TOIMINTASUUNNITELMA ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI VUOSILLE 2008 2016 Kokkolan kaupunki Versio nro Pvm Vastuuhenkilö Muutokset Toimintasuunnitelma, versio 1 15.6.2011 Harjulehto, Energiakolmio Oy Toimintasuunnitelma, versio 2 28.3. Harjulehto, Energiakolmio Oy TPE1 ja TPE2 mittarit, liite 1 Toimintasuunnitelma versio 3 28.2. Korpilauri, Energiakolmio Oy osio TPE1-TPE29 Toimintasuunnitelma versio 4 22.5. Korpilauri, Energiakolmio Oy Toimintasuunnitelma versio 5 18.11. Korpilauri, Energiakolmio Oy Toimintasuunnitelma, versio 6 4.4.2014 Harjulehto, Energiakolmio Oy osio TPE1-TPE29. 4.1 Varhaistoimet osio TPE1-TPE30. uusi TPE 25 2014 TPE1-TPE30, TPE 25 poistettiin Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100, faksi 020 799 2102 www.energiakolmio.fi www.enerkey.com
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 ESIPUHE... 4 1. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET... 5 2. TOIMINTASUUNNITELMAN RAJAUKSET JA KATTAVUUS... 6 3. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE... 6 4. KAUPUNGIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 7 4.1. ENERGIANSÄÄSTÖN VÄLITAVOITE JA VARHAISTOIMET... 7 4.2. JULKISTEN HANKINTOJEN ENERGIATEHOKKUUSOHJEET... 8 4.3. ENERGIAKATSELMUSTEN JA NIISSÄ HAVAITTUJEN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN TOTEUTUS... 15 4.4. UUSIEN SÄÄSTÖTAKUU- JA/TAI RAHOITUSMENETTELYJEN KÄYTTÖ INVESTOINTIEN TOTEUTUKSESSA... 19 4.5. KULUTUSSEURANTA JA ENERGIATEHOKKUUTTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 20 4.6. UUDET TOIMINTAMALLIT... 21 4.7. KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA... 24 4.8. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO... 26 5. KETS-TOIMENPITEIDEN BUDJETOINTI... 30 6. SOPIMUKSEN MUKAISEN TOIMINNAN RAPORTOINTI... 30 LÄHDELUETTELO... 31 LIITE 1: KIINTEISTÖJEN ENERGIAKATSELMOINTI-SUUNNITELMA... 32 LIITE 2: TOIMENPITEET JA NIIDEN SEURANTA... 34 LIITE 3: SÄÄSTÖLASKENTA... 37 LIITE 4: TUTKIMUSHANKKEET... 38
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 3 (39 ) TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa esitetään tässä asiakirjassa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Energiansäästö ESCO Energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen energiankulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen ehkäisemistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energy Service Company. ESCO-konseptissa on kyse palveluliiketoiminnasta, jossa ulkopuolinen asiantuntijayritys toteuttaa asiakasyrityksessä energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaatima investointi maksetaan kokonaan tai osittain säästötoimenpiteiden myötä aikaansaatavilla kustannussäästöillä käyttö-/ energiakuluissa. Kaukolämpö, kaukolämmitys KETS KEO Lämpöyrittäjä POK POR TEM Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Kaupungin energiatehokkuussopimus Kuntien energiaohjelma Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Uusiutuva energialähde Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä asiakirjassa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumaton energianlähde Varhaistoimet Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä asiakirjassa fossiilisia poltto-aineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin tulee esittää arvio vuosina 1991 2007 toteuttamillaan energiansäästötoimillaan 31.12.2007 saavutetusta energiansäästötasosta ja sen pysyvyydestä sopimuskaudella 2008 2016. Lista 9 %:n säästötavoitteeseen sisällytettävistä varhaistoimista tulee esittää toisen KETSvuosiraportoinnin yhteydessä.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 4 (39 ) ESIPUHE Kokkolan kaupunki liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimusjärjestelmään joulukuussa 2010. Liityntää edellyttämät valmistelutyöt käynnisti 9.2.2009 jätetty valtuustoaloite, joka oli Pekka Puolimatkan esittämä ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän allekirjoittama. Kaupunginhallitus hyväksyi allekirjoitettavaksi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kokkolan kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen 11.10.2010., ja sopimus hyväksyttiin Työ- ja Elinkeinoministeriössä 7.12.2010. Energiatehokkuussopimuksen keskeinen tavoite on 9 %:n säästö kaupungin omien toimintojen energiankulutuksessa kaudella 2008 2016. Energiatehokkuussopimuksen taustalla on toukokuussa 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin toimimaan esimerkkinä energiansäästön edistämisessä. Sopimuksen toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiansäästö ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen osaksi kaupungin johtamisjärjestelmiä. Kaupunki laatii energiankäytön tehostamissuunnitelman sopimusasiakirjan perusteella tavoitteista käytäntöön -ajatuksella, ja siinä esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi sopimuskaudella 2008 2016. Toimintasuunnitelma on laadittu kaupungin Tilakeskuksen toimesta ja sen kokoamisesta ovat vastanneet energia-asiantuntijat Terhi Harjulehto ja Minja Hänninen Energiakolmio Oy:stä yhdessä Kokkolan kaupungin energiaryhmän kanssa. Kokkolan kaupungin yhteyshenkilöinä ovat toimineet rakennuspäällikkö Olli Karikko sekä KETS-yhteyshenkilö, isännöitsijä Jouko Kätevä.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 5 (39 ) 1. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Kokkolan kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen 7.12.2010. Kokkola ei ole ollut mukana nykyistä sopimusjärjestelmää edeltäneessä kuntien energiansäästösopimuksessa. Kokkolan kaupunki, Kälviän kunta, Lohtajan kunta ja Ullavan kunta ovat yhdistyneet 1.1.2009: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liitettiin Kokkolan kaupunkiin, asukasluku 31.1.2011 oli 46 266. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden mukaisesti vuoden sisällä sopimukseen liittymisestä laaditaan toimintasuunnitelma, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Ko. suunnitelma laaditaan sopimuksen vaatimusten pohjalta. Kokkolan energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty isännöitsijä Jouko Kätevä. Sopimusmenettelyn toteutuksesta ja seurannasta vastaa kaupungin energiaryhmä, jossa on edustettuna kaupungin eri hallinnonalat ja yhtiöt. Energiaryhmän edustajat vievät heitä koskevia toimenpiteitä eteenpäin omissa hallintokunnissaan/ yhtiöissään, ja he vastaavat toimenpiteiden toteutuksesta omien vastuutoimenpiteidensä osalta. Energiaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, jolloin kukin edustaja raportoi toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä oman vastuualueensa osalta. Toimintasuunnitelma tarvittaessa päivitetään, ja versiot esitetään asianmukaisesti kansilehden versiotaulukossa. Myös muutokset energiaryhmän kokoonpanossa päivitetään tähän asiakirjaan. Kaupungin energiaryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Yhteyshenkilö Karikko Olli Sillanpää Marko Näse Thomas Cainberg Päivi Kalliokoski Juhani Kätevä Jouko Karhulahti Arimatti Hagström Michael Hautala Mauri Penttilä Heikki Jelekäinen Tero Teirikangas-Lerssi Outi Mämmi Timo Piiparinen Pauli Salo Kim Kytölaakso Kai Widjeskog Jan-Erik Lehto Heli Jokela Esa Hallintokunta/ yhtiö Tilapalvelut/ rakennuspäällikkö Yhdyskuntatekniset palvelut/ koneinsinööri Tilapalvelut/ sähköteknikko Kaavoituspalvelut/ yleiskaava-arkkitehti Tilapalvelut Tilapalvelut/ isännöitsijä Kokkolan Vuokra-asunnot Oy Ympäristöpalvelut/ ympäristöpäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Tekninen palvelukeskus/ kaupungininsinööri Tekninen palvelukeskus/ aluepalvelut Tilapalvelut/ projektipäällikkö Keskusvirasto/ kansliapäällikkö Tekninen palvelukeskus/ tekninen johtaja Sivistys/ talouspäällikkö Opetustoimi/ varhaiskasvatuksen palvelujohtaja IT-palvelukeskus/ IT-päällikkö Villa Elba Kokkolan Vesi Kokkolan Satama
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 6 (39 ) 2. TOIMINTASUUNNITELMAN RAJAUKSET JA KATTAVUUS Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin omien toimintojen energiankäyttöä. Ts. sopimuksen piirissä ovat kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon energiankäyttö. Kaupungin 100 %:sti omistamat yhtiöt kuuluvat energiatehokkuussopimuksen piiriin, kuten myös kaupungin hallinnoimat liikenne- ja kuljetustoimintojen energiankäyttö, mikäli ko. toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Energiatehokkuussopimuksen ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joilla on omat alakohtaiset sopimukset. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kaupunki maksaa energiankulutuksen ja vastaa kulutusseurannasta. Myös vuokratut tilat, joiden energiakustannukset kaupunki maksaa, kuuluvat sopimuksen piiriin. Ostettuja palveluja sopimus koskee hankintamenettelyn kautta. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa toimintaa, voidaan laskea kaupungin hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. Toimintasuunnitelmassa tarkastellaan myös mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. 3. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE Energiatehokkuussopimuksen keskeinen tavoite on 9 %:n energiansäästö kaudella 2008 2016. Kokkolan kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 8 706 MWh:n energiamäärä, joka on laskettu vuoden 2009 kaupungin lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta. Säästötavoite on kiinteä energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Energiankulutuksen ei edellytetä olevan vuonna 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin vuonna 2009 vaan energiansäästön tulee olla tavoitteen suuruinen. Energiansäästöllä pyritään kustannussäästöihin sekä vähentämään kaupungin ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Energiansäästöksi lasketaan toimet, joilla vähennetään nykyistä kulutusta. Lisäksi energiansäästöksi luetaan ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sellaisen tulevan kulutuksen estämistä ja/tai alentamista, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Säästöihin lasketaan myös ennen ko. sopimuskautta toteutettuja toimenpiteitä eli ns. varhaistoimia. Energiatehokkuussopimuksen myötä kaupunki on sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä tiedottamaan sopimustoiminnasta ja sen tuloksista. Kaupunki pyrkii olemaan toiminnassaan esimerkillinen ja vaikuttamaan siten kaupunkilaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 7 (39 ) 4. KAUPUNGIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tässä luvussa esitetään Kokkolan kaupungin toimet 9 %:n energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteet on esitetty aihepiireittäin sopimusasiakirjan mukaisesti. Kunkin aihepiirin osalta on esitetty nyky- sekä tavoitetila otsikkotasolla. Jokaiselle toimenpiteelle on määritelty vastuutaho, toteutusaikataulu, mahdollinen rahoitustarve sekä toteutumisen mittarit seurantaa ja raportointia varten. 4.1. Energiansäästön välitavoite ja varhaistoimet Energiatehokkuussopimuksessa ilmoitetaan energiansäästön välitavoite vuodelle. Kokkolan kaupungin välitavoite vuoden loppuun mennessä on 2 902 MWh, mikä on 1/3 kokonais-tavoitteesta. Varhaistoimien osalta kaupunki esittää vuoden vuosiraportoinnissa laskelmat niiden energiansäästötoimien vaikutuksista, jotka kaupunki on päättänyt sisällyttää varhaistoimien luetteloon ja joiden perusteella energiansäästön lähtötilanne 1.1.2008 määritellään. Taulukko 1. Hyväksyttävät varhaistoimet TOIMENPIDE SÄÄSTÖN ELINIKÄ TARVITTAVAT LÄHTÖTIEDOT KOHTEET AIKA TARKEMPI KUVAUS TOIMENPITEESTÄ Seinien tai yläpohjan lisäeristäminen 25 seinien / yläpohjan pinta-ala Ullavan terveysasema 2007 yläpohjan lisäeristäminen seinien / yläpohjan U- arvon muutos Hakalahden yläaste 2009 teknisen työn paviljongin lisäeristys sisä- ja ulkolämpötila lämmityskaudella keskimäärin lämmityskauden pituus Ikkunoiden uusiminen 30 ikkunoiden pinta-ala Englantil. 2001 Päiväkoti Ikkunoiden U-arvon muutos Halkokarin päiväkoti 2006 sisä- ja ulkolämpötila lämmityskaudella keskimäärin lämmityskauden pituus Chydeniuksen koulu Ulko-ovien uusiminen 30 ovien pinta-ala Englantil. Päiväkoti 2005 Halkokarin 2007 koulu Kiviniityn yläaste -vanha puoli 2002 -ruokala ja 2008 aula Kiinteistö 2008 Isojärvi Pelastuslaitos 2004 Kurkipelto 2005 Kurjenpolvi 2005 2008
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 8 (39 ) ovien U-arvon muutos sisä- ja ulkolämpötila lämmityskaudella keskimäärin lämmityskauden pituus Öljykattilan uusiminen 20-25 vanhan kattilan ikä tai hyötysuhde uuden kattilan hyötysuhde siniset: ei välttämätön, voidaan käyttää arviota Chydeniuksen 2005 koulu Pelastuslaitos 2004 Marttilan 1995 koulu Kurkipelto 2005 Kurjenpolvi 2005 Paloasema 2008 Lohtajan 1996- pannut uusittu koulu 2000 Lohtajan 2003 öljysäiliö ja pannut kunnantalo uusittu Kälviän 2004 terveysasema Yhteensä 22 kpl Taulukko 2. Varhaistoimien energiansäästövaikutus TOIMENPIDE SÄÄSTÖ (MWh/a) Seinien tai yläpohjan lisäeristäminen 1,644 Ikkunoiden uusiminen 11,047 Ulko-ovien uusiminen 0,382 Öljykattilan uusiminen 490,0 YHTEENSÄ 503,1 4.2. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Nykytila: Hankintoja tehdään hallintokunnittain. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet eivät ole käytössä, mutta esimerkiksi IT-laitehankinnoissa huomioidaan energiatehokkuus. Tavoitetila: Hankinnoissa ei turvauduta halvimpaan ostohintaan vaan selvitetään todelliset, koko elinkaaren aikaiset kustannukset ja valitaan kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu. Energiatehokkuus on yhtenä hankintakriteerinä kaikissa niissä julkisissa hankinnoissa, joissa energiatehokkaamman laitteen/ järjestelmän/ hankintakokonaisuuden valinta on kokonaistaloudellisesti edullisinta.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 9 (39 ) Toimenpide 1. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet osaksi kaupungin hankinta-ohjetta Tarjouspyyntöjen ja hankintapäätösten tekijät perehtyvät julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeisiin, joissa esitetään ohjeita ja esimerkkejä energiatehokkuuden huomiointiin seuraavissa hankinnoissa: sähköiset koneet ja laitteet, ajoneuvot ja työkoneet, korjaus- ja uudisrakentamishankkeet, energian hankinta sekä palvelusopimukset. HUOM: Raportointi tapahtuu hallintokunnittain. Vastuutaho Hallintokunnat /hankintavastuuhenkilöt/ ostajat Aikataulu Jatkuvaa, raportointi ja 2016 Kansallisen kynnysarvon ylittävät materiaali- ja palveluhankinnat, joissa energiatehokkuus yhtenä hankintakriteerinä: kpl-määrä, raportointi hallintokunnittain Hankintaohjeet on päivitetty. Hankintavastuukokous järjestetään hallintokunnille Toiminta 2014 jatkuu ennallaan ja hankintavastuukokous on järjestetty hallintokunnille 2014 Toiminta jatkuu ennallaan Toimenpide 2. Koulutusta hankintahenkilöille energiatehokkuusohjeisiin liittyen Hankinnoista vastaaville henkilöille hankitaan ja järjestetään koulutusta, jotta he osaavat soveltaa energiatehokkuusohjeita käytännössä. Hankintahenkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua esim. Motivan järjestämiin hankinta-koulutuksiin ja -tapahtumiin. Vastuutaho Hallintokunnat /hankintavastuuhenkilöt/ ostajat Aikataulu Jatkuvaa, raportointi ja 2016 Kaupungin järjestämien koulutustilaisuuksien lukumäärä (kpl/a) Ko. koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä (hlö/a) Sisäisesti asiasta on infottu Motivan hyödyntämisestä Toiminta ennallaan. 2014 Toiminta jatkuu ennallaan, Cloudia-koulutus 10.4.2014, osallistujamäärä X hlöä Toimenpide 3. Motiva-materiaalin hyödyntäminen laitehankintojen kilpailutuksessa Hyödynnetään Motivan www-sivuilla olevaa, valmista materiaalia energiatehokkaampien hankintojen tukena; suosituksia, ohjeita ja työkaluja löytyy erityisesti laitehankintoihin liittyen. Esimerkiksi IT-laitteiden hankintamateriaalina on esitetty seuraavat: hankintaohjeistus, valmis & esitäytetty excel-laskentapohja elinkaarikustannusten laskentaan ja vertailuun sekä tarjouspyyntömalli liitteineen. (URL: www.motiva.fi, www. www.motivanhankintapalvelu.fi)
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 10 (39 ) Vastuutaho Hallintokunnat, hankintarengas, ostajat Aikataulu Jatkuvaa, raportointi ja 2016 Motivan työkaluja hyödynnetty hankintojen tukena: kyllä/ ei Motivan materiaaleihin on tutustuttu Toiminta ennallaan 2014 Toiminta ennallaan Toimenpide 4. Elinkaarikustannusten huomiointi hankinnoissa, säästövaikutusten raportointi ja tiedotus Hankinnoilla, joissa on huomioitu elinkaarikustannukset, saavutetut energia- ja kustannussäästöt raportoidaan energiaryhmälle. Vastuutaho Hallintokunnat, hankintarengas, ostajat Aikataulu Raportointi ja 2016 Saavutetut, laskennalliset säästöt: /a ja/tai MWh/a Sovelletaan mahdollisuuksien mukaan Sovelletaan mahdollisuuksien mukaan 2014 Sovelletaan mahdollisuuksien mukaan 4.3. Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Nykytila: Talonrakentamisen sekä yhdyskuntatekniikan rakentaminen/ rakennuttaminen tapahtuu voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kokkolan kantakaupungin alueella (Vanha Kokkola) on yleiskaavallisesti tiivis ja energiatehokas kaupunkirakenne. Energiatehokkuus ei ole ollut keskeinen näkökanta kaavoituksessa, koska yhdyskuntarakenne on ollut niin tiivis. Kuntaliitoksen jälkeen tilanne on uusi: kunta on laaja, ja useita erilaisia taajamia on etäällä toisistaan ja palveluista. Tavoitetila: Rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Tavoitteena on mahdollisimman energiatehokas kaupunkirakenne uudessa Kokkolassa.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 11 (39 ) 4.3.1. Rakentaminen Energiatehokkuus on noussut perinteisten turvallisuuden ja terveellisyyden rinnalle keskeisissä rakentamisen säädösohjauksen tavoitteissa. Suomen kansallisissa säädöksissä energiatehokkuutta koskevia määräyksiä on kiristetty vuosina 2003, 2007 ja viimeksi vuoden 2010 alussa. Uusien määräysten myötä tiukennettiin mm. U-arvojen ja lämmöntalteenoton vaatimuksia, joiden energiankulutusta tehostava vaikutus on noin 30 % edeltävään määräystasoon verrattuna. (Kiinteistö & Talotekniikka, 3-4/2010) Kansallisella tasolla energiatehokkuusmääräyksiin on odotettavissa lisää tiukennuksia: määräysten kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna, jolloin siirryttäisi kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöön. Samassa yhteydessä kiristettäisiin yleistä vaatimustasoa lisää 20 %. (Lehtinen, T., 2009) Jos EU:n esittämät muutokset rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (ns. EPBD-direktriivi) hyväksytään, kaikkien vuodesta 2016 lähtien rakennettavien talojen tulisi olla lähes nollaenergiataloja. Lisäksi uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa tulisi suosia uusiutuvia energianlähteitä. (Kiinteistö & Talotekniikka, 3-4/2010) Kaupungeissa ja maaseudulla energiaviisaimmat toimenpiteet voivat olla hyvinkin erilaisia; maaseudulla hajautetun energiantuotannon rooli saattaa olla merkittävä, kun taas kaupunkialueilla täydennysrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen rooli korostuu. Korjausrakentaminen on energiaviisauden edistämisen keskiössä, sillä yli puolet vuoden 2050 rakennuskannasta on olemassa jo tänään. (ERA17, 2010) Kokkolan keskustassa rakentaminen on pääasiallisesti täydennysrakentamista. Onnistuessaan täydennysrakentaminen selkeyttää ja tiivistää rakennettua ympäristöä, sekä muokkaa sitä energiatehokkaampaan suuntaan. Toimenpide 5. Energiakustannusten huomiointi kaupungin omien uudis- ja perusparannushankkeiden järjestelmä- ja laitevalinnoissa Kaupungin omien rakennusten suunnittelujen ohjausta kehitetään siten, että uudis- ja korjausrakentamisen laite-, rakennusosa- ja järjestelmävalinnoissa huomioidaan investointikustannusten lisäksi tulevat energia- ja muut käyttökustannukset. Hyödynnetään saatavilla olevia hyviä käytäntöjä. Vastuutaho Tilapalvelut, Yhdyskuntatekniikka Aikataulu Ohjeistusta laadittu: kyllä/ei Ohjeistusta ei ole laadittu toiminta ennallaan 2014 Elinkaarikustannukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 12 (39 ) Toimenpide 6. Tutkimus- ja selvitystulosten huomiointi kaupungin omassa rakentamisessa Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu Tavoitteet Eri tutkimus- ja selvityshankkeiden loppuraporteissa esitetyt suunnitteluohjeet ja suositukset huomioidaan korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Tutkimus- ja selvitystulokset huomioitu ohjeissa: kyllä/ ei On hyödynnetty silloin kun niitä on ollut käytettävissä Toiminta ennallaan 2014 Huomioidaan tapauskohtaisesti (mm kaupungintalo 2014) 4.3.2. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu Maankäytön ratkaisuilla on huomattava merkitys alueiden energiatehokkuuteen; keskeistä on eri maankäyttömuotojen sijoitusratkaisut kaupunkirakenteessa. Sijaintitekijät ovat merkittäviä, koska huomattava osa alueiden energiankulutuksesta aiheutuu liikenteestä. Tehokas ja toimiva kaupunkirakenne antaa myös parhaat mahdollisuudet toimivalle joukkoliikennejärjestelmälle, mikä vähentää henkilöautoriippuvuutta. Sijaintitekijöillä on myös vaikutusta infrastruktuurikustannuksiin, ts. liittyminen olemassa oleviin verkostoihin. (Rajala et al., 2010) Kaavoituksessa on erilaisten suunnitteluratkaisujen lisäksi otettava huomioon kaavan laadintaprosessin merkitys lopputulokselle. Kun kaavaprosessia halutaan kehittää energiatehokkaita ratkaisuja edistäväksi, on tämä näkökulma otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla ja kaikissa kaavoitusprosessin vaiheissa. Energiatehokkuusnäkökulman merkitystä kaavaprosessin eri vaiheissa on kuvattu tarkemmin lähteen (Rajala et al., 2010) sivulla 148. Kokkolan kantakaupungin alueella on yleiskaavallisesti hyvin tiivis, ja siten myös energiatehokas kaupunkirakenne. Energiatehokkuus ei ole ollut keskeinen näkökanta kaavoituksessa, koska yhdyskuntarakenne on ollut tiivis. Kokkolan asemakaava-alue on tasaisesti laajentunut eri puolille kaupunkia ihan kiinni nykyiseen asemakaava-alueeseen. Kaukolämpöverkostoa on systemaattisesti laajennettu pientaloalueille. Joukkoliikenteen toteutusmahdollisuudet ovat olleet heikot ja suurena puutteena on toimiva joukkoliikennejärjestelmä. 2000-luvulla laaditussa raportissa, jossa on tutkittu 52 erikokoista kaupunkia, on todettu Kokkolasta seuraavaa: kaupunki on kehittynyt vertaiskohteisiin verrattuna poikkeuksellisesti ihanteellisen tiiviinä ja energiatehokkaana. Suuremmat kaupalliset ja yrityspalvelut eivät ole hajaantuneet. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ylläpitävät ilmastonlaadun tarkkailua ja päästötaselaskelmia. Kaavoituspalvelut on läheisesti ollut kontaktissa ilmastomuutokseen liittyviin selvityksiin, sillä kaavoituspäällikkö on ollut ilmastonmuutosselvityksessä yhdyskuntaliiton kuntainliiton ohjausryhmän ympäristöministeriön jäsenenä.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 13 (39 ) Kokkola on ollut mukana useissa mm. energiatehokkuuteen liittyvissä tutkimushankkeissa, joista kuvaukset liitteessä 4. Seuraavassa on listattuna maankäytön ja liikenteen suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. Toimenpide 7. Tutkimus- ja selvitystulosten huomiointi yleis- ja asemakaavoituksessa Eri hankeraporteissa esitetyt suunnitteluohjeet ja suositusten huomioidaan mahdollisuuksien mukaan yleis- ja asemakaavoituksessa. Kaavoituksessa hyödynnetään energiatehokkuuden laskentaan kehitettyjä malleja. Vastuutaho Yhdyskuntatekniset palvelut/ kaavoituspalvelut Aikataulu Raportointi ja 2016 Esitettyjä ohjeita ja suosituksia hyödynnetty: kyllä/ ei Kaavoitusohje päivitetty: kyllä/ ei Mukanaolo kehityshankkeissa: hankkeiden lukumäärä & 2016 mennessä Aalto-yliopiston laskentatyökaluihin tutustuminen meneillään Kokkolan pyöräilystrategia suunnitteilla. Strateginen aluekaavasuunnitelma laadinnassa, suunnitteluun osallistuu yhdyskuntatekniikka, Tilapalvelut ja Kokkolan Energia. 2014 Pyöräilystrategia valmis, mukana Pyöräilykaupunkiohjelma 2014-2020 -hankkeessa Esitettyjä ohjeita ja suosituksia hyödynnetään vireillä olevissa kaavatöissä. Kaavoituspalvelut on mukana Keko B -hankkeessa. Toimenpide 8. ERA17 -toimintaohjelman vaatimusten huomiointi Kaavoituksessa huomioidaan mahdollinen ERA17 -toimintaohjelmaan pohjautuva lakimuutos ja tämän asettamat vaatimukset kaavoitukselle sekä hiilitasolaskenta yhdyskuntarakenteelle. ERA17 -toimenpiteet on esitetty sivustolla (URL: http://era17.fi) seuraaville teemoille: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja omistus, sekä osaaminen. Vastuutaho Kaavoituspalvelut Aikataulu 2016 ERA17 -toimenpiteet tuttuja/ käyty läpi: kyllä/ ei Ei edustusta paikalla. 2014 ERA17-toimintaohjeita sovelletaan kaupungin strategian määrittelemissä puitteissa maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistamalla tavalla.
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 14 (39 ) Toimenpide 9. Joukkoliikenteen kehitys Kokkolan suurena puutteena on toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Mahdollisuudet joukkoliikenteen toteuttamiseen tulisi tutkia yleiskaavoituksessa sekä yhteistyöhankkeissa Pietarsaaren-seudun kanssa. Vastuutaho Keskushallinto/ kaupunkisuunnittelu Aikataulu 2011 Yhteistyöhanke Pietarsaaren-seudun kanssa toteutettu: kyllä/ ei Joukkoliikennejärjestelmän toteuttamismahdollisuudet selvitetty: kyllä/ ei Ei ole toistaiseksi edennyt/selvitetty Joukkoliikenteen kehittämistä on selvitetty. Joukkoliikenteen kehittäminen on koettu haastavaksi kaupunkirakenteen vuoksi. 2014 ELY-keskuksen johdolla laadittava Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pietarsaari-Luoto joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys sekä Kokkolan kaupungin omana työnä laatima matkakeskusselvitys valmistuvat vuoden 2014 aikana. Toimenpide 10. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian huomiointi rakennustapa-ohjeessa Kaavoitettaessa uusia alueita rakennustapaohjeessa ohjataan käyttämään mahdollisuuksien mukaan kaukolämpöä tai uusiutuvan energian lämmitysmuotoja. Ohjeeseen lisätään linkki esim. BioHousing -sivustolle (URL: http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/). Vastuutaho Kaupunkiympäristöpalvelut Aikataulu Tavoitteet Jatkuvaa toimintaa Uuden kaava-alueen rakennustapaohjeeseen lisätty suositus käyttää kaukolämpöä tai uusiutuvan energian lämmitysmuodoista: kyllä/ ei ETS 1/13 Selvitetään haja-asutusalueiden mahdollisuudet lisätä keskitettyä kaukolämmöntuotantoa. Lohtajan alueelle suunnitteilla kaukolämpölaitos. ETS 2/13 Lohtajan alueelle on toteutettu tilapäinen kaukolämpölaitos (öljy). 2014 Kaikille alueille Kokkolan keskustaajamassa on kaukolämpömahdollisuus jota suositellaan käytettäväksi MRL 57a poikkeukset huomioon ottaen. Kaupungin omistamat öljylämmitteiset kiinteistöt Lohtajan taajama-alueella liitetään rakennettavaan kaukolämpöverkostoon. Kokkolan Energia rakentaa verkoston (2014) ja hakelämpölaitoksen (aikataulu avoin).
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 15 (39 ) 4.4. Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteutus Nykytila: Maaliskuussa 2010 valmistui ESCO-hankkeen kannattavuusselvitys, jonka yhteydessä kuuteen kohteeseen tehtiin energiakatsastus-tyyppinen kohdekartoitus (Schneider Electric Buildings). Muilta osin kiinteistöjen energiakatselmuksia ei ole tehty. Lohtajan alueelle on toteutettu uusiutuvan energian kuntakatselmus vuonna 2006 (Pöyry). Tavoitetila: Kaupunki laatii suunnitelman kiinteistöjen energiakatselmusten toteutuksesta siten, että 80 % kaupungin muista kuin asuinrakennuksista rakennustilavuudella mitattuna on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. Muun toiminnan energiansäästömahdollisuuksien selvitys toteutetaan vuoteen mennessä. Kannattavat energiansäästötoimenpiteet toteutetaan joko itse tai ESCO-palvelukonseptia hyödyntäen. Toimenpiteiden energiansäästövaikutusta seurataan. 4.4.1. Rakennukset Kiinteistöjen energiakatselmuksissa selvitetään kohteen kokonaisenergian ja -veden käyttö sekä potentiaaliset energiansäästötoimenpiteet. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on, että 80 % kaupungin rakennuksista rakennustilavuudella mitattuna on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. Koska TEM ei myönnä energiatukea asuinrakennusten energiakatselmuksiin, sopimuksen 80 %:n katselmointivelvoite koskee muita kuin kaupungin omistamia asuinrakennuksia. Lähtötietojen mukaisesti Kokkolan kaupungin muiden kuin asuinrakennusten rakennustilavuus on 1 081 433 m 3. Vuoden loppuun mennessä on tehty energiakatsastus-tyyppinen kartoitus yhteensä 26 kohteeseen, joiden yhteenlaskettu rakennustilavuus on 611 876 m 3. Kiinteistöjen energiakatselmusprosentti on 57 %. Taulukko 1 esittää kiinteistöjen katselmointisuunnitelman ja toteutetut energiakatselmukset jaksolla 2010 2016. Ehdotus katselmoitavista kiinteistöistä on esitetty liitteessä 1. Säästölaskenta arvioidusta säästöpotentiaalista on esitetty liitteessä 3. Saavutettava säästöpotentiaali on lämmönkulutuksen osalta 4 094 MWh/a ja sähkönkulutuksen osalta 889 MWh/a. Olettaen, että kaikki ehdotuksen mukaiset katselmukset on suoritettu vuoden 2014 loppuun mennessä ja niissä ehdotetut säästötoimenpiteet toteutettu vuoden 2015 puoliväliin mennessä on vuoden 2016 lopussa saavutettu energiansäästö yhteensä 7 475 MWh. Taulukko 1. Kiinteistöjen katselmointisuunnitelma sekä tehdyt energiakatselmukset jaksolla 2010 2016 Täydennetään katselmusten tulokset taulukkoon VUOSI SUUNNITELMA TOTEUTUS SÄÄSTÖPOTENTIAALI JA TMA Investoinnit Säästö Säästö TMA Kpl m 3 kpl m 3 MWh/a /a A 2010 6 99 294 6 102 636 2011 8 273 352 8 273 352 14 - - - 13 235 888 13 235 888 2014 4 31 035
KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 16 (39 ) 2015 2016 KOHDE TEHNYT VUOSI Torkinmäen koulu Schneider Elect. 2010 Hakalahden koulu Schneider Elect. 2010 Uimahalli Schneider Elect. 2010 Halkokarin päiväkoti Schneider Elect. 2010 Kirkonmäen päiväkoti Schneider Elect. 2010 Ventuksen Schneider Elect. 2010 vanahinkoti Lohtajan koulu Skapat 2011 Vienojan koulu Skapat 2011 Hollihaan koulu Skapat 2011 Leporannnan Skapat 2011 palvelukeskus Terveyskeskus Skapat 2011 Kaupungintalo Skapat 2011 Jäähalli Skapat 2011 Uimahalli Skapat 2011 Länsipuiston koulu Skapat Maakuntakirjasto Skapat Kiviniityn koulu Skapat Ruotsalainen koulu Skapat Vapaa-ajantalo, Kälviä Skapat Konservatorio Skapat Kaupunginvarikko Skapat Lepolan palvelukeskus Skapat Honkaharjun palvelukeskus Skapat Toimenpide 11. Energiakatselmusten toteutus kaupungin kiinteistöihin Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu 2011 2016 Rahoitus Laaditaan suunnitelma energiakatselmuksien toteutuksesta siten, että 80 % kaupungin muista kuin asuinrakennuksista rakennustilavuudella mitattuna on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiakatselmukset kilpailutetaan ja toteutetaan katselmointisuunnitelman mukaisesti. Taulukkoa 1 päivitetään ja katselmointisuunnitelma liitetään toiminta-suunnitelman liitteeksi. Erillinen budjetti energiakatselmuksien toteutukseen (20 000 30 000 / vuosi) Laadittu katselmointisuunnitelma: kyllä Kiinteistöjen energiakatselmus-% vuosittain