Kuluttajaparlamentin SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

Kuluttajaparlamentin SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYS PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS 4 KULUTTAJAPARLAMENTTI ESITTÄYTYY 5 KULUTTAJAPARLAMENTIN TOIMINTAA KOORDINOI KULUTTAJALIITTO 11 MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO? 12 KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPITO 2013 13 KULUTTAJAPARLAMENTIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT (TAVOITTEEN TUNNUSMERKIT TAVOITETASOINEEN) SEKÄ TULOKSET 15 TAVOITE 100: KULUTTAJAPARLAMENTIN AKTIIVIJÄSENET OVAT MUKANAOLON MYÖTÄ ALKANEET PAREMMIN TUNNISTAMAAN TOIMINTAANSA LIITTYVÄN KULUTTAJANÄKÖKULMAN 16 TAVOITE 200: KULUTTAJAPARLAMENTISSA SAATIIN MUODOSTETTUA KANNANOTTOJA KULUTTAJILLE JA JÄRJESTÖILLE MERKITTÄVISTÄ AIHEISTA 17 TAVOITE 300: KULUTTAJAPARLAMENTTIIN OSALLISTUVAT OVAT KOKENEET TOIMINNASSA MUKANAOLON HYÖDYLLISEKSI 18 TAVOITE 400: KULUTTAJAPARLAMENTTI ON VAIKUTTANUT YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON 20 TILINTARKASTUSLAUSUNTO SOSIAALISESTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ 22 PÄÄTÖSSANAT 23 LIITTEET 24 TIIVISTELMÄ 46 2 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013 Julkaisun toimitus: Jenni Vainioranta Julkaisun taitto: Metropolian Valo Valokuvat: Antero Aaltonen ja Maria Baranova Julkaisija: Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013 3

PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS KULUTTAJAPARLAMENTTI ESITTÄYTYY Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Kuluttajaparlamentissa valtakunnallisesti merkittävät järjestöt muodostavat yhteisiä kannanottoja erilaisista kuluttajanäkökulmaa omaavista aiheista. Tavoitteena on yhdistää järjestöjen voimia ja tehdä yhdessä vaikuttavaa kuluttajapolitiikkaa. Vuonna 2013 Kuluttajaparlamenttiin saatiin mukaan ennätysmäärä järjestöjä. Lisäksi kannanottoja muodostettiin lähes tuplasti aiempiin vuosiin verrattuna. Koska Kuluttajaparlamenttia on laajennettu ja uudistettu viime vuodesta, koimme erityisen tärkeäksi selvittää miten tärkeimmät sidosryhmämme; mukana olevat järjestöt sekä poliittiset päätöksentekijät kokevat Kuluttajaparlamenttiin osallistumisen ja sen vaikuttavuuden. Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n koordinoima kansalaisjärjestöjen vaikuttamisfoorumi. Toimintaan osallistuu vuosittain kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä sekä säätiöitä. Kuluttajaparlamentissa järjestöt muodostavat yhteisiä kannanottoja kuluttajapoliittisista aiheista. Toiminnan tarkoituksena on saada poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin kuluttajapoliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri sektoreilla. Sosiaalisen tilinpidon (SoT) menetelmä on osoittautunut meille oivalliseksi tavaksi arvioida toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta. Käytämme menetelmää myös toiminnan kehittämisen työkaluna. Vuosi on liitollemme toinen menetelmän parissa. Olemme kokeneet tärkeäksi arvioida sosiaalisessa tilinpidossa suurilta osin samoja asioita kuin viime vuonna. Näin näemme onko suuntamme oikea. Sosiaalisen tilinpidon tulokset olivat pääosin positiivisia. Tulosten perusteella usko Kuluttajaparlamentin vaikuttavuuteen on kasvanut niin järjestöjen kuin kyselyn kohteena olevien kansanedustajien keskuudessa. Järjestöjen edustajat ovat kokeneet aiheet merkittävämmiksi kuin viime vuonna. Toiminnassa mukana olo koetaan hyödylliseksi ja toimintaan osallistumisen koetaan antavan mahdollisuuksia niin vaikuttamiseen kuin myös verkostoitumiseen. Kuluttajaparlamentin yhtenä tavoitteena on saada kansalaisjärjestöt pohtimaan toimintaansa kuluttajanäkökulmasta. Monen kansalaisjärjestön toimintaan kuuluu kuluttajien kannalta merkittävien asioiden kuten esimerkiksi palveluiden toimivuuden, saatavuuden ja turvallisuuden edistäminen. Kuluttajaparlamentin kautta järjestöillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhdessä vahvempana kuluttajille merkittäviin asioihin. Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on toimia järjestöille eräänlaisena äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Järjestöille toimintaan osallistuminen antaa mahdollisuuksia myös verkostoitumiseen. Mitkä järjestöt voivat osallistua Kuluttajaparlamenttiin? Kuluttajaparlamenttiin osallistutaan Kuluttajaparlamentin sihteeristön kutsumana. Toimintaan kutsutaan vuosittain mukaan kaikki keskeiset, valtakunnalliset toimintavuoden teemojen mukaiset järjestöt, jotka ajavat kulutushyödykkeiden eli palveluiden ja tavaroiden käyttäjien etua omalla toimintasektorillaan. Osallistuvilla järjestöillä tulee olla lisäksi henkilöjäseniä esimerkiksi omissa paikallisyhdistyksissään. Kriteerit täyttävien järjestöjen lisäksi toimintaan voivat osallistua sellaiset toiminnalliset säätiöt, jotka tekevät edunvalvontaa tai neuvontaa kuluttajien keskuudessa. Toiminta aloitettiin vuonna 2011 valtakunnallisesti merkittävien terveysalan järjestöjen kesken. Toisena vuonna mukaan kutsuttiin lisäksi kaikki merkittävät valtakunnalliset sosiaalialan kansalaisjärjestöt. Vuonna 2013 toimintaa laajennettiin kutsumalla mukaan edellisten lisäksi myös lasten ja nuorten parissa työskenteleviä valtakunnallisia järjestöjä. Kuluttajaparlamentin jäsenjärjestöjen edustajia Eurooppasalissa 26.9.2013 Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin vaikuttamisen tulokset eivät ole nähtävissä heti toimintavuoden lopussa ja siksi sosiaalisessa tilinpidossa ei tarkastella vain kuluvaa vuotta vaan arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta myös viime vuodelta. Tästä syystä esittelemme julkaisussa pääosin Kuluttajaparlamentin toimintaa ja tuloksia vuodelta 2013, mutta myös vuodelta 2012. Kuluttajaparlamentin vuosien 2012 ja 2013 kannanotot ovat nähtävissä tämän julkaisun liitteinä. Juha Beurling Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri 4 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013 5

Äänestystilanne Eurooppasalissa 26.9.2013 Mukaan joko aktiivi- tai tarkkailijajäseneksi Vuodesta 2013 alkaen järjestöt ovat voineet ilmoittautua Kuluttajaparlamentin maksuttomaan toimintaan mukaan joko aktiivi- tai tarkkailijajäseneksi. Aktiivijäsenenä olevan järjestön edustajalla on puhe- ja äänioikeus toimintavuoden tilaisuuksissa. Aktiivijäsenjärjestöt valitsevat toimintavuoden aiheet sekä muodostavat toimintavuoden viralliset kannanotot. Tarkkailijajäsenet voivat seurata toimintavuoden kulkua Kuluttajaparlamentin sisäisen tiedottamisen kautta sekä halutessaan osallistua myös toimintavuoden suunnittelukokouksiin sekä kannanottoja muodostaviin istuntoihin. Tarkkailijajäsenillä ei ole kuitenkaan tilaisuuksissa äänioikeutta eivätkä tarkkailijajäsenenä olevat järjestöt voi siten osallistua toimintavuoden aiheiden valintaan tai viralliseen kannanottojen muodostamiseen. Vuonna 2013 toimintaan ilmoittautui aktiivijäseneksi 56 valtakunnallisesti merkittävää kansalaisjärjestöä sekä säätiötä (lista alla). Toimintavuoden viralliseen kannanottojen muodostamiseen osallistui näistä yhteensä 48 järjestöä (lista sivulla 10). Lisäksi toimintaa on ollut seuraamassa tarkkailijajäsenenä kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä ja säätiöitä. Kuluttajaparlamentin aktiivijäsenet vuonna 2013 ADHD-liitto ry Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry A-kiltojen liitto ry A-klinikkasäätiö rs Allergia - ja Astmaliitto ry ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry Barnavårdsföreningen i Finland r.f. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Eurooppanuoret ry Hengitysliitto ry Invalidiliitto ry Irti Huumeista ry Kansallinen senioriliitto ry Kotien Puolesta Keskusliitto ry Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry Lapsiperheiden Etujärjestö ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Leijonaemot ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Marttaliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry Muistiliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry Nuorisosäätiö Nuorten Kotkien Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry Nuorten Palvelu ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Perhehoitoliitto ry Perussuomalaiset Nuoret ry Polioinvalidit ry Sateenkaariperheet ry Sininauhaliitto ry Sosialidemokraattiset Nuoret ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Monikkoperheet ry Suomen nuoret lesket ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen Potilasliitto ry Suomen Setlementtiliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Takuu-Säätiö Vailla vakinaista asuntoa ry Väestöliitto ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuluttajaparlamentin sihteeristö Kuluttajaparlamentin sihteeristönä toimii Kuluttajaliitto. Kuluttajaparlamentin päävastuullisena henkilönä toimii Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta. Sihteeristön tehtäviin kuuluu järjestöjen toimintaan kutsuminen, Kuluttajaparlamentin suunnittelukokousten sekä istuntojen järjestelyt sekä toiminnan kustantaminen. Lisäksi sihteeristölle kuuluu yhteydenpito sidosryhmiin, tiedotusmateriaalien tuottaminen, toiminnassa mukana olevien järjestöjen avustaminen tiedottamisessa sekä toimintavuoden aiheiden tausta-aineiston tuottaminen. Lisäksi sihteeristö tekee arviointia toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kuluttajaparlamentin sidosryhmät Kuluttajaparlamentin sidosryhmiä ovat Kuluttajaliiton hallitus, Kuluttajaliiton paikallisyhdistykset, Kuluttajaliiton yhteisöjäsenet, toimintaan kutsutut kansalaisjärjestöt sekä eduskuntapuolueet ja ryhmät. Kuluttajaparlamentin sidosryhmiä ovat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuluttajaparlamentin sihteeristö tekee toimintavuoden aikana selvitystyötä toimintavuoden aiheita koskien ja on tarvittaessa yhteydessä edellä mainittujen tahojen virkamiehiin. Lisäksi näiden eri tahojen asiantuntijoita kutsutaan myös Kuluttajaparlamentin istuntoihin. Suunnittelukokouksissa valmistellaan toimintavuoden kannanotot Kuluttajaparlamentti kokoontuu useampaan suunnittelukokoukseen ennen kannanottoja muodostavia istuntoja. Suunnittelukokouksissa valitaan toimintavuoden aiheet. Lisäksi kutakin aihetta kohden muodostetaan pienryhmä, jossa tutkitaan ja keskustellaan valituista aiheista sekä niiden taustoista. Lisäksi sihteeristö tekee aiheita koskien selvityksiä eri viranomaistahoille ja ministeriöihin. Pienryhmätyöskentelyn sekä selvitysten pohjalta muodostetaan toimintavuoden aiheita käsittelevät taustamuistiot sekä kannanottoja käsittelevät tiedotteet. Vuonna 2013 kokoonnuttiin kuuteen suunnittelukokoukseen, joissa järjestöjen edustajat valitsivat ja valmistelivat kannanottoja yhdessä Kuluttajaparlamentin sihteeristön kanssa. Vuonna 2013 suunnittelukokouksiin osallistui edustajia yhteensä 45:stä eri järjestöstä. Lisäksi muutamia järjestöjä osallistui valmistelutyöhön sähköpostitse ja puhelimitse tehtyjen yhteydenottojen kautta. Viralliset kannanotot muodostetaan istunnoissa äänestämällä Viralliseen kannanottojen muodostamiseen osallistuvat vain toimintaan kutsutut ja aktiivijäseniksi ilmoittautuneet järjestöt ja säätiöt. Aktiivijäsenjärjestöt valitsevat organisaatiostaan yhden virallisen edustajan, joka äänestää organisaationsa virallisen kannan mukaisesti istunnoissa kustakin kannanotosta joko JAA, EI tai TYHJÄÄ. Virallisten edustajien lisäksi muut järjestöjen edustajat sekä tahot kuten alueelliset yhdistykset ja virastojen asiantuntijat voivat osallistua istuntoihin ja vaikuttaa niissä puheenvuoroja käyttämällä. Äänestystulosten perusteella muodostuneista Kuluttajaparlamentin kannanotoista tiedotetaan mediaa ja eduskuntaryhmiä. Toimintavuoden lopuksi Kuluttajaparlamentin kannanotot käydään luovuttamassa erillisessä tilaisuudessa eduskuntaryhmien edustajille. 6 7

KULUTTAJAPARLAMENTTI 2012 ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT KULUTTAJAPARLAMENTTI 2013 ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT Kuluttajaparlamentti 2012 täysistunnon kannanotot: 1. Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan 2. Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa 3. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti Kannanottoja koskevat tiedotteet sekä järjestökohtaiset äänestystavat löytyvät sivuilta 41-44. ovat muodostuneet: Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry Crohn ja Colitis ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Hengitysliitto ry Iholiitto ry Invalidiliitto ry Irti Huumeista ry Kansallinen senioriliitto ry Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry Kuluttajaparlamentin toinen täysistunto pidettiin 1.10.2012 eduskunnan lisärakennuksessa Kuluttajaparlamentin täysistunnon kannanottoja oli muodostamassa 28 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Lisäksi tilaisuuteen osallistui edustajia A-klinikkasäätiöstä, Kansaneläkelaitokselta, Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n paikallisyhdistyksistä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Lääkäriliitosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kuluttajaparlamentti 2012 toiminnassa mukana olleet järjestöt, joiden enemmistön päätöksellä yllä mainitut kannanotot Kuluttajaparlamentti on osoittautunut erittäin menestyksekkääksi toimintatavaksi, sanoo täysistunnon toisena puhemiehenä toiminut sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Anneli Kiljunen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Monikkoperheet ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Potilasliitto ry Suomen Sydänliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Vailla vakinaista asuntoa ry Vuonna 2013 Kuluttajaparlamentissa muodostettiin kahdessa istunnossa ennätysmäärä kannanottoja - yhteensä seitsemästä aiheesta. Ensimmäinen istunto pidettiin 26.9. Eurooppasalissa vain toimintaan osallistuvien järjestöjen kesken. Istunnoista toinen pidettiin 21.10. eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa. Täysistuntoon kutsuttiin järjestöjen ja säätiöiden edustajien lisäksi muun muassa käsiteltävien aiheiden asiantuntijoita. Täysistunnon puhemiehinä toimivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Toiminnan vaikuttavuutta pyrittiin vahvistamaan sillä, että eduskunnassa pidettävään täysistuntoon kutsuttiin kustakin eduskuntapuolueesta edustaja. Kansanedustajien tehtävänä oli kertoa oman puolueensa virallinen kanta täysistunnossa käsiteltäviin aiheisiin. Tilaisuuteen osallistuivat Kokoomuksen Sari Sarkomaa, Sosialidemokraattien Nasima Razmyar, Perussuomalaisten Hanna Mäntylä, Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, Ruotsalaisen kansanpuolueen Åsa Gustafsson sekä Kristillisdemokraattien Laura Pehkuri. Kuluttajaparlamentin aktiivijäsenjärjestöjen sekä kansanedustajien lisäksi tilaisuuteen osallistui asiantuntijoita muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Kuntaliitolta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tilaisuudessa vieraili myös opetusministeri Krista Kiuru. Kuluttajaparlamentin vuoden 2013 aktiivijäsenet, joiden enemmistön päätöksellä yllä mainitut kannanotot ovat muodostuneet: ADHD-liitto ry Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry A-klinikkasäätiö rs Allergia - ja Astmaliitto ry ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Eurooppanuoret ry Hengitysliitto ry Invalidiliitto ry Irti Huumeista ry Kansallinen senioriliitto ry Kotien Puolesta Keskusliitto ry Lapsiperheiden Etujärjestö ry Leijonaemot ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Marttaliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry Muistiliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry Kuluttajaparlamentti 2013 kannanotot: 1. Mielenterveyden ongelmissa tulee päästä hoitoon saman päivän aikana 2. Vammaiselle henkilölle tulee antaa lisää vaikutusvaltaa vammaispalveluiden käyttäjänä 3. Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta ja laatua tulee parantaa 4. Nuorisotakuuseen tulee sisällyttää asuntotakuu sekä itsenäisen asumisen eri tukimuotoja 5. Ikääntyville tulee turvata lähelle tuotavat sosiaali- ja terveyspalvelut palvelurakenneuudistuksessa 6. Kuntien tulee turvata asiakkaiden aito valinnanvapaus ja tasavertaisuus palvelusetelin käytössä 7. Talousosaaminen tulee sisällyttää perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmiin poikkileikkaavaksi teemaksi Kannanottoja koskevat tiedotteet sekä järjestökohtaiset äänestystavat löytyvät sivuilta 24-40. Nuorten Kotkien Keskusliitto - Unga Örnas Centralförbund Nuorten Palvelu ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Perhehoitoliitto ry Perussuomalaiset Nuoret ry Sateenkaariperheet ry Sininauhaliitto ry Sosialidemokraattiset Nuoret ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Monikkoperheet ry Suomen nuoret lesket ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen Potilasliitto ry Suomen Setlementtiliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Takuu-Säätiö Vailla vakinaista asuntoa ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry 8 9

KULUTTAJAPARLAMENTIN TOIMINTAA KOORDINOI KULUTTAJALIITTO Liiton ydintehtävät ovat Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on itsenäinen ja riippumaton kuluttajan etuja ja oikeuksia ajava kansalaisjärjestö. Kuluttajaliitto edustaa kuluttajia valtionhallinnon ja yhteistyökumppaneidemme neuvottelukunnissa, työryhmissä ja hankkeissa. Kuluttajaliitto tekee aloitteita, antaa lausuntoja sekä osallistuu kuluttajien etuja ja oikeuksia koskevaan päätöksentekoon. Liitto vaikuttaa moneen kuluttajia suoraan tai välillisesti koskevaan päätökseen. Kuluttajaliitto antaa neuvontaa ja tarjoaa asiantuntijapalveluita, jotka ovat jäsenille maksuttomia ja muille maksullisia. Lisäksi Kuluttajaliitto tukee kuluttajien omaehtoista toimintaa vapaan kansalaistoiminnan keinoin. Paikallinen toiminta saa sisältönsä edunvalvonnan ja neuvonnan alueille liittyvästä kuluttaja-asioiden osaamisesta. Kuluttajaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa jäsenlehteään Kuluttajan Nappoa. Kuluttajaliiton pääsihteerinä toimii Juha Beurling. Kuluttajaliiton toimipiste sijaitsee Helsingin keskustassa ja se työllisti vuoden 2013 lopussa 11 työntekijää. Kuluttajaliiton päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous, joka valitsee liiton hallituksen. Hallitus koostuu paikallisten ja valtakunnallisten kuluttajayhdistysten edustajista. Kuluttajaliitolla oli vuoden 2013 lopussa neljä valtakunnallista kuluttajayhdistystä sekä noin 20 aktiivista paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. Kuluttajaparlamentin täysistunto eduskunnassa. Kuvassa kannanottojen muodostamiseen osallistuneiden järjestöjen ja säätiöiden edustajia. Kuvassa myös puhemiehinä toimineet sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Anneli Kiljunen ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (alhaalla vasemmalla) kuluttajien edunvalvonta neuvonta- ja asiantuntijapalvelut vapaan kansalaistoiminnan eri muotojen tukeminen ja edistäminen Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, lainsäädännön kehittämiseen, hyödyketuotantoon ja -jakeluun sekä tavaroiden ja palveluiden hyvään laatuun ja hintaan tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja harjoittaa kuluttajien edunvalvontaa tukevaa valistustoimintaa tuottaa tietoa sekä seuraa alansa kehitystä kotimaassa ja ulkomailla harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa Liiton tarkoituksena on Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimi täysistunnon toisena puhemiehenä. Ringa Prauda Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:stä Eläkeliiton edustaja Seppo Mustonen istunnossa Opetusministeri Krista Kiuru Aleksi Tiira Nuorisoasunto-Sininauhaliiton toiminnan-irti Huumeista ry:n Aivovammaliiton palliitosta istunnossa johtaja Aarne Kiviniemi toiminnanjohtaja Kimmo velusuunnittelija Anu Korhonen Sainio 10 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013 koota kuluttaja-asemastaan kiinnostuneet ihmiset toimimaan etujensa puolesta valvoa vapaan kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien etuja yhteiskunnassa ja markkinoilla edistää oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden periaatteita kulutuksessa edistää kuluttajatietoisuutta ja toimia ympäristön suojelemiseksi kuluttajapolitiikassa Nuorisotakuuta ja nuorten asunnottomuutta käsittelevän aiheen toisena alustajana toimi Nuorisotakuu-työryhmän pääsihteeri Liisa Winqvist SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2013 11

MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO? KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPITO 2013 Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Sosiaalisen tilinpidon kautta organisaatio saa tietoa työnsä vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta ympäröivään yhteisöön. Sosiaalinen tilinpito muodostaa pohjan toiminnan kehittämiselle. Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson etukäteen määriteltyjen tavoitteiden säännöllistä seurantaa. Tilikauden tavoitteista laaditaan sosiaalinen kirjanpito, johon kirjataan tavoitteiden toteutumisen todisteet. Tilikauden tavoitteista saadut tulokset kootaan yhteen raportiksi, jota kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Ulkopuolinen sosiaalinen tilintarkastaja arvioi kirjanpidon ja tulosten oikeellisuuden. Kuluttajaparlamentin sosiaalisen tilinpäätöksen tilintarkastajan lausunto löytyy sivulta 22. Sosiaalinen tilinpito rakentuu vastaavalla tavalla kuin taloudellinen kirjanpito ja se koostuu budjetista, kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta. Sosiaalisen tilinpidon keskeisiä käsitteitä: Budjetti Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet ja näiden indikaattorit. Kirjanpito Vuoden varrella säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kerättävä tieto, joka muodostaa tositeaineiston eli ns. todisteet. Sidosryhmät Organisaation sidosryhmiä ovat kaikki ne organisaatiot, viranomaiset, yksityiset ihmiset ja ryhmät, joita sen toiminta eri tavoin koskee. Sidosryhmä voi olla myös sisäinen. Sosiaalinen tilinpito kohdistetaan organisaation avainsidosryhmiin, jotka ovat tilikauden sosiaalisen tilinpidon kannalta tärkeimmät. Tavoite Tavoitteella tarkoitetaan tavoiteltavaa olotilaa. Tavoite ilmaisee, mihin tilanteeseen pyritään ja halutaan päästä. Organisaation tulee itse valita, millaiseksi ja mille tasolle se haluaa omat tavoitteensa asettaa. Indikaattori (mittari) Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. Tosite Kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. Sosiaalinen tilinpäätös Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus Ulkoinen ja riippumaton tilintarkastaja tarkastaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Lähde: SoT-käsikirja, Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi. Håkan Björk ja Tytti Siltanen Sosiaalisessa tilinpidossa asetetut tavoitteet pohjautuvat Kuluttajaparlamentin toimintasuunnitelmiin sekä strategisiin linjauksiin. Tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista mittaavien indikaattorien valinta tehtiin vuoropuhelussa muutaman toimintaan osallistuvan järjestön edustajan kanssa. Tavoitteet kuvastavat pitkälti niitä ydinasioita, joiden takia Kuluttajaparlamentti on luotu. Kuluttajaparlamentin tavoitteena on saada järjestöt tunnistamaan toimintaansa liittyvän kuluttajanäkökulman sekä muodostamaan valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen kesken kannanottoja kuluttajille merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin tärkein tavoite on vaikuttaa yhdessä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Olennaista toiminnan jatkuvuuden kannalta on se, että mukana olevat toimijat, niin järjestöt kuin yhteiskunnalliset päättäjätkin kokevat toimintaan osallistumisen hyödylliseksi. Siksi myös toiminnan hyödylliseksi kokeminen otettiin yhdeksi sosiaalisen tilinpidon arvioinnin kohteeksi. Tilikauden neljä tavoitetta: 100 Kuluttajaparlamentin aktiivijäsenet ovat mukana olon myötä alkaneet paremmin tunnistamaan toimintaansa liittyvän kuluttajanäkökulman 200 Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua kannanottoja kuluttajille ja järjestöille merkittävistä aiheista 300 Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa mukana olon hyödylliseksi 400 Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Yllä mainittujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan indikaattoreiden eli mittareiden avulla. Jokaista tavoitetta kohden on asetettu useampi indikaattori, joille on asetettu myös tietty tavoitetaso. Tavoitetasona voi olla esimerkiksi tietty prosentuaalinen tulos, joka kyselyn tuloksissa halutaan saavuttaa. Esimerkiksi ensimmäinen tavoite numero 100 on, että Kuluttajaparlamentin aktiivijäsenet ovat mukanaolon myötä alkaneet paremmin tunnistamaan toimintaansa liittyvän kuluttajanäkökulman. Tämän tavoitteen toteutumista arvioimaan on valittu kaksi indikaattoria. Ensimmäiseksi indikaattoriksi on asetettu, että 40 prosenttia (tavoitetaso) kyselyyn vastanneista kokee, että heidän organisaatiossaan on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajanäkökulma voi liittyä heidän toimintaansa. Toiseksi indikaattoriksi on asetettu, että löydämme mukana olevista järjestöjen edustajista kaksi (tavoitetaso) järjestöä kuvaamaan kuinka heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan toimintaansa liittyvän kuluttajanäkökulman. VÄRIKOODIT KUVAAVAT TAVOITETASOJEN SAAVUTTAMISTA Tavoitetasojen saavuttamista kuvataan tulostaulukoissa värikoodeilla, siten että saavutetut tavoitetasot näkyvät tulososiossa vihreinä ja saavuttamatta jääneet punaisina pylväinä. Tilikausi: 1.1.2013 31.12.2013 Sosiaalinen kirjanpito: Sosiaalisen kirjanpidon toteutti Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta. Kirjanpitoa oli ohjaamassa sosiaalisen tilinpidon konsultti Tytti Laine. Tiedonkeruu: Kuluttajaparlamentin vuoden 2013 sosiaalinen tilinpito kohdistui Kuluttajaparlamentin avainsidosryhmiin, joita ovat toimintaan aktiivijäseniksi ilmoittautuneet 56 sosiaali- ja terveysalan sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevää kansalaisjärjestöä ja säätiötä sekä kuusi kansanedustajaa, jotka osallistuivat Kuluttajaparlamentti 2012 kannanottojen luovutustilaisuuteen 23.10.2012. Sosiaalista tilinpitoa varten toteutettiin kaksi kyselyä; yksi kansanedustajille ja toinen järjestöjen edustajille. Lisäksi haastateltiin kahta kansanedustajaa sekä kolmea järjestön edustajaa. Kansanedustajiin kohdistuvissa kyselyissä ja haastatteluissa tiedusteltiin kansanedustajien kokemuksia ja näkemyksiä koskien Kuluttajaparlamentin vuoden 2012 kannanottoja. Toimintaan osallistuvilta kansalaisjärjestöiltä ja säätiöiltä tiedusteltiin kokemuksia ja näkemyksiä vuoden 2013 toiminnasta ja kannanotoista. Tiedonkeruun toteutti Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta. Kyselyt Kuluttajaparlamentin vuoden 2012 kannanottojen luovutustilaisuuteen (23.10.2012) osallistuneille kansanedustajille lähetettiin kysely keväällä 2013. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä Surveypal-kyselyohjelmalla. Kysely lähetettiin yhteensä kuudelle kansanedustajalle, joista yksi vastasi. Huonosta vastausprosentista johtuen kyselyyn vastaamattomille kansanedustajille lähetettiin myöhemmin syksyllä pyyntö osallistua puhelinhaastatteluun, jonka kautta kerättiin kyselyn kysymyksiin vastauksia. Puhelinhaastatteluun suostuivat kaksi kansanedustajaa. Puolet kohderyhmästä eli kolme kansanedustajaa ei vastannut kumpaankaan tiedusteluun. Tavoitteet sekä niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit (eli tavoitteen tunnusmerkit tavoitetasoineen) tuloksineen löytyvät sivuilta 16-21 yksitellen esiteltynä sekä myös yhteenvetotaulukosta sivulta 15. 12 13

KULUTTAJAPARLAMENTIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT SEKÄ TULOKSET Toiminnassa aktiivijäsenenä oleville järjestöjen edustajille toteutettiin kysely marraskuussa 2013. Kysely toteutettiin Surveypal-kyselyohjelmalla. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki aktiivijäseneksi ilmoittautuneet järjestöt (56 kpl) ja niiden yhteensä 96 järjestön edustajaa, jotka ovat Kuluttajaparlamentin sähköpostilistalla. Kohderyhmälle lähetettiin sähköinen anonyymi vastauslinkki. Lisäksi kyselyn kysymykset lähetettiin vastaajille Pdf-muodossa, jotta vastaajat saivat halutessaan pohtia kysymyksiin vastauksia työyhteisönsä kesken ennen varsinaiseen kyselyyn vastaamista. Kysely lähetettiin yhteensä 96:lle järjestön edustajalle, joista 37 vastasi. Kyselyn vastausprosentti oli siten 38,5 prosenttia. Tavoite Indikaattori 100 Kuluttajaparlamentin aktiivijäsenet ovat mukana olon myötä alkaneet paremmin tunnistamaan toimintaansa liittyvän kuluttajanäkökulman 101 102 40 % kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että heidän organisaatiossaan on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajanäkökulma voi liittyä heidän toimintaansa Kyselyn kysymys: Onko organisaatiossanne alettu Kuluttajaparlamentin avulla paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajanäkökulma voi liittyä toimintaanne? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, En osaa sanoa Kaksi kuvausta siitä, miten organisaatio on Kuluttajaparlamentissa mukana olon avulla alkanut paremmin tunnistamaan toimintaansa liittyvän kuluttajanäkökulman Tulos 38 % vastasi kyllä kaksi kuvausta Haastattelut Toiminnassa mukana olevista aktiivijäsenjärjestöistä valittiin kolme, joiden edustajaa pyydettiin haastatettavaksi. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina syksyllä 2013. Haastattelukysymykset lähetettiin sähköpostitse ennakkoon haastateltaville. Lisäksi lopulliset poiminnot haastatteluista tarkistutettiin haastateltavilta. Ulkoinen tilintarkastus: Ulkoisen tilintarkastuksen suoritti Develooppi Oy:n sosiaalisen tilinpidon (SoT ) kirjanpitäjä ja tilintarkastaja Sami Wirkkula. 200 Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua kannanottoja kuluttajille ja järjestöille merkittävistä aiheista 201 202 60 % kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, (täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa) että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2013 muodostetut sosiaali- ja terveysalaa koskevat kannanotot käsittelevät sosiaali- ja terveysalan sekä kuluttajien kannalta merkittäviä aiheita Kyselyn väittämä: Kuluttajaparlamentissa muodostetut sosiaali- ja terveysalaa koskevat kannanotot käsittelevät sosiaali- ja terveysalan sekä kuluttajien kannalta merkittäviä aiheita Vastausvaihtoehdot: 1 = täysin samaa mieltä, 2.= jokseenkin samaa mieltä, 3 = jokseenkin eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä, en osaa sanoa 60 % kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, (täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa) että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2013 muodostetut lapsia ja nuorisoa koskevat kannanotot käsittelevät lasten ja nuorten sekä kuluttajien kannalta merkittäviä aiheita Kyselyn väittämä: Kuluttajaparlamentissa muodostetut lapsia ja nuorisoa koskevat kannanotot käsittelevät lasten ja nuorten sekä kuluttajien kannalta merkittäviä aiheita Vastausvaihtoehdot: 1 = täysin samaa mieltä, 2= jokseenkin samaa mieltä, 3 = jokseenkin eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä, en osaa sanoa 92 % oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa 86 % oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa 300 Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa mukanaolon hyödylliseksi 301 302 303 50 % kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee Kuluttajaparlamentissa mukanaolon hyödylliseksi Kyselyn kysymys: Oletteko kokeneet Kuluttajaparlamentissa mukana olon hyödylliseksi? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei Kolme kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva organisaatio on kokenut Kuluttajaparlamentin toimineen hyödyllisenä yhteistyömuotona 50 % kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin kannanottojen kautta Kyselyn kysymys: Koetteko saaneenne tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin kannanottojen kautta? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei 89 % vastasi kyllä kolme kuvausta 100 % vastasi kyllä 400 Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon 401 402 403 50 % kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa mukanaolo on toiminut yhtenä vaikutuskanavana yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Kyselyn kysymys: Koetteko, että Kuluttajaparlamentti toimii organisaatiollenne yhtenä vaikutuskanavana yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, En osaa sanoa Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti on lisännyt organisaation vaikuttavuutta yhteiskunnallisiin päättäjiin päin Kolme kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentin toiminta on vaikuttanut yhteiskunnallisten päättäjien toimintaan 81 % vastasi kyllä kaksi kuvausta kaksi kuvausta 404 40 % kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee, että Kuluttajaparlamentilla on ollut selvää vaikutusta tai jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen Kyselyn kysymys: Onko Kuluttajaparlamentilla ollut mielestänne vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen? Vastausvaihtoehdot: en osaa sanoa - ei ole ollut lainkaan vaikutusta - on ollut jonkin verran vaikutusta on ollut selvää vaikutusta 100 % vastasi, että on ollut selvää vaikutusta tai jonkin verran vaikutusta 14 15