Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 1
Sisältö Johdanto/Summary 3 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 3 Määräaikaiset työsuhteet 4 Määräaikaisuuksia eniten julkisella sektorilla 4 Määräaikaisuuksia eniten palveluissa ja vähiten teollisuudessa 5 Joka kolmas määräaikaista työtä tekevä ei halua pysyvää työtä 6 Kaupassa ja ravintoloissa eniten työntekijöitä, jotka eivät halua pysyvää työtä 8 Määräaikaisen työn syyt erilaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla 9 Määräaikaisen työn syissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 10 Osa-aikaiset työsuhteet 11 Osa-aikatyötä eniten palveluissa ja vähiten teollisuudessa 11 Osa-aikatyön syynä lähes joka toisella opiskelu 12 Kokoaikatyön puute yleisin osa-aikatyön syy kaupassa ja ravintoloissa 12 Osa-aikatyön syyt erilaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla 14 Osa-aikatyötä tehdään yhä useammin opiskelun tai eläkkeellä olon takia 15 2 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Johdanto Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Vallitsevasta keskustelusta voisi saada käsityksen, että pätkätyöt ovat tällä hetkellä suomalaisen työelämän suurimpia ongelmia. Väitetään, että ns. epätyypilliset työsuhteet ovat voimakkaassa kasvussa, työntekijät työskentelevät niissä vastentahtoisesti ja työnantajat tarjoavat perusteetta pätkätöitä. Todellisuudessa kuva ei ole näin synkkä. Merkittävä osa työntekijöistä nimenomaan haluaa tehdä määräaikaista tai osa-aikaista työtä. Elinkeinoelämän keskusliitto on selvittänyt asiaa Tilastokeskukselta tilaamansa aineiston perusteella. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat työvoimatutkimuksen tuloksiin vuodelta 2006. Työvoimatutkimuksessa kysytään työssä olleilta, mistä syystä he ovat olleet määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Määräaikaisessa työsuhteessa yksityisellä sektorilla olleista vajaat 60 prosenttia tekee määräaikaista työtä, koska pysyvää työtä ei ole löytynyt. Joka kolmas ei halua pysyvään työsuhteeseen ja joka kymmenennellä määräaikaisuus johtuu työharjoittelusta tai koeajasta. Osa-aikaisuuden syynä on yleisimmin opiskelu tai koulunkäynti. Näin on asian laita lähes 40 prosentilla yksityisen sektorin osa-aikatyöntekijöistä. Myös eläkkeellä olo, lastenhoito tai terveydelliset syyt ovat usein syynä osa-aikatyöhön. Ainoastaan neljännes yksityisen sektorin palkansaajista tekee osa-aikatyötä sen takia, että kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Yrityksille osa- ja määräaikaisen työn sekä vuokratyön tarjoaminen on tärkeä keino sopeutua tuotteiden ja palveluiden kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Työntekijöille monimuotoiset työsuhteet tarjoavat mahdollisuuden ansaita työtuloja ja saada työkokemusta. Monimuotoisten työsuhteiden rajoittaminen jäykistäisi työmarkkinoita. Päinvastoin, kun yrityksillä on käytettävissään erilaisia vaihtoehtoja työn tarjoamiseksi ja työntekijöillä työn tekemiseksi, voidaan saada aikaan lisää työpaikkoja. Osa- ja määräaikaisten työsuhteiden sekä vuokratyön käyttö turvaavat osaltaan myös vakituisten työsuhteiden jatkamisen. Työn tekeminen on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Summary According to the current public debate in Finland, temporary and other atypical employment contracts are seen as a serious problem in the working life. In reality the situation is not bad at all. A considerable part of the employees is interested specifically in temporary or part-time work. In the private sector, 60 per cent of employees are working temporarily, because they have not found a permanent job. One in three does not want a permanent job and one in ten has an on-the-job training or a trial period. Studying is the most common reason for part-time working in the private sector. This is the main reason for 40 per cent of all part-time employees. Also, it is rather common to have a part-time job and part-time pension simultaneously. Only one of four has a part-time job, because there are no full-time jobs available. The figures in this report are based on the Labour Force Survey 2006 of Statistics Finland. The employees were asked about the reasons for their employment contracts. Confederation of Finnish Industries notes, that there is no need to restrict the use of versatile and diversified employment contracts in the labour market. On the contrary, there is a need for flexible employment and working time arrangements. They facilitate employees to find work and employers to create jobs and offer job opportunities. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 3
Määräaikaiset työsuhteet Määräaikaisuuksia eniten julkisella sektorilla Kaikista työsuhteista oli vuonna 2006 keskimäärin 16,4 prosenttia määräaikaisia. Julkisella sektorilla osuus oli 24 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13 prosenttia. Näin ollen määräaikaiset työsuhteet ovat julkisella sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisissä yrityksissä. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli kaikista palkansaajista 13,5 prosenttia. Osa-aikatyön osuus oli julkisella sektorilla runsaat 11 prosenttia ja yksityisellä sektorilla runsaat 14 prosenttia. Näin ollen osa-aikatyö on yksityisellä sektorilla jonkin verran yleisempää kuin julkisella sektorilla. Taulukko. Palkansaajien työsuhdemuotojen jakautuminen yksityisellä ja julkisella sektorilla vuonna 2006 Palkan- Lukumäärä, tuhatta henkilöä Prosenttia saajien Jatkuva työ Määräaikainen Jatkuva työ Määräaikainen luku- Koko- Osa- Koko- Osa- Koko- Osa- Koko- Osamäärä, aika aika aika aika aika aika aika aika tuhatta henkilöä Yksityinen sektori 1 472 1 124 156 134 58 76,4 10,6 9,1 3,9 Julkinen sektori 655 455 43 126 30 69,5 6,6 19,2 4,6 Kaikki palkansaajat 2 129 1 580 199 261 89 74,2 9,3 12,3 4,2 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2006. 4 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Määräaikaisuuksia eniten palveluissa ja vähiten teollisuudessa Määräaikaiset työsuhteet ovat yksityisellä sektorilla selvästi yleisempiä palvelualoilla kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vuonna 2006 määräaikaisia työsuhteita oli palvelualoilla keskimäärin 15 prosenttia, rakentamisessa 13 prosenttia ja teollisuudessa 9 prosenttia kaikista työsuhteista. Määräaikaisia työsuhteita oli eniten sosiaali- ja muissa palveluissa, missä niiden osuus on hieman alle 30 prosenttia. Muihin palveluihin on luettu muun muassa järjestötoiminta, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä pesulat ja kampaamot. Kuitenkin monissa palveluissa määräaikaiset työsuhteet ovat suhteellisen harvinaisia. Näin on muun muassa tukku- ja autokaupassa sekä finanssialalla. Eri toimialojen välisiä eroja määräaikaisten työsuhteiden käytössä selittävät suurelta osin kysynnässä tapahtuvat kausi- ja sesonkivaihtelut. Kun palveluiden kysyntä kausiluonteisesti kasvaa, on yritysten palkattava lisää työvoimaa määräajaksi kausihuippuja tasaamaan. Koska teollisuudessa ei esiinny yhtä voimakkaita ja säännöllisesti toistuvia kysyntävaihteluita kuin monissa palveluissa, ei myöskään määräaikaisten työsuhteiden tarve ole yhtä suuri. Poikkeuksena on elintarviketeollisuus, missä esimerkiksi virvoitusjuomien ja jäätelön kysynnän kasvu aiheuttaa lisärekrytointitarvetta kesäaikana. Rakentamisessa puolestaan rakennustyökohteiden ja työmaiden valmistumisen projektimaisuus lisää jossain määrin määräaikaisten työsuhteiden tarvetta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 5
Joka kolmas määräaikaista työtä tekevä ei halua pysyvää työtä Kaikista yksityisellä sektorilla määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2006 olleista kolmannes (33 prosenttia) halusi nimenomaan tehdä määräaikaista työtä eikä siis halunnut pysyvään työsuhteeseen. Tämä osuus oli jokseenkin sama niin teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palveluissakin. Tämän lisäksi kuudella prosentilla määräaikaisuuden syynä oli työharjoittelu ja kolmella prosentilla koeaika. Työharjoittelu liittyy opiskeluun, jossa edellytetään tietyn mittaista työskentelyä osana opintojen suorittamista. Työharjoittelu voi näin ollen olla ainoastaan määräaikaista, ei pysyvää. Samoin on koeajan laita. Koeajan pituus voi olla enintään neljä kuukautta, jonka päätyttyä tiedetään, jatkuuko työsuhde edelleen vai päättyykö se koeaikaan. Työharjoittelun ja koeajan osuus oli teollisuudessa ja rakentamisessa hieman suurempi kuin palveluissa. Hieman yli puolet eli 57 prosenttia määräaikaista työtä tehneistä palkansaajista olisi halunnut tehdä pysyvää työtä, mutta ei ollut sellaista löytänyt. Näin ollen lähes puolet eli 43 prosenttia määräaikaista työtä tehneistä joko ei halunnut pysyvää työtä tai teki määräaikaista työtä työharjoittelun tai koeajan takia. Tilastokeskus selvittää määräaikaisen ja osa-aikatyön syitä työntekijän kannalta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa, jonka perusteella laaditaan Suomen viralliset työllisyys- ja työttömyystilastot, selvitetään haastateltavien eli kansalaisten työssäkäyntiä ja myös syitä määräaikaiseen ja osa-aikatyöhön. Haastateltavalta kysytään, onko hän kokoaikatyössä vai osa-aikatyössä. Osa-aikatyötä tekevältä tiedustellaan lisäksi, miksi hän on osa-aikatyössä eikä kokoaikatyössä. Haastateltavan antama vastaus luokitellaan johonkin seuraavista vaihtoehdoista. Jos haastateltava ilmoittaa useita syitä, valitaan pääasiallinen syy. 1. Opiskelu tai koulunkäynti 2. Terveydelliset syyt 3. Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla 4. Hoitaa omia lapsia tai muuta omaista 5. Eläke tai osa-aikaeläke 6. Ei halunnut kokoaikatyötä 7. Muu syy Haastateltavalta kysytään, onko nykyinen työsuhde jatkuva (toistaiseksi voimassa oleva) vai määräaikainen tai tilapäinen. Määräaikaisessa työssä olevalta tiedustellaan lisäksi, miksi hän on määräaikaisessa työssä. Haastateltavan antama vastaus luokitellaan johonkin seuraavista vaihtoehdoista: 1. Työharjoittelu, joka liittyy koulutukseen, oppisopimus tms. 2. Henkilö ei ole saanut pysyvää työtä (vaikka olisi halunnut pysyvää työtä) 3. Henkilö ei ole halunnut pysyvää työtä 4. Koeaika, joka liittyy työsuhteeseen Elinkeinoelämän keskusliitto tilasi työvoimatutkimuksen aineistosta vuodelta 2006 yhteenvedon niistä palkansaajista, jotka olivat työsuhteessa yksityisellä sektorilla. Aineistossa käytettiin Tilastokeskuksessa valmiina ollutta toimialajaottelua. Työsuhteiden muodot Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa jaetaan palkansaajien erilaiset työsuhteet neljään eri luokkaan. Työsuhde voi olla sovittu joko jatkuvaksi eli toistaiseksi voimassa olevaksi tahi määräaikaiseksi. Työajan osalta työsuhde voi olla sovittu joko kokoaikaiseksi tai osaaikaiseksi. Työvoimatutkimuksessa palkansaaja itse määrittelee sen, onko hän mielestään tehnyt koko- vai osa-aikatyötä. Osa-aikatyölle ei tällöin määrätä täsmällistä tuntirajaa. Jatkuva kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Jatkuva osa-aikatyö Määräaikainen osa-aikatyö 6 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Myös vuokratyötä selvitetty Työntekijöiden omia käsityksiä vuokratyön tekemisen syistä ja vuokratyöstä saaduista kokemuksista selvitettiin keväällä 2007 tutkimuksessa, jonka Henkilöstöpalveluyritysten Liitto tilasi Promenade Research Oy:ltä. Tutkimukseen osallistui noin 3 000 työntekijää. Vuokratyöntekijöistä joka toisella vuokratyö oli päätyö ja runsas kolmannes teki vuokratyötä opiskelun ohessa. Reilu kaksi kolmasosaa työntekijöistä ei halunnut vakituista työsuhdetta henkilöstöpalveluyrityksessä. Yleisimpiä syitä vuokratyön tekemiselle olivat seuraavat (% vastaajista): Vuokratyössä tilaajayritys vuokraa henkilöstöpalveluyritykseltä työntekijän tai työntekijöitä. Työntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, mutta tekee työtä tilaajayrityksen työnjohto-oikeuden alaisena. Henkilöstöpalveluyritys maksaa työntekijän palkan. Tilaajayritykset käyttävät vuokratyövoimaa lähinnä sesonkiluonteiseen työhön ja tilapäiseen työvoiman tarpeeseen muun muassa sijaisuuksien takia. Vuokratyötä on helpompi saada kuin muuta työtä 45 % Voin valita itse työajan ja -paikan 32 % Haluan lisäansioita 27 % Haluan nähdä erilaisia työpaikkoja ja saada monipuolista työkokemusta 26 % Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 7
Kaupassa ja ravintoloissa eniten työntekijöitä, jotka eivät halua pysyvää työtä Määräaikaisessa työsuhteessa olleita, jotka eivät nimenomaan halunneet pysyvää työtä tai jotka olivat työharjoittelussa tai koeajalla, oli eniten tukku- ja vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Näiden osuus oli noin puolet kaikista määräaikaisessa työsuhteessa olleista. Ei ole halunnut pysyvää työtä -syyn osuus vaihteli eri aloilla 21 ja 43 prosentin välillä. Työharjoittelun ja koeajan yhteenlaskettu osuus puolestaan vaihteli 4 ja 15 prosentin välillä. Määräaikaisessa työsuhteessa olleita, jotka eivät olleet saaneet pysyvää työtä vaikka olisivat sitä halunneet, oli eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa. Näiden osuus oli 70 75 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa olleista. 8 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Määräaikaisen työn syyt erilaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla Määräaikaisten työsuhteiden syyt eroavat toisistaan varsin paljon yksityisellä ja julkisella sektorilla. Määräaikaisessa työsuhteessa olleita, jotka eivät olleet saaneet pysyvää työtä vaikka olisivat sitä halunneet, oli julkisen sektorin palkansaajista 78 prosenttia ja yksityisen sektorin palkansaajista 57 prosenttia. Vastaavasti yksityisen sektorin palkansaajista kolmannes (33 prosenttia) mutta julkisen sektorin palkansaajista vain 15 prosenttia ei halunnut pysyvää työtä. Määräaikaisen työn syiden erot yksityisellä ja julkisella sektorilla ovat pääosin kahdenlaisia. Toisaalta merkittävä osa palkansaajista etsii nimenomaan tilapäistä työtä, ja näitä tehtäviä yksityisen sektorin yritykset pystyvät hyvin tarjoamaan. Toisaalta julkisella sektorilla joudutaan käyttämään muun muassa sijaisuuksien takia paljon määräaikaisia työsuhteita. Jos määräaikaisuudet toistuvat samoilla henkilöillä, tulee niistä helposti eitoivottu työsuhteen muoto. Eri työsuhdemuodoissa on samat työehdot Työsopimuslain mukaan määräaikaisissa työsuhteissa on sovellettava samoja työehtoja kuin pysyvissä eli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle pitää lain mukaan olla perusteltu syy. Jos tällaista perustetta ei ole, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Vuokratyöntekijään sovelletaan käyttäjäyrityksen työehtosopimusta, ellei ole tehty nimenomaista vuokratyötä koskevaa työehtosopimusta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 9
Määräaikaisen työn syissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia Määräaikaisten työsuhteiden syyt ovat pysyneet melko samanlaisina viimeisten kymmenen vuoden aikana. Niiden määräaikaisessa työsuhteessa olleiden osuus, jotka eivät olleet saaneet pysyvää työtä vaikka olisivat sitä halunneet, hieman väheni 1990-luvun lopulla, mutta on sittemmin pysynyt jokseenkin ennallaan. Vastaavasti niiden työntekijöiden osuus, jotka eivät halunneet pysyvää työtä tai jotka olivat työharjoittelussa tai koeajalla, on hieman lisääntynyt. Määräaikaisten työsuhteiden syissä tapahtuneita muutoksia on tarkasteltu kaikilla palkansaajilla, erottamatta yksityisen ja julkisen sektorin työsuhteita. 10 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Osa-aikaiset työsuhteet Osa-aikatyötä eniten palveluissa ja vähiten teollisuudessa Osa-aikaiset työsuhteet ovat yksityisillä palvelualoilla selvästi yleisempiä kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vuonna 2006 osa-aikaisia työsuhteita oli palvelualoilla keskimäärin 21 prosenttia, rakentamisessa 5 prosenttia ja teollisuudessa 4 prosenttia kaikista työsuhteista. Osa-aikaisia työsuhteita oli eniten vähittäiskaupassa (38 prosenttia) ja hotelli- ja ravintola-alalla (34 prosent- tia). Osa-aikatyön yleisyys liittyy näillä aloilla asiakasvirtojen suuriin vaihteluihin etenkin eri viikonpäivinä ja eri vuorokaudenaikoina. Osa-aikatyö ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kaikilla palvelualoilla. Esimerkiksi tukkukaupassa ja finanssialalla osa-aikatyöntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä jää alle kymmeneen prosenttiin. Osa-aikatyö on erittäin harvinaista jokseenkin kaikilla teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 11
Osa-aikatyön syynä lähes joka toisella opiskelu Kaikista yksityisellä sektorilla osa-aikatyössä vuonna 2006 olleista valtaosalla (72 prosentilla) osa-aikaisuuden syynä oli opiskelu, eläkkeellä olo, lastenhoito tai jokin muu vastaava peruste. Nämä syyt olivat teollisuudessa ja rakentamisessa selvästi yleisempiä kuin palveluissa. Teollisuudessa niiden osuus oli 85 prosenttia ja palveluissa 70 prosenttia. Ainoastaan runsaalla neljänneksellä (28 prosentilla) osa-aikatyön syynä oli se, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Yleisin osa-aikatyön syy oli opiskelu tai koulunkäynti. Se oli syynä noin neljällä työntekijällä kymmenestä. Opiskelu oli osa-aikatyön syynä selvästi useammin palvelualoilla kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä olo oli puolestaan selvästi useammin osa-aikatyön syynä teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palveluissa. Kokoaikatyön puute yleisin osaaikatyön syy kaupassa ja ravintoloissa Vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla runsas kolmannes (37 38 prosenttia) osa-aikatyötä tehneistä ilmoitti osa-aikatyön syyksi sen, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Tämän syyn osuus oli näillä aloilla suurempi kuin muilla toimialoilla. Toisaalta vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintolaalalla oli edellistä ryhmää enemmän niitä, jotka tekivät osa-aikatyötä opiskelun tai koulunkäynnin takia. Tämä oli osa-aikatyön syynä lähes joka toisella (46 prosentilla) hotelli- ja ravintola-alan osa-aikatyöntekijällä. Vähittäiskaupan sekä hotelli- ja ravintola-alan työsuhteista voidaan työvoimatutkimuksen perusteella tehdä seuraavia mielenkiintoisia havaintoja: Määräaikaista työtä tehdään näillä aloilla jonkin verran enemmän kuin useimmilla muilla aloilla, eikä pysyvää työsuhdetta haluta yhtä usein kuin muilla aloilla. Osa-aikatyötä tehdään näillä aloilla huomattavasti enemmän kuin muilla aloilla, ja sitä tehdään jonkin verran yleisemmin sen takia, että kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Tulokset kuvastavat hyvin niitä haasteita, joita näillä toimialoilla on työsuhteiden ja työaikojen järjestämisessä. Näillä aloilla onkin työmarkkinaosapuolten kesken sovittu työaikajärjestelyistä, joilla pyritään tarjoamaan työntekijöille enemmän työtunteja ja lisäämään kokoaikatyön tarjontaa. 12 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Opiskelu tai koulunkäynti oli erittäin yleinen osaaikatyön syy useimmilla yksityisen sektorin toimialoilla. Yleisin se oli liike-elämän palveluissa ja liikenteessä. Eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä olo oli merkittävä osa-aikatyön syy useilla teollisuuden aloilla sekä rakentamisessa. Lasten tai omaisten hoito oli osa-aikatyön syynä joka viidennellä osa-aikatyöntekijällä yksityisissä terveyspalveluissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 13
Osa-aikatyön syyt erilaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla Osa-aikatyön syissä on merkittäviä eroja yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajilla. Yksityisellä sektorilla opiskelu ja koulunkäynti olivat selvästi yleisemmin osa-aikatyön syynä kuin julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla puolestaan eläke tai osa-aikaeläke sekä lastenhoito olivat selvästi yleisempiä osaaikatyön syitä kuin yksityisellä sektorilla. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla oli runsaalla neljänneksellä osa-aikatyön syynä se, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Samoin niiden osa-aikatyöntekijöiden osuus, jotka eivät halunneet kokoaikatyötä, oli jokseenkin sama sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Mitkä tekijät vaikuttavat erilaisten työsuhdemuotojen käyttöön yrityksen kannalta? Kuluttajat ja asiakkaat odottavat palveluita myös normaalityöajan ulkopuolella, esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. Kauppojen, virastojen ja muiden palveluiden aukioloajat ovat pidentyneet (puhutaan 24 tunnin yhteiskunnasta). Tuotteiden ja palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien ja kausivaihtelun mukaan. Asiakkaiden palveleminen ja yritysten välinen kilpailu edellyttää työpanoksen kohdentamista asiakasvirran ja kysynnän mukaan. Useita palveluja ei voi tuottaa varastoon, niitä käytetään ja kulutetaan tässä ja nyt. Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän työssäolo on lähtökohtaisesti määräaikaista. Työntekijöiden sairauspoissaolojen ajalle on usein tarvetta palkata sijaisia. Vaikeasti työllistettävien, esimerkiksi vammaisten, työllistämistä halutaan tukea. työntekijöiden kannalta? Työntekijän opiskelu tai koulunkäynti antaa mahdollisuuden vain osa-aikaiseen tai määräaikaiseen työhön. Lastenhoito, omaisten hoito tai muut työntekijän perheeseen tai elämäntilanteeseen liittyvät syyt antavat mahdollisuuden vain osa-aikaiseen tai määräaikaiseen työhön. Työntekijän eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä olo tahi terveydentila sallii vain osa-aikaisen työn. Nuorten ja opiskelijoiden työssäkäyntiä halutaan edistää mm. työelämään tutustumisen, työharjoittelun ja kesätöiden avulla, jolloin työsuhteet ovat lähtökohtaisesti määräaikaisia. Lainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat työntekijälle oikeuden moniin poissaoloihin, mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin, opintovapaisiin ja vuorotteluvapaisiin, jolloin niiden ajalle tarvitaan sijaisia. Työntekijällä on näiden vapaiden jälkeen oikeus palata työhön. Eläkelainsäädäntö antaa työntekijälle mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen, jolloin nimenomaan on tehtävä osa-aikatyötä. 14 Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Osa-aikatyötä tehdään yhä useammin opiskelun tai eläkkeellä olon takia Niiden työntekijöiden osuus, jotka tekevät osa-aikatyötä opiskelun, eläkkeellä olon tai lastenhoidon takia, on huomattavasti kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Osuus on kasvanut 1990-luvun lopun 58 prosentista 72 prosenttiin vuonna 2006. Vastaavasti vuonna 2006 ainoastaan runsas neljännes (28 prosenttia) olisi halunnut tehdä mieluummin kokoaikatyötä, jos sitä olisi ollut tarjolla. Tämä osuus oli kymmenen vuotta sitten 42 prosenttia. Yhä suurempi osa palkansaajista tekeekin osaaikatyötä joko opiskelun tai osa-aikaeläkkeellä olon takia. Opiskelun tai koulunkäynnin osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosentista 34 prosenttiin ja eläkkeellä olon osuus 4 prosentista 14 prosenttiin. Niiden osa-aikatyötä tekevien osuus, jotka eivät halua kokoaikatyötä, on puolestaan alentunut 12 prosentista 8 prosenttiin. Osa-aikaisten työsuhteiden syissä tapahtuneita muutoksia on tarkasteltu kaikilla palkansaajilla, erottamatta yksityisen ja julkisen sektorin työsuhteita. Katso tästä aiheesta myös julkaisut: Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää (EK, tammikuu 2007) EK:n työvoimatiedustelu 2006: Pääosa työsuhteista vakituisia ja kokoaikaisia (EK, tammikuu 2007) Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 (Henkilöstöpalveluyritysten Liitto, kesäkuu 2007) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osa- ja määräaikainen työ on usein haluttua 15