Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi
Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria.
Alkuun kuitenkin lyhyesti ravintoverkoista yleensä
RAVINTOVERKKO RAJOITTAVAT TEKIJÄT VAIKUTTAVAT VOIMAT Pedot Kasvinsyöjät Resurssit Pedot Kilpailu Saalistus Kasvit Resurssit Kilpailu Ravintoverkon kolme tasoa: petojen määrää rajoittavat käytettävissä olevat resurssit (kasvinsyöjät), kasvinsyöjiä rajoittavat pedot ja kasveja rajoittavat resurssit, kuten valo ja kasvutila (Brönmark & Hansson 2005). Tätä kutsutaan HSS-malliksi.
Yksinkertainen pelaginen (avovesialueen) ravintoverkko
PELAGINEN RAVINTOKETJU Pedot (petokalat) Planktonsyöjät Eläinplankton Kasviplankton POHJARAVINTOKETJU Pedot (petokalat) Pohjaeläinsyöjät Selkärangattomat laiduntajat Perifyton Pelaginen ravintoketju ja pohjaravintoketju
Esimerkki järven ravintoverkosta
Ravintoverkkokunnostuksen tavoitteena tulee olla saattaa ravintoverkon eri osatekijät tasapainoon keskenään.
Järven tilaan vaikuttavat sekä ulkoinen että sisäinen kuormitus. Sisäinen kuormitus on ravinteiden kiertoa sedimentin ja vesimassan välillä vaikuttaen samalla järven perustuotantoon. Sisäinen kuormitus on merkittävä kesällä sellaisissa järvissä, joissa esiintyy levähaittoja. Sisäiseen kuormitukseen vaikuttaa ainakin osittain järven ravintoverkon tila.
Kun ravintoverkko toimii tasapainoisesti niin rehevässäkään järvessä levähaitat, kukinnat, eivät ole kovin yleisiä. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat luonnonravintolammikot, joissa ei yleensä leväesiintymiä ole havaittu, vaikka niitä lannoitetaan. Kun ravintoverkko on epätasapainossa, se saattaa aiheuttaa runsaita leväesiintymiä joskus myös karuissa ja kuormittamattomissakin järvissä.
Kalat ovat monissa leväongelmaisissa järvissä ratkaisevassa asemassa ravintoverkon toiminnassa. Kalaston säätely on kuitenkin haasteellinen tehtävä. Niiden lisääntymistä ja sitä kautta kalakantojen koostumusta on vaikea hallita. Hollannissa ja Tanskassa tehty pitkäaikaisseuranta osoitti, että hoitokalastuksella saatu järven parantunut tila ei ollut pysyvä, vaan palautui ennalleen viimeistään 10 vuoden kuluessa.
Vihdin Enäjärven (492 ha) vedenlaatu vuosina 2011-2014 kesäkuukausina 1 m, 4 m ja 6-9 m Kunnostettu kosteikoin, hoitokalastuksin ja hapetuksella
oc Lämpötila 1 m 4 m 25 6-9 m Lin. (1 m) 20 15 10 5 0 9.6.2011 6.7.2011 9.8.2011 8.9.2011 27.6.2012 25.7.2012 20.8.2012 17.6.2013 24.7.2013 15.8.2013 24.9.2013 12.6.2014 20.8.2014 17.9.2014
% Happikyllästys % 1 m 4 m 140 6.syys Lin. (1 m) 120 100 80 60 40 20 0 9.6.2011 6.7.2011 9.8.2011 8.9.2011 27.6.2012 25.7.2012 20.8.2012 17.6.2013 24.7.2013 15.8.2013 24.9.2013 12.6.2014 20.8.2014 17.9.2014
ph ph-arvo 1 m 4 m 10 9 6-8 m Lin. (1 m) 8 7 6 5 4 3 2 1 0
mg/m3 140 Klorofylli-a 120 100 80 60 40 20 0
mg/m3 350 300 Kokonaisfosfori 1 m 4 m 6-9 m Lin. (1 m) 250 200 150 100 50 0
140 Hoitokalastussaalis kg/ha 120 100 80 60 40 20 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Nuottasaalis kg/apaja 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Hoitokalastussaaliit kg/ha 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 4,0 2,0 0,0 Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha Hauki Muut
Hoitokalastajan (Kinnunen) huomioita 2014 kalastuksesta: Elokuussaa 2014 kalastettiin noin 30 rysäpyyntipäivää ja saalis oli keskimäärin noin 200 kg/rysä/koenta eli hyvin korkea. Särkeä oli runsaasti ja se oli melko nuorta kalaa. Lahnaa arviolta 20-30 % saaliista, eli melko paljon. Enäjärven tilanne alkoi huonontua 2006 paikkeilla. Isot särjet ja ahvenet vähenivät. Sedimentti pehmentyi. Metaanikuplintaa havaittiin 2013.
Enäjärven rysäsaalista elokuussa 2014
Enäjärven hoitokalastuksen lähivuosien tavoitteena tulee olla särkikalojen (särki ja lahna) vähentäminen sekä petokalaston vahvistamien. Takavuosien tulokset osoittavat, että järven ravintoverkossa on mahdollista saavuttaa tila, joka järvessä oli noin 10 vuotta sitten, mutta joka on päässyt taantumaan viime vuosina. Jos Poikkipuoliaisesta pääsee vaeltamaan särkikalaa Enäjärveen, tulisi molempien järvien kalastoa pyrkiä hoitamaan rinnakkain.
Espoon Pitkäjärvi (171 ha) Kunnostettu lähinnä hapettamalla ja hoitokalastuksella
Vuosi Rysien koentapäivät (pyyntipäivät) Saalis kg koentapäivää kohti keskimäärin Saalis kpl koentapäivää kohti keskimäärin 2007 30 (30) 83 6002 2010 82 (82) 82 5124 2011 85 (141) 52 4281 2012 56 (81) 42 5119 2013 65 (85) 54 6389 2014 66 (66) 99 8900
Vuosi Särkikalojen paino-osuus % Särkikalojen kpl-osuus % 1998 80 70 2000 91 67 2001 72 50 2002 71 50 2007 70,8 72,9 2010 87,7 83,0 2011 61,9 63,3 2012 86,5 86,5 2013 52,1 49,7 2014 87,9 76,0
Rysäsaalisnäytteiden ahventen pituusjakaumat v. 2014.
Rysäsaalisnäytteiden särkien pituusjakaumat v. 2014.
Rysäsaalisnäytteiden lahnojen pituusjakaumat v. 2014.
Särkien pituusluokkien (cm) prosentuaalinen jakautuminen vuosina 2011 (N=635), 2012 (540), 2013 (570) ja 2014 (676).
Kalalaji Vuosi 2007 2010 2011 2012 2013 2014 Rysän koenta-kertoja 30 82 85 56 65 66 Ahven 475 261 1699 490 Kuha 313 1427 1530 669 724 1491 Ankerias 24 67 29 27 26 Hauki 26 16 34 2 3 64 Siika 3 Taimen 1 kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta Ahven 5,79 4,66 26,14 7,42 Kuha 1,43 17,40 18,00 11,95 11,14 22,59 Ankerias 0,80 0,82 0,34 0,48 0,39 Hauki 0,87 0,20 0,40 0,04 0,05 0,97 Siika 0,04 Taimen 0,01 Kalastajien kirjausten mukaan hoitopyynnin yhteydessä takaisin järveen päästetyt kalat (kpl ja kpl/rysän koentakerta)
Kesän eri aikoihin ajoittuva pyynti ja myös pyyntipaikat vaikuttavat pyydysyksikkösaaliisiin. Havaintojen perusteella eri aikojen ja pyyntipaikkojen saaliiden määrät ja koostumukset voivat vaihdella huomattavasti.
Espoon Pitkäjärven vedenlaatu elokuussa vuosina 2011, 2012 ja 2013
Näytteenottopäivä Syvyys m 24.08. 2011 21.08. 2012 27.08. 2013 Lämpötila o C 1,0 20,4 19,2 19,1 Näkösyvyys m 0,6 0,9 0,5 Happikyllästys % 1,0 124 95 140 Klorofylli-a µg/l 0,0-2,0 49,0 49,0 63,0 Kokonaisfosfori µg/l 1,0 89,0 110,0 110,0 Fosfaatti fosforina µg/l 1,0 <2,0 6,0 <2,0 Kokonaistyppi µg/l 1,0 1100 810 1500
Johtopäätöksiä hoitokalastuksista: Kun Pitkäjärven tilaan ehkä eniten vaikuttavat runsaat salakka-, lahna- ja pasurikannat, on paras aika niiden pyytämiseen rysillä heinäkuun lopulla ja elokuussa. Hoitokalastusta Espoon Pitkäjärvellä olisi syytä jatkaa ainakin samalla pyynnin määrällä kuin viime vuosina on tehty. Sillä todennäköisesti voidaan pitää yllä tilanne, missä ainakaan kesälomakautena järvessä ei esiinny niin merkittäviä sinileväkukintoja, mitkä estävät esimerkiksi uimisen järvessä.
Lippajärven (56,7 ha) hoitokalastukset Kunnostettu hapettamalla ja hoitokalastuksella
Lippajärven vedenlaatu on vuosina 2011 2014 pysynyt tyydyttävänä. Merkittäviä leväongelmia ei ole esiintynyt.
Näkösyvyydet kesällä 2013.
Näytteenottopäivämäärä Näytteen- Ottosyvyys m 30.08. 2010 keskiosa 6 24.08. 2011 itäosa 5 21.08. 2012 itäosa 5 27.08. 2013 itäosa 5 Näkösyvyys m 0,9 1,1 1,2 1,6 Lämpötila 1,0 o C 16,2 20,0 19,3 19,4 Hapen kyllästysaste 1,0 % 83 106 81 92 Kokonaisfosfori 1,0 µg/l 60,0 75,0 64,0 58,0 Fosfaatti fosforina 1,0 µg/l <4 <2,0 <2,0 <2,0 Kokonaistyppi 1,0 µg/l 910 1000 790 680 Krolofylli-a 0-2 µg/l 42,0 40,0 32,0 20,0
Järven kookkaiden ahventen kanta vaikutti 2014 edelleen selvästi vahvistuneen ja myös kuhakanta on edelleen kohtalainen. Lippajärven vähempiarvoinen kalasto muuttui jo vuoden 2011 saaliiden perusteella. Salakkaa esiintyy melko runsaasti, mutta aikaisemmin huolta herättänyt lahnakannan voimistuminen näyttää pysähtyneen. Lippajärven kehitystä voidaan pitää pääosin positiivisena järven ravintoverkon kannalta ja sitä ei ole syytä liian voimakkaalla hoitopyynnillä horjuttaa.
Lopuksi Hoitokalastuksen tavoitteita - ravintoverkon kunnostus kalastoa säätelemällä - levähaittojen vähentäminen planktonsyöjäkalojen määrää rajoittamalla - sedimentaation vähentäminen kun levämäärä vähenee (vaikuttaa mm. hapen kulutukseen) - kalaston tasapainottaminen rauhankalojen ja petokalojen suhteen (mm. ahven suuremmaksi) - virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen (esim. uinti, kalastus)
Kiitos mielenkiinnosta!