Lyhennelmä Juhani Jokisen esitelmästä Käsityksiäni Kanadasta Tampereen Suomalaisella Klubilla 23.11.2015. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio, noin 10 miljoonaa km 2, noin 33 kertaa Suomen kokoinen valtio. Pisin etäisyys Nova Scotialta länteen Alaskan rajakulmaan on yli 6000 km ja matka idän suurkaupunki Montrealista lännen suurkaupunki Vancouveriin on sekin yli 4000 km. Maa jakautuu kymmeneen osavaltioon eli provinssiin, joilla on oma itsehallinto sekä kolmeen pohjoiseen Territorioon. Pienimmässä, Prinssi Edwardin Saari provinssissa on vain 150 000 asukasta, Quebecissä 8 miljoonaa ja asukasluvultaan suurimmassa Ontarion Provinssissa yli 12 miljoonaa asukasta. Kuva 1. Kuvassa esitetään Provinssien sijainnit ja pääkaupungit. Kullakin provinssilla on oma erikoispiirteensä täydentämään valtakunnan kokonaisuutta. Quebec vaalii tavallaan ranskalaisia perinteitä ja valtakielikin on Ranska. Ontario on teollisuuden kehto ja pääkaupunki Toronto yksi rahamaailman suuria kes-
kuksia. Manitoba ja Saskatchewan puolestaan maanviljelysaluetta ja erityisesti vehnän tuottajina maailman suurimpia. Kanadan maanviljelyala on vain kahdeksanneksi suurin, mutta vehnän tuotanto neljännellä sijalla koko maailmassa. Alberta on tunnettu öljyn tuottaja ja jalostaja. Läntisin British Columbia on kuuluisa metsistään ja vaikuttavista Kalliovuorten nähtävyyksistä. Kanadan valtiomuoto on virallisesti Perustuslaillinen Monarkia. Brittiläistä Kansainyhteisöä edustaa Kenraalikuvernööri, jolla on tehtävänä esimerkiksi pääministerin nimityksen vahvistaminen samoin kuin varakuvernööreillä Provinsseissa. Kanada on kuitenkin itsenäinen valtio, heinäkuun 1. päivä on itsenäisyyden juhlapäivä. Valtakuntaa johdetaan pääkaupunki Ottawasta. Provinssien edustajista koostuvassa edustajainhuoneessa on 308 jäsentä ja senaatissa 105 jäsentä. Hiljattain pidetyissä vaaleissa tapahtui vallanvaihdos, konservatiivit menettivät enemmistön saaden edustajainhuoneessa 100 paikkaa, liberaalit yli 160 paikkaa. Samalla vaihtui myös pääministeri, konservatiivi Stephen Harperin tilalle tuli liberaali Justin Trudeau, jonka isä Pierre oli pääministeri 1970-luvulla. Valtakunnan hallinto on hyvin pystynyt pitämään koossa laajat alueet ja provinssit omine itsehallintoineen. Asukkaat, nyt 36 miljoonaa, edustavat alkuperältään noin kahtasataa kansakuntaa. Englantilaisten ja ranskalaisten kanta-asukkaiden jälkeläisten osuus on enää noin puolet. Muuttoliike maahan on edelleen voimakasta, joinakin vuosina jopa 400 000 uutta tulijaa. Muutto on hallinnassa, ammattinsa osaavilla tai koulutusta saaneilla on hyviä mahdollisuuksia saada nopeastikin työtä. Erityistä merkitystä sopeutumisessa on kuinka tulija oppii kielitaidon ja pyrkii oma-aloitteisesti täyttämään yhteiskunnan asettamia vaatimuksia. On käytetty sanontaa: Talent people, welcome - lahjakkaat ihmiset, tervetuloa. Asiaa ei ole katsottu rasistisesta näkökulmasta, vaan on ajateltu ennen kaikkea sitä, että tulija pystyy sopeutumaan yhteiskuntaan. Suomalaisperäisiä kansalaisia lasketaan Kanadassa olevan noin 140 000. Heistä noin 40 000 puhuu tai ymmärtää suomen kieltä ja noin 10 000 käyttää vähintään toisena kotikielenä suomea. Kanadan talous on vankalla pohjalla. Voimina ovat tietenkin valtavat rikkaudet maaperässä, niin metallit, mineraalit, kaivannaisteollisuuden materiaalilähteet kuin Albertan öljyvarat. Metsät, yhteensä 400 miljoonaa hehtaaria ovat 19 kertaa Suomen laajuiset, valtava varallisuus sekin. Valtion menot ovat nyt noin 3 % tuloja suuremmat mm. kasvavien ns. sosiaalimenojen johdosta, mutta tilanne ei huolestuta ja sen sanotaan nopeastikin korjaantuvan. Verotuksen kireysaste on noin 10 % Suomea alhaisempi. Bruttokansantuote on tasolla 1440 miljardia euroa, noin 40 000 euroa asukasta kohti vuodessa, eli noin 10 % Suomea korkeampi ja kasvaa nytkin 3 %n vauhdilla. Työttömyysaste on vain 5 %:n tasolla. Elinkeinoista palvelun merkitys on 2/3. Syynä tähän on myös laskentatapa, sillä palveluihin luetaan kuuluviksi mm. pankkitoiminta ja liikenne sekä tietenkin mittavat sosiaalitoimet ym. Ratkaiseva
merkitys taloudelle on teollisella tuotannolla, noin 30 % kansantuotteesta. Se antaa perusedellytykset mittavalle viennille naapuri USA:han, määrältään noin 550 mrd euroa vastaan tuonti USA:sta noin 100 mrd euroa pienempi. USA:n osuus Kanadan viennistä on yli 2/3. Kauppa niin viennin kuin tuonnin osalta on kasvussa etenkin Kiinan kanssa. Myös energiaa riittää vietäväksi. Kanada on energian tuottajana kuudenneksi suurin maailmassa ja peräti 63 % tuotetaan vesivoimalla. Mikä voimavara tämä maalle onkaan? Kertoessaan miljoonia turisteja vuosittain houkuttelevista nähtävyyksistä esitelmöitsijä otti muutamien kuvien valossa Niagaran kuuluisine putouksineen ja Kalliovuoriston häikäiseviä näkymiä Brittiläisessä Kolumbiassa. Kuva 2. Vesimassoja Niagaran Hevosenkenkäputoukseen".
Kuva 3. Kalliovuoriston huikaisevia näkymiä. Kuva 4. Vapiti on tärkeä riistaeläin.
Kuva 5. Raflatacin myyntijohtaja, metsänhoitaja Jussi Oksanen ampumansa Mustakarhun vierellä. Paikka noin 250 km Montrealista pohjoiseen. Kanadan m a a n p u o l u s t u s nojautuu ammattiarmeijaan. Siihen kuuluu 23 000 ammattisotilasta. Tärkeä merkitys on myös reserviläisjoukolla. Tämä 19 000 reserviläistä käsittävä armeijan osa harjoittelee jokseenkin säännöllisesti ja elää sekä täydentyy jatkuvaluonteisesti. Maanpuolustuksen vastuut on jaettu pitkälle osavaltioille ja valmiudesta pidetään huolta. Hyvin tärkeä osa-alue on tietenkin ilmapuolustuksella ja ohjusten torjuntajärjestelmien kehittämisellä. Verratessaan eräissä asiayhteyksissä Kanadaa Suomeen esitelmöitsijä totesi muun muassa: Kanadan demokratia nojautuu kahden puolueen päätöksiin. Verrattuna Suomeen tämä on melkoinen etu, sillä Suomen järjestelmä on erittäin syvääluotaava, kuten tilanne on juuri nytkin, kun 8 puoluetta kiistelevät valtakunnan kehityksen kannalta varsin pienistäkin asioista. Itsenäisyyden suhteen Kanadaa voisi sanoa rajoittavan jotenkin vain taloudellinen riippuvuus naapuri USA:sta. Voidaan kysyä: Pelkääkö ja varooko Suomi liikaakin naapureitaan historiansa painolastissa?
Kansallistunne, riippumatta monien kansallisuuksien koostumuksesta, on Kanadassa vahva. Kanada go go eteenpäin. Lopulta Suomessakin näin on kun on kysymys suurista asioista kansakunnan kannalta. Ihmisten keskinäinen arvostus on meillä menossa alamäkeä. Se näkyy esim. suhtautumisessa lailliseen ja valitsemaamme esivaltaan. Kun kanadalainen suhtautuu yleensä arvostaen ja kunnioituksellakin vaikka ministeriin, me heittelemme lokaa loan perään. Kanadalla on tärkeä merkitys kansojen yhteisössä. Jäsen esim. johtavien teollisuusvaltioiden G8-järjestössä. Suomen asema on tunnustettu monissa yhteyksissä. Meillä voisi olla kasvava merkitys ei vain aivoviejinä ja koulutuksen mallimaana, vaan esim. näitä asioita voitaisiin nykyistä paremmin käyttää eduksemme maailmalla. Näyttöjäkin on, mm. kapellimestarit tekevät maailmalla merkittävää työtä. Kanadan maanpuolustus on uskottava. Vastuut on jaettu. Meillä ovat tahto, yleinen asevelvollisuus ja koulutus, vahvoja perusteita. NATO. Kanada on Naton perustajia, voimakkaasti aktiivinen jäsen. Me, mukaan vai ei. Riskejä on suuntaan ja toiseen, mutta ainakin kenraali Adolf Ehrnrooth jätti vahvan perinnön, ei koskaan enää yksin, kuten tapahtui 1939. Esitelmöitsijä päätti sanottavansa laulamalla Kanadan kansallislaulun. Teksti ja kuvat: Juhani Jokinen