TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

SASTAMALAN KAUPUNKI Hyvinvoinnin ydinprosessi TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2011

1. YLEISTÄ 1 1.1. Säännökset 1 1.2. Käsittely 2 1.2.1 Hakeminen 2 1.2.2. Hakemuksen käsittely 2 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta 3 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös 3 1.2.5. Hakemuksen uusiminen 3 1.2.6. Atk-kirjaukset 4 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus 4 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku 4 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) 5 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta 5 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 6 2.1. Perustoimeentulotuki 6 2.2. Täydentävä toimeentulotuki 6 2.3. Ehkäisevä toimeentulotuki 6 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 ) 7 3.1. Toistuvat tulot 7 3.2. Omaisuus ja varallisuus 9 3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat 9 4. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 10 4.1. Perusosa ToTuL 9 10 4.2. Perusosan alentaminen ToTuL 10 10 4.3. Asumismenot 11 4.3.1. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot 11 4.3.2. Lämmityskulut ja sähkölaskut 13 4.3.3. Omakotitalon hoitokulut 14 4.3.4. Asuntolainojen korot 14 4.3.5. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta 14 4.3.6. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot 15 4.3.7. Vuokravakuus 15 4.3.8. Vuokrarästit 16 4.4. Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) 16 4.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) 17 4.4.2. Terveydenhuollon maksukatto 17 4.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/ katkaisuhoito 18 4.4.4. Erityisravinto 18 4.4.5. Hammashoito ja hammasproteesit 18 4.4.6. Lääkkeet 18 4.4.7. Terveydenhuollon matkakulut 19 4.4.8. Silmälasit 19 4.5. Työmatkat 19 4.6. Päivähoito 20 4.7. Muut erityismenot 20 4.7.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut 21 4.7.2. Elatusapumaksut 21 4.7.3. Hautauskustannukset 21 4.7.4. Lähiomaisen hautajaiset 22

4.7.5. Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus 22 4.7.6. Lasten harrastemenot 22 4.7.7. Kodin hankinnat ja -perustamiskustannukset 23 4.7.8 Käyttövarat 23 4.7.9 Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit 23 4.7.10. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet 24 4.7.11. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut 24 4.7.12. Jäännösvero 24 4.7.13. Vapaa-ajan matkakustannukset 24 4.7.14. Muuttokustannukset 25 4.7.15. Opiskelukustannukset 25 4.7.16 Opintolainojen korot 25 4.7.17 Puhelin, digisovitin 26 4.7.18. Ulosmittaus, ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja Kelan perintä 26 4.7.19. Vaatetus 26 4.7.20. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut 27 5. PERINTÄ (TOTUL 19-23 ) 27 6. ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI 28 7. KOTONA ASUVAN 18-VUOTIAAN TOIMEENTULOTUKI 28 8. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI 29 8.1. Itsenäisesti asuvat yksinäiset opiskelijat 29 8.2. Perheelliset opiskelijat 30 8.3. Kotona asuvat opiskelijat 31 8.4. Muilla kuin opintoetuuksilla opiskelevat 31 9. ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI 31 9.1. Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta 31 10. VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT 31 11. YRITTÄJÄT 32 12. POSTE RESTANTE-ASUJAT 32 13. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 33 14. VÄLITYSTILI 33 15. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI 33 16. VELKANEUVONTA 33 17. VOIMASSAOLO JA LIITTEET 34

4 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/ 1412 Hallintolaki 6.6.2003/ 434 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812 Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, ToTuL 1, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen 1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin entiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Oikeus toimeentulotukeen on jokaisella, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. ToTuL 2. Hallintolaki 1.1.04 alkaen: Hallintomenettelyssä saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa, joka koskee alaikäisen henkilöä tai henkilökohtaista etua tai oikeutta. Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti, Hallintolaki 19. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä. Hallintolaki 42 Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianomaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianomaisen on muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämistä. Hallintolaki 31.

5 1.2. Käsittely 1.2.1 Hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa mm. sosiaalikeskuksesta ja kaupungin palvelupisteistä. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä on erillinen liiteluettelo ja esite toimeentulotuesta ja sen myöntämisestä. Lisäksi Sastamalan Internet-sivulta löytyy uuden asiakkaan toimeentulotukihakemus, jatkohakemuslomake, liiteluettelo ja esite. Uusille asiakkaille pyritään varaamaan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten. Uudet asiakkaat täyttävät laajemman toimeentulotukihakemuksen. Uudelleen toimeentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Jos hakijan asioinnissa on yli kuuden kuukauden katkos, pyydetään häntä täyttämään uuden asiakkaan hakemus, jolloin varallisuus ym. tiedot tulevat päivitetyksi. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja pyyntöön sisällytetään kahden viikon määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Selvityspyyntö:1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Päätöksenteko-oikeus asiassa on delegoitu aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöille. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle (ks.lisäksi Kuntaliiton asiaa koskevat ohjeet). Sastamalan kaupungin perusturvakeskuksella on tekninen yhteys Kansan-eläkelaitokseen (Soky-yhteys), jonka avulla Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa, mikäli asiakas ei ole toimittanut niistä tositetta. 1.2.2. Hakemuksen käsittely 1.1.2008 alkaen ToTuL 14a :n mukaan toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. äkillinen odottamaton lääketarve vakavan sairauden johdosta silloin kun kyseessä ei ole säännöllinen lääkitys, matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättä-

vä elämäntilanne. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön palveluohjaaja. Tilanteessa jossa kiireellistä toimeentulotukea hakee uusi asiakas, tulee asiassa toimittaa normaaliin tapaan hakemus asianmukaisine liitteineen. Kiireellinen toimeentulotukiasia käsitellään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja toimeentulotuen myöntämisperusteet sinällään ovat kiireellisessäkin asiassa samat kuin toimeentulotuessa yleensä. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja käsittelyaika lasketaan niiden saapumisajankohdasta. Sähköpostilla saapuneet hakemukset käsitellään samalla lailla kuin normaalilla postilla saapuneet kirjalliset hakemukset. Jos hakemus on epäselvä eikä sisällä asian käsittelyssä tarvittavia perustietoja, voidaan hakijalle lähettää lisäselvityspyyntönä perustiedot kokoava toimeentulotuen hakemuslomake täytettäväksi. Sähköpostilla saapuneet lisäselvitykset ja liitteet otetaan vastaan ja käsitellään kuten kirjepostilla saapuneet lisäselvitykset ja liitteet. Jos asiakas haluaa keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaalityönpalveluohjaajan kanssa, häntä opastetaan soittamaan puhelinaikana ja työntekijä varaa tarvittaessa ajan, jos puhelinneuvonta ei riitä. Mikäli hakemus kohdistuu seuraavaan kuukauteen ja se on jätetty seitsemän arkipäivää ennen kuukauden loppua, se tulee käsitellä ja panna käytäntöön tulevan kuukauden 1. arkipäivänä. 6 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut delegoinnit viranhaltijoiden päätösvallasta 9.3.2011 ( 25). Toimeentulotukipäätöksen tekee asiaa käsittelevä etuuskäsittelijä, sosiaalityönpalveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä lakia ja voimassa olevia soveltamisohjeita noudattaen. Soveltamisohjeet kirjataan yhteiseen asiakirjaan: (H:\Sastamala\Hyvinvointi\Aluesosiaalityö\Toimeentulotuki\ohjeet). Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä ja yleisistä toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista voidaan keskustella aikuissosiaalityön viikkopalaverissa. 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Tietoja ei anneta puhelimitse, koska puhelimitse ei ole mahdollista varmistaa sitä, että asiakkaan henkilöllisyydestä. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATK-ohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen.

7 1.2.5. Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä useamman kuukauden voimassa oleva päätös, mikäli vuokrasopimus ja asumistuki ovat voimassa sen ajan. Tällöin hakijan ja hänen perheenjäsentensä tulee esittää tositteet päätöksen voimassaoloajalta seuraavan hakemuksen yhteydessä. Yli yhden kuukauden voimassa olevaan päätökseen kirjataan asiakkaan velvollisuus ilmoittaa hänen tiedoissaan tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti. 1.2.6. Atk-kirjaukset Toimeentulotukihakemuksen (kirjallinen tai suullinen) käsittelijä kirjaa asian vireille järjestelmään. Käsittelijä huolehtii siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot sekä sosioekonominen asema ovat atk-järjestelmässä oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa 18-vuotispäivästä alkaen. Tieto työnhaun voimassaolosta kirjataan tulottoman henkilön osalta ProConsona ohjelman toimeentulotukiosioon hakemuksen käsittely lehdelle: merkitään tieto työttömänä olosta, työttömyyden alkamispäivämäärä ja lisätiedot-kenttään tieto siitä, mihin asti työnhaku on voimassa. 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana jota toimeentulotuki koskee. Seuraavan kuukauden toimeentulotukea ei makseta etukäteen. Maksupäiväksi voidaan valita päätöspäivää seuraava arkipäivä tai joku tulevista arkipäivistä tarpeen mukaan ja toimeentulotuki voidaan maksaa erissä. Toimeentulotuki voidaan maksaa kokonaan asiakkaalle tai maksaa sillä lasku. Jokaisesta maksutapahtumasta on kirjattava oma maksu ohjelmaan ja tiliöitävä se oikeasta menokohdasta. Laskun maksussa käytetään ensisijaisesti viitenumeroita. Jos ne puuttuvat, esim. vuokranmaksussa, merkitään kenen vuokra on kyseessä, maksukuukausi ja osoite. Rondo-ohjelman kautta maksettavat laskut (lähinnä alv:a sisältävät laskut) lähetetään SaTu Oy:lle. Sieltä laskut lähtevät sähköiseen kiertoon ja ne tulevat päätöksentekijälle tiliöitäväksi ja hyväksyttäväksi. Sen jälkeen SaTu Oy laittaa laskut maksuun. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan (esim. häätö tai sähkönkatkaisu uhkaisi), voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy. ToTuL 15. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen.

8 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (HaL 50 1 mom). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ). Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Sastamalan sosiaali- ja terveyslautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7.päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) Avoliitossa asuvien katsotaan muodostavan perheen. Avopuolison tuloilla katetaan koko perheen elantoa. Yhdessä asuvat sisarukset eivät ole perhe, vaan molemmille tehdään oma toimeentulotukilaskelma. Perusosa on kuitenkin toisen kanssa asuvan mukainen. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, keitä perheeseen kuuluu, eroavat, on asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä (ToTuL 17.2 ). Lapsen tulot huomioidaan vain hänen omien menojensa osalta (lähinnä perusosa ja asumismenot). 18 vuotta täyttäneelle vanhempansa luona asuvalle nuorelle tehdään oma päätös 18-vuotispäivästä alkaen. Alaikäiselle avoliitossa asuvalle ei voi tehdä yhteistä päätöstä avopuolison kanssa. (Ks. KHO 28.11.2001/ 2975.) 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (tosiasiallinen asunto ja koti). Tämä koskee myös asumispalveluissa toisella paikkakunnalla asuvien toimeentulotukea. Ensisijaisesti on tarkistettava asumispalvelun asiakaspalvelumaksu.

9 Asiakkaan tulee tarvittaessa kyetä todistamaan vakinainen oleskelunsa. Todisteena käy esim. sen henkilön allekirjoittama tosite/todiste, jonka luona vakituisesti oleskelee. Sillä ei ole merkitystä, missä kunnassa hakija on kirjoilla. Kiireellistä toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee hakemusta tehtäessä. Päättävä viranhaltija sopii maksuista hakijan kotikunnan kanssa. Eräpäivä-teoria: Menot huomioidaan siinä kunnassa, jossa ne erääntyvät maksettaviksi (vuokravakuus, muuttokustannukset, vanhan asunnon sähkölasku, uuden asunnon vuokra jne). Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa menot ovat syntyneet. KHO 18.12.2000/ 3248 KHO 5.12.2001/ 3032 KHO 11.7.2006/1767 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuki jaetaan: 1) perustoimeentulotukeen, 2) täydentävään toimeentulotukeen ja 3) ehkäisevään toimeentulotukeen. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi toimeentulotuen eri lajit maksetaan omilta tileiltään. Kunnan on pystyttävä kirjanpidossaan eriyttämään eri tukimuotojen menot. 2.1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista. Niitä ovat perusosan lisäksi muut perusmenot: asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 2.2. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomaksut muut kuin perustoimeentulotuessa hyväksyttävät asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Tällaisia menoja voivat olla esim. takuuvuokra, muutosta aiheutuvat kustannukset, kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeet ja lasten harrastukset. 2.3. Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään ToTuL 1 :n 2 momentissa ja 13 :ssä. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää: asumisen turvaamiseen häädön uhatessa ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä (ensisijaiset toimenpiteet tulee ensin kartoittaa ja niiden mahdollisuudet käyttää, kuten velkajärjestely, ei-välttämättömän omaisuuden realisointi jne) erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, esim. avio-/avoero, vakava sairastuminen, lähiomaisen kuolema aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esim. opiskelun tai työllistymisen edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä ehkäisevänä keinona Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä ja siitä päättävät sosiaalityöntekijä ja sosiaalityönpalveluohjaaja. 10 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) 3.1. Toistuvat tulot Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulla. KHO 30.11.1999/ 3854. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden viimeisen päivän tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, ulosmittaus, työpaikan henkilöstöruokailun maksut).

Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. ToTuL 11 :n 3 mom mukaan jätetään ansiotuloista huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Kyseinen käytäntö on voimassa vuoden 2014 loppuun. KHO:n päätös 3.4.2001/674: ulosmitattu tulo ei ole käytettävissä elantoon, joten sitä ei voida ottaa tulona huomioon. Jos tulo on maksettu asiakkaan tilille ja asiakas on vapaaehtoisella mak susuorituksella maksanut ulosottoon, on tulo ollut asiakkaan käytettävissä. Samalla tavalla menetellään Kelan etuuksien takaisinperinnän osalta. (Ks. tarkemmin luku 4.7.18 Ulosmittaus ja Kelan takaisinperintä.) Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa Soky-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 pv:n suuruisena) samassa kuussa. Sen kuukauden päätökseen, jolloin päiväraha on ollut maksussa kaksi kertaa, päiväraha otetaan tulona huomioon 21,5 päivän mukaan. Päätökseen kirjataan tieto siitä, että päiväraha otetaan tulona huomioon 21,5 päivän suuruisena. Päivärahan maksatuksen näkee joko hakijan tiliotteelta tai Kelan tiedoista. Sairauspäiväraha maksetaan 25 päivältä/kk. Jos henkilöllä ei ole ollut tuloja, sairauspäivärahaa voi saada vasta 55 yhtäjaksoisen sairauspäivän jälkeen. Jos asiakas hakee Kelasta asumistukea eikä hänellä ole muita tuloja kuin toimeentulotukea, Kela voi vaatia asiakasta esittämään selvityksen toimeentulostaan. Tositteena käy edellisen kuukauden toimeentulotukipäätös. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan Kelasta elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys voidaan huomioida enintään helmikuun loppuun saakka. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja -laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät 11

hänen huomioon otettavat menonsa. Alle 18-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien koululaisten lyhytaikaisten ja suhteellisen pienten kesäansioiden osalta käytetään harkintaa sen osalta, otetaanko niitä lainkaan tulona huomioon. Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, mikä on ollut yrityksen tulos ja minkä verran ja minä päivinä yrittäjä on tehnyt yksityisottoja edeltävän puolen vuoden aikana. Lisäksi yrittäjä täyttää yrittäjän tuloselvityslomakkeen, joka liitetään varsinaiseen hakemuslomakkeeseen. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. (Ks. myös luku 11 Yrittäjät.) Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 12 3.2. Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan realisoitavissa olevia toimeentulotukeen nähden. Huomioon otettavaa varallisuutta (varat, jotka ovat muutettavissa rahaksi) ovat esim. kesäasunto, arvopaperit, osakkeet ja arvokkaat kulkuvälineet. Varat otetaan huomioon silloin, kun ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa. Käytetään harkintaa tilapäisen toimeentulotuen tarpeen kyseessä ollessa. Realisoinnille annetaan määräaika ja jos toimeentulotuen tarve on tilapäistä, omaisuuden realisointia ei välttämättä edellytetä. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto. ToTuL 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella perusturvalautakunta voi hakea käräjäoikeudelta ulosottovelkojana pesäjaon, kun kyseessä on esim. kuolinpesän jakaminen. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta. 3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona.

Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (Kohtuullisuudesta ks. esim. KHO 28.2.2003/ 444). 13 4. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 4.1. Perusosa ToTuL 9 Perusosat määräytyvät ToTuL 9 :n mukaan. Yksilön perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Poste Restantessa-asuvalle ja asunnottomalle lasketaan yksin asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että henkilö oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL 7 :ssä ja niitä ei oteta huomioon erityismenoina. Sauna-, pesutupa- ja pesulamaksut sisältyvät perusosan hygieniamenoihin. Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta/ päivän perusosa (STM Opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11). 4.2. Perusosan alentaminen ToTuL 10

Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän laiminlyönnillään on aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota, perusosa voidaan alentaa enintään 20 %:lla. Alentaminen tehdään korkeintaan 2 kk kerrallaan ja se edellyttää perusteltua päätöstä ja sosiaalityön suunnitelmaa (mikäli mahdollista yhdessä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa ToTuL 10 ). Tilapäisissä työvoimapoliittisiin päätöksiin perustuvissa alle 2 kk:n kestoisissa työmarkkinatuen maksun katkeamisissa, esim. unohtuneen ilmoittautumisen vuoksi ei tehdä alennusta. 20 %:n alentaminen edellyttää: henkilö on kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai henkilö on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (koulutus, harjoittelu, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa/työvoimapoliittinen lausunto) tai henkilö on omalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota ( ei ole hakenut työtä tai harjoittelupaikkaa, ei ilmoittautunut työnhakijaksi, 3 kk:n työssäoloehto) Jos kieltäytyminen on toistuvaa, perusosaa voidaan alentaa yli 20 %:lla, enintään kuitenkin 40 %:lla. Vähennys voidaan tehdä, jos: kieltäytyminen/laiminlyönti on toistuvaa 14 on tehty 20 %:n alennus ja suunnitelma ja henkilö edelleen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei sellaista voida tarjota ja lisäksi kieltäytyy suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta 40 %:n alennusta voidaan jatkaa 2 kk:n jaksoissa niin kauan kunnes hakija noudattaa sovittua suunnitelmaa, jonka jälkeen perusosaa ei enää alenneta. Perusosan alentamista tulee harkita tarkoin, jotta se ei olisi asiakkaan tilanteeseen nähden kohtuutonta. Asiakkaan kanssa laaditaan aina suunnitelma. 4.3. Asumismenot Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija tosiasiallisesti asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto. Asumismenoiksi lasketaan: vuokra/ yhtiövastike lämmityskulut sähkölaskut (kohtuulliset) vesi- ja jätevesimaksut (kohtuulliset) jätehuoltokulut