Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018



Samankaltaiset tiedostot
Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Ilomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Outokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO

OPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

MAAKUNTA- KORKEAKOULU

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Outokumpu Polvijärvi Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Kuopion työpaikat 2017

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Kuopion työpaikat 2016

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 4/2013

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

KUOPION TYÖPAIKAT

Työpaikat ja työlliset 2014

Toimintaympäristön muutokset

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2013

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

Talousraportti 10/ Väestö

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2012

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Työpaikka- ja. Päivitetty

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Transkriptio:

Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018

Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA... 4 3.1. Väestö... 4 3.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne... 5 3.3. Koulutustaso Ilomantsissa vuonna 2012... 6 4. KOULUTUSTOIMINTA... 6 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU ILOMANTSISSA... 7 5.1. Maakuntakorkeakoulun toimintasuunnitelma 2015... 8 6. OHJAUS JA NEUVONTA 8 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA... 8 2

1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on vastata korkeakoulujen osaamisella Pohjois-Karjalan väljästi asuttujen alueiden asukkaiden, elinkeinoelämän sekä julkisen että kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Maakuntakorkeakoululla on kolme tehtävää: aikuiskoulutus, aikuisopiskelijan neuvonta ja ohjaus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKIpalvelut). 3 Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi laaditaan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma. Maakuntakorkeakoulun tehtävänä on välittää suunnitelmiin kootut koulutus- ja kehittämistarpeet koulutus- ja kehittämistoimijoille sekä etsiä yhteistyössä joustavia tapoja vastata näihin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Innovaatiopalvelujen tavoitteena on tukea alueella syntyvien käytäntölähtöisten innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Kareliaammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus sekä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu toimii osana Karelia-ammattikorkeakoulua. Toimintaa koordinoi ja kehittää maakuntakorkeakoulukoordinaattori.

2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN 2.1. Seudulliset ohjausryhmät Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-Polvijärvi), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Seudullisten ohjausryhmien tehtävänä on toimia seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen vuorovaikutusfoorumina sekä koota ja päivittää seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. 4 2.2. Ilomantsin työryhmä ja yhteyshenkilö Työryhmä toimii seudullisen ohjausryhmätyöskentelyn tukena mm. vastaamalla Ilomantsin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelman vuosittaisesta päivittämisestä. Liitteessä 1 on työryhmän kokoonpano. Ilomantsissa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun yhdyshenkilönä toimii kunnan sivistysjohtaja Marjut Ahokas. 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Ilomantsin kunta kuuluu Joensuun seutukuntaan. Luonteenomaista Ilomantsille on hyvä palveluvarustus, vaikka sisäiset välimatkat ovat pitkiä. Itä-Suomen kunnille tyypillisenä piirteenä on väestön ikääntyminen. Tavoitteena on turvata laadukkaat ja riittävät peruspalvelut sekä viihtyisä asuin- ja elinympäristö. Elinkeinotoiminta rakentuu luontaisille vahvuuksille. Luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuva yrittäjyyden kehittäminen on painopisteenä. 1 3.1. Väestö Väestörekisterikeskuksen mukaan Ilomantsin kunnan asukasluku on 5490 tammikuussa 2015. 2. Väestön ikärakenne on siirtymässä jatkuvasti iäkkäämpiin ihmisiin. Taulukossa 1 on esitetty kunnan väestöennuste vuoteen 2040 saakka. 1 Ilomantsin kunnan verkkosivut. Ilomantsin kunnan visio ja strategiat. http://www.ilomantsi.fi/dman/document.phx/~kunta-ilomantsi/visio/kunta+2010?folderid=%7ekuntailomantsi%2fvisio&cmd=download. 9.3.2015 2 Väestörekisterikeskus. http://vrk.fi/default.aspx?docid=8726&site=3&id=0 25.2.2015

Taulukko 1. Ilomantsin väestöennuste vuosille 2015 2040. (Tilastokeskus, väestöennuste 2012). 3 Toteutunut Trendiennuste 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Ilomantsi 5 834 5 512 5 231 5 022 4 846 4 685 4 533 Joensuun seutu 123 486 124 976 126 265 127 285 127 965 128 102 127 728 Pohjois-Karjala 165 906 165 084 164 318 163 814 163 265 162 268 160 807 5 3.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne Ilomantsin työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 100 prosenttia (2012) 4. Ilomantsin työttömyysaste oli 18,4 % tammikuun 2015 lopussa. Joensuun seutukunnalla oli työttömänä tammikuun lopussa 9509 henkilöä, mikä on 6,3 % enemmän kuin vuosi sitten. Seutukunnan työvoimasta oli työttömänä 16,7 %. 5 Kunnan yritysrakenne on pienyritysvaltainen. Ilomantsissa suurin yksittäinen toimiala vuonna 2010 oli terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat maa-, metsä- ja kalatalous, tukku- ja vähittäiskauppa, julkinen hallinto ja teollisuus 6. Teollisia työpaikkoja Ilomantsissa oli 307 vuoden 2013 lopussa. Suurimmat työllistäjät teollisuustyöpaikkojen osalta ovat kaivostoiminta ja louhinta (110), metallien ja metallituotteiden valmistus (109); puu- ja paperituotteiden valmistus (42) ja elintarviketeollisuus (18). 7 Ilomantsin kunnan elinkeinopoliittinen tavoite on, että kunta toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun seutukunnan kanssa ja muodostaa yhtenäisen toisiinsa verkottuneen yritystoimintakentän. Elinkeinotoiminnan keskeisiksi toimialoiksi on kirjattu kivi- ja kaivannaistoiminta, bioenergia, metalli, matkailu sekä hoiva- ja hemmottelupalvelut. 8 JOSEK Oy koordinoi seudullista elinkeinon kehittämistyötä Joensuun seudulla. Kehittämisyhtiön toiminnan perustana on elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä seudun kilpailukyvyn kehittäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen. JOSEK Oy:llä on toimipiste Ilomantsissa, jossa käytännön yritysneuvonnasta vastaa yritysneuvoja. Muita keskeisiä yhteistyötahoja elinkeinopalvelujen tarjoamisessa ovat Pohjois-Karjalan ELY- 3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. http://www.pohjois-karjala.fi/resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx 26.2.2014 4 http://www.tilastokeskus.fi/tup/seutunet/josek_tyomarkkinat.html 25.2.2015 5 Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/2015. http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/113465/ty%c3%b6llisyyskatsaus+tammikuu+2015/629e088f-7984-4f77-bd42-68b8e38d4d6a 25.2.2015 6 http://www.tilastokeskus.fi/tup/seutunet/josek_tyomarkkinat.html Elinkeinorakenne. Työpaikat päätoimialaoittain. Ilomantsi. 25.2.2015 7 Teollisuustyöpaikat toimialoittain ja kunnittain vuoden 2013 lopussa (TOL-2002). http://pohjois-karjala.fi/tilastot 25.2.2015 8 Ilomantsin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma 8.2.2010

keskus, Finnvera oyj, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry, ProAgria Pohjois-Karjala ry, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Ilomantsin Yrittäjät ry ja Tekes Oy. 9 3.3. Koulutustaso Ilomantsissa vuonna 2013 Ilomantsissa on koko maan ja Joensuun ydinseudun lukuja alhaisempi koulutustaso. Taulukosta 3 ilmenee, että tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on Ilomantsissa (58 %) huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa (74,3 %). Joensuussa tutkinnon suorittaneiden osuus on suurempi kaikilla koulutusasteilla. Korkea-asteen tutkintoja suorittaneiden määrä on Ilomantsissa (14,3 %) huomattavasti pienempi kuin Joensuussa (29,2 %). Koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 28,7 % vuonna 2013 10. 6 Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan vuonna 2013. 11 Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Osuus Osuus Osuus 15 15 Yhteensä Yhteensä 15 vuotta Yhteensä vuotta vuotta täyttän. täyttän. täyttän. Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste henkeä % henkeä % henkeä % henkeä henkeä henkeä henkeä Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Pohjois- Karjala 96348 69 63800 45,3 33548 23,8 12671 11969 7882 1026 Joensuu 47286 74,3 724 45,1 18562 29,2 6060 6730 4990 782 Ilomantsi 2922 58 2204 43,8 718 14,3 340 240 126 12 4. KOULUTUSTOIMINTA Ilomantsin lukio tarjoaa perusasteen jälkeistä koulutusta. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Ilomantsin kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön opintoja sekä näyttämötaiteen perusopetusta ja Pielisen Karjalan musiikkiopisto musiikin perusopetusta. Ilomantsin lukiossa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa koulutusten järjestämisessä muun muassa opiskelumatkojen lyhentämiseksi. Korkeakoulupalveluja Ilomantsissa tarjoaa Itä-Suomen yliopiston erillislaitoksena toimiva Mekrijärven tutkimusasema. Tutkimusasema tarjoaa tiloja ja välineitä metsätieteiden ja 9 Ilomantsin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma.8.2.2010 10 http://pohjois-karjala.fi/tilastot-koulutus 9.3.2015 11 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 10.12.2013. http://www.pohjoiskarjala.fi/resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx 25.2.2014

biologian kenttäopetukseen, sekä tukipalveluja kokeelliseen kenttätutkimukseen. Tutkimusasema vastaa myös yliopiston metsätilojen sekä Museoviraston omistaman Sissolan tilan hoidosta. Pohjois-Karjalassa toimii kolme korkea-asteen tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavaa organisaatioita: Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus (toiminta siirtyy Kuopioon vuoden 2015 loppuun mennessä), Itä-Suomen yliopisto ja Kareliaammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta on saavutettavissa muun muassa monimuoto- ja verkko-opintoina. Käytettävissä on myös Kareliaammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston tarjonta. Lisäksi korkeakoulut järjestävät täydennys- ja henkilöstökoulutusta. Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä koulutustoimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää. 7 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU ILOMANTSISSA Ilomantsin kunnan tulevaisuuden osaamisen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää, että luodaan yhteistyötä eri koulutustoimijoiden välille. Verkostomaisella yhteistyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella rakennetaan keskinäistä luottamusta toimijoiden välille. Osaamista ja resursseja tulee jakaa ja hyödyntää yhteisesti. Maakuntakorkeakoulu on toiminut aktiivisesti vuodesta 2010 alkaen Ilomantsissa. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmien laatimisen yhteydessä sekä muutenkin koko maakuntakorkeakoulun toiminnan aikana on jatkuvasti kerätty tietoa sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin että yksittäisten aikuisopiskelijoiden koulutustarpeista. Ilomantsin yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi tehtiin koulutustarvekysely vuonna 2011. Maakuntakorkeakoulun kautta aloitettiin syksyllä 2010 kunnan esimiestehtävissä oleville henkilöille esimiesvalmennus (10 op). Koulutus jatkui myös vuonna 2011. Keväällä 2012 aloitetaan kehityskeskusteluihin liittyvä koulutus. Ilomantsin kansalaisopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä järjestettiin kielikoulutus vuonna 2010. Ilomantsissa on järjestetty opiskelija-yrittäjä-ilomantsi kunta - tapaamisia vuosina 2011 ja 2012. Työhyvinvoinnin iltapäivä pidettiin vuonna 2010. Vuonna 2012 järjestettiin Ilomantsin kunnan henkilöstölle kehityskeskustelukoulutus sekä aloitettiin Ilomantsin kansalaisopiston kanssa yhteistyönä Yrittäjän työkalupakki -koulutus. Ilomantsin yrittäjille esiteltiin maakuntakorkeakoulua yrittäjäillassa. Opiskelumahdollisuuksista ja monimuoto-opinnoista tiedotettiin osallistumalla Täysin kuutamolla -tapahtumaan. Tiedottamisessa hyödynnettiin Ilomantsin tiedotuslehteä.

Vuonna 2013 jatkettiin Ilomantsin kansalaisopiston kanssayhteistyötä Yrittäjän työkalupakki - koulutukseen liittyen sekä avoimen yliopisto-opetuksen osalta Ravitsemustieteen perusopinnot -opintojaksoilla. Avoimista korkeakouluopintoihin liittyvä neuvontatilaisuus järjestettiin Ilomantsin kansalaisopiston kevätnäyttelyn yhteydessä. Opiskelijatöiden mahdollisuudesta tiedotettiin Ilomantsin kunnan järjestämässä yrittäjäillassa. Vuonna 2014 opiskelumahdollisuuksia esiteltiin Karhu mielessä festivaalin yhteydessä, tiedottamisessa hyödynnettiin Ilomantsin tiedotuslehteä sekä jatkettiin yhteistyötä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa. 8 5.1. Maakuntakorkeakoulun toimintasuunnitelma 2015 2015 - Avoimia korkeakouluopintoja ja muita opiskelumahdollisuuksia sekä JOSEKin palveluja esitellään Karhu mielessä -festivaalin yhteydessä elokuussa. - Tiedottamisessa hyödynnetään Ilomantsin tiedotuslehteä. - Yrittäjille esitellään tarpeen mukaan opiskelijatöiden tuomia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämisessä. - Järjestetään ja osallistutaan tarvittaessa valokuituun liittyviin info- ja koulutustilaisuuksiin esim. valokuidun hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. - Ilomantsin kunta jatkaa henkilöstökoulutuksen järjestämiseksi yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston projektitoiminnan. Lisäksi on suunnitteilla työyhteisökoulutuksia. 6. OHJAUS JA NEUVONTA Koulutustarjonta on laajaa ja sirpalemaista, jolloin myös tieto mahdollisuuksista on hajallaan eri lähteissä. Aikuisopiskelijoiden neuvonnassa yhteistyön merkitys korostuu. TE-toimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa ja ohjauksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään järjestämällä erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi Joensuussa olevan AIVO (Aikuiskoulutuksen voima) -palvelupisteen kanssa. Ilomantsissa koulutuksissa tarvittavaa ohjausta voidaan toteuttaa Ilomantsin kansalaisopiston kautta. Erityisesti tutkintotavoitteisten opintojen osalta keskeistä on, että lähiohjausta on saatavissa myös kotipaikkakunnalla. 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) pyritään vastaamaan liiketoimintaan liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla pystytään paremmin vahvistamaan paikallista yrityskantaa tulevaisuuden haasteiden varalle.

TKI-toiminnan käytännön toteuttamistapoja ovat esimerkiksi opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä opintoihin liitettävät projektityöt. Innovaatiotoiminnan kehittäminen käytäntölähtöiseksi toiminnaksi on elinkeinoelämän näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Palvelutoiminnan osalta puolestaan esimerkiksi ikääntymiseen ja ikärakenteen muutoksiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon kaipaa tarkastelua innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. 9

Ilomantsi työryhmä LIITE 1 Yhteisö Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsin kunta Marjut Ahokas Markku Lappalainen marjut.ahokas@ilomantsi.fi markku.lappalainen@ilomantsi.fi 10 Ilomantsin kunta Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan kauppakamari Ilomantsin yrittäjät ry Itä-Suomen yliopisto/ Aducate JOSEK Oy Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Hannu Urjanheimo hannu.urjanheimo@ilomantsi.fi Kari Turunen kari.turunen@ilomantsi.fi Elvi Lemmetyinen tesveka@sci.fi Marja-Liisa Virtanen marjaliisa.virtanen@hoitokotiomena.fi Eeva Karttunen eeva.karttunen@uef.fi Tuomo Roivas tuomo.roivas@josek.fi Mervi Lätti mervi.latti@karelia.fi Anne Karhapää anne.karhapaa@uef.fi