Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yhteisön liittymistiedot, Toimenpideohjelma) kiinteistöalan sopimusjärjestelmään ja sitoutuu toteuttamaan tässä asiakirjassa liitteenä olevaa toimenpideohjelmaa, joka kuuluu 10.12.2009 solmittuun Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen. 2. Sopimuksen toteuttaminen Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Yhteisö sitoutuu omalta osaltaan toteuttamaan sopimusta liitteenä olevan toimenpideohjelman kohdassa 2.3 Toimijan velvoitteet ja toimenpiteet kuvatulla tavalla. Toimialaliiton (RAKLI) ja ministeriöiden (YM ja TEM) sopimusvelvoitteet on esitetty liitteenä olevan toimenpideohjelman kohdissa 2.1 ja 2.2. 3. Sopimuksen kesto, irtisanominen ja muut ehdot Yhteisö liitetään kiinteistöalan sopimusjärjestelmään, kun RAKLI on tarkistettuaan liittymisasiakirjan hyväksynyt liittymisen sekä merkinnyt toimijan liittymisrekisteriin. Sopimus on voimassa 31.12.2016 saakka. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuonna 2013. Tarvittaessa sopimuksen johtoryhmä valmistelee ehdotukset muutoksista, jotka koskevat jaksoa 2014 2016. Mahdollisten muutosten toteuttamisesta sovitaan yhdessä sopimusosapuolien kanssa. Yhteisö voi irtisanoutua kiinteistöalan sopimusjärjestelmästä ilmoittamalla siitä RAKLI:lle. RAKLI voi irtisanoa yksittäisen Yhteisön sopimusjärjestelmästä, jos Yhteisö ei toteuta niitä sitoumuksia, joihin se on liittymisasiakirjassa ja sen liitteissä sitoutunut eikä ole RAKLIlta saamastaan asiaa koskevasta kirjallisesta huomautuksesta huolimatta korjannut toimintaansa annetussa määräajassa. Ennen Yhteisön lopullista irtisanomista asia on käsiteltävä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen johtoryhmässä. Kiinteistöalan sopimusjärjestelmä on oikeudelliselta luonteeltaan tavoiteohjelman kaltainen, eikä toimenpideohjelman velvoitteiden laiminlyönti aiheuta Yhteisön sopimusjärjestelmästä irtisanomisen lisäksi muita oikeudellisia seuraamuksia. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen osapuolet ja sopimusjärjestelmään liittyneet Yhteisöt pyrkivät toimimaan siten, että tämän toimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat. 4. Allekirjoitus Paikka ja aika Yhteisön allekirjoitus Nimen selvennys Täytetyt lomakkeet toimitetaan kahtena kappaleena 1 osoitteella: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry/energiatehokkuussopimus, Annankatu 24, 00100 HELSINKI RAKLI täyttää: Liittyminen hyväksytty (pvm) Hyväksyjän allekirjoitus Liittymisnumero Nimen selvennys 1 Liittymisasiakirjan toinen kappale palautetaan yhteisölle hyväksynnän jälkeen.
1(4) Yhteisön liittymistiedot 1. Yhteisö Yhteisö Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka www-sivut Y-tunnus 2. Yhteyshenkilö (energiavastuuhenkilö) Nimi Tehtävänimike Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti 3. Sopimusjärjestelmään liitettävä kiinteistökanta Tämän liittymistietoliitteen kohdassa 5 esitettävä kiinteistökanta edustaa yhteisön koko määräysvallassa olevaa toimenpideohjelman piiriin kuuluvaa asuinrakennuskantaa: Kyllä (lähtökohta) 1 Ei HUOM! Mikäli edelliseen vastataan Ei, esittää liittyvä yhteisö määräysvallassaan olevan kiinteistökannan rajauksen ja poisrajauksen perusteet 1 liittymisasiakirjaan liitettävällä erillisellä liitteellä. Liitteeksi tuleva selvitys sisältää kohdassa 5 esitettyjä sopimukseen liittymisvaiheessa liitettäviä kiinteistökantaa koskevia tietoja vastaavat laajuustiedot myös sopimuksen piiristä poisrajattavien kohteiden osalta. 4. Tavoitteen asettaminen Tämän liittymistietoliitteen kohdassa 7 energiayksikössä (MWh) asetettava liittyvän yhtiön energiankäytön tehostamistavoite (energiansäästötavoite) voidaan toimenpideohjelman kohdan 1.2.1 mukaisesti laskea joko alla kuvatulla tavalla A tai B: A Tavoite on 9 % Toimijan liittymisvaiheen rakennuskantaa (kohta 5) vastaavasta energiankäytöstä 2. Tällöin Toimija voi ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2005 2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen voimassa vuonna 2016 tai 1 Toimija liittyy kiinteistöalan sopimusjärjestelmään pääsääntöisesti koko määräysvallassaan olevalla asuinrakennuskannalla. Toimija voi kuitenkin halutessaan rajata kiinteistöalan sopimusjärjestelmän piiristä pois ne rakennukset, jotka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin asemakaavamerkinnöin, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai laaja-alaisella inventoinnilla, jossa ne on määritelty paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi. 2 Viimeisin käytössä oleva liittymisvaiheen rakennuskantaa vastaava energiankäyttö. Energiankäyttö sisältää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden kulutuksen yhteismäärän, jossa lämmityksen osuus on normeerattu kohteen sijainnin mukaisesti ko. vertailupaikkakuntaan
2(4) B Tavoite on 7 % Toimijan liittymisvaiheen rakennuskantaa (kohta 5) vastaavasta energiankäytöstä. 2 Tällöin Toimija voi ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2010 2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen voimassa vuonna 2016. Yhtiön asettama toimenpideohjelman mukainen energiansäästötavoite tämän liittymistietoliitteen kohdassa 7 on asetettu edellä kuvatun vaihtoehdon 3 mukaisesti. 5. Kiinteistökanta liittymisvaiheessa vuonna 4 Asuinhuoneistoala 5 m 2 Bruttopinta-ala 6 m 2 Kohderyhmät kiinteistökannassa Kohderyhmällä tarkoitetaan yhdenmukaista toimenpideohjelman piirissä olevaa asuinrakennusten ryhmää. Toimenpideohjelman mukaisesti Toimijan energiankäytön selvittäminen, tavoitteiden asettaminen ja vuosiraportointi tapahtuvat kohderyhmäkohtaisella tasolla.. Toimijan kohderyhmät ja niiden sisältämä kiinteistökanta jaotellaan liittymisen yhteydessä kohdassa 8. Näihin kohderyhmiin viitataan mm. toimenpideohjelman kohdassa 2.3.1. Toimijan mahdollisista liittymisen jälkeen tulevista uudisrakennuksista muodostetaan jatkossa kohdan 8 jaottelua vastaten oma kohderyhmä pienille ja suurille asuinrakennuksille tavoitteiden asettamista ja vuosiraportointia varten. 6. Energiankäyttö 7 ja vedenkulutus vuonna 8 Sähkö 9 Ostolämpö 10 Polttoaineet 11 Energiankäyttö yhteensä Edellä olevasta sähkönkulutuksesta arvioidaan lämmityssähkön osuuden olevan Vedenkulutus m 3 3 Merkitse tähän asetetaanko tavoite liittymistietoliitteen kohdassa 7 tavalla A vai B. 4 Merkitse tähän vuosi, jolta kiinteistökantaan koskevat tiedot ovat. Mikäli Toimija on rajannut sopimusjärjestelmän piiristä pois toimenpideohjelman kohdassa 1.2.1 esitetyin perustein 1 osan kiinteistökannastaan, esitetään erillisellä liitteellä tämän liittymisasiakirjan kohdan 5 mukaiset tiedot myös ko. poisrajatusta kiinteistökannasta ja perusteet poisrajaukselle. 5 Asunnon huoneistoala, joka lasketaan käyttötarkoituksen mukaisten rajojen mukaan. Siihen ei lasketa parvekkeita tai esim. pientaloissa mm. teknisiä ja kylmiä tiloja, erillisiä säilytystiloja eikä kellaritiloja. 6 Bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus. 7 Viimeisin käytössä oleva kohdassa 5 esitettyä kiinteistökantaa vastaava energiankäyttö. Energiankäyttö sisältää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden kulutuksen yhteismäärän, jossa lämmityksen osuus on normeerattu kohteen sijainnin mukaisesti ko. vertailupaikkakuntaan. 8 Merkitse tähän vuosi, jolta energiatiedot ovat 9 Sisältää vain ns. kiinteistösähkön ei asuntojen sähkönkulutusta. Sisältää myös lämmitykseen käytetyn kiinteistösähkön. 10 Yleensä kaukolämpö 11 Lämmitykseen käytettävien polttoaineiden (esim. kevyt tai raskas polttoöljy) muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja.
3(4) 7. Yhteisön energiansäästötavoite 12 Toimijan ohjeellinen vuotuinen energiansäästön kokonaistavoite vuonna 2016 on, mikä on % liittymisvaiheen kiinteistökantaa vastaavasta energiankäytöstä yhteensä. 8. Kiinteistökannan jakautuminen kohderyhmiin Liittymistietoliitteen kohdassa 5 esitetty Toimijan kiinteistöalan sopimisjärjestelmään liitettävä kiinteistökanta yhteensä jaotellaan liittymisvaiheessa yhdenmukaisiin asuinrakennusten ryhmiin, jotka ovat asuinkerrostalot sekä rivi- ja pientalot. Lisäksi jaottelu tehdään em. ryhmille rakennusvuoden 13 mukaisesti. Alla olevia kohderyhmiä hyödynnetään myös Toimijan vuosittaisessa raportoinnissa ja niihin viitataan toimenpideohjelman kohdassa 2.3.1. Lisäksi kohderyhmät jaotellaan Toimijan vuosittaisessa raportoinnissa huoneistokohtaisen vedenmittauksen perusteella. Asuinkerrostalot 14 <1959 Asuinhuoneistoala 15 m 2 Bruttopinta-ala 16 m 2 1960 1979 1980 1999 2000 2009 12 Tavoite lasketaan kohdassa 6 esitetystä energiankäytöstä yhteensä. 13 Käytetty rakennusvuosia koskeva jaottelu on <1959, 1960 1979, 1980 1999, 2000 2009 ja >2010 14 Sisältäen Tilastokeskuksen rakennustyyppiluokituksen mukaiset rakennusluokat 03 Asuinkerrostalot ja 13 Asuntolarakennukset 15 Asunnon huoneistoala, joka lasketaan käyttötarkoituksen mukaisten rajojen mukaan. Siihen ei lasketa parvekkeita tai esim. pientaloissa mm. teknisiä ja kylmiä tiloja, erillisiä säilytystiloja eikä kellaritiloja. 16 Bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus.
4(4) >2010 Rivi- ja pientalot 17 <1959 Asuinhuoneistoala 18 m 2 Bruttopinta-ala 19 m 2 1960 1979 1980 1999 2000 2009 >2010 17 Sisältäen Tilastokeskuksen rakennustyyppiluokituksen mukaiset rakennusluokat 01 Erilliset pientalot ja 02 Rivi- ja ketjutalot 18 Asunnon huoneistoala, joka lasketaan käyttötarkoituksen mukaisten rajojen mukaan. Siihen ei lasketa parvekkeita tai esim. pientaloissa mm. teknisiä ja kylmiä tiloja, erillisiä säilytystiloja eikä kellaritiloja. 19 Bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus