoa saman kuin puhuja 7. Jos joku ei halua sanoa mitään, voi hän antaa puhekapulan seuraavalle sanomalla ohi 8. Lopuksi kun puhekapula on kiertänyt kaikilla, tarjotaan ohittaneille uusi mahdollisuus puhua Puhepiiri&teemasta&Sovittelu Harjoitteessa pohditaan sovittelun ideaa ja merkitystä seinustalle. Pyydä osallistujia istumaan piiriin tuoleille. Ota puhekapula käteesi ja kerro sen käytöstä (Katso ohje yllä). Aloita työskentelyn käynnistävä lämmittely-puhepiiri kertomalla oma nimesi ja valitsemasi yksi asia esim. lempieläin, -väri, -ruoka, -harrastus tai vaikkapa säätila, joka kuvaa omaa olotilaasi. Laita puhekapula kiertämään. Päivän aihe: Ohjaaja kertoo esim. Verson nettisivuilta löytyvän tiedon ja materiaalin avulla mitä sovittelu tarkoittaa, mitkä ovat sovittelun pelisäännöt, mitä sovittelutilanteessa tapahtuu ja millä eri yhteiskunnan osa-alueilla sovitellaan. 1. Kysymys: Minkälaisia tilanteita sovittelulla voidaan ratkaista? Kirjoita em. kysymys taululle. Pyydä osallistujia keskustelemaan kysymyksestä vierustoverina kanssa. Anna aikaa noin 1 minuutti. 15

Muodosta sitten piirissä istujista neljän hengen ryhmiä. Anna ryhmille tehtäväksi etsiä kolme yhteistä tilannetta, johon sovittelua koulussa voisi hyödyntää. Anna aikaa noin 2 minuuttia. Pyydä istujia muodostamaan ehjä piiri uudestaan. Anna puhekapulan kiertää niin, että kukin neljän hengen ryhmä kertoo yhden tilanteen, johon sovittelua saavat puhua ja kierrätä puhekapulaa kunnes kaikki löydetyt tilanteet on kirjattu. 2. Kysymys: Sovittelussa ei etsitä syyllisiä eikä langeteta rangaistuksia. Mitä hyötyä tällaisista periaatteista sovitteluneuvottelussa on? Ohjaa työskentelyä kuten ensimmäisen kysymyksen kohdalla, mutta nyt voit (tai useampia ryhmän koosta riippuen). Anna aikaa keskustelulle noin 5 minuuttia. Ota puhekapula esiin ja aloita tehtävän purkaminen siten, että pyydät pareja ajatuksensa hyödystä omin sanoin. Avaa lopuksi yleinen mielipiteiden vaihto siten, että lasket puhekapulan viereesi laittialle ja sanot, että nyt sana on vapaa eli jos vielä on noussut asiaan liittyvää mieleen, voi sen vapaasi sanoa. Huolehdi kuitenkin, että piirin henki säilyy niin, että yksi puhuu kerrallaan. Tarvittaessa voi viedä puhekapulan aina puhujalle, jolloin muut ymmärtävät kuunnella. Huomaa, että puhekapula ei saa lentää. Työskentelyn päätös Puhepiirityöskentely päättyy aina niin sanottuun päätöspiiriin. Ota puhekapula käteesi ja käynnistä puhepiiri: Pyydä kutakin osallistujaa kertomaan yksi asia, joka jäi mieleen / jonka oppi /mitä ajattelee nyt tai vastaavaa. Näin tämä Puhepiiri lopettaa työskentelyn. Muista kiittää kaikkia osallistumisesta. Soveltaminen Pohdi ryhmälle sopivia kysymyksiä aiheesta sovittelu esim. sovittelu kansalaisten oikeutena, sovittelu ja osallisuus oman ristiriidan ratkaisussa, sovittelu koulussa, sovittelu ja tunteista puhumisen tärkeys, sovittelu vai käräjäsali jne. Lähde: Verso, http://www.sovittelu.com/vertaissovittelu/ 16

Kesto: 25 min Osallistujamäärä: 2 + Jaa taulukko koko ryhmälle ja pyydä oppilaita täyttämään se joko itsenäisesti ja ratkaisumahdollisuudet. Tulostettava taulukko löytyy liitteestä. Tehtävän&11&Utaulukko. Löytyy&suurempana&liitteetUosiosta. Henkilökohtainen (esim. kavereiden kesken) Kotona Koulussa tai lähiympäristössä (esim. kunnan alueella) Suomessa Sosiaalisten ryhmien välillä (esim. etniset ryhmät, nuoret ja vanhat tms.) Globaalisti 17

KOULUN SOVITTELIJA Yksi tapa toteuttaa Ahtisaari-päivän viettoa on järjestää koulun sovittelijan valinta, jonka tarkoitus on nostaa esille koulun omassa yhteisössä sovittelevassa hengessä toimineita oppilaita, ryhmiä tai vaikkapa henkilökunnan edustajia. Valinta voidaan toteuttaa joko jollakin luokkatasolla tai koko koulun tasolla. Ahtisaari-päivän Sovittelija-diplomi löytyy liitteestä. Koulut voivat palkita oman koulunsa sovittelijan tällä diplomilla. Sovittelijan&valitsemisen&perusteet Oppilaat valitsevat vuosittain henkilön tai ryhmän ansiokkaasta sovittelutyöstä tai taustatyöstä rauhallisen kouluilmapiirin aikaansaamisessa tai tukemisessa. Sovittelijan valinnan ideana on antaa tunnistusta joko yksittäisille oppilaille tai jollekin ryhmälle oman koulun rauhallisen, suvaitsevaisen ja turvallisen ilmapiirin edistämisestä. Koulun sovittelija on omalla toiminnallaan edistänyt kouluyhteisön positiivista ja rakentavaa ilmapiiriä osoittaa ymmärtämystä toisten erilaisia näkökulmia kohtaan ja kunnioittaa niitä on mahdollisesti edesauttanut koulussa tapahtuneen ristiriitatilanteen ratkaisemisessa Alemmilla luokilla valitsemiskriteereitä on hyvä avata oppilaille muutaman esimerkin kautta. Tällaisia esimerkkejä voivat olla riita- tai kiusaamistilanteet oppilaiden välillä, joissa joku oppilas on vaikkapa puuttunut tilanteeseen tai pyrkinyt edesauttamaan sovun syntymistä. Esimerkkinä voi kertoa myös oppilaasta, joka on omalla toiminnallaan edistänyt koulun hyvää ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Varsinaista sovittelijaoppilaskoulutusta järjestää Suomessa Verso. Versokoulutuksen läpikäyneet oppilaat toimivat kouluissa sovittelijoina, jotka auttavat kanssakoululaisiaan riitojen ratkaisemisessa rauhanomaisesti. Suomalaisen koulusovittelun keskeisinä lähtökohtina ovat oppilaiden osallisuuden vahvistaminen sekä sosiaalisten taitojen oppiminen. Vertaissovittelu perustuu restoratiiviseen ajatteluun, jossa on kyse ihmissuhteiden ja tunteiden huomioon otta- osoitteessa www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu HYVÄT IDEAT JAKOON! Miten teidän koulunne tai luokkanne vietti Ahtisaari-päivää? Keksittekö jonkin uuden tavan, tehtävän tai teittekö ehkä mielenkiintoisen retken jonnekin Ahtisaari-päivän hengessä? Oman tarinanne, tehtävänne tai ideanne voitte lähettää sähköpostilla osoitteeseen Laitetaan hyvät ideat jakoon ja täydennetään niillä seuraavien vuosien Ahtisaari-päivän koulupakettia. 18

LIITE Henkilökohtainen (esim. kavereiden kesken) Kotona Koulussa tai lähiympäristössä (esim. kunnan alueella) Suomessa Sosiaalisten ryhmien välillä (esim. etniset ryhmät, nuoret ja vanhat tms.) Globaalisti

Koulu SOVITTELIJA Palkittavan nimi on tehnyt ansiokasta sovittelu- tai taustatyötä rauhallisen kouluilmapiirin aikaansaamisessa ja tukemisessa. Hän on omalla toiminnallaan edistänyt kouluyhteisön positiivista ja rakentavaa ilmapiiriä ja osoittanut ymmärtämystä toisten erilaisia näkökulmia kohtaan... 20 Rehtorin allekirjoitus