Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen
Rytmiset avaimet Rytmiset avaimet ovat rytmiikan perustana olevia rytmikuvioita, joita melodian ja/tai perkussiivinen rytmi heijastavat. Jos tällaisia kuvioita on havaittavissa, rytmistä jännitettä voidaan luoda soittamalla (tai laulamalla) näitä kuvioita vastaan (poiketen metristä rytmiä vastaan soittamisesta/laulamisesta). Afroamerikkalaisessa musiikissa nämä kuviot tai 'avaimet' ovat länsiafrikkalaista tai afrokaribialaista alkuperää. Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 2
Rytmiset avaimet (2) Rytmisten avainten voidaan ajatella olevan tonaalisia tai modaalisia sävellajeja heijastavien sävellajien (engl. 'key') rytmisiä, hilankaltaisia vastineita; jos ääni sijoitetaan tällaisen hilan ulkopuolelle, syntyy jännitettä. Tästä syystä termi 'avain'. Rytmisten avainten käyttäminen on keino luoda rytmistä jännitettä ja sen purkausta synkopoimalla. Seuraavassa on kuvattu yleisimmät rytmiset avaimet, niiden johdannaiset ja joitain esimerkkejä siitä, miten avaimet vaikuttavat melodian rytmiin. Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 3
Charleston Charleston Tätä länsiafrikkalaisperäistä rytmikuviota voidaan kuulla kaikessa afroamerikkalaisessa musiikissa. Kuvion yksittäiset sävelet voivat olla kestoltaan miten pitkiä tahansa (tämä periaate pätee kaikkiin muihinkin rytmisiin avaimiin) jne. Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 4
Charleston (2) Toinen Charleston-kuvion äänistä edustaa aina rytmistä jännitettä, toinen purkausta: jännite purkaus Alunperin Charleston-kuvio alkoi yleensä aina tahdin 1. iskulta. Swing-aikakaudesta eteenpäin (n. 1930 ) se voi sijaita missä kohdassa tahtia tahansa, jopa tahtiviivan ylittäen: Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 5
Charleston (3) Charlestonia, kuten muitakin rytmisiä avaimia, voidaan käyttäää muodontamaan 1/8-nuotein eteneviä melodialinjoja: melodia Charleston Rytminen avain aktivoituu melodialinjan sisältämien hyppyjen, käännöspisteiden, hajasävelten, pitempien aika-arvojen, taukojen jne. tuloksena. Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 6
Charleston (4) Esimerkki Charleston-kuvioista 'arkaaisessa' ympäristössä (vankien työlaulu): 1) Kuuntele Louis Armstrong Hot Fiven vuonna 1926 levyttämän Muskrat Ramble -kappaleen teemaa. Charleston-rytmien tulisi olla helposti havaittavissa. 1) Berta, Berta, esittäjinä Leroy Miller ja vankilan työjoukkue. Taltioinut Alan Lomax 1930-luvulla. 2) Säveltänyt Kid Ory. Okeh, Chicago. Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 7
Tresillo ym. Tresillo- tai '3+3+2' -kuviota käytetään laajalti blues, rhythm & blues ja rock -musiikeissa, erityisesti säestysrytmeissä: Kuuntele Ed & Lonnie Youngin esittämä Jim and John (ään. A. Lomax 1930-luvulla). Tresillo on sukua Charlestonille, kuten sukulaisensa Cinquillo ja Bomba -kuviot: Cinquillo Bomba Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 8
Clave-kuviot Clave -kuvioita on useita erilaisia. Kaikki ovat kahden tahdin mittaisia, ja niissä on 3 iskua toisessa ja 2 iskua toisessa tahdissa. Koska Clavet ovat kahden tahdin mittaisia, ne voidaan kääntää ympäri. Jos 3 iskua sisältävä tahti aloittaa sekvenssin, sanotaan Claven olevan '3-2'. Jos ensimmäisenä esiintyy 2 iskun tahti, Clave on '2-3'. 1. Son Clave: 3-2 2-3 Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 9
Clave-kuviot (2) 2. Rumba (Guaguancó) Clave eroaa Son Clavesta vain yhden iskun osalta: 3-2 2-3 3. 6/8 Clave on itse asiassa Rumba Clave kolmijakoisessa tahtilajissa: 3-2 2-3 4. Brasilialainen ('Bossa') Clave: 3-2 2-3 Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 10
Clave-kuviot (3) Clave-kuvioilla on erityinen suhde melodian rytmiin: melodia voi joko toistaa Clave-rytmin sellaisenaan, tai sillä voi olla monimutkaisempi suhde alla olevaan Clave-kuvioon, kuten seuraavassa: nämä viittaavat Claven '3'-tahtiin nämä viittaavat Claven '2'-tahtiin painotettu '2&' pitempi ääni synkopoitu '1' '4':lla ääni '1':llä ääni '2':lla ja/tai '3':lla melody clave Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 11
Clave-kuviot (4) Koeta seuraavissa kahdessa kuunteluesimerkissä selvittää, onko Clave '3-2' vai '2-3', ja vaihtaako se suuntaa välillä: 1. Moose the Mooche (Parker), levyttänyt Charlie Parker (Dial, Hollywood 1946), mukana Parker (asax), Miles Davis (tpt), Lucky Thompson (tsax), Dodo Marmarosa (pno), Vic McMillan (bass) & Roy Porter (drs). 2. Prince of Darkness (Shorter), levyttänyt Miles Davis LP:lle Sorcerer (Columbia, New York 1967), mukana Davis (tpt), Wayne Shorter (tsax), Herbie Hancock (pno), Ron Carter (bass) & Tony Williams (drs). Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 12
1. Moose the Mooche (Parker) (Sorry! Ei kovin hyvä transkriptio!) Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 13
2. Prince of Darkness (Shorter) Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 14
Secondary Rag Secondary Rag -kuviot muistuttavat 3/8- polymetrejä, mutta ovat vakiomittaisia ja siten käännettävissä (kuten Clavet): 3-2 2-3 Ne ovat hyvin tyypillisiä kaikelle afroamerikkalaiselle musiikille, mutta afrokaribialaisessa musiikissa niitä kuulee harvemmin. Ei tiedetä, ovatko Secondary Rag -kuviot Clave-rytmien johdannaisia, vai ovatko ne pohjoisamerikkalaista alkuperää (luultavasti 1800-luvun banjomusiikista periytyviä). Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 15
2ndary Rag (2) Kuuntele pasuunasektion taustakuviota Jaco Pastoriuksen sävellyksessä Liberty City. Osaatko selvittää Secondary Rag -kuvion suunnan? '3-2' vai '2-3'? Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 16
Rytmiset avaimet (3) Clave-kuvioiden ja muiden rytmisten avainten käyttö ei rajoitu pelkästään jazzmusiikkiin. Kuuntele seuraavaa funk-kappaletta. Kuinka monta erilaista avainrytmiä voit hahmottaa? Eraserhead (Mulkerin), levyttänyt Defunkt CD:lle In America (Antilles, U.S.A. 1988), mukana Joe Bowie (tbn), Kim Annette Clarke (bass), John Mulkerin (tpt), Bill Bickford (gtr), Ronnie Drayton (gtr) & Kenny Martin (drs). Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 17
Kiitos! Kysymyksiä? Rytmiset avaimet / J. Laukkanen 2007 18