Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Samankaltaiset tiedostot
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

Sekvenssipiirin tilat

Elektroniikan laboratorio Lisätehtävät Mallivastauksia

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Kombinatorisen logiikan laitteet

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

F = AB AC AB C C Tarkistus:

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Digitaalilaitteen signaalit

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R

kwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri

1. Keskusyksikön rakenne

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

A/D-muuntimia. Flash ADC

Sähkötekniikan perusteet

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Sähkötekniikan perusteet

Digitaalitekniikan perusteet

Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

Harjoitustehtävien ratkaisut

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe

Esimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31

5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Kappale 20: Kantaluvut

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

Oppikirjan harjoitustehtävien ratkaisuja

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = C 2 C 1 +C 1 C 0 +C 2 C 1 C 0 e) logiikkakaavio

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

Harjoitustehtäväkierros 1

Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

811120P Diskreetit rakenteet

Inputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068

Python-koodaus: Muuttujat

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

LUMA Suomi kehittämisohjelma :53 Joustava yhtälönratkaisu Matemaattinen Ohjelmointi ja Yhtälönratkaisu

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Java-kielen perusteet

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

KAAVAT. Sisällysluettelo

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Java-kielen perusteet

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

m2 ja Micromon erot Sami Tikkanen Micromon Ei laajennettavissa Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) Kytkentäalgebra A + 1 = 1 A = A A + B C = (A + B) (A + C) A 0 = 0. Maksimitermi.

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?

P I C A X E O H J E L M O I N T I

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 5, ratkaisuja

I2S-VÄYLÄLIITYNNÄN TOTEUTUS FPGA- PIIRILLE. Joel Junttila. Ohjaaja: Jukka Lahti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Ch4 NMR Spectrometer

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

VHDL-kuvauskieli. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 17 Sivu 1 (33)

Transkriptio:

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2

Transistori yhdessä muiden elektronisten komponenttien kanssa voi toimia sähkövirran vahvistimena, mutta myös sähköisenä kytkimenä. Sopivalla tavalla yhdistetyt kytkimet (sähkövirta kulkee tai ei kulje) muodostavat yksinkertaisia piirejä, jotka toteuttavat jonkin totuustaulun ja Boolen funktion. Näiden loogisten porttien avulla on mahdollista toteuttaa loogisia lausekkeita. 2012-2013 Lasse Lensu 3

Tietojenkäsittelyn perusteet II Tietokoneen rakenne 2012-2013 Lasse Lensu 4

Tietokoneen rakenne 2012-2013 Lasse Lensu 5

Tietokoneen komponentteja Boberg J 2010 Alaoutinen S 2008 Ikonen L 2011 Aritmeettis-looginen yksikkö: Laskutoimitukset Loogiset vertailut Muisti Väylät Kello Syöttö ja tulostus 2012-2013 Lasse Lensu 6

Yhden bitin yhteenlasku Logiikkapiiriä, joka suorittaa yksibittisten lukujen yhteenlaskun, sanotaan puolisummaimeksi (engl. half adder). Piiri saa syötteekseen kaksi yksibittistä lukua A ja B, ja tuottaa tuloksenaan niiden summabitin S sekä muistibitin C. Kokosummain ottaa syötteenä myös olemassaolevan muistibitin, eli summaa kolme yksibittistä lukua A, B ja C, tuottaa summabitin S sekä uuden muistibitin C'. 2012-2013 Lasse Lensu 7

Puolisummain 2012-2013 Lasse Lensu 8

Kokosummain 2012-2013 Lasse Lensu 9

Yhteenlaskupiirit Yleinen n-bittisten binäärilukujen yhteenlaskupiiri saa syötteenään kaksi n bitin jonoa x = x n-1 x n-2 x 0, y = y n-1 y n-2 y 0 ja palauttaa tuloksenaan näiden summajonon z = z n z n-1 z n-2 z 0. x n-1 y n-1 x 1 y 1 x 0 y 0 c 2 c 1 c n-1 0 z n z n-1 z 1 z 0 2012-2013 Lasse Lensu 10

Vähennyslasku Puolivähennin A B Bo Di 0 0 0 0 0 1 1 1 1 0 0 1 1 1 0 0 2012-2013 Lasse Lensu 11

Kiikut Kiikku on loogisista porteista rakennettu piiri, joka muistaa yhden bitin (vaihtoehtoisia toteutustapoja). Kiikut voidaan jakaa asynkronisiin (salpa; latch) ja synkronisiin (flip-flop). Synkroninen kiikku muuttaa tilaansa vain kellosignaalin muuttuessa. 2012-2013 Lasse Lensu 12

Kiikut Vaihtoehtoisia toteutustapoja: 2012-2013 Lasse Lensu 13

Kiikun käyttö Asetetaan kiikulle arvo (ylempi syöte 1): 2012-2013 Lasse Lensu 14

Kiikun käyttö Kiikun arvo asettuu ja säilyy: 2012-2013 Lasse Lensu 15

Kiikun käyttö Kiikun arvo säilyy edelleen vaikka ylempi sisääntulo muuttuu: 2012-2013 Lasse Lensu 16

Rekisteri Käytetään esimerkiksi bittijonon/sanan tallettamiseen ja rinnakkais-sarja muunnoksiin. Rakentuu kiikuista: 2012-2013 Lasse Lensu 17

Väylät Tietokoneen eri komponentteja yhdistävät väylät, jotka välittävät tietoa komponenttien välillä: Väylän leveys n (johtimien lukumäärä) on yleensä sama kuin tietokoneen sanakoko. Väylät voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: Osoiteväylä: viittaus haluttuun muistipaikkaan Data-/tietoväylä: välitettävä tieto Ohjausväylä: eri komponenttien toiminnan ohjaaminen 2012-2013 Lasse Lensu 18

Kello Tietokoneen komponentit vaativat ohjaussignaalin toimiakseen synkronoidusti (oikea-aikaisesti). Ohjaussignaali määrää esimerkiksi sen, milloin kiikku voi tallentaa syötteensä ja minkä komponentin vuoro on siirtää tietoa väylälle. Ohjaussignaalin tuottaa ohjauslogiikka ja erityisesti kellopiiri (sähköinen värähtelijä): Kello tuottaa sakara-aaltoa, eli vuorottelevia ykkös- ja nollasignaaleja tietyllä taajuudella. Yhden signaalin aikana tietokoneessa toteutetaan aina yksi alkeistapahtuma kellotaajuus osaltaan määrää tietokoneen nopeuden. 2012-2013 Lasse Lensu 19

Syöttö ja tulostus Tiedon välittämiseksi tietokoneeseen ja tietokoneesta tarvitaan liityntöjä, muuntimia ja yhteyskäytäntöjä. Elektroniikka hoitaa erilaisten syöttö- ja tulostuslaitteiden sovittamisen itse tietokoneeseen: Esimerkkilaitteita: näppäimistö, näytön kosketusanturi, näyttö ja tulostin. 2012-2013 Lasse Lensu 20

Yhteenveto Tietokone perustuu sähköisiin kytkentöihin, jotka toteuttavat halutut loogiset operaatiot syötteilleen. Tietojenkäsittely on laskemista loogisten piirien avulla. Tietokoneen ydin koostuu aritmeettisloogisesta yksiköstä, muistista, väylistä, kellosta sekä syöttö- ja tulostusliitynnöistä. 2012-2013 Lasse Lensu 21