ISTANBULIN SOPIMUS EN:N YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA UUDET LAIT UUDET VAATIMUKSET KUNNILLE KUNTALIITTO 1.12.2015 KEVÄT NOUSIAINEN
MIKÄ ISTANBULIN SOPIMUS? Tärkeimmät ihmisoikeussopimukset kieltävät sukupuolisyrjinnän; YK:n naisten oikeuksien sopimus (CEDAW) kieltää naisten syrjinnän CEDAW komitean yleissuositus No 19: sukupuolittunut väkivalta on yleissopimuksen kieltämää naisten syrjintää Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa ei ole sukupuolittunutta väkivaltaa koskevaa artiklaa, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään seurannut CEDAW komitean linjauksia Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston sitova yleissopimus, jonka Suomi on saattanut voimaan (säädöskokoelman sopimussarja 53/2015)
NAISTEN JA UHRIN OIKEUKSIEN PAINOTUS "naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa naisiin kohdistuvaa ihmisoikeuksien loukkaamista ja yhtä syrjinnän muotoa, ja se käsittää kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä (3 a artikla) "sukupuoli" tarkoittaa yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille (3 d artikla) Sopimus velvoittaa ehkäisemään uhriutumista ja tukemaan uhria
1 ARTIKLA YLEISSOPIMUKSEN TAVOITTEET 1. Tämän yleissopimuksen tavoitteina on a. suojella naisia kaikilta väkivallan muodoilta sekä ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja saattaa väkivallantekijät syytteeseen ( kolme p:tä); b. edistää kaikkien naisten syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa, myös voimaannuttamalla naisia; c. luoda laaja-alaiset puitteet, toimintaperiaatteet ja toimet kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi; d. edistää kansainvälistä yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan poistamiseksi; e. tukea järjestöjä ja lainvalvontaviranomaisia sekä auttaa niitä toimimaan tehokkaasti yhteistyössä yhtenäisen lähestymistavan omaksumiseksi pyrittäessä poistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa.
4 (3) ARTIKLA Sopimus on pantava toimeen erityisesti uhrien oikeuksien suojelemiseksi syrjimättä ketään esimerkiksi biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, iän, terveydentilan, vamman, siviilisäädyn, maahanmuuttajataustan, pakolaisaseman tai muun aseman perusteella.
5 ARTIKLA Valtion velvoitteet ja huolellisuusvelvoite 1. Osapuolet pidättyvät osallistumasta naisiin kohdistuviin väkivallantekoihin ja varmistavat, että valtion viranomaiset, viranhaltijat, edustajat, laitokset ja muut valtion puolesta toimivat toimijat noudattavat tätä velvoitetta. 2. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla varmistetaan huolellisuusvelvoitteen noudattaminen tarkoituksena ehkäistä, tutkia, rangaista ja hyvittää tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat valtiosta riippumattomien toimijoiden väkivallanteot.
6 ARTIKLA Sukupuolen huomioon ottavat toimintaperiaatteet Osapuolet sitoutuvat sisällyttämään sukupuolinäkökulman tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoon ja niiden vaikutusten arviointiin sekä edistämään ja panemaan tehokkaasti täytäntöön naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä naisten vaikutusvallan vahvistamista edistäviä toimintaperiaatteita.
7 ARTIKLA TOIMIEN KOORDINOINTI 1. (Osapuolten pantava täytäntöön) tehokkaita, laaja-alaisia ja yhteensovitettuja kansallisia toimintaperiaatteita 2. Osapuolet varmistavat, että 1 kohdassa tarkoitetuissa toimintaperiaatteissa asetetaan uhrin oikeudet etusijalle 3. (Toimiin otetaan mukaan kaikki asianomaiset toimijat) kuten valtion virastot, kansalliset, alueelliset ja paikalliset edustuselimet ja viranomaiset, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt.
8 ARTIKLA RAHOITUS Osapuolet (valtio/julkinen valta KN) antavat käyttöön riittävät rahoitus- ja henkilövoimavarat, jotta yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimet ja ohjelmat kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteet, toimet ja ohjelmat, voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Valtion rahoitusvastuu L valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle Sote-uudistus: vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Uhripoliittisen toimikunnan väliraportti/ Oikeusministeriö 3/2014 ja loppuraportti/ Oikeusministeriö 13/2015
VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN III LUKU Haavoittuvien henkilöiden erityistarpeet huomioon; uhrien ihmisoikeudet etualalle (12 (3) artikla) Valistuskampanjoilla ja ohjelmilla lisätään tietoisuutta (13 (1)) artikla Ammattihenkilöstön koulutus (15 artikla) Osapuolet edistävät yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa lasten, vanhempien ja opettajien valmiuksia käsitellä sellaista tieto- ja viestintäympäristöä, joka tarjoaa halventavaa seksuaalista tai väkivaltaista sisältöä, joka voi olla haitallista (17 (2))
SUOJELU JA TUKI IV LUKU Yleiset tukipalvelut: oikeus- ja psykologinen neuvonta, taloudellinen apu, asumisjärjestelyt, koulutus ja avustaminen työnsaannissa (20 artikla) - Suomessa pitkälti kunnan (sosiaalihuoltolaki ja terveydenhuoltolaki) tehtäviä; riittääkö universaali sosiaaliturva täyttämään velvoitteen? Erityistukipalvelut : soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhrien välittömät lyhyt- ja pitkäaikaiset erityistukipalveluja, jotka jakaantuvat alueelliselta kannalta asianmukaisesti, ja väkivallan naisuhreille ja heidän lapsilleen naisille tarkoitettuja erityistukipalveluita (22 artikla) - Suomessa sukupuolineutraalien palveluiden perinne - Tavoite: Uhripoliittisen toimikunnan väliraportti/ Oikeusministeriö 3/2014 ja loppuraportti/13/2015
TURVAKODIT Huolehditaan asianmukaisten, helposti saavutettavien turvakotien perustamisesta riittävässä määrin, jotta uhreille, erityisesti naisille ja heidän lapsilleen, voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti (23 artikla) Turvakotien on täytettävä tietyt vaatimukset: jokaisen uhrin turvallisuustilanne arvioidaan ja arvioon perustuva suunnitelma tehdään. Rakennuksen tekninen turvallisuus varmistetaan. Riittävyyssuositus (EG-TFV(2008)6): kullakin alueella yksi perhepaikka 10 000 henkeä kohti (Suomessa n. 540 paikkaa) Kaikkiaan turvakoteja Suomessa 12+9. Vuonna 2012 asiakkaita 2354 (1297 lasta, 1385 naista ja 53 miestä). Turvakotipalveluita on tarjottava proaktiivisesti Järjestäjä/rahoittaja: esim. kansalaisjärjestö tai kunta järjestää, valtio rahoittaa palvelusopimuksin
SEKSUAALIRIKOSTEN UHRIEN TUKEMINEN Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet säätääkseen, että raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhreja varten perustetaan riittävästi asianmukaisia, helposti saavutettavia tukikeskuksia, jotka voivat tarjota uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa (25 artikla) - Tämä tarkoittaa sekä välitöntä kliinistä apua antavia keskuksia että pitkäkestoisempaa, toipumista edistävää tukea Suositus: yksi keskus 200 000 asukasta kohden, maantieteellisesti niin sijoitettuina että kaikkien alueiden uhreilla on pääsy tukikeskuksiin. Suomessa tarvittaisiin n. 22 tukikeskusta Vuonna 2012 Tukinainen ry, Tyttöjen Talo Helsingin hanke, Suomen Delfins ry ja Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke sekä Rikosuhripäivystys Uhripoliittisen toimikunnan loppuraportti: Stm:n järjestelyvastuu; palvelut osaksi kuntien normaalipalveluita
VÄKIVALTAA NÄHNEIDEN LASTEN TUKI Uhrien tukipalveluihin kuuluu myös väkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten tukeminen (26 artikla) Näiden palveluiden tulee olla lapsen ikään sovitettuja ja niissä tulee ottaa asianmukaisesti huomioon lasten etu
V LUKU Luku käsittää mm. rikos-, rikosprosessi- ja siviililainsäädäntöön kuuluvia vaatimuksia - Tietyt teot tulee kriminalisoida - Tiettyihin tekoihin tulee kohdistaa muita toimenpiteitä - Useimmat vaatimukset valtakunnallisia - Alue- ja kuntahallinnon kannalta tärkeitä muut toimenpiteet - Määrättäessä lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista otetaan huomioon sopimuksen alaan kuuluva väkivalta; oikeuksien käyttäminen ei saa vaarantaa uhrin tai lasten oikeuksia ja turvallisuutta (31 artikla)
LUVUT VI-XII VI luku koskee tutkintaa, syytetoimia, prosessioikeutta ja suojelutoimia VII luku koskee maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua VIII luku koskee kansainvälistä yhteistyötä IX luku koskee seurantajärjestelmää X luku koskee yleissopimuksen suhdetta muihin kansainvälisiin asiakirjoihin XII luku sisältää loppumääräykset
EU JA ISTANBULIN SOPIMUS Osittain Istanbulin sopimuksen vaatimukset uhrin suojelemiseksi samoja kuin EU:n uhridirektiivin (2012/29/EU). Direktiivin täytäntöönpanoaika päättyi marraskuussa 2015. Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota arvioimaan EU:n mahdollisen Istanbulin sopimukseen liittymisen oikeusvaikutukset ; parlamentti suosittaa liittymistä Komissio on teettänyt selvityksen näistä oikeusvaikutuksista (Nousiainen & Chinkin 2015) Komissio on ottanut vuoden 2016 työohjelmaansa liittymisen valmistelun Jos EU liittyy yleissopimukseen, sen valvonta tehostuu huomattavasti; etenkin näin on uhrin suojelua ja tukipalveluita koskevilta osin