MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Alue- ja paikallistalouden kehitys Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja Kuva: Jan Virtanen Kuva: Eerika Harjula 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: istockphoto.com Työpaikka- ja työllisyyskehitys 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Hallitusohjelman tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 %:iin. Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista tavoitteeseen ylsi vain kolme kaupunkia vuoden 2012 lopussa: Espoo, Vantaa ja Seinäjoki. Koko maan työllisyysaste oli 69,6 % vuoden 2012 lopussa. Porin työllisyysaste oli 66,9 %, joka on keskitasoa suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa. Korkein työllisyysaste oli Espoossa (75,7 %) ja matalin Joensuussa (61,6 %) Porin työttömyysaste oli 16,5 % vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on noussut muiden kaupunkien tavoin asteittain Porissa vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste oli alkuvuonna 2015 samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Pori erottuu suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa aktiivisena työllistäjänä. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014. Poria enemmän aktiivitoimenpiteisiin panostivat vain Joensuu (39,9 %) ja Vaasa (36,3 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla niin Porissa kuin koko maassa. Porissa yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes tuhannella henkilöllä vuosina 2011-2015, mutta osuus kaikista työttömistä on noussut maltillisemmin (26,7 % 32,1 %). Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nuorten osuus kaikista työttömistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuosien 2010-2015 keskimääräisestä tasosta. Nuorten työttömien osuus oli 15,5 % kaikista työttömistä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Työllisyysaste* suurimmissa kaupungeissa vuonna 2012 Espoo Vantaa Seinäjoki Vaasa Helsinki Hämeenlinna Kokkola Koko maa Mikkeli Kuopio Lappeenranta Pori Tampere Kouvola Lahti Oulu Turku Rovaniemi Jyväskylä Kajaani Kotka Joensuu 62,3 61,6 67,8 67,2 66,9 66,9 66,1 65,9 65,7 65,5 65,5 65,3 65 64,6 69,6 70,7 70,6 72,4 71,7 71,7 Työllisyysasteen tavoite koko maassa 72 % 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 75,7 75,5 *Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Työttömyysaste kunnittain huhtikuun lopussa 2015 Kuntien välillä oli suuret työllisyyserot keväällä 2015: ääripäät vaihtelivat Larsmon (Luoto) 3,2 %:sta Sallan 24,1 %:iin. Työttömyysaste oli alhaisin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja neljän Pohjanmaan maakunnan alueella Työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski- Suomen maakuntien alueella. Lisäksi korkean työttömyyden taskuja Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. TYÖTTÖMYYSASTE KUNNITTAIN HUHTIKUUSSA 2015 Alle 10 % (83 kuntaa) 10-11,9 % (61 kuntaa) 12-13,9 % (61 kuntaa) 14-15,9 % (50 kuntaa) Yli 16 % (59 kuntaa) Salla 24,1 % Satakunnassa työttömyysaste vaihteli merkittävästi kuntien välillä: työttömyysaste oli korkein Siikaisissa (15,9 %), Porissa (15,6 %) ja Merikarvialla (15,3 %) sekä alhaisin Köyliössä (7,1 %), Säkylä (8,3 %) ja Eurassa (8,6 %). Luoto 3,2 % Pori 15,6, % Oulu 16,7 % 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Turku 15,9 % Helsinki 11,7 % Lähde: TEM, työttömyystietoja kunnittain Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa ensimmäisellä neljänneksellä 2015 (tammi-maaliskuun kuukausikeskiarvo) Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Turku Pori Salo Kouvola Lappeenranta Rovaniemi Kuopio Hämeenlinna Seinäjoki Helsinki Vantaa Vaasa Espoo Porvoo 10,7 9,8 10,1 12 11,8 11,5 12,7 13,5 15,3 15,3 15,2 17,5 17,5 17,3 17,1 16,6 16,5 16,4 19,6 19,1 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo tammi-maaliskuussa 2015 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttömyysaste (%) 2005-2015 (vuosikeskiarvot) 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 19,7 % 16,5 % Porin työttömyysaste on noussut asteittain vuodesta 2012 alkaen: vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin työttömyysaste on vuoden 2005 tasolla 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Yli 60 000 asukkaan kaupunkien aktivointiaste* (%) vuosina 2010-2014 (vuosikeskiarvo) Joensuu 39,9 Vaasa 36,3 Pori 35,1 Kouvola 33,1 Kuopio 33,1 Lappeenranta 33 Oulu Koko maa Hämeenlinna Seinäjoki Jyväskylä Espoo Helsinki 27,7 33 32,3 31,9 30,9 30,1 29,1 Porin aktivointiaste 3:nneksi korkein 2010-2014 Vantaa 27,2 Turku 26,2 Tampere Lahti 24 24,3 Lähde: KELA, kelasto-raportti 20 23 26 29 32 35 38 41 44 Mittari kuvaa kunnan työllisyyspanostuksia ns. aktiivitoimenpiteiden järjestämiseen työmarkkinatukeen oikeutetuille. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015 2500 2000 2111 2130 2143 1500 1232 1220 1250 1000 500 0 tammikuu helmikuu maaliskuu 2011 2012 2013 2014 2015 Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2011-2015 aikana. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi 5,4 %-yksikköä vuosien 2011-2015 (26,7 % 32,1 %) välisenä aikana. 5.6.2015.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015 1200 1000 1061 982 977 800 770 723 686 600 400 200 0 tammikuu helmikuu maaliskuu 2011 2012 2013 2014 2015 Nuorten työttömien määrä oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä korkeampi kuin vuosina 2011-2014. Nuorten työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta osuus kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2010-2015 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä vuosina 2010-2015 18 17,5 17 16,5 16 15,5 15 14,5 14 13,5 13 12,5 12 11,5 11 15,5 15,1 14,7 14,8 14,5 14,3 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuosina 2010-2015, mutta nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on säilynyt samankaltaisella tasolla koko ajanjakson ajan. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Eerika Harjula Väestökehitys 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Väestökehitykseen liittyvät keskeiset nostot Porissa asui 85 336 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Pori oli koko maan 11. suurin kaupunki. Porin ero 10:nneksi suurimpaan kaupunkiin (Kouvola) oli enää 918 henkilöä. Jos Porin ja Kouvolan väestönkehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2012-2014, Pori ohittaa Kouvolan asukasmäärän vuonna 2018 Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen 105 kunnassa ja negatiivinen 215 kunnassa vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on heikko luonnollisen väestönlisäyksen näkökulmasta: luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -631 hlöä vuosina 2010-2014, joka oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (79) ja muuttotappiota kaksi kolmesta kunnasta (241) vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on vahvistunut vetovoiman näkökulmasta koko 2000-luvun ajan. Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä 547 henkilöä vuosina 2010-2014. Kyse on merkittävä muutos suhteessa aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen. Tosin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Pori sai muuttotappiota -41 henkilöä. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa lähes kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 316 kuntaa 320 kunnasta (99,8 %) vuosina 2010-2014. Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä 847 henkilöä vuosina 2010-2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014. Pori sai määrällistä väestönlisäystä 41. eniten kaikista kunnista (320). Porin erityishaasteena on useisiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyyskuolleisuus) kunnittain vuosina 2010-2014 Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen 105 kunnassa (32,8 %) ja negatiivinen 215 kunnassa (67,2 %) vuosina 2010-2014 Punainen kartassa: syntyvyys<kuolleisuus Sininen kartassa: syntyvyys>kuolleisuus Luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa yhteensä 39 401 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 7 880 henkilöä vuodessa Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa metropoli-alueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueella sekä neljässä Pohjanmaan maakunnassa Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti suurin Espoossa (10894), Helsingissä (8657), Oulussa (8069) ja Vantaalla (7109) vuosina 2010-2014. Yli tuhannen henkilön väestölisäykseen ylsi yhteensä 13 kuntaa Luonnollinen väestönlisäys yhteensä vuosina 2010-2014 ----- yli +5 000 hlöä yli 279 hlöä Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Kouvolassa (-1240), Savonlinnassa (-1020), Kotkassa (- 896), Imatralla (-768) ja Pieksämäellä (-700). Porin luonnollinen väestönlisäys (-631 hlöä) oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014 5.6. 2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyyskuolleisuus) kuukausittain 1.1.2010-31.13.2015 20 10 0-10 -20-30 -40 Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -676 henkilöä negatiivinen 1.1.2010-31.3.2015. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. 5.62015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain

Kuntien välinen muuttoliike (tulomuuttolähtömuutto) kunnittain vuosina 2010-2014 Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (24,7 %) eli 79 kuntaa ja muuttotappiota 241 kuntaa (75,3 %) vuosina 2010-2014 Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota Muuttovoittoiset kunnat sijaitsivat metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulko-puolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 400 henkilöä Yli - 500 henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (- 1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138) Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto oli 547 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Kyse on merkittävästä muutoksesta suhteessa aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen. 5.6. 2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014 1.Helsinki 13582 2.Tampere 5441 3. Oulu 3607 4. Turku 3599 5. Kuopio 2653 6. Espoo 2584 7. Lahti 1684 8. Seinäjoki 1627 9. Pirkkala 1250 10. Jyväskylä 1245 11. Lempäälä 1086 12. Ylöjärvi 856 13. Joensuu 814 14. Hämeenlinna 717 15. Lieto 716 16. Kauniainen 634 17. Nokia 623 18. Sipoo 580 19. Pori 547 20. Kaarina 503 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) 1. Kauniainen 14,1 2. Jomala 13,9 3. Pirkkala 13,9 4. Lempäälä 10,2 5. Kustavi 10,0 6. Kittilä 8,8 7. Lieto 8,5 8. Lemland 8,5 9. Uurainen 6,9 10. Marttila 6,2 11. Sipoo 6,2 12. Toivakka 6,2 13. Ylivieska 6,1 14. Seinäjoki 5,5 15. Ylöjärvi 5,5 16. Kontiolahti 5,1 17. Kuopio 5,0 18. Tampere 5,0 19. Ilmajoki 4,8 20. Helsinki 4,5 5.6. 2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

Porin kuntien välinen nettomuutto (=tulomuuttolähtömuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 505 henkilöä 1.1.2010-31.3.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -41 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto) kunnittain vuosina 2010-2014 Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014 Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota Kaikki kunnat saivat yhteensä muuttovoittoa siirtolaisuudesta 83 600 henkilöä eli noin Porin asukasluvun verran viiden vuoden aikana 2010-2014 Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629). Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 1000 henkilöä yli -1 henkilöä Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa tilastollista muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1) Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 847 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. 5.6. 2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Nettosiirtolaisuudesta eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 1. Helsinki 16555 2. Espoo 7776 3. Vantaa 6459 4. Turku 3762 5. Tampere 2995 6. Oulu 2235 7. Kotka 1860 8. Vaasa 1851 9. Jyväskylä 1629 10. Lappeenranta 1430 11. Lahti 1413 12. Kuopio 1298 13. Rovaniemi 1131 14. Hämeenlinna 1095 15. Joensuu 1038 16. Kouvola 1022 17. Kajaani 862 18. Pietarsaari 820 19. Pori 817 20. Kerava 746 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) 1. Geta 18,7 2. Föglö 17,0 3. Vöyri 14,4 4. Kristiinank. 13,5 5. Siikajoki 12,3 6. Eckerö 11,3 7. Kökar 11,1 8. Pudasjärvi 9,7 9. Pietarsaari 8,4 10. Närpiö 7,6 11. Punkalaidun 7,6 12. Lumparland 7,4 13. Lieksa 7,3 14. Sund 7,0 15. Kotka 6,8 16. Vårdö 6,4 17. Kemi 6,3 18. Vantaa 6,3 19. Honkajoki 6,2 20. Uusikaarlepyy 6,2 5.6. 2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

Porin nettomaahanmuutto (=maahanmuuttomaastamuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 835 henkilöä 1.1.2010-31.3.2015. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain

Väestölisäys kunnittain vuosina 2010-2014 Väestö kasvoi joka kolmannessa (105) kunnassa ja vähentyi 215 kunnassa vuosina 2010-2014 Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes 39000 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson aikana yhteensä Joensuun asukasluvun verran eli noin 73000 henkilöä Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783), Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä (6180). Sininen kartassa: väestömäärä kasvoi Punainen kartassa: väestömäärä väheni Väestönlisäys yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 10 000 henkilöä yli -300 henkilöä Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna (-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (- 1073) Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014: Pori oli 41 eniten väestölisäystä 320 kunnan joukossa. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2014 KUNTA VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ (ABS.) 2010-2014 1.Helsinki 38794 2. Espoo 21254 3. Oulu 13911 4. Vantaa 12783 5. Tampere 11689 6. Turku 7963 7. Jyväskylä 6180 8. Kuopio 4891 9. Seinäjoki 3873 10. Vaasa 3139 11. Lahti 2908 12. Joensuu 2369 13. Pirkkala 2168 14. Ylöjärvi 2116 15. Lempäälä 2055 16. Nurmijärvi 1948 17. Järvenpää 1719 18. Rovaniemi 1714 19. Kirkkonummi 1697 20. Hämeenlinna 41. Pori 1559 731 KUNTA VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2014 Jomala 12,1 Pirkkala 12,0 Lempäälä 9,6 Liminka 9,4 Lemland 9,2 Espoo 8,3 Kauniainen 8,2 Luoto 7,9 Ylivieska 7,6 Kempele 7,5 Oulu 7,3 Kontiolahti 7,2 Lieto 7,2 Geta 6,9 Ylöjärvi 6,7 Uurainen 6,5 Seinäjoki 6,5 Helsinki 6,4 Tyrnävä 6,4 Vantaa 6,2 5.6. 2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:;analyysi Timo Aro 2015

Porin väestönlisäys vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuosina 2010-2015 100 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 80 77 70 60 40 20 28 11 43 21 36 21 0-20 2010 2011 2012 2013 2014 2015-9 -12-10 -40-60 -60-46 -61-42 -44-43 -80-78 -100 Porin väestö väheni 66 henkilöllä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä väestönvähennys oli -52 henkilöä. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Marianne Ståhl Kuva: istockphoto.com Alue- ja paikallistalouden kehitys Kuva: Jouni Koivukoski 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Tilitettyjen kunnallisverojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuosien 2013-2014 kehitykseen. Porissa tilitettyjen kunnallisverojen muutokset edelliseen kuukauteen verrattuna olivat tammikuussa +0,2 %, helmikuussa -0,5 % ja maaliskuussa +1,4 %. Tilitettyjen yhteisöverojen määrässä ei tapahtunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittäviä muutoksia verrattuna vuosien 2012-2014 vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuun aikana veroja kertyi keskimäärin 1 280 000 e kuukaudessa. Yhteisöverojen tilitysten nousupiikki ajoittuu tavallisesti toukokuuhun. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (viimeisin tieto) laskeva lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella (+6,1 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä (-7,4 %). Porissa oli 4742 yritystä vuoden 2014 heinä-syyskuussa. Vuoden 2014 aikana Porissa aloitti 331 yritystä, kun taas syyskuun loppuun mennessä lopettaneita oli 211. Vertailukelpoinen tammi-syyskuun 2014 yrityskanta osoittaa, että aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +52 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa tammi-maaliskuussa 2015 27 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 I neljänneksellä aikaisempien vuosien tapaan. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammimaaliskuussa 2015 5,0 Pori Koko maa 0,0 0,2 2,5-0,5 0,3 1,4 1,4-5,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/10 2012/11 2012/12 2013/1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/10 2013/11 2013/12 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 2014/10 2014/11 2014/12 2015/1 2015/2 2015/3 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä neljänneksellä vuosina 2006-2014 Vuosi/neljäs neljännes (lokajoulukuu) Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen 2006 1139 108,3 1,8 2007 1222 111 1 2008 1175 106,2-5,5 2009 1306 115,7 7,2 2010 1396 120,8 1,5 2011 1398 121,3-0,2 2012 1406 122,6-0,5 2013 1479 124,9-3,5 2014 1506 127,6 2,9 Porissa vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 2,9 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014 Kaupunki Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014-2013/IV neljännes) Helsinki 3967 146,7-0,1 Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2 Vantaa 2612 124,5-2,9 Porvoo 2179 119,6-0,7 Tampere 2340 130,6 1 Turku 1893 118,1-4,3 Pori 1506 127,6 2,9 Rauma 1430 113,7-2,9 Lappeenranta 1721 118,7 0,9 Kotka 1288 114,3-2,7 Kouvola 1166 109,2-5,3 Lahti 1800 131,9-0,8 Hämeenlinna 1851 124,2 0,5 Kuopio 1957 122,1-1,4 Jyväskylä 1868 125,4-2,7 Vaasa 1848 140,6 0,3 Seinäjoki 1821 129,2 6,1 Kokkola 1764 148,4-3,9 Mikkeli 1749 123,2-7,4 Joensuu 1814 127,4-1,5 Oulu 1811 110,2 1,3 Kajaani 1337 113-5,8 Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella. Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014 I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013 I/2014 II/2014 III/2014 IV/2014 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Aloittaneita Lopettaneita Porissa aloitti 331 yritystä vuonna 2014. Syyskuun 2014 loppuun mennessä oli lopettanut 211 yritystä. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014 I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013 IV/2013 I/2014 II/2014 III/2014 4800 4700 4742 4600 4500 4400 4300 4200 4100 4000 4020 Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013-2014 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Kuva: Aino Heikkonen EDUSKUNTAVAALIT 2015 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

Eduskuntavaalit 2015 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015

Äänestysprosentit äänestysalueittain Suurin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Kalaholman (78,6) ja pienin Sampolan (58,2) kaupunginosassa. Porin äänestysprosentti oli 68,5. 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015

Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Anna Kyhä-Mantere Kiitos! 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom