Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen yön verouksesa kuluuksen veroamiseen vaikuaisi kansanalouden kehiykseen. Analyysissä käyeään hyväksi Suomen Pankissa kehieyä dynaamisa yleisen asapainon mallia (Aino). Mallin käyön myöä laskelmissa oeaan huomioon ne vaikuukse, joka verouksen muuoksilla on aloudenpiäjien käyäyymiseen. Mallissa koialoude pääävä kuluuksesa ja yön arjonnasa ja yriykse aseava yön kysynnän ja hinna maksimoidakseen voiojaan. Koialoude ymmärävä julkisen alouden ineremporaalisen budjeirajoieen eli esimerkiksi sen, mikä on mahdollisen alijäämän vaikuus julkisen alouden velkaan ja siä kaua sen oiminaedellyyksiin ulevaisuudessa. Muuokse verouksessa vaikuava mallissa alouden suheellisiin hinoihin. Suheellisen hinojen muuokse väliyvä yö- ja hyödykemarkkinoiden kehiykseen, kun ne vaikuava koialouksien ja yriysen pääöksiin. Laskelma osoiava, eä kuluusverouksen oleeun kirisämisen vaikuukse kansanaloueen riippuva siiä, miä muia ähän liiyviä rakaisuja julkisessa aloudessa ehdään. Jos kuluusveron nosamisesa keryvä lisäveroulo kompensoidaan koialouksille kevenämällä yöhön kohdisuvaa verousa, muuos kasvaaa pikällä aikavälillä sekä kuluusa, uoanoa eä yöllisyyä. Keskeinen syy ähän ehkä hieman ylläävälä vaikuavaan ulokseen on se, eä yön verouksen kevenemisen vaikuukse yön arjonaan ova mallilaskelmissa voimakkaamma kuin kuluusveron nosamisesa synyvä negaiivise vaikuukse kuluukseen. Työllisyys ja kuluus kasvava vielä enemmän, jos kuluusveron noso kompensoidaan välillisiä yövoimakusannuksia pienenämällä, joka puolesaan ukee yövoiman kysynää. Tulokse ova varsin samanlaisia kuin Euroopan keskuspankin ns. NAWM-mallin avulla (New Area Wide Model) saadu ulokse (ks. esimerkiksi Coenen, McAdam ja Sraub 2006). Myös Coenenin, McAdamin ja Sraubin mukaan kuluusveron koroamisella rahoieu välillisen yövoimakusannusen pienenäminen kasvaaa yöllisyyä, uoanoa ja kuluusa. Tulosen samankalaisuus ei ole sinänsä ylläävää, sillä molemma malli pohjauuva neoklassiseen mallinnusperineeseen. Pieniä eroja synyy aloudenpiäjien preferenssejä, heerogeenisuua sekä uoanoekniikan rakennea koskevisa oleuksisa. Myös nimellisen ja reaalisen jäykkyyksien erilainen mallinaminen uo joiakin eroja uloksiin. Tässä arikkelissa arkasellaan yleisen kuluusverouksen muuosen vaikuuksia. Arikkelissa ei sien pyriä suoraan vasaamaan kysymyksiin, joia on noussu esille viimeaikaisessa keskuselussa ruoan arvonlisäveron mahdollisesa alenamisesa. On kuienkin vaikea nähdä, miksi arikkelissa esieyn analyysin johopääökse verouksen painopiseen muuamisen yleisisä vaikuuksisa eivä koskisi myös ruoan arvonlisäveron ja yön verouksen kevenämisen vaikuusen verailua. Ruoan arvonlisäverosa käydyssä keskuselussa esille uouihin kysymyksiin verouksen ulonjakovaikuuksisa ei Euro & alous 2007 1 81
uksen vähenymisen vapaa-ajan lisäänymisellä säilyääkseen hyvinvoininsa ason. Vasaavalla avalla koialouksien dynaamisessa kuluusasapainossa ämän ja huomisen päivän välisen ineremporaalisen rajasubsiuuiosuheen ja kuluuksen ineremporaalisen hinnan eli reaalikoron on yhäläisyävä. Tämä kuluuksen Euler-yhälönä unneu eho sääelee myös koialouksien sääsämiskäyäyymisä, koska kuluuksen ineremporaalinen rajasubsiuuiosuhde keroo koialouksien valmiuden siirää anneulla varallisuuden asolla kuluusa äsä päiväsä huomiseen säilyääkseen hyvinvoininsa ason. Toisin sanoen ineremporaalinen rajasubsiuuiosuhde keroo koialouksien halun sääsää osa varallisuudesa huomisa kuluusa varen. Koialoude siis muuava vapaaajan käyöään ja siä kaua kuluuksensa määrää, jos veronjälkeinen reaalipalkka muuuu. Veronjälkeisen reaalipalkan muuokse voiva puolesaan olla lähöisin palkka- ai kuluusverojen muuoksisa: palkkaverouksen kirisäminen pienenää yönekijöiden käeen jäävää euromääräisä palkkaa ja kuluusverojen nousu puolesaan koroaa kuluuksen suheellisa hinaa. Toisaala koialoude myöhenävä ai aikaisava kuluusaan sen mukaan, nousevako vai laskevako reaalikoro. Reaalikorko on nimellisen koron ja odoeun inflaaiovauhdin erous. Edellä kuvau koialouksien kuluuksen ja yön arjonnan asapaino on siis perusolemukselaan dynaaminen, koska se on johdeu koialouksien dynaamisesa opimoiniongelmasa. Tasapainoon liiyvä inra- ja inerässä arikkelissa oea kanaa, sillä analyysissä käyeyä Aino-mallia ei ole suunnielu vasaamaan sellaisiin kysymyksiin. Verouksen vaikuukse yleisen asapainon mallissa Kuluuksen ja yön verouksen muuosen vaikuusen ymmärämiseksi on hyödyllisä arkasella koialouksien dynaamisa kuluuksen ja yön arjonnan asapainoa. Se kuvaa kuluukseen ja yön arjonaan (ai vapaa-aikaan) liiyviä dynaamisia pääöksiä. Nämä pääökse voidaan esiää koialouksien ineremporaalisa hyödyn maksimia määrielevien rajaehojen avulla. Koialouksien kunkin hekinen kuluus ja vapaa-aika sekä kuluuksen dynaaminen rakenne määräyyvä näisä ehdoisa, kun vapaa-ajan ja kuluuksen pääöksenekoheken hinna sekä niiden uleviin hinoihin liiyvä koialouksien odousenmuodosusmekanismi oleeaan unneuksi. Toisin sanoen koialouksien kuluuksen ja vapaa-ajan inraemporaalinen ja kuluuksen ineremporaalinen rakenne määräyyy näisä ehdoisa. Koialoude jakava käyeävissä olevan aikansa vapaa-aikaan ja yönekoon, joen koialouksien yön arjona määräyyy vapaa-ajan kysynnän peilikuvana. Koialouksien yön arjonnan asapainossa kuluuksen ja vapaa-ajan välisen inraemporaalisen rajasubsiuuiosuheen ja veronjälkeisen reaalipalkan on olava yhä suuria. Kuluuksen ja vapaa-ajan välinen rajasubsiuuiosuhde keroo, kuinka halukkaia koialoude ova anneuilla uloilla ai varallisuuden asolla korvaamaan kulu- 82 Euro & alous 1 2007
emporaalisen rajasubsiuuiosuheiden ja relevanien suheellisen hinojen yhäsuuruude on kuvau maemaaisesi alla olevissa lausekkeissa. Inraemporaalinen eho: yön arjonnan asapaino u L (C,1 L ) u c (C,1 L ) w,l (1 τ τ w,sc )W c (1+τ )P Symbolilla C merkiään kuluusa. = Samalla avalla 1 L on vapaa-aika (L on yön arjona), τ w,l on palkkaveroase ja τ w,sc yönekijän palkasa maksama sosiaali urvamaksu, τ c kuluusveroase, W nimellispalkka ja P hinaaso. Yhälön vasen puoli on vapaaajan ja kuluuksen välinen rajasubsiuuiosuhde ja oikea puoli on verojen jälkeinen efekiivinen reaalipalkka. Symboli u L ja u c kuvaava vapaa-ajan ja kuluuksen rajahyöyjä eli koialouden hyöyfunkion osiaisderivaaoja vapaa-ajan ja kuluuksen suheen. Yhälön oikean puolen voidaan ajaella kuvaavan koialouden saaman palkan efekiivisä osovoimaa. Siiä käyeään myös nimiysä kuluuspalkka (consumpion wage). Ineremporaalinen Euler-eho: kuluuksen dynamiikka βu (C c +1,1 L +1 ) c (1+τ )P E u [ (C c,1 L ) (1+τ c +1 )P +1 ] = 1 R Yhälön vasen puoli on odoeu huomisen kuluuksen rajahyöy suheessa ämän päivän kuluuksen rajahyöyyn. Symboli E on ehdollinen odousarvooperaaori, ja ß on diskonausekijä, joka kuvaa koialouden kuluuspääöksiin liiyvää kärsimäömyyä. Yhälön oikealla puolella R on niin sanou nimellinen bruokorko eli R 1 kuvaa ajankohien ja +1 välisä nimelliskorkoa; se siis keroo yhden euron suuruisen rahoiusmarkkinasijoiuksen nimellisen bruouoon. Nimellisen bruouoon kääneisluku kerrouna ämän päivän ja huomisen hinaasojen osamäärällä kuvaa puolesaan huomisen ja ämän päivän kuluuksen välisä suheellisa hinaa. Termiä c ( 1 + τ c 1+τ +1 ) R ( P +1 / P / P ) voidaan perusellusi kusua efekiiviseksi reaalikoroksi. Työn arjonnan asapainosa nähdään, mien verous, eli ekijä w,l 1 τ τ w,sc c 1+τ väärisää kuluuksen ja vapaa-ajan välisä suheellisa hinaa. Korkeampi kuluusvero τ c ja yöhön kohdisuva vero (τ w,f w,sc + τ ) laskeva molemma vapaa-ajan suheellisa hinaa. Vapaa-ajan ullessa houkuelevammaksi koialoude reagoiva veron nousuun pienenämällä yön arjonaansa. Se, kuinka suuri vaikuus verouksen kirisymisellä lopula on yön arjonaan, riippuu yön arjonajousosa. Aino-mallissa yön arjonnan niin sanou Frisch-jouso eli yön arjonnan jouso reaalipalkan suheen vakioidulla kuluuksen asolla on noin 0,30. Euro & alous 2007 1 83
Kuluusverouksen muuokse puolesaan vaikuava kuluuksen Eulerehdon mukaan efekiiviseen reaalikorkoon ja ää kaua kuluuksen dynamiikkaan. On myös syyä korosaa, eä eriyisesi odoeu kuluusverouksen muuokse vaikuava yksiyisen kuluuksen dynamiikkaan. Termi ( ) 1+ τ c 1+ τ c + 1 kuvaa niiä vaikuuksia, joia uleviin kuluusveroihin mahdollisesi liiyvillä muuoksilla on koialouksien havaisemaan huomisen ja ämän päivän kuluuksen suheelliseen hinaan. Se kuvaa myös siä, eä kuluusveroihin mahdollisesi liiyvä saunnainen vaihelu vaikuaa koialouksien kuluuspääöksiin. Yriyksen keskeisiä pääöksiä mallissa kuvaava sen yön kysynään ja hinnoieluun liiyvä rajaehdo. Talouden ollessa asapainossa yriykse aseava yön kysynnän asolle, jolla yön rajauoavuus vasaa yövoiman vuokrauksesa koiuvia reaalikusannuksia. Kilpailullisessa asapainossa hyödykkeiden hinna aseuva uoannon rajakusannusen mukaan. Jos yriyksillä on hinnoieluvoimaa, hina aseuu näiä rajakusannuksia kalliimmaksi. Miä enemmän yriyksillä on hinnoieluvoimaa, siä korkeammaksi alouden hinaaso muodosuu anneuilla rajakusannuksilla. Rajakusannuksiin vaikuava reaalipalka sekä pääoman vuokrauskusannukse. Yriyksille koiuu yövoiman vuokrauksesa palkan lisäksi yypillisesi myös välillisiä kusannuksia esimerkiksi sosiaaliurvamaksujen kaua. Tällöin sosiaaliurvamaksun pieneneminen laskee yön rajahinaa ja kasvaaa ää kaua yön kysynää. Yksinkeraisimmillaan yön kysynnän ja reaalipalkan yhdisävä eho voidaan kirjoiaa seuraavasi: Tässä yhälön vasen puoli on yön rajauoavuus ja oikea puoli yön reaalinen vuokrauskusannus. Symbolilla f merkiään yriyksen palkoisa maksamia veroja ja veronluoneisia maksuja. Edellä kuvau rajaehdo siova suheellisen hinojen muuokse määrien muuoksiin. Se, kuinka suuria ova suheellisen hinojen muuosen (ja sien verouksen muuoksen) vaikuukse koialouksien ja yriysen arjona- ja kysynäpääöksiin, riippuu ensisijaisesi koialouksien preferensseisä ja alouden uoanorakeneesa ehdyisä oleuksisa. Aino-mallin oleuksia selosava esimerkiksi Kilponen ja Ripai (2006a, b). Verokiila Y L = (1+ f )W / P Suheellisen hinojen lisäksi verous vaikuaa myös verokiilaan. Verokiila kuvaa yriysen efekiivisen (reaalisen) yövoimakusannusen ja koialoudelle makseun veronjälkeisen (reaali) palkan välisä eroa. Kun ämä ero suheueaan yriysen efekiivisiin reaalisiin yövoimakusannuksiin, voidaan verokiilan suuruua kuvaa seuraavalla lausekkeella: (1- w,l w,sc ) c (1+ w,l )(1+ f ) + w,sc + c 1 + f Verokiila on Suomessa suuri jopa eurooppalaisiain veraillen (aulukko 1). Vuonna 2004 se oli Suomessa 84 Euro & alous 1 2007
vajaa 66 % eli kolmanneksi suurin koko euroalueella. Verokiila summaa yheen verouksen aiheuama väärisävä vaikuukse yövoiman arjonaan ja kysynään. Hieman yksinkeraisaen voidaan sanoa, eä jos verokiila kapenee esimerkiksi verouudisusen seurauksena, se on alouden suoriuskyvyn kannala hyvä. Tällöin verouksen yheenlaskeu yövoiman kysynää ja arjonaa väärisävä vaikuukse ova pienemmä. Esimerkiksi verouloneuraali uudisus, jossa kuluuksen verousa (τ c ) kiriseään, voi joko suurenaa ai pienenää verokiilaa sen mukaan, kuinka paljon yön välillisiä kusannuksia (τ f ) ja/ai uloverousa (τ w ) voidaan alenaa. Kuinka paljon yön verousa voidaan kevenää ilman, eä veroulo muuuva, riippuu keskeisesi siiä, mien kuluus, yön arjona, palka ja hinna muuuva. Tämä puolesaan riippuu edellä mainiuisa oleuksisa koialouksien preferensseisä ja alouden eknologiasa. Verouksen makroaloudellise vaikuukse Edellä on arkaselu yksinkeraiseusi keskeisiä verouksen vaikuuskanavia yleisen asapainon mallissa. Verous voi vaikuaa myös invesoineihin ja suheellisiin hinoihin koi- ja ulkomaiden välillä. Käyännössä alous sopeuuu uueen asapainoon hiaasi, mikä johuu erilaisisa nimellisisä ja reaalisisa jäykkyyksisä. Muuokse verouksessa väliyvä yön kysynnän ja arjonnan väliseen asapainoon reaalipalkkojen muuosen kaua. Reaalipalka reagoiva puolesaan verouksen muuoksiin lyhyellä aikavälillä avalla, joka riippuu siiä, miä nimellispalkkojen ja hinojen jäykkyyksisä oleeaan. Invesoineja ei myöskään voida sopeuaa hei, kun suheellise hinna aloudessa muuuva. Myös kuluus ja yön kysynä sopeuuva viiveellä, kun kuluusoumukse muuuva hiaasi ja yövoiman rekryoinnisa ai irisanomisesa koiuu yriyksille sopeuumiskusannuksia. Taulukko 1. Arvioia verokiilasa eräissä maissa vuonna 2004 Kuluusvero Tulovero Sosiaaliurvamaksu Verokiila Työnekijä Työnanaja Euroalue Iävala 20,0 8,4 14,0 22,5 64,9 Belgia 21,0 20,5 10,7 23,0 75,2 Suomi 22,0 19,5 4,9 19,4 65,8 Ranska 19,6 9,4 9,8 28,2 67,0 Saksa 16,0 16,2 17,3 17,3 66,8 Kreikka 18,0 0,5 12,5 21,9 52,9 Irlani 21,0 9,6 4,5 9,7 44,8 Ialia 20,0 14,0 6,9 24,9 65,8 Luxemburg 15,0 7,9 12,1 11,9 46,9 Alankomaa 19,0 7,3 22,2 14,0 62,5 Porugali 19,0 5,1 21,1 17,0 62,2 Espanja 16,0 9,7 4,9 23,4 54,0 Keskimäärin 18,3 12,2 11,8 21,9 64,1 Yhdysvalla 7,7 15,4 7,1 7,1 37,3 Verokiilaa on arvioiu ässä aulukossa yllä olevan kaavan mukaisesi veroaseiden avulla. Lähde: Coenen, McAdam ja Sraub 2006. Euro & alous 2007 1 85
Näiden varsin monisäikeisen vaikuuskanavien arkaselemiseksi arviaan dynaamisa yleisen asapainon mallia. Suomen Pankin Aino-malli rakenuu reaalisen suhdannevaiheluiden eorian pohjalle, mua mallia on rikaseu nimellisillä ja reaalisilla jäykkyyksillä. Mallissa on myös oeu huomioon koialouksien heerogeenisuus, jolloin verorakeneen muuokse koheleva eri koialouksia eri avoin (ks. esim. Kilponen Ripai [2006b]). Pikän aikavälin vaikuukse Kuluusveron 1 proseniyksikön nousun vaikuukse alouden asapainon kannala keskeisiin suureisiin Aino-mallissa pikällä aikavälillä käyvä ilmi aulukosa 2. Kuluusveron nosamisen seurauksena verouloja keryy enemmän, jolloin verouloneuraalissa analyysissä on oleeava joakin siiä, mihin lisäänynee veroulo käyeään. Laskelmassa on arkaselu kolmea eri apausa. Ensimmäisessä veroulojen kasvu käyeään ansiouloverouksen kevenämiseen. Toisessa apauksessa lisäänynee veroulo käyeään välillisen yövoimakusannusen alenamiseen. Laskelmaa äydenneään vielä arkaselulla, jossa kuluusveron noso hyvieään koialouksille ulonsiiroina könäsummana. Viimeksi mainiu arkaselu keroo, kuinka suuria vaikuuksia pelkäsään kuluusverouksen aiheuamalla suheellisen hinojen väärisymisellä on alouden asapainoon. Kahdessa ensimmäisessä apauksessa suheellise hinna väärisyvä oleeujen oimenpieiden yheisvaikuuksesa. Kolmannessa apauksessa suheellise hinna sen sijaan väärisyvä yksinomaan kuluusveron kirisämisen akia. Kaikissa kolmessa arkaselussa oleeaan, eä julkisen alouden velan ja BKT:n suhde pideään muuumaomana. Kahdessa ensimmäisessä arkaselussa oleeaan myös, eä julkinen kuluus pysyy ennallaan. Talouden oleeaan olevan lähökohaisesi pikän aikavälin asapainossa. Malli on kalibroiu sien, eä pikän aikavälin asapainossa mallin keskeise suuree vasaava Suomen alouden ilaa vuosina 1995 2005. Pikän aikavälin uloksia analysoiaessa on hyvä läheä liikkeelle apauksesa, jossa kuluusveron noso kompensoidaan koialouksille kasvaamalla ulonsiiroja (aulukko 2, sarake 3). Kuluusveron proseniyksikön noson seurauksena sekä kuluus eä uoano pienenyvä noin puoli prosenia. Kuluuksen vähenemisen ausalla ova veronjälkeisen reaalipalkan supisuminen vajaalla 0,2 proseniyksiköllä hinaason nousessa sekä kuluuksen suheellisen hinnan kohoaminen (suheessa vapaa-aikaan). Vapaa-ajan houkuelevuuden kasvu näkyy yön arjonnassa, ja yöllisyys vähenee noin 0,25 proseniyksikköä. Kun mallissa yöeläkemaksujen anneaan määräyyä endogeenisesi yöeläkelaiosen budjeirajoieesa, seuraa yöllisyyden heikkenemisesä se, eä eläkemaksuja jouduaan kasvaamaan vajaalla prosenin kymmenyksellä. Tämä vaikuaa verokiilaan, joka levenee yli proseniyksiköllä. Viennin ja uonnin sekä invesoinien reakio ova myös huomaavia. Tuoni supisuu hieman kuluuskysynnän heikkenemisen johdosa, ja vienikin vähenee, 86 Euro & alous 1 2007
kun vienihyödykkeiden suheellinen hina nousee. Verouksen painopiseen muuaminen kohi kuluamisen veroamisa ei kuienkaan ole välämää alouden kannala epäedullisa. Kysymys on keskeisesi siiä, mien uudisus oeueaan. Jos kuluusveron noso kompensoidaan yöhön kohdisuvaa verousa kevenämällä, kasvaaa uudisus kokonaisuudessaan uoanoa ja yöllisen määrää (aulukko 2, sarakkee 1 ja 2). Jos pysyvä kuluusveron noso kompensoidaan ansiouloverousa kevenämällä, alous pääyy asapainoon, jossa kuluus ja uoano ova reilu puoli prosenia lähökohailannea suuremma. Ensin mainiuun laskelmaan verrauna kuluusveron noson vaikuukse ova milei päinvasaise. Keskeinen syy ähän on se, eä yöhön kohdisuvan verouksen kevenemisen posiiivise arjonavaikuukse ova selkeäsi voimakkaamma kuin kuluusveron nosamisesa synyvä negaiivise vaikuukse kuluukseen. Tää kuvaa se, eä veromuuosen yheisvaikuuksesa verokiila kapenisi vajaalla proseniyksiköllä. Vaikuukse muodosuva eriyisen voimakkaiksi siinä apauksessa, eä kuluusveron noso kompensoidaan välillisiä yövoimakusannuksia alenamalla. Kuluusveron nosaminen yhdellä proseniyksiköllä merkisisi, eä yön välillisiä kusannuksia voiaisiin alenaa peräi reilu kolme proseniyksikköä. Verokiila kapenisi ämän seurauksena myös kolmella proseniyksiköllä. Taulukko 2. Kuluusveron noson pikän aikavälin vaikuukse Verouloneuraali kompensaaio Tuloveron Välillisen yövoima- Tulonsiirojen lasku kusannusen lasku noso Tuoano 0,53 0,70 0,52 Kuluus 0,63 1,05 0,51 Työikäise 0,75 1,00 0,34 Ikäänynee 0,37 1,17 0,89 Invesoinni 0,48 0,68 0,48 Vieni 0,20 0,11 0,27 Tuoni 0,20 0,45 0,13 Työllisyys, % -yks. 0,25 0,32 0,24 Työikäise, % -yks. 0,16 0,28 0,19 Ikäänynee, % -yks. 0,09 0,04 0,06 Reaalipalkka, % -yks 0,31 0,30 0,25 Veronjälkeinen reaalipalkka, % -yks. 0,16 0,07 0,17 Työvoimakusannukse, % -yks. 0,02 0,01 0,02 Verokiila, %-yks. 0,95 2,98 1,07 Kuluusvero 1,00 1,00 1,00 Tulovero 1,88 0,00 0,00 Työnekijän eläkemaksu 0,06 0,67 0,07 Työnanajan sos.urvamaksu 0,00 3,31 0,00 Työnanajan eläkemaksu 0,00 0,00 0,00 Vaikuukse on esiey proseniyksikön ai prosenin poikkeamina suheessa lähöason pikän aikavälin asapainoon. Laskelmassa noseaan kuluusveroa pysyväsi yhdellä proseniyksiköllä lähöasola. Tapauksessa missä ulonsiiroja noseaan, ulonsiirro anneaan mallin yöikäiselle väesölle. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Euro & alous 2007 1 87
Verouksen dynaamise vaikuukse Edellä on arkaselu pikän aikavälin seurauksia sellaisessa verouudisuksessa, jossa verouksen painopiseä muueaan kuluusverouksen suunaan. Talous sopeuuu verorakeneen muuokseen kuienkin yypillisesi hiaasi. Sopeuumisnopeueen vaikuava hinojen ja palkkojen jousavuus sekä reaalialouden reakioihin mahdollisesi liiyvä ns. reaalise jäykkyyde. Talouden sopeuuminen uueen asapainoon riippuu keskeisesi myös siiä, mien verouudisus oeueaan. Esimerkiksi kuluusveron noso voidaan kompensoida kevenämällä ansiouloverousa väliömäsi. Vaihoehoisesi voidaan oleaa, eä ansiouloverous muuuu hiaasi, jolloin veroulojen lisäys käyeään alkuvaiheessa julkisen ylijäämän karuamiseen. Koialouksien käyäyyessä ei-ricardolaisesi, kuen Ainomallissa, uloveron kompensaaion ajoius vaikuaa sopeuumisuraan, joa pikin alous siiryy kohi uua asapainoa. Talouden keskeisen asapainomuuujien sopeuumisa kuluusveron yhden proseniyksikön nosoon ensimmäisen viiden vuoden aikana kuvaaan aulukossa 3. Kuluusveron noso kompensoidaan laskelmassa kevenämällä ansiouloverousa aseiain. Dynaamisisa vaikuuksisa käy ilmi ensiksikin se, eä verorakeneen muuoksen ja sien suheellisen hinojen vaikuukse näkyvä vain vähiellen alouden reaalisissa muuujissa, vaikka kuluusveron nososa seuraa, eä kuluuksen hina nousee hei. Eriyisesi kuluus reagoi alussa malillisesi, samoin verojen jälkeinen reaalipalkka. Molemma reakio kuvasava nimellispalkkojen jäykkäliikkeisyyä sekä oleusa, eä uloverous kevenee hiaasi. Kuluuksen reakioon vaikuaa myös kuluajien ineremporaalinen käyäyyminen. Kuluajahinojen noususa huolimaa Taulukko 3. Kuluusveron noson dynaamise vaikuukse Vuoa kuluusveron pysyväsä nosamisesa 1 2 3 5 Tuoano 0,05 0,18 0,29 0,39 Kuluus 0,02 0,11 0,17 0,21 Invesoinni 0,20 0,37 0,50 0,59 Vieni 0,00 0,04 0,10 0,22 Tuoni 0,03 0,01 0,03 0,02 Työllisyys, % -yks. 0,03 0,13 0,19 0,24 Veronjälkeinen reaalipalkka, % -yks. 0,03 0,07 0,10 0,11 Työvoimakusannukse, % -yks. 0,01 0,05 0,07 0,08 Kuluuksen suheellinen hina 1,30 1,33 1,35 1,36 Reaalinen valuuakurssi 0,02 0,11 0,21 0,27 Verokiila, %-yks. 0,16 0,46 0,67 0,77 Kuluusvero 1,00 1,00 1,00 1,00 Tulovero 0,84 1,46 1,67 1,76 Työnekijän eläkemaksu 0,00 0,00 0,00 0,01 Vaikuukse on esiey proseniyksikön ai prosenin poikkeamina suheessa lähöason pikän aikavälin asapainoon. Laskelmassa noseaan kuluusveroa pysyväsi yhdellä proseniyksiköllä lähöasola. Kuluusveron noso kompensoidaan koialouksille alenamalla aseiain uloverousa. Lähde: Suomen Pankin laskelma 88 Euro & alous 1 2007
reakio on kuluuksessa jo ensimmäisenä vuonna lieväsi posiiivinen. Tämä kuvasaa kaha asiaa. Ensiksi kuluajahinojen nousu kiihdyää alussa kuluajahinainflaaioa, jolloin reaalikorko alenee. Ineremporaalisen ehdon mukaisesi kuluaja siirävä ällöin osan huomisen päivän kuluuksesa ähän päivään. Toiseksi nähdessään julkisen alouden ineremporaalisen budjeirajoieen aakse kuluaja reagoiva odoeuun muuokseen veronjälkeisessä palkassa. Posiiivinen alkureakio kuluuksessa johuu siis myös koialouksien ennakoimasa uloverouksen kevenemisä. Myös yriykse ennakoiva ulevan kysynnän lisäyksen sopeuamalla invesoinejaan. Näiden eeenpäin kasovien vaikuusen ansiosa sekä uoano eä yöllisyys reagoiva posiiivisesi jo alussa, vaikka verokiila ensin hieman leveneekin. Kuluuksen, invesoinien ja yöllisyyden posiiivisen reakion lisäksi ulko- ja koimaan suheellise hinna muuuva. Tää heijasaa reaalisen valuuakurssin muuos, kun yriysen marginaalikusannukse (ja yövoimakusannukse) pienenevä hieman. Marginaalikusannusen supisuminen näkyy uoajahinojen laskuna, joka puolesaan näkyy reaalisen valuuakurssin heikkenemisenä. Viennissä reakio reaaliseen valuuakurssin muuoksen on varsin hidas. Reakion viiväsyneisyys johuu oleuksesa, eä vienisekori sopeuuu uueen hinaasapainoon hiaasi. Lähee Alesina, A. Glaeser, E. Sacerdoe, B. (2006) Work and Leisure in he US and Europe: Why So Differen? Teoksessa Gerler, M. Rogoff, K. (Eds.) NBER Macroeconomics Annual 2005. MIT Press, Cambridge, MA. Coenen, G. McAdam, P. Sraub, R. (2006) Tax Reform and Labour-Marke Performance in he Euro Area: A Simulaion-Based Analysis Using he New Area-Wide Model. European Cenral Bank, mimeo. Kilponen, J. Ripai, A. (2006a) Suomen Pankin dynaaminen yleisen asapainon malli (Aino) ja reaalisen suhdannevaiheluiden eoria. Kansanaloudellinen aikakausikirja 4/2006. Kilponen, J. Ripai, A. (2006b) Labour and Produc Marke Reforms in General Equilibrium Simulaion Resuls Using a DGE Model of he Finnish Economy. Bank of Finland Discussion Paper Series, 5/2006. Presco, E. C. (2004) Why Do Americans Work So Much More Than Europeans? Federal Reserve Bank of Minneapolis Quarerly Review, 28. Spolander, M. ja Tarkka, J. (2005) Verous ja yöllisyys kansainvälisä verailua. Euro & alous 1/2005. Euro & alous 2007 1 89