Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Kari Pasanen Hannu Komulainen Hannu Kiviranta Eero Pukkala Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto PL 95 (Neulaniementie 4) 77 Kuopio Telephone: 6 6 www.thl.fi

Kirjoittajat ja THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto, Kuopio

Sisällys Tiivistelmä Taustaa...5 Rekisteritietoihin perustuvat syöpäriskiselvitykset...5. Rekisteritietoihin perustuvat syöpäriskiselvitykset...5. Pienalueittaiset riskianalyysit paikkatietojärjestelmällä...6 Virtsarakon syövän riskiä selittävät tekijät...6. Altistuminen kloorifenoleille Sulkavalla ja siihen liittyvä syöpäriski...7. Altistuminen torjunta-aineille...8 4 Päätelmät...8 Kirjallisuusviitteet Taulukko. Virtsarakon syövän ilmaantuvuussuhteet Sulkavan kunnassa 95-9. Taulukko. Virtsarakkosyövän riskin pienalueittaiset analyysit 98-. Taulukko. Virtsarakkosyövän riskin pienalueittaiset analyysit 99-.

Tiivistelmä Sulkavalla vanhan saha-alueen pilaantuneella pohjavesialueella sijaitsevan vedenottamon raakavedessä havaittiin kohonneita kloorifenolipitoisuuksia 99-luvulla ja vuonna Kansanterveyslaitoksessa laaditussa selvityksessä havaittiin kohonnut virtsarakkosyövän riski koko Sulkavan kunnan väestössä. Nyt tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin Sulkavan virtsarakkosyöpäriskejä kuntatasolla vuosina 95-9, minkä lisäksi syöpäriskejä analysitoitiin erikseen vesijohtoverkoston alueella ja sen ulkopuolella soveltaen pienalueittaisia (5m x 5m ruudut) rekisteriaineistoja. Vesijohtoverkoston alueella ei havaittu kohonnutta virtsarakkosyövän riskiä vuosina 99-, mutta vesijohtoverkoston ulkopuolella miehillä oli syöpäriski yli kolminkertainen ( syöpätapausta, SIR,; 95% CI,56-5,6) verrattuna Mikkelin läänissä havaittuun syöpäriskiin. Virtsarakkosyövän riski oli voimakkaimmin koholla 99-luvulla maanviljelijämiehillä, jotka asuivat vesijohtoverkoston ulkopuolella.. Virtsarakkosyövän ilmaantuvuus koko Sulkavan kunnassa aleni merkittävästi -luvulla, joten asia näyttää olleen ohimenevä. Sulkavalla havaittu kohonnut virtsarakkosyövän riski ei näytä selittyvän vesijohtoverkoston kautta mahdollisesti tapahtuneella altistumisella kloorifenoleille tai kloorauksen sivutuotteille. Syy havaittuun kohonneeseen virtsarakonsyövän riskiin 99-luvulla jää tuntemattomaksi, mutta sattuman mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Taustaa Kansanterveyslaitos (KTL) selvitti 99-luvun lopulla Sulkavan kunnan väestön syöpäriskejä, koska vanhan saha-alueen pilaantuneella pohjavesialueella sijaitsevan vedenottamon raakavedessä oli havaittu kohonneita kloorifenolipitoisuuksia (Kokki ). Selvityksessä havaittiin, että periodilla 99-997 virtsarakkosyöpäriski oli lähes kaksinkertainen verrattuna koko Suomen väestöön. Tulos ei ollut aivan tilastollisesti merkitsevä, mutta KTL:n tarkoitus oli seurata rakkosyöpäriskin kehittymistä myös 997 jälkeisinä vuosina. Tuolloin ei tarkasteltu erikseen vesijohtoverkoston alueella asuvien syöpäriskejä, vaan verrattiin koko kunnan väestön syöpien ilmaantuvuutta koko Suomen väestössä havaittuun syöpäilmaantuvuuteen. THL:n Ympäristöterveyden osastolla on vuonna selvitetty Sulkavan syöpäriskiepäilyä pienalueittaisten (tarkimmillaan 5x5 m ruudut) syöpäilmaantuvuus- ja kuolemansyytietojen pohjalta. Käytettävissä olevat pienalueittaiset syöpätiedot kattoivat vuodet 98- ja kuolemansyytiedot vuodet 98-5. Aineistojen päivittäminen vuoteen ei ollut mahdollista tätä selvitystä varten. Suomen Syöpärekisterissä puolestaan analysoitiin Sulkavan ja ympäristökuntien syöpäriskejä vuosilta 95-9. Lisäksi selvitettiin tarkemmin ihmisten altistumista kloorifenoleille vesilaitoksen jakamassa juomavedessä, altistumista veden kloorauksen sivutuotteille ja maanviljelijöiden altistumista maatalouskäytössä olleille torjunta-aineille. Rekisteritietoihin perustuvat syöpäriskiselvitykset. Rekisteritietoihin perustuvat syöpäriskiselvitykset Suomen Syöpärekisteri laati tätä selvitystä varten kuntatason laskemia, joissa Sulkavan lisäksi tarkasteltiin ympäristökuntien syöpävaarasuhteita (SIR) 5-vuotisperiodeittain vuodesta 95 vuoteen 9. Syöpävaarasuhdetta kuvaava SIR-luku on havaittujen syöpätapausten määrä jaettuna vertailuväestön (tässä tapauksessa koko Suomen väestö) tietoihin perustuvalla odotettujen syöpätapausten määrällä. Näissä analyyseissä ei ollut käytettävissä syöpätapausten ja väestön sosiaaliluokkatietoja. Sulkavan kunnassa asuvilla miehillä havaittiin kolminkertainen virtsarakkosyövän ilmaantuvuus (7 havaittua syöpää; SIR,; 95% CI,-6,7) 98-luvun alussa (98-984). Toinen periodi, jolloin havaittiin tilastollisesti merkitsevästi kohonnut miesten rakkosyövän riski oli vuosina 995-999 (8 havaittua syöpää; SIR,48; 95% CI,7-4.89). Naisilla virtsarakon syöpä on ollut erittäin harvinainen ja ensimmäiset tapaukset ilmaantuivat vasta 99-luvulla. Vuosina -9 ei havaittu enää merkitsevästi kohonnutta virtsarakkosyövän riskiä. Vertailun vuoksi virtsarakon syövän esiintymistä tarkasteltiin myös Sulkavan naapurikunnissa (Juva, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna). Niissä ei havaittu vastaavasti kohonnutta syöpäriskiä 95-9 Sulkavan kuntatason analyysitulokset on esitetty taulukossa. THL 5 Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

. Pienalueittaiset riskianalyysit paikkatietojärjestelmällä Sulkavan tapauksen selvityksessä sovellettiin valtakunnallisia pienalueittaisia (5x5 m ruudut) syöpätietoja (vuodet 98-) ja kuolemansyytietoja (98-5). Analyysit toteutettiin paikkatietojärjestelmän laajennuksena toimivalla RIF-ohjelmistolla (www.sahsu.org), joka on tarkoitettu nopeisiin rekisteripohjaisiin epidemiologisiin tutkimuksiin. Pienalueittaisten aineistojen avulla voitiin tarkastella erikseen Sulkavan vesijohtoverkoston alueella ja sen ulkopuolella asuvaa väestöä ja selvittää, onko vesijohtovettä käyttäneellä väestöllä (asukkaita n. vuonna 98, 5 vuonna 99) kohonnut syöpäilmaantuvuus tai kuolleisuus verrattuna entisen Mikkelin läänin väestöön (n. asukasta vuonna 98). Pienalueittaisten aineistojen avulla voitiin lisäksi tarkastella tapausmääriä ja suhteellisia riskejä ottaen huomioon sosiaaliluokan vaikutuksen syöpäsairastuvuuteen. Aluksi tarkasteltiin vuoden 98 asuinpaikan mukaan 5x5 m ruuduille paikannetun väestön virtsarakkosyöpäriskiä vesijohtoverkoston alueella vuosina 986-, jolloin vesijohtoverkostossa käytettiin Rauhaniemen (986-996) ja Kukkapään (996-999) vedenottamoiden vettä (taulukko ). Syöpätapauksia oli miehillä ja naisilla ja virtsarakkosyövän riski ei ollut tavanomaista suurempi. Sen sijaan Sulkavan kunnan vesijohtoverkoston ulkopuolisella alueella vuosina 98- oli miehillä 4 syöpätapausta ja lähes kaksinkertainen virtsarakkosyövän riski (SIR,75 95% CI,96-,9). Valtaosa vesijohtoverkoston ulkopuolella asuvien tapauksista oli maanviljelijöiden, metsätyömiesten ja kalastajien ryhmässä. Vuoden 99 asuinpaikan mukaan ruuduille paikannetun väestön syöpäriskiä pystyttiin käytettävissä olevien aineistojen pohjalta tarkastelemaan vuosina 99- (taulukko ). Vesijohtoverkoston alueella ei tässäkään tarkastelussa havaittu kohonnutta virtsarakkosyövän riskiä, mutta vesijohtoverkoston ulkopuolella miehillä oli merkitsevästi kohonnut riski ( syöpätapausta, SIR,; 95% CI,56-5,6). Tämäkin tulos selittyy pääosin maanviljelijämiesten kohonneella syöpäriskillä: 99-luvulla koko Sulkavan kunnan alueen maanviljelijöiden ryhmässä virtsarakkosyövän riski oli lähes 4-kertainen. Riski oli korkeimmillaan periodilla 996-. Vuoden 98 asuinpaikan mukaan pienalueille paikannetun väestön kuolleisuus virtsarakkosyöpään vuosina 98-5 oli Sulkavan kunnan miehillä yli -kertainen ( kuolemantapausta, SMR,5; 95% CI,78-5,7) entisen Mikkelin läänin väestöön verrattuna. Valtaosa miesten virtsarakkosyöpäkuolemista havaittiin vesijohtoverkoston ulkopuolella asuneilla (9 kuolemaa, SMR,9; 95% CI,46-6,5. Kuolleisuus oli koholla jo vuosina 98-985 ja 99-luvun lopun syöpätapaukset näkyivät kohonneena kuolleisuutena periodilla -5. Virtsarakon syövän riskiä selittävät tekijät 98- ja 99-luvuilla havaituille korkeille virtsarakon syöpäriskeille Sulkavalla ei tässä selvityksessä pystytty löytämään syytä tai aiheuttajaa. Vaikka osa väestöstä on todennäköisesti altistunut vesijohtoverkoston kautta hieman kloorifenoleille vuosina 987-999, juomaveden kloorifenolit eivät todennäköisesti ole kohonneen syöpäriskin syy (k.s. kohta.). Koska syöpäriski on ollut koholla erityisesti maanviljelijöillä, arvioitiin myös torjunta-aineiden käytön yhteyttä kohonneeseen virtsarakon syövän riskiin, mutta nekään eivät selitä kohonnutta syöpäriskiä (k.s. kohta.). THL 6 Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

. Altistuminen kloorifenoleille Sulkavalla ja siihen liittyvä syöpäriski Käytettävissä olevien tietojen perusteella (Rouvinen ; Kolehmainen ) vesilaitoksen vettä juoneet sulkavalaiset ovat voineet altistua sahalta (Ky-5 puunkäsittelyaineesta) peräisin oleville kloorifenoleille ainoastaan ajanjaksolla 987-999, jolloin vesi otettiin Rauhaniemen vedenottamolta (987-996) ja sen jälkeen Kukkapään vedenottamolta (996-999). Nämä ottamot sijaitsivat sahan vaikutusalueella. Tätä ennen ja sen jälkeen käytetyillä vedenottamoilla ei ole pohjavesiyhteyttä sahaalueeseen. Todetut kloorifenolipitoisuudet vedessä ovat olleet pieniä, alle µg/l, mikä on kloorifenolien ylin sallittu enimmäispitoisuus (summapitoisuus) talousvedelle Suomessa. Altistumistaso kloorifenoleille on ollut varsin matala, - % tasosta, jolle altistuttiin vastaavanlaisessa Kärkölän kloorifenoliepisodissa (Lampi ym., 8). Rauhaniemen vedenottamo sijaitsee vanhalla saha-alueen varasto- ja lastauskentällä. Maaperä sahaalueella on ollut hyvin kloorifenoleja läpäisevää, mutta pohjaveden virtaussuunta sahalta poispäin. On hyvin todennäköistä, että Rauhaniemen vedenottamon pohjavedessä on ollut sahan toiminnan aikana (saha lopettanut toimintansa v. 95) ja pitkään sen jälkeen enemmän kloorifenoleita kuin on todettu 99-luvulla, mutta tuolloin vettä ei käytetty vesilaitokselle. Rauhaniemen vedenottamon vedestä ei ole kloorifenolien seurantatietoja ajalta 987-996, jolloin vedenottamoa käytettiin vesilähteenä. Rauhaniemen vedenottamo suljettiin v. 996, kun veteen pääsi humuspitoista järvivettä (mikä sekin kuvastaa hyvää maan läpäisevyyttä). Rauhaniemen vedenottamon vedessä ei todettu kloorifenoleita yli määritysrajan syyskuussa, jolloin se oli jo suljettu (vettä ei käytetty enää raakavesilähteenä). Ajalla 4.8.996 syyskuu 999 vesilaitos otti raakavetensä Kukkapään ottamolta. Kukkapään ottamo sijaitsee vain m koilliseen saha-alueelta, ja pohjaveden virtaussuunta on ottamolle päin. Maaperä näyttää olevan erittäin hyvin vettä (ja kloorifenoleja) läpäisevää, ja Kukkapään ottamon alueen pohjavedessä on todennäköisesti ollut kloorifenoleita sahan toiminnan aikana ja pitkään sen jälkeen. Ne ovat aikaa myöten pääosin todennäköisesti hajonneet ja/tai kulkeutuneet pohjaveden mukana pois. Pilaantuneiden maiden osittainen poisto saha-alueelta sahan toiminnan lopetuksen jälkeen on myös vähentänyt päästöä. Kukkapään vedenottamon raakavedestä ei todettu kloorifenoleita v. 996, mutta v. 998 oli pieniä pitoisuuksia ja pitoisuudet lähtivät nousuun ja ylittivät summapitoisuuden µg/l elokuussa 999 (kuvastanee kloorifenolien aaltomaista poistumista vieläkin pohjaveden mukana), jolloin vedenottamo suljettiin. Varsinaisessa vesijohtoverkoston vedessä (vettä jota on juotu) ei ole todettu alkuvuoden 999 kuukausittaisessa seurannassa kloorifenoleita, ei myöskään kaksi viikkoa ennen vesilaitoksen sulkemista (5.9.999), eikä pian sen jälkeen (..999). Koska Kukkapään ottamon veden kloorifenolipitoisuutta on seurattu koko sen käytön ajan, tiedetään, että raakaveden kloorifenolipitoisuus on ollut vv. 996-999 todennäköisesti enimmillään tasolla - µg/l. Syyskuussa v. (vedenottamon sulkemisen jälkeen) vedenottamon vedessä ei ole todettu kloorifenoleita. Kukkapuron saha-alueen vesien virtaustietojen perusteella kloorifenoleita on todennäköisesti päätynyt ympäröiviin järvivesiin, orsivettä Alanteeseen ja pohjavettä Saimaan puolelle. Saimaan Kukkapäänselän puolella pohjavesi on laimentunut virtaavaan veteen ja siten pitoisuudet todennäköisesti jääneet pieniksi. Kalasta voidaan altistua kloorifenoleille (näin kävi esim. Kärkölässä), mutta kalan syönti ei todennäköisesti ole ollut merkittävä kloorifenolialtistumisen lähde Sulkavalla. Kalaa on käyttänyt vain pieni määrä ihmisiä hyvin paikallisesti eikä ole mittaustuloksia siitä, että kaloissa olisi ollut ollenkaan kloorifenoleja. Siten kloorifenolit kalassa eivät selittäne kohonnutta syöpäriskiä Sulkavalla. Ky-5:n kloorifenoleista pentakloorifenoli on todennäköisesti seoksen tärkein karsinogeeni, joka aiheuttaa koe-eläimissä erilaisia syöpiä, mm. maksasyöpää. Kloorifenolit eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet eläinkokeissa virtsarakon syöpää. Kloorifenolien ei ole raportoitu aiheuttavan virtsarakon THL 7 Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

syöpää myöskään ihmisille. Kloorifenoleita pidetään ensisijaisesti syövän promoottoreina eli ne edistänevät syövän kehittymistä, mutta eivät itse todennäköisesti aiheuta syöpää. Syövän promoottorit edistävät syövän kehittymistä ainoastaan ajanjaksolla, jolla niille altistutaan. Tiettävästi Sulkavan vesilaitoksella on kloorattu juomavettä ainoastaan satunnaisesti. Siten juomavedessä ei ole ollut kloorauksen sivutuotteita, joihin sinänsä tiedetään liittyvän virtsarakonsyövän riski (Koivusalo ym., 998). Samoin Sulkavalla ei tiettävästi ole pohjavedessä (kaivovesissä) epätavallisen paljoa arseenia, johon myös voi liittyä virtsarakonsyövän riksi. Juomavesistä (vesilaitoksen vesi, kaivovedet) ei ole tiedossa altistetta, joka voisi selittää kohonneen Sulkavan virtsarakonsyöpäriskin.. Altistuminen torjunta-aineille Koska kohonnut virtsarakon syöpäriski todettiin erityisesti maanviljelijöillä, selvitettiin ja arvioitiin yhtenä mahdollisena selittävänä tekijänä maanviljelijöiden altistumista torjunta-aineille 96-, 97- ja 98-luvuilla, torjunta-aineiden levityksen yhteydessä. Hypoteesina oli, että torjuntaainealtistukseen liittyvä mahdollinen syöpäriski näkyisi lisääntyneinä syöpinä 98-99 luvuilla (- vuoden latenssiaika). TUKES:sta saatiin tilastotietoa käytetyistä torjunta-aineista (tehoaineet), ja terveystarkastaja Pertti Kervinen selvitti Sulkavalla noina vuosikymmeninä myytyjä torjunta-aineita. Molemmista asioista saatiin kattavat tiedot: Sulkavalla on myyty ja käytetty samoja torjunta-aineita, joita yleensä on käytetty Suomessa noina vuosikymmeninä. Eniten on käytetty rikkakasvien torjuntaaineita (n. 8 % torjunta-ainemäärästä), niistä eniten fenoksihappoherbisidejä (mm. MCPA, mekoproppi, dikloorproppi). Yksityiskohtaisempaa tietoa ihmisten altistumisesta torjunta-aineille ei ole ollut saatavilla. Yksittäisistä torjunta-aineista on vaihtelevasti julkaistua toksikologista tietoa. Monet aineet ovat aiheuttaneet kasvaimia koe-eläimissä, mutta yksittäisten aineiden karsinogeenisuus ihmiselle on epävarma (hyvin usein on kyseessä seka-altistus usealle eri aineelle). Menneinä vuosikymmeninä käytössä olleet torjunta-aineet eivät ole aiheuttaneet johdonmukaisesti virtsarakon syöpää eläinkokeissa eikä torjunta-aineille niiden valmistamisen yhteydessä altistuneissa ihmisissä (mukaan lukien fenoksihappoherbisidit, Jones ym., 9) ole todettu lisääntynyttä virtsarakon syöpäriskiä. Torjunta-aineiden valmistukseen kuitenkin liittyy kohonnut riski usealla muulle syövälle (Jones ym., 9). Torjunta-aineiden valmistajat todennäköisesti altistuvat huomattavasti enemmän torjuntaaineille kuin niiden levittäjät, jotka altistuvat muutaman kerran vuodessa. On erittäin todennäköistä, että torjunta-ainealtistumisella ei ole mitään yhteyttä todettuun kohonneeseen virtsarakon syöpäriskiin Sulkavalla. 4 Päätelmät Sulkavan väestössä 99-luvulla havaittu vertailuväestöä noin kaksi kertaa suurempi virtsarakkosyövän riski ei näytä selittyvän vesijohtoverkoston kautta mahdollisesti tapahtuneella altistumisella kloorifenoleille tai kloorauksen sivutuotteille, vaikka syöpäilmaantuvuuden 99-luvun huippu sattuukin ajallisesti samaan aikaan Kukkapään ottamon juomaveden käytön kanssa. Virtsarakkosyövän riski oli voimakkaimmin koholla 99-luvulla maanviljelijämiehillä, jotka asuivat vesijohtoverkoston ulkopuolella. Kohonnut syöpäriski ei näytä kuitenkaan olevan yhteydessä torjuntaaineiden käyttöön/levitykseen, jolle maanviljelijät erityisesti altistuvat. THL 8 Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Sulkavan juomavedessä olleet kloorifenolit eivät todennäköisesti ole syy todettuun kohonneeseen virtsarakon syöpäriskiin, koska ) kohonnut syöpäriski havaittiin jo 98-luvun alkupuolella ennen mahdollista altistumista kloorifenoleille vesijohtoverkoston kautta vuosina 987-999, ) virtsarakkosyövän riski oli voimakkaimmin koholla ihmisillä, jotka ovat asuneet vesijohtoverkoston ulkopuolella, ) virtsarakon syöpä ei ole tyypillinen kloorifenolien aiheuttama syöpä, ja 4) ihmisten altistuminen juomavedestä kloorifenoleille on jäänyt todennäköisesti suhteellisen vähäiseksi. Kärkölässä havaittiin varsin korkeita kloorifenolipitoisuuksia, mutta sielläkään ei todettu kohonnutta virtsarakkosyövän riskiä (Lampi 8). Kun virtsarakkosyövän ilmaantuvuus näyttää laskeneen merkittävästi -luvulla, asia näyttää olleen ohimenevä. Syy kohonneeseen virtsarakonsyövän riskiin 99-luvulla jää auki, mutta sattuman mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Kirjallisuusviitteet Jones DR, Sutton AJ, Abrams KR, Fenty J, Warren F, Rushton L. Systematic review and meta-analysis of mortality in crop protection product manufacturing workers. Occup. Environ. Med. 9, 66:7-5. Koivusalo, M., Hakulinen, T., Vartiainen, T., Pukkala, E., Jaakkola, J.K., Tuomisto, J.: Drinking water mutagenicity and urinary tract cancers: a population-based case-control study in Finland. Am. J. Epidemiol. 998; 48: 74-7. Kokki, E. Selvitys Sulkavan juomaveden kloorifenoli-pitoisuuden ja kohonneen syöpäriskin yhteydestä. Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto. Kuopio. Kolehmainen A. Sulkavan kunta. Kukkapään vanha saha-alue. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. Luonnos 9.8.. Lampi, P., Tuomisto, J., Hakulinen, T., Pukkala, E.: Follow-up study of cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Scand. J. Work Environ. Health 8; 4:-. Rouvinen, E. Tutkimukset Sulkavan kunnan Kukkapään vanhalla saha-alueella. Etelä-Savon ympäristökeskus. Sulkavan kunta. THL 9 Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Taulukko. Virtsarakon syövän ilmaantuvuussuhteet Sulkavan kunnassa 95-9. Vuosi Miehet Naiset Miehet ja OBS EXP SIR 95% CI OBS EXP SIR 95% CI OBS EXP SIR 95% CI 95-954,8,,-9,7,9,,-8,9,47,,-7,78 955-959,95,,-,88,9,,-,75,4,,-,97 96-964 965-969,,49,,67,-,9.-,7,5,45,,,-,4,-8,,47,95,,5,-,5,-,86 97-974 975-979,74,8,7,46,6-5,4,-,56,6,74,,,-6,,-5,,4,9,8,4,6-,74,-,9 98-984 985-989 7,4,66,,,-6,7 *,-,,8,9,,,-4,59,-4, 7,4,55,,84,9-4,59,7-,47 99-994 995-999 4 8,,,,48,6-,4,7-4,89 *,6,5,88,9,-6,79,-6,87 6 4,6 4,8,48,4,54-,,-4, * -4 5-9 4 6,6,4,,85,6-,5,68-4,,,9,,8,-,67,-6, 4 7 4,7 4,6,98,68,7-,5,68-,47 OBS Havaittu tapausmäärä EXP Odotettu tapausmäärä; vertailualue: Koko maa SIR = OBS/EXP Vakioitu ilmaantuvuussuhde 95% CI Tilastollinen 95 %:n luottamusväli * Tilastollisesti merkitsevä THL Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Taulukko. Virtsarakkosyövän riskin pienalueittaiset analyysit 98-. Seurataan syöpäilmaantuvutta vuoden 98 väestössä, joka on sijoitettu 5x5 m ruuduille..98 asuinpaikan mukaan. Tulokset laskettu siten, että sosiaaliluokka ja 5- vuotisperiodi on vakioitu. Vertailuväestö: ent. Mikkelin läänin väestö. Vesijohtoverkoston alue 98-985 986-98- OBS EXP SIR 95% CI 4 5,64,,75,9,8,9,7,94,67 Vesijohtoverkoston ulkopuolinen alue 98-985 4 4,,6,6 986-98- 4 7 6,,49 8,5 8,,75,76,,,66,96,,,46,7,6,,,77,66,,5,75,9,58,8-,,-,,-9,6,-,45,-6,77,-,,4-,75,-5,94,44-,8,54-5,,-4,,48-4,5,8-,6,5-,5,8-,6,96-,9,-,9,9-,5 OBS Havaittu tapausmäärä EXP Odotettu tapausmäärä; vertailualue: Koko maa SIR = OBS/EXP Vakioitu ilmaantuvuussuhde 95% CI Tilastollinen 95 %:n luottamusväli THL Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Taulukko. Virtsarakkosyövän riskin pienalueittaiset analyysit 99-. Seurataan syöpäilmaantuvutta vuoden 99 väestössä, joka on sijoitettu 5x5 m ruuduille..99 asuinpaikan mukaan. Tulokset laskettu siten, että sosiaaliluokka ja 5- vuotisperiodi on vakioitu. Vertailuväestö: ent. Mikkelin läänin väestö. Vesijohtoverkoston alue 99- OBS EXP SIR 95% CI,48,88,6 Vesijohtoverkoston ulkopuolinen alue 99-,5,58 5,9 Koko Sulkavan alue, vain maanviljelijät 99-,69,5,74,8,4,89,,7,55,7,9,,-,9,-6,4,8-,6,56-5,6 *,5-4,58,6-4,7 *,78-6,84 *,-6,89,66-5,6 * OBS Havaittu tapausmäärä EXP Odotettu tapausmäärä; vertailualue: Koko maa SIR = OBS/EXP Vakioitu ilmaantuvuussuhde 95% CI Tilastollinen 95 %:n luottamusväli * Tilastollisesti merkitsevä THL Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa