MYÖHÄSTYMINEN MÄÄRÄASEMALLE SAAPUESSA KAUKOLIIKENNE

1 0 0 % 9 5 % 9 0 % 8 5 % 8 0 % 7 5 % 7 0 % 6 5 % 6 0 % 1/6 12.9.2007 VR:N VASTAUS LVM:N SELVITYSPYYNTÖÖN JUNALIIKENTEEN HÄIRIÖISTÄ 1. Yleistä junaliikenteen täsmällisyydestä Suomessa noudatetaan kansainvälistä tapaa tilastoitaessa junaliikenteen täsmällisyyttä. Kaukoliikenteessä juna katsotaan myöhästyneeksi, jos se saapuu määräasemalle yli viisi minuuttia myöhässä. Lähiliikenteessä myöhästymisraja on kolme minuuttia. Tavaraliikenteessä raja on 15 minuuttia. VR ajaa vuorokaudessa 310 kaukojunavuoroa, 889 lähijunavuoroa ja noin 450 tavarajunaa. VR on asettanut tavoitteeksi, että täsmällisyysprosentti kaukoliikenteessä on 90, lähiliikenteessä 97,5 ja tavaraliikenteessä 90. Useina vuosina nämä tavoitteet on saavutettu. Kansainvälisessä vertailussa VR:n junien täsmällisyysluvut ovat olleet huippuluokkaa. Tänä vuonna kaukojunien täsmällisyys on ollut 86,4 %. Viime vuonna vastaava luku oli 88,8 %. Lähiliikenteen täsmällisyys tänä vuonna on ollut 96,4 %. Viime vuonna se oli 97,1 %. Tavaraliikenteen täsmällisyys tänä vuonna on ollut 87 %. Viime vuonna se oli 86,2 %. 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % MYÖHÄSTYMINEN MÄÄRÄASEMALLE SAAPUESSA KAUKOLIIKENNE 4,2 % 8,6 % 87,2 % 3,4 % 8,0 % 88,6 % 1,7 % 7,0 % 91,2 % 4,4 % 9,4 % 86,3 % 2,9 % 6,9 % 90,2 % 1,9 % 5,1 % 93,0 % 2,3 % 5,5 % 92,1 % 1,8 % 4,5 % 93,7 % 4,3 % 8,9 % 86,8 % 5,8 % 10,5 % 83,7 % 6,4 % 11,0 % 82,6 % 2,7 % 7,0 % 90,2 % 5,1 % 12,2 % 82,7 % 9,7 % 14,3 % 76,0 % 2,4 % 6,6 % 91,0 % 2,3 % 5,3 % 92,4 % 2,4 % 8,1 % 89,5 % 4,4 % 11,3 % 84,3 % 2,7 % 9,5 % 87,8 % 4,5 % 8,5 % 87,0 % 16...min 6...15 min 0...5 min TAVOITE KUM.% 60 % 2006 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 2007 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

2/6 Vuoden 2007 kolmena kesäkuukautena junaliikenteen täsmällisyyttä pahasti heikentäneitä tapahtumia on ollut yhdeksän, joista elokuussa oli neljä toisistaan riippumatonta tapahtumaa. Näistä neljästä yksi aiheutui vesakkoleikkurin tuottamasta kaapelivauriosta, yksi kauko-ohjausjärjestelmän kaatumisesta ja kaksi ukkosen aiheuttamista vaurioista liikenteenohjausjärjestelmissä. (LIITE 1) 2. Myöhästymisten syyt Junaliikenteen täsmällisyyttä horjuttavat päätekijät ovat rautatieinfrastruktuurin viat, kalustoviat ja muusta liikenteestä aiheutuvat myöhästymiset. Niiden kaikkien painoarvo on ollut pitkään samansuuruinen eli kolmannes. Myöhästymiset, primäärisyyt kaukoliikenne 2006 (min) Muu 47 % Ratainfra 36 % Kalusto 17 % Myöhästymiset, primäärisyyt kaukoliikenne tammi-kesäkuu 2007 (min) Muu 48 % Ratainfra 30 % Kalusto 22 % Kuitenkin vuoden 2007 kesällä radan ja sen laitteiden vikojen osuus myöhästymisten aiheuttajana nousi pahimmillaan lähes 50 prosenttiin. Vastaavasti kalustosta aiheutuneiden häiriöiden osuus laski 20 prosenttiin.

3/6 Myöhästymiset, primäärisyyt kaukoliikenne heinäkuu 2007 (min) Muu 43 % Ratainfra 40 % Kalusto 17 % Myöhästymiset, primäärisyyt kaukoliikenne elokuu 2007 (min) Muu 37 % Ratainfra 49 % Kalusto 14 % Muusta liikenteestä aiheutuvilla häiriöillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kunnossa olevalla radalla ehjä juna jää myöhään muualla rataverkolla tapahtuneen rata- tai kalustorikon takia. Rautatieliikennettä hoidetaan 90-prosenttisesti yksiraiteisella rataverkolla, jolla kohtaamisten ja ohitusten järjestäminen poikkeustilanteissa on erittäin haastavaa. 3. Rataverkosta johtuvat ongelmat Kesän yhdeksästä eniten häiriöitä aiheuttaneesta ongelmasta kahdeksan varmasti ja yksi mitä todennäköisimmin johtui rataverkon vioista. Ne olivat ajojohdon vaurio Ilmalassa ja Turengissa, ukkosvauriot rataosalla Kouvola Pieksämäki, rantaradalla ja rataosalla Kouvola Lappeenranta sekä edellä mainitut vesakkoleikkuritapahtuma ja liikenteenohjausjärjestelmän toimintahäiriöt. Talviaisissa sattuneen veturin kiskoilta putoamisen syytä Onnettomuustutkintakeskus selvittää. Huomionarvoista on, että junien automaattiseen kulunvalvontaan oleellisesti kuuluvat ratalaitteet aiheuttavat epäkuntoon mennessään välittömästi junan suurimman sallitun nopeuden alentamisen, koska turvallisuutta ei vaaranneta missään olosuhteissa.

4/6 Rataverkosta johtuvien ongelmien vähentämiseksi VR ja Ratahallintokeskus (RHK) analysoivat turvalaite-, tiedonsiirto- ja sähköratalaiteviat. Korjaavat toimenpiteet suunnitellaan yhteistyönä. Niitä ovat esimerkiksi varajärjestelmien, tietoliikenneyhteyksien ja kaukovalvonnan parantaminen. Jotta rataverkon vioista johtuvia myöhästymisiä pystytään vähentämään, laitteiden ja järjestelmien uudistamiseen ja kunnossapitoon tarvitaan 50 60 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin nyt on käytettävissä. Summasta suurin osa tarvitaan yli-ikäisen radan ja teknisten järjestelmien korvausinvestointeihin niiden uudistamiseksi tämän päivän vaatimukset täyttäviksi. osa rahoituksesta, 5-10 miljoonaa euroa vuodessa, tarvitaan kunnossapidon erillistöihin systemaattiseen heikkojen osajärjestelmien parantamiseen ja varajärjestelmien rakentamiseen. 4. Kalustosta johtuvat ongelmat Kolmasosa myöhästymisistä aiheutuu kalustovioista. Ne ovat yksittäisiä ja erillisiä. Muunkin liikenteen täsmällisyyteen vaikuttaneiden Pendolino-ongelmien ratkaisemiseksi intensiivistä työtä on tehty pitkään. yhdessä junien toimittajan kanssa. Kevään ja kesän 2007 jokainen Pendolino-juna on ollut tehohuollossa. Täsmällisyyden parantamiseksi junien yhteen kytkemisestä Tampereella on toistaiseksi luovuttu. Vähäisiä myöhästymisiä on kirjattu mm. siksi, että kalustossa olevat automaattisen kulunvalvonnan laitteet ovat menneet epäkuntoon, mistä seuraa välitön suurimman sallitun nopeuden alentaminen. VR:n vallassa olevia täsmällisyyttä parantavia toimia on toteutettu tehostetusti vuoden 2006 lopulta. Esimerkiksi kaikkien junien täsmällisyyttä seurataan ja analysoidaan erityisissä laatukokouksissa tarkasti, jotta korjaavat toimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Kaluston kunnossapidon tehostamiseksi Helsingin varikolla koulutusta on tehostettu ja uutta henkilöstöä palkattu. Kaluston kunnossapito tehostuu, kun Helsingin varikolle valmistuu uusi junien huoltohalli. Se saadaan käyttöön vuonna 2008. 5. Muusta liikenteestä johtuvat ongelmat Rautatieliikenteen järjestelmä on verkosto, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myöhästymisiä aiheuttaneiden heijastusvaikutusten määrä on kasvanut, sillä vuoden 2006 syyskuussa junatarjontaa lisättiin viisi prosenttia ja tämän vuoden elokuussa kaksi prosenttia junakilometreinä mitattuna. VR on laatinut myöhässä olevien junien odottamisesta junakohtaisen ohjeistuksen, jonka mukaan pyritään toimimaan niin, että myöhässä olevan junan vaikutukset muuhun junaliikenteeseen olisivat mahdollisimman vähäiset.

5/6 Rataosilla Helsinki Oulu ja Oulu Iisalmi lisätään aikatauluihin ns. pelivaraa 9.12.2007 alkaen. Junahenkilöstölle painotetaan pysähdysaikojen tarkan noudattamisen merkitystä. Ratakapasiteetiltaan kriittisiä alueita ovat pääkaupunkiseutu ja monet yksiraiteiset rataosat. Kapasiteettia on lisättävä rataosilla Helsinki Tampere, Seinäjoki Oulu ja Kontiomäki Oulu sekä Helsingin matkustajaratapihalla. 6. Matkustajainformaatio 7. Yhteenveto RHK:lla on kokonaisvastuu liikenteenohjauksesta ja matkustajainformaatiosta asemilla. Käytännön työn tekee VR. Helsingin Linnunlaulussa sijaitseva liikenteenohjauskeskus hoitaa Etelä- Suomen alueella matkustajainformaation noin 60 asemalla. Muilla alueilla matkustajille tiedottavat liikenteenohjaajat oman työnsä ohessa. Informaatiojärjestelmät on hankittu eri aikoihin, joten ne poikkeavat toisistaan laajuudeltaan ja käyttöominaisuuksiltaan. Yhden liikenteenohjauskeskuksen alueella voi olla neljä käyttötavaltaan ja ominaisuuksiltaan erilaista järjestelmää. Matkustajainformaatiota arvostellaan hitaudesta ja vajaasta tietosisällöstä. Edellä kuvattu laitekannan kirjavuus on pääsyy hitauteen. Tietosisällön puutteet johtuvat siitä, että liikenteenohjaaja itsekään ei aina välittömästi ole selvillä ongelmien purkamisjärjestyksestä ja siitä, että jokaisen asiakkaan tiedontarpeet ovat yksilölliset. Matkustajainformaation parantamiseksi RHK on päättänyt uudistaa ja yhdenmukaistaa laitteistoja vuosina 2008 2009. Kun hanke on valmis, järjestelmän piirissä on 180 asemaa. Kun Helsingin liikenteenohjauskeskus siirtyy Linnunlaulusta Itä-Pasilaan uuteen ohjauskeskukseen, sinne perustetaan erillinen infokeskus, josta alkuvaiheessa hoidetaan Etelä-Suomen asemien matkustajainformaatio. Keskus aloittaa toimintansa syksyllä 2008. Myöhemmin toiminta laajenee niin, että palvelu kattaa koko maan. VR muuttaa Internet-tiedotuksensa ympärivuorokautiseksi. Vielä nyt se toimii klo 6-22. Junaliikenteen täsmällisyys on heikentynyt. Suuntaus on käännettävissä määrätietoisella työllä ja riittävällä panostuksella. VR toimii aikataulujen suunnittelun, kalustokiertojen ja henkilöstön osaamisen parantamiseksi. Lisäksi voimia suunnataan kaluston korjaamiseen ja matkustajainformaation tehostamiseen.

6/6 RHK:n tulee varmistaa, että rautatieinfrastruktuurin ylläpitoon ja parantamiseen saadaan 50 60 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin nyt. Myös ratakapasiteettia pitää saada lisää. LIITTEET 1. Vuoden 2007 kesä-, heinä- ja elokuun suurimmat junaliikennehäiriöt 2. Toimenpidesuunnitelma rautatieinfrastruktuurilähtöisten myöhästymisten vähentämiseksi 3. Toimenpidesuunnitelma kalustolähtöisten myöhästymisten vähentämiseksi 4. Matkustajainformaatio asemilla ja liikenteenohjauksen rooli tiedotuksessa

LIITE 1 1/1 Vuoden 2007 kesä-, heinä- ja elokuun suurimmat junaliikennehäiriöt Päivä Tapahtuma Ilmiö Syy Vaikutukset 4.6. Ajojohtovaurio Infra Inhimillinen Kaukoliikenteen Ilmalassa erehdys myöhästymisiä 4.6. Ajojohtovaurio Infra Rakennevika Liikenne poikki Turengissa Ri-Hl 4 tuntia 19.6. Linkkivika Infra Ukkonen Liikenne poikki tiedonsiirrossa Kv-Pm 2 tuntia 15.7. Veturi kiskoilta Infra? OTK tutkii Liikenne poikki Talviaisissa Tpe-Jäs 2 tuntia 19.7. Tietoliikennevika Infra Liikenne poikki Etelä-Suomessa Hki-Tku 1 tunti 17.8. Kaapelivaurio liik.- Infra Vesakkoleikkuri Liikenne poikki ohj.järjestelmässä Hki-Lh, Ri-Lh, Mlä-Lh useita tunteja 21.8. Et.-Suomen kauko- Infra Tietoliikenne- Liikenne poikki ohjaus kaatui vika Hki-Ri, Hki-Tku, Hki-Vks 50 min. 22.8. Häiriöitä liikenteen- Infra Ukkonen Myöhästymisiä ohjauslaitteissa pitkin päivää Et.-Suomessa Kkn-Kr, Hnk-Kr, Hki-Tku 24.8. Häiriöitä liikenteen- Infra Ukkonen Myöhästymisiä ohjauslaitteissa eri pitkin päivää puolella Suomea Kkn-Kr, Kv-Pm, Kv-Lr

LIITE 2 1/1 Toimenpidesuunnitelma rautatieinfrastruktuurilähtöisten myöhästymisten vähentämiseksi Asia Toimenpide Vastuutaho Valmis Liikenteenohjauksen toiminnan varmistaminen Laaditaan keskuslaitteiden varmistamisstrategia RHK ja VR 12/2007 Toteutetaan laadittu strategia RHK 12/2010 RHK, Corenet ja Tarkastetaan tietoliikenneyhteyksien varmentamisstrategia VR 3/2008 Toteutetaan laadittu strategia RHK 12/2010 Huonojen turvalaitekaapeleiden systemaattinen uusinta RHK 12/2010 Ulkolaitteiden ylijännitesuojauksen parantaminen RHK 12/2010 Ohjauslaitteiden varajärjestelmien sännöllinen toimivuustarkastus RHK ja VR-Rata jatkuva Viankorjausvalmiuden kehittäminen, kertauskoulutus VR-Rata 12/2008 JKV- ja muiden turvalaitteiden vikatiheyden alentaminen Kunnossapidon analyysit VR-Rata 8/2008 Sähköistyksen käytettävyyden parantaminen Kunnossapidon analyysit VR-Rata 12/2008 Heikkojen kohtien systemaattinen uusinta, mm kannattimet RHK 12/2010 Kunnossapito-organisaation varallaolojärjestelmän laajentaminen RHK ja VR-Rata 2/2008 Talviongelmien hoito Vaihde(kieli)lämmitysten lisääminen RHK 12/2008 Lumityövalmiuden lisääminen RHK ja VR-Rata 11/2007

LIITE 3 1/2 Toimenpidesuunnitelma kalustolähtöisten myöhästymisten vähentämiseksi Toimenpide Asia Vastuutaho Valmis Tehostaa vetureiden kun- VR/RHK 10/2007 Vetureiden uuden hiekoituspaikan käyttöön otto nossapitoa Uuden kaukojunahallin käyttöön otto Helsingin varikolla. Toteutus meneillään. Uusien käyttövalmiushuoltoraiteiden käyttöön otto kaukojunien kunnossapidossa Ilmala 2020 rakentamisaikaisen liikennemallin suunnittelu ja toteutus Lähiliikennejunien käyttövalmiushuoltoraiteiden rakentaminen Helsingin varikon liikenteenohjausjärjestelmän uudistaminen Uuden kaluston osalta (Sm3 ja Sm4) osalta kunnossapitokapasiteettia on lisätty systemaattisesti. Syyskuussa tehdyllä päätöksellä tullaa ko. kunnossapitoon lisäämään 28 htv. Ammattitutkintokurssit VR/AEL yhteistyönä Sm3 ja Sm4 kalustolle n. 20+20 henkilöä. Kälviän tasoristeysvauriojuna 7005 saadaan liikenteeseen Sm3-junien liikennevarmuuteen vaikuttavien vikojen korjaaminen erillisellä kampanjalla Uuden kaluston osalta (Sm3 ja Sm4) jatketaan sovittujen muutostöiden mm. Sm3 junan keularakenteen parannuksen loppuun viemistä. kunnossapidon edellytyksiä merkittävästi Parantaa kaukojunien kunnossapitoa Mahdollistaa liikenteenhoidon rakentamisaikaisissa poikkeusolosuhteissa Parantaa lähiliikennejunien kunnossapitoa Tehostaa liikenteenhoitoa Helsingin varikolla kunnossapidon edellytyksiä. kunnossapidon edellytyksiä Parantaa Sm3- junien käyttövarmuutta luotettavuutta tai kunnossapidettävyyttä VR 1/2008 RHK 3/2008 VR/RHK 2007-2010 RHK 2008-2009 RHK 2007-2011 VR VR/AEL kunnossapidon edellytyksiä. 10/2007-2/2008 6/2005-6/2008 AF/VR 10/2007 VR/AF 2007 AF todennäköisesti jatkuu vuoden 2008 ajan

LIITE 3 2/2 AF:n toteuttama erillinen luotettavuusohjelma Sm3 yleisen luotettavuuden parantamiseen, ns. Reliability Growth Madifications. Helsingin ja Oulun kuoppasorvien modernisointi Sm3 kalustoon diagnostiikan etäpurun toteutus 18 junaan Sm2-junien saneeraaminen Kaluston kunnossapidon ohjauksen kehitys JKV-ohjelmiston uusiminen estää ympärilyönnin jälkeen turhan hätäjarrutuksen ja junan täydellisen pysähtymisen sekä estää lovien syntymisen pyöräkertoihin. Dv12-veturien saneeraus 68 kpl luotettavuutta tai kunnossapidettävyyttä kunnossapidon edellytyksiä. kunnossapidon edellytyksiä. Uuden kaluston osalta vaihtoosamateriaalin lisääminen riskejä pienentämään mm. pyöräkertoja, automaattikytkimiä, kallistusyksikköjä. Vaihto-osien saatavuuden ja luotettavuuden parantaminen, etsimällä vaihtoehtoisia tuotteita ja toimittajia. Epäluotettavan (laadultaan ja toimitusajoiltaan) toimittajan suorittaman vaihto-osakorjauksen siirtäminen VR:n tekemäksi Kunnossapitovarmuuden nostaminen Kunnossapitovarmuuden nostaminen Kunnossapitovarmuuden nostaminen Sm2-junien kunnon kohentaminen Suunnitelma Keskitetty ohjauspiste Parantaa kaluton käyttövarmuutta Dv12 veturin kunnon kohentaminen AF jatkuu vuoden 2008 ajan VR 2008-2009 VR 11/2007 VR 2007-2008 VR 2008 VR 2007-2008 VR 2004-2010 VR VR 2007 2008 1/2006-12/2007 VR 2005-2008

LIITE 4 1/2 MATKUSTAJAINFORMAATIO ASEMILLA JA JUNISSA JA LIIKENTEENOHJAUKSEN ROOLI TIEDOTETTAESSA 1. VASTUUT JA ROOLIT Ratahallintokeskuksella (RHK) on kokonaisvastuu liikenteenohjauksesta ja matkustajainformaatiosta asemilla koko rataverkolla. RHK vastaa myös liikenteenohjaus- ja matkustajainformaatiojärjestelmien laitehankinnoista ja kunnossapidosta. RHK ostaa varsinaisen liikenteenohjaustyön ja asemien matkustajainformaation hoidon VR Osakeyhtiöltä erillisellä palvelusopimuksella. Sen mukaisesti VR vastaa käytännön tasolla liikenteenohjauksesta ja asemien matkustajainformaatiosta. 2. MATKUSTAJAINFORMAATIO ASEMILLA Helsingin Linnunlaulussa sijaitseva liikenteenohjauskeskus hoitaa rataosien Helsinki- Riihimäki, Helsinki-Turku ja Huopalahti-Vantaankoski matkustajainformaation noin 60 asemalle. Ohjauskeskuksessa on pysyvä infovuoro (yksi henkilö klo 6-22). Tiedossa olevien suurtapahtumien tai ennakoitujen vaikeiden sääolosuhteiden ajaksi infovuoroa vahvistetaan lisähenkilöin. Muualla rataverkolla matkustajainformaation hoitavat liikenteenohjaajat oman työnsä ohessa. Matkustajainformaation laatua arvioitaessa on syytä panna merkille, että häiriötilanteessa kymmenillä asemilla ja kymmenissä junissa matkustajien tiedon tarve on välitön mutta hyvin yksilöllinen. Käytössä olevat matkustajainformaatiojärjestelmät Suomen rataverkolla on käytössä eri aikaan hankittuja matkustajainformaatiojärjestelmiä, jotka sekä laajuudeltaan että käyttöominaisuuksiltaan poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yhden liikenteenohjauskeskuksen alueella saattaa pahimmillaan olla 3-4 käyttötavaltaan ja ominaisuuksiltaan erilaista järjestelmää. Joillakin rataosilla jopa vierekkäisten asemien järjestelmät poikkeavat toisistaan. Etelä-Suomessa on vuonna 1996 käyttöön otettu liikenteenohjausjärjestelmästä tietonsa saava reaaliaikainen järjestelmä HELMI. Se toimii normaaliliikenteessä ja pienten poikkeuksien aikana tyydyttävästi. Suurien liikennehäiriöiden aikana järjestelmän käyttö on lähes mahdotonta, koska sen päivittäminen on kankeaa. Tämän takia järjestelmä ajetaan yleensä alas, ja informaatio annetaan pääsääntöisesti pelkästään kuulutuksin. Suuremmilla asemilla on käytössä näyttötauluin ja automaattikuulutuksin varustettu matkakeskusjärjestelmä MAKE, jota käyttävät kyseistä liikennepaikkaa ohjaavat

LIITE 4 2/2 liikenteenohjaajat. Järjestelmä ei ole sidoksissa liikenteenohjausjärjestelmiin eikä se näin ollen saa reaaliaikaista tietoa junien kulusta. Tähän järjestelmään liikenteenohjaajat joutuvat tapauskohtaisesti päivittämään muutokset junien kulusta. Osa asemista on varustettu SAD-automaattikuulutusjärjestelmällä, joka toimii aikataulupohjaisesti. Tähänkin järjestelmään liikenteenohjaajat joutuvat tapauskohtaisesti päivittämään muutokset junien kulusta. Järjestelmään ei kuulu näyttötauluja. Pienempiä asemia on varustettu pelkästään poikkeuskuulutusmahdollisuuden sallivalla Telepage- tai Dynacon-järjestelmällä. Näissä tapauksissa liikenteenohjaaja soittaa puhelimella aseman kuulutusjärjestelmään ja antaa tarvittavan kuulutuksen. Järjestelmän käyttö on aikaa vievää, ja pelkästään yhden aseman yhden kuulutuksen antamiseen saattaa kulua useita minuutteja. Laitekannan kirjavuuden vähentämiseksi RHK on päättänyt hankkeesta, jolla laitteistoja yhdenmukaistetaan siten, että tulevaisuudessa uuden järjestelmän piiriin kuuluu yli 180 rautatieasemaa. Järjestelmä otetaan käyttöön vuosina 2008-2009. 3. MATKUSTAJAINFORMAATION KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kuten edellä todetaan, RHK on tilannut uuden matkustajainformaatiojärjestelmän (MIKU), jolla korvataan nykyisin käytössä olevat laitteet. Helsingin liikenteenohjauskeskus siirtyy kauko-ohjausjärjestelmän uusimisen yhteydessä Linnunlaulusta Itä-Pasilaan varusteltavaan uuteen ohjauskeskukseen. Tässä yhteydessä samaan tilaan perustetaan infokeskus, josta alkuvaiheessa hoidetaan Etelä-Suomen asemien matkustajainformaatio. Saatavien kokemusten perusteella toiminta-aluetta laajennetaan asteittain siten, että lopulta koko rataverkon matkustajainformaatio hoidetaan keskitetysti. Matkustajainformaation tulevat jatkossa hoitamaan sitä varten valittavat ja koulutettavat henkilöt. Infokeskuksen arvioidaan aloittavan toimintansa vuoden 2008 syksyllä. 4. LIIKENTEENOHJAUKSEN TEHTÄVÄT TIEDOTETTAESSA Kun alueellinen liikenteenohjaus saa tiedon häiriöistä, tieto välitetään Helsinkiin valtakunnalliseen junaohjaukseen, joka käynnistää toimenpiteet sidosryhmien informoimiseksi - käyttämällä tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä - tekemällä tarvittavat hälytykset puhelimitse - päivittämällä junien kulun reaaliaikaisen seurantajärjestelmän - välittämällä häiriöviestin asiakkaita palvelevaan yhteyskeskukseen Riihimäelle - antamalla tarvittaessa ensimmäiset tiedot medialle - hälyttämällä tiedottajan palvelemaan mediaa 5. JUNAKUULUTUKSET Veturinkuljettaja kuuluttaa matkustajille ensisijaisesti junan kulkuun vaikuttavista ja matkan viivästymiseen johtavista häiriöistä. Junahenkilöstö voi tilanteen niin vaatiessa sopia myös toisenlaisesta työnjaosta. Junakuulutuksista on ohjeet veturinkuljettajan ja konduktöörin käsikirjoissa.