Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Lahden Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Henna Leppänen Liikekeskus kasvuun Rakokivi remonttiin -työseminaari 7.5.2015
Sisältö Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus Lähtökohdat Tulosten tarkastelu Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet
Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus Työn taustalla on Nastolan liikekeskuksen laadullinen parantaminen täydennysrakentamisen keinoin: taajamakuva, viihtyvyys, houkuttelevuus. Lahden ja Nastolan yhdistyssopimuksessa korostetaan osakeskusten kehittämistä uuden kunnan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi: Nastolan pääkehityskohteet radanvarren alue ja Rakokivi Rakokivi nykyisellään viihtyvyydeltään ja taajamakuvallisilta ominaisuuksiltaan heikkolaatuinen opinnäytetyön tarkoitus paneutua näihin ongelmakohtiin ja löytää ratkaisuja täydennysrakentamisen sekä liikenteen selkeyttämisen keinoin Opinnäytetyön lopputuloksena taajamakuvan analyysi, jonka pohjalta on tehty kaavarunko ja havainnekuva
Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus Toimeksiantajan toiveet Rakokiven keskustan korostaminen kuntaliitoksen jälkeen Keskusta-alueen tiivistäminen Pysäköinti Keskustatoimintojen hajautumisen problematiikka Kaupunkikulttuurin tuominen Rakokiveen Rakennustavan ja rakennuskorkeuksien pohtiminen: yhdistetyn liikerakentamisen ja asumisen mahdollisuuksien tutkiminen Prosessin edetessä kiinnitettiin huomiota erityisesti asumisen lisäämiseen ja jalankulkijoiden viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseen keskusta-alueella, sillä juuri näillä tekijöillä on suuri vaikutus Rakokiven kaupunkimaisuuteen ja houkuttelevuuteen. Asumisen lisääminen keskustassa tehostaa palveluita, mutta lisää pysäköinnin tarvetta
Lähtökohta- ja kaavatarkastelu, taajamakuvan analyysi LÄHTÖKOHDAT
Lähtökohdat Rakokivi rakentunut erilleen alkuperäisestä kirkonkylästä: suunnittelukilpailu 1974 Kaavarunko 1976 Rakentunut pääasiassa 1980-luvulla Tavoitteiden tarkistaminen vuosikymmenten varrella taloudellisen tilanteen muuttuessa alkuperäiset suunnitelmat eivät ole toteutuneet ja ympäristö on keskeneräisen ja keinotekoisen oloinen Suuri ongelma autot ja pysäköinti
Paljon asuinkerrostalojen korttelialueita, liikerakennusten korttelialueita sekä hallinto- ja virastorakennuksia Ulkosyöttöinen kaava, jossa jalankulku on ajan hengen mukaisesti pääosassa.
1983 Merkittävä kaava Rakokiven nykyisen ilmeen muodostumisen kannalta - kaava muuttui luonteeltaan enemmän yksinomaan liike- ja toimistorakennuksia suosivaan malliin. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue muodostuminen nykyisen S-Marketin tontin taakse Rakokiventien pohjoispuolisesta linja-autoasemasta luopuminen ja Rakokiven torin siirtyminen tämän tilalle. Autoilua ei ole vielä tässä kaavassa sallittu korttelirakenteen sisällä, mutta muutama syöttö lisättiin ulkokehältä.
Taajamakuvan analyysi, kaavarunko, havainnekuva TULOSTEN TARKASTELU
Betonielementtitehdas, sorakuoppa ja vanha huoltoasema
Rakokiventien eteläpuolen liikerakennusten korttelialueet
Rakokiven tori ja Timpurintien ympäristö
Upon pysäköintialue
Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto tuloksista Kaavarungon avulla tuodaan uutta asumista Rakokiven liikekeskuksen välittömään läheisyyteen ja toimitilojen yläkertoihin palvelujen säilyminen Suunnitelmassa korostetaan jalankulkijan viihtyvyyttä ja kävelyreittien selkeyttä: erityishuomiota kiinnitetty torien ja puistojen muodostamiin sarjoihin Pysäköintiongelmaa ratkottu siten, että on tuotu palveluita sinne, missä on hyvät edellytykset pysäköinnille ja vähennetty pysäköintimahdollisuuksia sieltä, missä se häiritsee ja rikkoo taajamakuvaa Suomessa on tehty 1990-luvulla ja sen jälkeen lukuisia taajamakuvaan ja maaseutukeskusten parantamiseen keskittyviä suunnitelmia: jokainen suunnitelma omaleimainen, eikä tuloksia voida suoraan soveltaa kaikkiin kohteisiin Rakokiven ongelma juurettomuus rakennuskanta uutta; ei historiallista omaleimauutta tai tahtotilaa vaalia ja korjata alun perinkin heikkolaatuisia rakennuksia Rakokiven ilmeen kohentaminen vaatii verrattain suuria investointeja ja ehdotetut muutokset eivät ole helppoja tai halpoja toteuttaa vaatii tahtotilaa ja varsinkin Lahteen liityttyä Rakokiven asemaa pitää tietoisesti korostaa ja sen ylläpitämistä ja kohentamista pitää ajaa edelleenkin tarmokkaasti palveluiden säilyttämiseksi Alueen kehitystyö jatkuu asemakaavaprosessien myötä
Lähteet Arkkitehtitoimisto Olli Kivinen. 1976. Nastolan Rakokivi kaavarunkosuunnitelma. Oulun kaupunki. 2012. Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon, Yli-Iin ja Ylikiimingin täydennysrakentamis ja taajamakuvaselvitys. Speck, J. 2015. The Walkable City - Lessons from the U.S. YTK:n pitkän kurssin tähtiluento. Wall, E. Waterman, T. 2009. Urban design. Kekkonen, A. Kukkonen, H. 1991. Taajamakuva. Lahti, P. Heinonen, S. Huhdanmäki, A. Martamo, R. & Norvasuo, M. Fyysinen ympäristö kunnan menestystekijänä. Jalkanen, R. Kajaste, T. Kauppinen, T. Pakkala, P. & Roseberg, C. Asuinaluesuunnittelu. Hartiala, K. 2012. Uudistuva kaupunki. Loppuraportti HOT-R tutkimushankkeesta.
Kiitos!