LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi. Satu Liukkonen

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi Satu Liukkonen PIENILLE JA KESKISUURILLE YRITYKSILLE ANNETUT MUKAUTETUT TILIN- TARKASTUSKERTOMUKSET JA TILINTARKASTAJIEN KOKEMUKSIA NIIDEN ANTAMISEEN JOHTANEISTA SYISTÄ Työn ohjaaja/tarkastaja: Professori Satu Pätäri 2.tarkastaja: Professori Jaana Sandström

TIIVISTELMÄ Tekijä: Liukkonen, Satu Tutkielman nimi: Pienille ja keskisuurille yrityksille annetut mukautetut tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajien kokemuksia niiden antamiseen johtaneista syistä. Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine / Maisteriohjelma: Laskentatoimi / Laskentatoimen maisteriohjelma Vuosi: 2013 Pro gradu tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 97 sivua, 9 kuvaa, 7 taulukkoa ja 2 liitettä Tarkastajat: Professori Satu Pätäri Professori Jaana Sandström Hakusanat: mukautetut tilintarkastuskertomukset, tilintarkastajan riippumattomuus, tilintarkastusriskit ja niiden hallinta, pienet ja keskisuuret yritykset Keywords: Modified auditor s reports, auditor s independence, auditing risk and their management, small & medium sized firms Tutkielman ensisijaisina tavoitteena on selvittää syitä, jotka johtavat mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamiseen pk-yritykselle. Empiria-osuuden toissijaisena tavoitteena on selvittää, millainen on ammatillisen harkinnan osuus tilintarkastajan päätöksenteossa ja kuinka esiin tulleita seikkoja voidaan ryhmitellä teemoittain. Empiirinen osuus suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineiston muodostavat haastattelut ja pk-yrityksille annetut mukautetut tilintarkastuskertomukset. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun ja teemahaastattelun välimaastoon sijoittuvalla haastattelumuodolla. Haastateltavina oli viisi KHT-tilintarkastajaa. Haastattelutulokset analysoitiin kokoamalla litteroiduista haastatteluista eri kokonaisuudet teemoittain. Tilintarkastuskertomuksiin liittyvät tulokset analysoitiin kokoamalla exceltaulukkoon kirjoitetuista perustelut- kappaleiden tiedoista eri kokonaisuudet teemoittain. Tutkimustulosten perusteella mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamiseen johtavia syitä on useita ja ne poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Syyt luokitellaan teemoittain seuraavasti: lainvastaisuudet, toiminnan kannattavuus ja rahoitus, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvät syyt sekä hallinto. Edellä mainituista teemoista useimmiten toistuivat lainvastaisuudet ja toiminnan kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät syyt. Lainvastaisuuden teemaan liittyvistä syistä toistui eniten osakepääoman menetyksen rekisteröimättä jättäminen. Toiminnan kannattavuuden ja rahoituksen teemaan liittyvistä syistä esiintyi oman pääoman menettämisen lisäksi liiketoiminnan kannattamattomuus eli tappion tekeminen. Tutkimustuloksista yksi mielenkiintoisimpia on hallintoon liittyvät mukauttamisen syyt. Hallinnon teemaan liittyvä syy tutkimusaineistossa oli omistajien keskinäinen eripura, mikä näkyy tilinpäätöksen allekirjoitussivulla allekirjoitusten puuttumisena ja asian nousemisena tilintarkastuskertomukseen.

ABSTRACT Author: Liukkonen, Satu Title: Modified auditor s reports given to small & medium sized companies and auditor s experiences about the reasons for giving them Faculty: LUT, School of Business Major: Accounting Year: 2013 Master s Thesis: Lappeenranta University of Technology, 97 pages, 9 figures, 7 tables, 2 appendix Examiners: Professor Satu Pätäri Professor Jaana Sandström Keywords: Modified auditor s reports, auditor s independence, auditing risk and their management, small & medium sized firms Primary objective of this study is to examine the reasons for giving a modified auditor s report, among small & medium sized companies. The secondary objective of empirical part of this study is to investigate the role of professional consideration in the decision making process and how the reasons, which are discovered, can be categorized. The empirical part was conducted as a qualitative study. The data was collected by interviewing five APA-accountants by using the mix of half-structured interviews and theme interviews. The interviews were first transcribed, and then analyzed after compiling them into different themes. The modified auditor s reports were analyzed after compiling the arguments information in one excel sheet. This study implies that there are many reasons behind giving a modified auditor s report and that those reasons are quite different from each other. The reasons are categorized by themes as follows; illegal action, the profitability and finance of the business, reasons relating bookkeeping and financial statement and reasons relating administration. From above mentioned themes, most often appeared reasons relating illegal action and the profitability and finance of a business. From reasons relating illegal action, most commonly appeared the obligation of registrating the loose of share capital which wasn t done. The reasons relating the theme of the profitability and finance of the company were besides losing the share capital, also the unprofitable situation of the company and making operating loss during many years. One of the most interesting results of this study was the reasons relating administration. The reason relating the theme of administration in the data was that there was disagreement among the owners of the company and they haven t for that reason signed the financial statement and this shows also in auditor s report.

ALKUSANAT Viimein on tulossa päätökseen ensimmäisen kerran jo vuonna 2006 alkanut projekti. Ensimmäisellä kerralla projekti ei päässyt kunnolla edes alkuun aikaisempaan tutkintoon liittyvistä teknisistä syistä johtuen. Toisella kierroksella käytin tutkinnon suorittamiseen lähes koko siihen annetun ajan, neljä vuotta. Ei ole mitenkään yksinkertaista päättää lähteä opiskelemaan työn ohessa. On sanomattakin selvää, että tuolloin opiskelu vaatii hiukan poikkeusjärjestelyjä monessa asiassa. Lopullinen päätös hakea opiskelemaan ja ottaa opiskelupaikka vastaan oli kuitenkin verrattain helppo tehdä, koska motivaatio oli suuri. Motivaatio ei ollut ainoa asia, mitä tutkinnon suorittamiseksi vaadittiin. Lisäksi vaadittiin itsekuria ja tahtotilaa tehdä opintoon liittyviä töitä niinä aikoina, kun aurinko paistoi ja mieli kaihosi rientämään ulkona. Tätä kaikkea ei olisi kuitenkaan saatu tehtyä ilman työnantajan myötämielistä suhtautumista opiskeluun, antamalla opintovapaata ja järjestämällä toinen ihminen tekemään hetkeksi silloisia töitäni. Ilman heiltä saamaani vapautta en olisi saanut tätä tutkintoa suoritettua. Työn ohjauksessa valtavan suurena apuna on toiminut yliopistomme kauppatieteellisen tiedekunnan professori Satu Pätäri, jolle haluan tässä esittää kiitokseni ammattitaitoisesta ohjauksesta ja arvokkaista neuvoista. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös ne tilintarkastajat, jotka antoivat minulle aikaansa kaiken kiireen keskellä ja suostuivat haastateltavaksi tuoden työlle näin suurta lisäarvoa. Opiskelun suorittamisen ja työn kirjoittamisen aikana olen saanut valtavasti tukea läheisiltäni: perheeltäni, ystäviltäni ja muilta tärkeiltä ihmisiltä. Haluan esittää erityiskiitokseni kaikille ystävilleni, jotka jokainen vuorollaan ovat tukeneet minua tämän pitkän projektin aikana. Erityisesti haluan mainita nimeltä Irma Hämäläisen, Alpo Järvisen ja Joanna Lindroos-Kölhin. Edellä mainituilla oli jokaisella poikkeuksellisen tärkeä rooli siinä, että olen päässyt näin pitkälle opinnoissani ja että sain tämän tutkielman kirjoitettua. Espoossa, 2. päivänä toukokuuta 2013 Satu Liukkonen

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Tavoitteet ja tutkimusongelma... 4 1.3 Rajaukset... 5 1.4 Aiempi keskustelu ja tutkimukset... 7 1.5 Metodologia... 8 1.6 Teoreettinen viitekehys... 9 1.7 Tutkimuksen rakenne... 11 2 TILINTARKASTUKSESTA YLEISESTI... 13 2.1 Tilintarkastuksen tarkoitus ja tavoitteet... 14 2.2 Tilintarkastuksen historia ja kehitys Suomessa... 15 2.3 Tilintarkastusriskit ja niiden hallinta... 17 2.4 Tilintarkastajan riippumattomuus... 21 3 TILINTARKASTUSKERTOMUKSET TILINTARKASTAJAN RAPORTOINNISSA... 24 3.1 Tilintarkastuskertomusta koskeva normisto... 25 3.2 Tilintarkastuskertomusten historia, nykypäivä ja tulevaisuus... 28 3.3 Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus... 31 3.4 Mukautettu tilintarkastuskertomus... 32 3.4.1 Lisätiedon tai muuta seikkaa painottavan kappaleen sisältävä lausunto... 34 3.4.2 Huomautuksen sisältävä lausunto... 36 3.4.3 Ehdollinen lausunto... 37 3.4.4 Kielteinen lausunto... 38 3.4.5 Lausunnon antamatta jättäminen... 40 3.4.6 Toiminnan jatkuvuuteen liittyvät tilintarkastuskertomuksen mukautukset... 41 3.4.7 Lausunnon mukauttamisen syyt tiivistettynä... 43

4 EMPIIRINEN TUTKIMUS PK-YRITYKSILLE ANNETUISTA TILINTARKASTUSKERTOMUKSISTA... 45 4.1 Tutkimusprosessi... 45 4.2 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto... 46 4.3 Aineiston analyysi... 49 4.4 Reliabiliteetin ja validiteetin arviointi... 51 4.5 Tulokset... 52 4.5.1 Ammatillinen harkinta... 54 4.5.2 Lainvastainen toiminta... 55 4.5.3 Toiminnan kannattavuus ja rahoitus... 58 4.5.4 Kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvät seikat... 60 4.5.5 Riskienhallinta ja vahingonkorvausvelvollisuus... 62 4.5.6 Tilintarkastajan riippumattomuus... 67 4.6 Tutkimustulosten yhteenveto... 70 4.7 Tutkimustuloksista keskustelu... 73 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 76 5.1 Tulosten arviointia... 76 5.2 Tutkimuksen rajoitukset... 78 5.3 Jatkotutkimusehdotukset ja hyödyntäminen... 79 5.4 Yhteenveto... 80 LÄHTEET... 81 LIITTEET LIITE 1: Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus osakeyhtiölle, jossa toimitusjohtaja (ei rahoituslaskelmaa ja toimintakertomusta) LIITE 2: Tilintarkastajan haastattelu

LYHENNELUETTELO HTM-tilintarkastaja kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja IAASB International Auditing and Asssurance Board IFAC International Federation of Accountants ISA-standardi International Standards on Auditing KHT-tilintarkastaja keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja KPL Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 OYL Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 TTL Tilintarkastuslaki 13.4.2007/459 VALA Valtion tilintarkastuslautakunta 1

1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Tilintarkastuksen merkitys on koko ajan kasvamassa yhä suuremmaksi. Tämä johtuu yhdentyneistä pääomamarkkinoista ja sijoittajien tarpeesta pystyä vertailemaan samalla toimialalla toimivia, mutta eri maissa annettuja eri yhtiöiden tilinpäätöksiä. Kun tilintarkastus suoritetaan ja tilintarkastuskertomukset annetaan samojen standardien mukaisesti, tilinpäätöksen käyttäjän on helpompi tulkita ja lukea tilintarkastuskertomusta. Tilinpäätöksen käyttäjän on tällöin myös helpompi saada tietää, sisältyykö kyseisen yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja liiketoimintaan mahdollisesti jotain, mitä yhtiö itse ei halua kertoa, mutta jonka riippumaton tilintarkastaja voi tuoda esille tilintarkastuskertomuksessa. Voidaan sanoa, että tilintarkastuksella on keskeinen merkitys globaalien pääomamarkkinoiden luotettavuuden, taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja sijoittajien suojan toteutumisen varmistamisessa (Hämäläinen 2012). Tilintarkastuskertomukset muuttuvat koko ajan kansainvälisemmiksi, mikä johtuu osittain edellä kuvatuista yhdentyneistä pääomamarkkinoista. Suuri vaikutus on myös Euroopan Unionin direktiiveillä. Keskeinen tekijä tilintarkastuslainsäädännön kokonaisvaltaiselle uudistukselle oli uuden tilintarkastusdirektiivin 2006/43/ETY antaminen 17.5.2006. (Horsmanheimo & Steiner 2008, 125). Tilinpäätösdirektiivin muutoksen taustalla on pyrkimys siihen, että tilintarkastuskertomukset tulisivat yhdenmukaisemmiksi Euroopan Unionin alueella. (Horsmanheimo 2008, 36). Uuden tilinpäätösdirektiivin tavoitteena on varmistaa tilinpäätösten luotettavuus ja uskottavuus sekä taata sijoittajien luottamus siihen, että pääomamarkkinat toimivat. (Horsmanheimo & Steiner 2008, 133) Nykyinen tilintarkastuslaki (TTL 459/2007) astui voimaan 1.7.2007 korvaamaan vanhan vuonna 1994 valmistellun ja vuonna 1995 voimaan tulleen Suomen ensimmäisen tilintarkastuslain (Horsmanheimo, Kaisanlahti 2

& Steiner 2007, 19). Nykyisen tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja saa lausua vain niistä seikoista, joista tilintarkastuslaki velvoittaa lausumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa lausumista tilinpäätöksen oikeista ja riittävistä tiedoista ja siitä, että mahdollisen toimintakertomuksen tiedot ovat ristiriidattomia muun tilinpäätösinformaation kanssa. (Virkilä 2009, 72.) KHT-yhdistyksellä on merkittävä rooli tilintarkastusta koskevassa julkaisutoiminnassa Suomessa. Se esimerkiksi julkaisee vuosittain uudistuvia tilintarkastajan käsikirjastoon kuuluvia perusteoksia kuten Tilintarkastusalan suositukset ja Taloushallinnon säädökset. (Kosonen 2005, 26.) Tilintarkastusalan standardit ja suositukset teos on keskeinen kirja hyvän tilintarkastustavan lähteenä Suomessa. KHT-yhdistys julkaisee myös lähes vuosittain Tilintarkastajan raportointi-kirjaa, joka sisältää esimerkkejä ja malleja kertomuksista, lausunnoista ja raporteista, joita tilintarkastaja joutuu työssään antamaan joko lakisääteisen tilintarkastuksen tai muun toimeksiannon perusteella. (Horsmanheimo & Steiner 2008, 79.) Tämän tutkielman tutkimuksen kohteena ovat mukautetut tilintarkastuskertomukset. Selkein määritelmä mukautetusta tilintarkastuskertomuksesta on seuraavanlainen: mukautetusta tilintarkastuskertomuksesta on kyse silloin, kun tilintarkastuskertomus poikkeaa millään tavalla vakiomuotoisesta tilintarkastuskertomuksesta (KHT-yhdistys 2012, 133). Tutkielman empirian kohteena on KHT-tilintarkastajille tehdyt haastattelut sekä otos pienille ja keskisuurille yrityksille annetuista, mukautetuista tilintarkastuskertomuksista, jotka ovat antaneet KHT-tilintarkastajat ja HTMtilintarkastaja. Tämä mahdollistaa aiheen käsittelyn huomattavasti syvemmin, verrattuna siihen jos, vain tutkittaisiin, kuinka monta mukautettua tai puhdasta kertomusta on annettu jonakin vuonna. Asiaa on tutkittu jonkin verran jo aiemmin. Marttunen (2004) on tutkinut kuinka usein ja minkälaisia mukautettuja tilintarkastuskertomuksia julkisesti noteeratut yhtiöt saivat vuosina 1992-2002. Lehtinen (2000) puolestaan on tutkinut tilintarkastajan raportointia tilintarkastuslain mukaan ja hänen tutkimuksen yhtenä pääta- 3

voitteena on selvittää, kuinka usein ja millä perusteilla tilintarkastaja antaa mukautetun tilintarkastuskertomuksen. Oman tutkielmani tuo lisätietoa mukautetun tilintarkastuskertomukseen antamisen liittyvistä syistä, sillä tutkimusmenetelminä ovat haastattelut ja tilintarkastuskertomukset. Valitsemillani tutkimusmenetelmillä kokonaiskuva aiheesta täydentyy. 1.2 Tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimusongelmaa ja tavoitteita tarkastellaan tilintarkastajan näkökulmasta. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millä perusteilla päädytään antamaan mukautettu tilintarkastuskertomus. Varsinainen tutkimusongelma voidaan tiivistää seuraavasti: Mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, että päädytään antamaan mukautettu tilintarkastuskertomus? Tarkoitus on selvittää, mitä ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat tilintarkastajan päätökseen kun annetaan mukautettu tilintarkastuskertomus. Tätä tutkimuksen päätavoitetta tarkennetaan alatavoitteilla. Teoriaosuuden alatavoite koostuu seuraavista kysymyksistä: - kuinka riskienhallinta ja vahingonkorvausvelvollisuus vaikuttavat tilintarkastajan raportointiin, ensisijaisesti tilintarkastuskertomuksiin? - kuinka tilintarkastajan riippumattomuus näkyy tilintarkastuksessa? Tutkielman empiirisen osuuden alatavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: - kuinka tarkastuksen aikana esiin tulleita seikkoja voidaan ryhmitellä teemoittain? - millainen on tilintarkastajan ammatillisen harkinnan osuus kertomustyyppiä päätettäessä? 4

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia mukautettuja tilintarkastuskertomuksia on olemassa, kuinka paljon tilintarkastaja voi käyttää ammatillista harkintaa mukautettua tilintarkastuskertomusta antaessaan ja kuinka eri seikat vaikuttavat mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamiseen. 1.3 Rajaukset Tutkielmassa käsitellään ainoastaan Suomen lainsäädännön mukaisia tilintarkastuskertomuksia. Tutkielma keskittyy vain osakeyhtiöiden tilinpäätöksistä annettaviin tilintarkastuskertomuksiin. Muut yhtiömuodot, kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, toiminimet, yhdistykset ja säätiöt jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Tilintarkastus on kokonaisuudessaan todella laaja prosessi ja siihen liittyy useita eri vaiheita, jotka vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Tutkielma rajautuu käsittelemään tarkemmin vain mukautettuja tilintarkastuskertomuksia ja kyseisen kertomustyypin valintaan johtaneita seikkoja. Nämä asiat pyritään käymään läpi ja selvittämään mahdollisimman tarkasti. Tutkielma rajautuu empiriaosuudessa käsittelemään pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja niille annettuja tilintarkastuskertomuksia. Tutkielma rajautuu käsittelemää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska kyseisillä yrityksillä on tavallisimmin tilintarkastajina jokin muu kuin niin sanottu Big Four tilintarkastusyhteisö (Ernst & Young, KPMG, Deloitte ja PriceWaterhouseCoopers). Tutkimuksesta saadaan syvällisempi, koska tutkimuksen aineisto saadaan keskisuuresta tilintarkastusyhteisöstä. Aineistona voidaan hyödyntää sekä omistajina toimivien KHT- tilintarkastajien haastatteluita että tilintarkastuskertomuksia. Tutkielmasta rajautuu ulkopuolelle kokonaan esimerkiksi julkisesti noteeratuille yhtiöille annetut tilintarkastuskertomukset ja niiden analysointi. 5

Pienien ja keskisuurien asiakkaiden keskuudessa on hyvin tavanomaista että omistus ja johto ovat samoja henkilöitä. Kun yhtiön omistus ja valvonta eivät ole eriytyneet, ei ole olemassa niin sanottuja kannustinongelmia. Kannustinongelmat ovat olemassa silloin, kun omistus ja valvonta ovat eriytyneet (päämies agentti ongelma) ja eri asemissa toimivilla henkilöillä on eri tavoitteet. Edellä mainitut seikat sisältyvät agenttiteoriaan, jonka avulla tilintarkastuksen tarpeellisuutta voidaan selittää taloustieteellisistä teorioista lähtien. Agenttiteoria perustuu sopimuksenomaisten suhteiden analyysiin agenttisuhteisiin liittyen. Agenttisuhde on olemassa esimerkiksi siinä tilanteessa, kun yksi tai useampi henkilö (päämies) valtuuttaa jonkun toisen henkilön (agentin) tekemään sitovia oikeustoimia ja toimimaan muutenkin hänen puolestaan. Päämies yleensä myös delegoi kyseiselle agentille päätösvaltaa jossakin määrin, niin että agentti pystyy toimimaan. (Halonen & Steiner 2010, 14.) Tämän tutkielman ulkopuolelle tilintarkastuksen kirjallisuuteen liittyen jää edellä mainittu agenttiteoria, sillä tutkimuksen kohteena olevissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä omistus ja johto ovat harvoin eriytyneet ja edellä esitettyjä kannustinongelmia ei ole silloin olemassa. Tämän tutkielman ulkopuolelle tilintarkastuksen kirjallisuudesta jää myös informaatiohypoteesi, koska tutkimuksen kohteena olevat pienet ja keskisuuret yritykset harvoin hakevat rahoitusta sijoittajilta. Kyseiset yritykset rahoittavat toimintansa usein joko pankkilainoilla tai yrityksen perustaneet henkilöt rahoittavat itse liiketoimintaa lainaamalla yritykselle rahaa. Informaatiohypoteesin mukaan tilintarkastus palvelee sijoittajia sijoituspäätöksissä. Tilintarkastus parantaa yrityksestä saatavan taloudellisen informaation laatua. Hyötyinä sijoittajille ovat riskin pieneneminen, päätöksenteon laadun parantuminen ja lisääntyneet tuotot osakekaupoista. (LTT- tutkimus 2006, 19.) Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan tilintarkastajan näkökulmasta, jolloin huomio kiinnitetään niihin seikkoihin, jotka ovat tilintarkastajan näkökulmasta olennaisia. Tarkastelu tilintarkastajan näkökulmasta antaa tulosten 6

kannalta parhaan mahdollisuuden analysointiin, sillä juuri mukautetun tilintarkastuskertomuksen antaneella tilintarkastajalla on selkein näkemys kyseisen kertomuksen antamiseen johtaneista syistä, mikä puoltaa näkökulman valintaa. 1.4 Aiempi keskustelu ja tutkimukset EU:n komission vuonna 2010 julkaisemassa vihreässä kirjassa tilintarkastuksesta käsiteltiin muun muassa tilintarkastajan riippumattomuutta, tilintarkastajan roolia ja tilintarkastajan valvontaa. Syy vihreän kirjan julkaisemiseen oli finanssikriisin aikana ilmenneet ongelmat. Komission mukaan tarvetta on sellaisille toimenpiteille, jotka kehittävät eurooppalaisia tilintarkastusmarkkinoita. Tarvetta on myös niiden sääntelyn ja valvonnan parantamiselle. Olennaisimmat kehityskohteet ovat komission mielestä muun muassa tilintarkastajien riippumattomuus ja tarkastettujen tilinpäätöksien luotettavuus sidosryhmien näkökulmasta katsottuna. Myös tilintarkastusmarkkinoiden suuri keskittyminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva riski rahoitusmarkkinoille siinä tapauksessa, jos yksi isoimmista tilintarkastusyhteisöistä lopettaisi toimintansa, on huomion arvoista komission mukaan. Vihreästä kirjasta saatujen kommenttien perusteella huomattiin, että suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että neuvontapalvelujen tarjoaminen pienille ja keskisuurille yrityksille on tilintarkastajan riippumattomuuden kannalta katsottuna vähemmän riskejä aiheuttava kuin niiden tarjoaminen isoille, yleisen edun kannalta merkittäville tilintarkastuskohteille. (Steiner 2011, 36-37) Vihreän kirjan julkaisemisen jälkeen EU:n komissio järjesti helmikuussa 2011 konferenssin Finacial Reporting and Auditing A Time for Change?", jossa kuultiin useiden eri tahojen, muuan muassa ammattikunnan, sijoittajien ja yritysten, mielipiteitä vihreän kirjan sisältämistä teemoista. Konferenssin jälkeen komissio kävi läpi eri tahoilta saadut kannanotot ja teki niiden pohjalta muutosehdotuksen. Vielä ei tiedetä, missä muodossa 7

komission muutosehdotukset tulevat eli tehdäänkö muutoksista sitovia sijoittamalla ne tilintarkastusdirektiiviin vai jäävätkö muutokset komission suosituksi. Mikäli muutokset tehdään tilintarkastusdirektiiviin, jokaisen maan tulee implementoida kyseiset muutokset kansallisiin lainsäädäntöihinsä. Komission suosituksia sen sijaan ei ole pakko noudattaa. (Steiner 2011, 37.) Mukautettuja tilintarkastuskertomuksia on aiemmin tutkittu ainakin kahdessa pro gradu-tutkielmassa. Marttunen (2004) tutki miten usein ja minkälaisia mukautettuja tilintarkastuskertomuksia julkisesti noteeratut yhtiöt saivat vuosina1992-2002. Lehtinen (2000) puolestaan tutki tilintarkastajan raportointia tilintarkastuslain mukaan ja hänen tutkimuksen yhtenä pääkohteena on selvittää miten usein ja millä perusteilla tilintarkastaja antaa mukautetun tilintarkastuskertomuksen. Haastatteluissa yhtenä teemana on tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus, jota on tutkinut aiemmin Airaksinen (2012). Hänen gradunsa aiheena oli tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu Suomessa, tutkielma vastuun rajoista lakiin perustuvissa tehtävissä. Tilintarkastajan riippumattomuus on myös yhtenä teemana haastattelukysymyksissä ja sitä on tutkinut myös Saarikivi (1999) väitöskirjassaan. 1.5 Metodologia Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, sillä yhtenä aineiston hankintametodina käytettiin puolistrukturoituja haastatteluita (Metsämuuronen 2000, 40). Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013 ja ne suunnattiin yhtiössä x työskenteleville viidelle kokeneelle tilintarkastajalle. Kaikki haastattelut toteutettiin haastateltavan luona ja haastateltavat ovat kaikki KHTtilintarkastajia. KHT-tilintarkastajalla tarkoitetaan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymää tilintarkastajaa (Alakare et al 2008, 33). Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään esimerkiksi, onko mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuu- 8

den olemassaololla vaikutusta päätöksenteossa ja jos sillä on vaikutus, millainen vaikutus. Haastattelujen kautta haluttiin myös saada selville mikä, on ammatillisen harkinnan osuus käytännössä, kun tilintarkastaja pohtii, minkä muotoisen tilintarkastuskertomuksen hän toimeksiantokohteelleen antaa Tutkielman toisen aineiston muodostavat yhtiö x:ssä työskentelevien KHTtilintarkastajien ja HTM-tilintarkastajan antamat, mukautetut tilintarkastuskertomukset, joita oli otoksena 25 kappaletta. Haastateltavat työskentelevät kyseisessä yhtiössä ja suurimman osan tilintarkastuskertomusaineistosta muodostavat heidän antamansa tilintarkastuskertomukset. Molempia aineistoja on käytettyä tutkielmassa samalla painoarvolla ja mikäli haastatteluissa tuli esille toistuvasti jokin seikka, katsottiin toistuuko sama seikka myös tilintarkastuskertomusten perusteluissa. Tutkielmaan saadaan taustoittavaa aineistoa tutkielman tekijän oman havainnoinnin kautta. Olen työskennellyt tilintarkastusyhteisössä joulukuusta 2007 alkaen. Toimenkuva jakautui kolmen ensimmäisen vuoden ajan kirjanpidon ja tilintarkastuksen kesken niin, että molempiin kului keskimäärin puolet koko työajasta. Helmikuussa 2011 siirryin kokonaan tilintarkastuspalveluiden puolelle. Tilintarkastusassistenttina toimiessani olen päässyt olemaan mukana sellaisissa tarkastuksissa, jotka ovat johtaneet mukautettujen tilintarkastuskertomusten antamiseen ja minulla on näin ollen ollut mahdollisuus seurata tilannetta ja tehdä huomioita. 1.6 Teoreettinen viitekehys Tutkielman teoria pohjautuu lähinnä laskentatoimen ja tarkemmin tilintarkastuksen tutkimukseen. Tillintarkastukseen liittyvän tutkimuksen avulla kartoitetaan aluksi tilintarkastuksen tarkoitusta ja tavoitteita ja sen historiaa. Tilintarkastuksen tutkimuksen avulla selvitetään muun muassa tilintarkastusriskejä ja niiden hallintaa sekä tilintarkastajan riippumattomuutta. 9

Tutkielman olennaisimman teoreettisen viitekehyksen muodostavat edellä mainitut tilintarkastusriskit ja niiden hallinta sekä tilintarkastajan riippumattomuus. Tutkielman empiriaosuudessa, mukautettuja tilintarkastuskertomuksia ja haastatteluita tarkastellaan tämän viitekehyksen rajoissa, kuten alla oleva kuvio 1. havainnollistaa. Tilintarkastusriskit ja niiden hallinta Tilintarkastajan riippumattomuus MUKAUTETUT TILINTAR- KASTUSKERTOMUKSET Kuvio 1. Tutkielman teoreettinen viitekehys Tutkielman teoriaosuuden laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota lähteitä valittaessa. Käytännössä tämä tapahtui niin, että tutkimuksen julkaisseen lehden impact-tiedot tarkistettiin ja tutkimuspaperi hyväksyttiin käytettäväksi lähdeaineistona, mikäli lehti, jossa kyseinen tutkimus oli julkaistu, kuului ensimmäiseen tai vähintään toiseen kvartiiliin journal-lehtien ranking-tilastossa. Journal-lehden impact-tiedot tarkoittavat sitä, että mitä useammin kyseisessä lehdessä julkaistuihin artikkeleihin on viitattu eri tutkimuksissa, sitä paremman impact-arvon se saa ranking-tilastossa. 10

1.7 Tutkimuksen rakenne Tutkielma on jaettu viiteen eri lukuun, joista kolme ensimmäistä ovat johdattelua tutkielman varsinaiseen aiheeseen. Ensimmäisessä luvussa esitellään lähtökohdat työlle ja työn tarkoitus. Toisessa luvussa käsitellään tilintarkastusta yleisesti. Luvussa esitellään tilintarkastuksen historiaa ja kehitystä tähän hetkeen. Olennaisimman osan toisesta luvusta muodostavat tilintarkastusriski, riskienhallinta, vahingonkorvausvelvollisuus ja tilintarkastajan riippumattomuus. Edellä mainitut teemat käsitellään kattavasti, jotta lukija saa kuvan kuinka kyseiset teemat vaikuttavat teoreettisella tasolla tilintarkastajan työhön. Kolmannessa luvussa syvennytään tilintarkastuskertomuksiin. Aluksi käydään läpi tilintarkastuskertomuksiin liittyvää sääntelyä (niin Suomen tasolla kuin kansainväliselläkin tasolla) ja historiaa. Luvussa käydään sen jälkeen läpi sekä vakiomuotoinen että mukautettu tilintarkastuskertomus. Kolmannessa luvussa painoarvo on mukautettuun tilintarkastuskertomukseen liittyvässä teoriassa. Mukautettu tilintarkastuskertomus esitellään lukijalle kattavasti käyden läpi esimerkein millaisia eri tilanteita voi olla olemassa siinä tapauksessa, ettei vakiomuotoista kertomusta voida antaa. Luvun lopussa on yhteenveto lausunnon mukauttamiseen liittyvistä seikoista, jotta lukija saisi kokonaiskuvan asiasta. Tutkielman empiirinen osuus sijoittuu neljänteen lukuun, jossa esitellään tarkemmin tutkielman tutkimusprosessia, tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät sekä tutkimusaineisto. Ennen varsinaista tulosten läpikäyntiä luvussa pohditaan myös tutkielman luotettavuutta ja validiteettia. Tulosten analysointi muodostaa luvun neljä olennaisimman osan ja tulosten analysoimisessa käytetään hyväksi luvussa kaksi ja kolme esiintyneitä aikaisempia tutkimuksia siltä osin kuin niitä on olemassa. Viimeisessä eli viidennessä luvussa käydään läpi tutkielman rajoituksia, tehdään olennaiset loppupäätelmät ja pohditaan tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia. Johto- 11

päätökset jakautuvat neljään eri teemaan: lainvastaisuuksiin, yrityksen toiminnan kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyviin seikkoihin, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviin seikkoihin sekä yrityksen hallintoon. Luvussa arvioidaan myös tutkielman jatkohyödyntämismahdollisuuksia. Lopuksi tutkielman keskeisimmät tulokset on vielä kerrattu yhteenvedon muodossa. 12

2 TILINTARKASTUKSESTA YLEISESTI Tilintarkastusta ja näin ollen myös tilintarkastuskertomuksia säätelee Suomessa ensisijaisesti Tilintarkastuslaki, joka astui uudistettuna voimaan 1.7.2007. Aikaisempi tilintarkastuslaki oli astunut voimaan vuoden 1995 alussa, joten tarvetta uudistetulle tilintarkastuslaille oli selkeästi olemassa. Muita tilintarkastusta sääteleviä lakeja ovat osakeyhtiölaki ja kirjanpitolaki. Kirjanpitolainsäädännön viimeisin uudistus astui voimaan vuonna 1997 ja osakeyhtiö osakeyhtiölaki puolestaan astui uudistettuna voimaan vuonna 2006. Muita tilintarkastusta sääteleviä normistoja ovat Euroopan Yhteisön direktiivit, Kirjanpitolautakunnan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja kaikkien viimeisimpinä kansainväliset IAS- ja ISA-standardit. (Kosonen 2005, 3.) Yhtiössä hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminnan johtamisesta ja siitä, että yhtiössä laaditaan lain mukainen tilinpäätös ja toimintakertomus, jota havainnollistaa kuvio 2 (sivulla 14). Suomessa toimivan yhtiön on laadittava tilinpäätös Suomessa voimassa olevan tilinpäätösnormiston mukaan. Kyseinen normisto toimii kriteerinä, kun arvioidaan, onko tilinpäätös ja toimintakertomus laadittu sovellettavan tilinpäätösnormiston mukaisesti ja antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Suomessa kyseinen tilinpäätösnormisto on kirjanpitolaki. Jos yhtiöt eivät noudattaisi tilinpäätöksiä laatiessaan mitään yhdenmukaisia käytäntöjä, tilintarkastajan olisi todella vaikea ottaa kantaa, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikean ja riittävän kuvan. Norminmukaisuus on samalla myös tilintarkastajan raportoinnin edellytys. Tilintarkastajan raportoinnin edellytys on myös se, että suoritettuaan tarkastuksen tilintarkastaja voi riittävän määrän tilintarkastusevidenssiä hankittuaan varmistaa, onko kyseistä normistoa sovellettu oikein. (Blumme 2008, 82 83.) 13

Hallitus ja Tj (tilivelvollinen) Osakkeenomistaja (käyttäjä) Tilintarkastaja Yhtiön toteutunut tulos ja asema (asiakokonaisuus) KPL esimerkiksi (kriteeri) Toimintakertomus ja tilinpäätös (asiasta annettava info) Tilintarkastuskertomus (varmennusraportti) Evidenssi (tarkastusnäyttö) Kuvio 2. Johdon ja tilintarkastajan välinen roolijako (Blumme 2008, 82.) 2.1 Tilintarkastuksen tarkoitus ja tavoitteet Kansainvälisen tilintarkastajajärjestön IFAC:in (International Federation of Accountants) IAASB-lautakunnan (International Auditing and Assurance Board) antaman kansainvälisen tilintarkastusstandardin ISA 200:n (International Standard on Auditing) mukaan tilintarkastuksen tarkoituksena on lisätä aiottujen käyttäjien luottamusta tilinpäätökseen. Tämä luottamus saavutetaan niin, että tilintarkastaja antaa lausunnon siitä, onko tilinpäätös kaikilta olennaisilta osilta laadittu sovellettavan tilinpäätösnormiston mukaisesti. Suomen tilinpäätösnormiston mukaan tämä tarkoittaa sitä, antaako laadittu tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. (KHT-yhdistys 2011, 243.) Saarikiven (1999) mukaan tilintarkastuksen tarkoituksena on saada asiantuntijan riippumaton lausunto siitä ovatko yhteisön tai säätiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto lainmukaiset. Osakeyhtiössä tilintarkastus tuottaa osakkeenomistajille in- 14