Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)

Samankaltaiset tiedostot
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla

Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa

Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Vesa Toropainen. Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/ Kuopio

Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Kaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa

RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET

Sulfidisavien tutkiminen

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Venetekemän malmitutkimuksista

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

HANNUKAINEN, KOERIKASTUSJÄTTEEN KARAKTERISOINTIRAPORTTI 2017

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Adriana Resources Inc. Mustavaaran rikastushiekan ja sivukiven ympäristökelpoisuustestit

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Reikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

ominaisuuksien määrittäminen

SAARENMAA-RUSKO OYK, KANGASALA KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Kopsan kultaesiintymä

I l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.

1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

51/17/AKu (9)

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

KITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

2. Verkkosilikaattiryhmän mineraalit ja niiden kidekemiallinen rakenne.

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Seoksen pitoisuuslaskuja

MALMIMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

36/18/AKu (7)

Transkriptio:

Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe) Teemu Karlsson 18.4.2018

Esityksen sisältö Kaivosjätteen karakterisointi Haitta-aineiden liukoisuuden arviointi laboratoriotestien avulla Hapontuottopotentiaalin arviointi Kineettiset testit; lysimetritestit 2 Karlsson

Tutkimuksen tavoitteet Saada lisää tietoa kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisestä ja sen arvioinnissa hyödynnettävistä laboratorio- ja kenttämenetelmistä 1. Eri hapontuottopotentiaalin ja haitta-aineiden liukoisuuden arviointiin tarkoitettuja menetelmiä verrattiin toisiinsa ja kaivannaisjätealueilta kerättyjen suotovesien laatuun 2. Pidempiaikaiset lysimetrikokeet Arvioida tutkittujen kaivannaisjätteiden hyötykäyttöpotentiaalia 3

Tutkimuskohteet Kaivannaisjäte- ja suotovesinäytteitä kerättiin seitsemältä kaivosalueelta Hitura (SK, lysimetri) Hällinmäki/Virtasalmi (SK) Särkiniemi (SK) Kylylahti (SK) Kevitsa (SK, RHK, lysimetri) Laiva (SK, RHK) Pyhäsalmi (RHK) 4

Tutkimuskohteet Joitakin alueita tutkittiin tarkemmin, esim. Hitura, Särkiniemi 5

Tutkimusmenetelmät Geokemialliset laboratoriomenetelmät: Haitta-aineet ja niiden liukoisuus: XRF, kuningasvesiuutto, NAGtestin liuos, H 2 O 2 -amm.sitraattiuutto, sulfidiuutto (KClO 3, 12 M HCl and 4 M HNO 3 ), amm.oksalaattiuutto, amm.asetaattiuutto, ravistelutesti (SFS-EN 12457-3), liuosten analyysi ICP-OES/MS Hapontuoton arviointi: ABA (EN 15875), NAG-testi, hapontuoton laskeminen SEM-mineralogian perusteella Mineralogia FE-SEM-EDS Suotovesien analyysit ICP-OES/MS, anionit IC-menetelmällä (ioni-kromatografisesti), kentällä ph ja EC (YSI), alkaliniteetti titraamalla 6

Kaivannaisjätteiden suotovedet 7

Tutkitut kaivannaisjätteet Kohde Päämineraalit, sulfidit ja karbonaatit S (%) Hitura Kvartsi, plagioklaasi, biotiitti, muskoviitti, magneettikiisu (2.5 %), rikkikiisu (0.2%), pentlandiitti kiillegneissi SK (0.1%), kuparikiisu (0.1%) 1.4-5.3 Hitura serpentiniitti SK Serpentiini, oliviini, magneettikiisu (0.15%), pentlandiitti (0.05%), kuparikiisu (0.03%), kalsiitti (0.01%) 0.6 Hällinmäki SK Plagioklaasi, augiitti, sarvivälke, biotiitti, kvartsi, kuparikiisu (0.2%), magneettikiisu (0.1%), rikkikiisu (0.01%), kalsiitti (0.1%) 0.3-0.5 Kevitsa SK Diopsidi, tremoliitti, serpentiini, magneettikiisu (0.2%), pentlandiitti (0.05%), kuparikiisu (0.03%), kalsiitti (0.04%) 0.3 Kevitsa RHK Diopsidi, tremoliitti, serpentiini, magneettikiisu (0.1%), kuparikiisu (0.1%), kalsiitti (0.6%), dolomiitti (0.1%) 0.3 Kylylahti SK Plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, flogobiitti, rikkikiisu (8.79%), magneettikiisu (0.61%), sinkkivälke (0.08%), pentlandiitti (0.05%), kalsiitti (1.89%), dolomiitti (0.02%) 10.1 Laiva SK Plagioklaasi, kvartsi, k-maasälpä, biotiitti, aktinoliitti, sarvivälke, magneettikiisu (0.1%) 0.1 Laiva RHK Plagioklaasi, kvartsi, k-maasälpä, biotiitti, aktinoliitti, sarvivälke, kuparikiisu (0.04%), rikkikiisu (0.03%), arseenikiisu (0.03%), kalsiitti (0.06%) 0.1 Pyhäsalmi RHK Rikkikiisu (58.1%), magneettikiisu (2.5%), plagioklaasi, kvartsi, kalsiitti (0.8 %), dolomiitti (0.8%) 29.7-38.8 Särkiniemi SK Biotiitti, plagioklaasi, kvartsi, sarvivälke, kloriitti, magneettikiisu (1.2%), rikkikiisu (0.4%), kuparikiisu (0.01%), pentlandiitti (0.01%), dolomiitti (0.03%) 1.7-1.9 8

Kaivannaisjätteiden hyötykäyttöpotentiaali Kohde Hapontuottopotentiaali Potentaailisimmat haitta-aineet Hyötökäyttömahdollisuuksista Hitura kiillegneissi SK Kyllä Co, Cu, Ni, Zn Huonot Hitura serpentiniitti SK Ei Co, Cu, Ni Mahdollisesti Hällinmäki SK Ei Co, Ci, Ni Mahdollisesti Kevitsa SK Ei Co, Ni Mahdollisesti Kevitsa RHK Ei Ni Mahdollisesti Kylylahti SK Kyllä As, Co, Cu, Ni, Zn Huonot Laiva SK Ei As, Cu Mahdollisesti Laiva RHK Ei As Huonot Pyhäsalmi RHK Kyllä Co, Cu, Ni, Zn Huonot Särkiniemi SK Kyllä Co, Cu, Ni, Zn Huonot Pääsääntöisesti soveltuvat heikosti yleiseen maarakentamiseen, joitakin voidaan käyttää vähemmän herkillä alueilla 9

Geokemialliset laboratoriotestit pitkäaikaiskäyttäytymisen arvioinnissa AR ja amm.sitraatti tulokset kuvastuu suhteellisen hyvin haitta-aineita jotka luultavasti tulevat olemaan koholla suotovedessä NAG testin liuoksen analyysi toimii myös hyvin, mutta vain jos liuoksen ph on matala (< 4) 10

Geokemialliset laboratoriotestit pitkäaikaiskäyttäytymisen arvioinnissa Kuningasvesiuuton ohella myös ns. sulfidiuutto (KClO 3, 12 M HCl and 4 M HNO 3 ) on tarkoitettu sulfidispesifiseksi menetelmäksi AR-tulokset yleensä hieman korkeammat, luultavasti koska AR liuottaa myös joitakin silikaatteja, SU ei ilmeisesti pysty täydellisesti esim. kuparikiisuun Ravistelutesti (SFS-EN 12457-3) toimii vesiliukoisten haitta-aineiden selvittämiseen, ei niinkään pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointiin Vesi liian heikko liuotin tuoreelle kiviainekselle Toimii voimakkaasti hapettuneelle näyteainekselle 11

Hapontuottotestit pitkäaikaiskäyttäytymisen arvioinnissa Sample NPR minnpr NAGpH (ph) Drainage (ph) WR_Hitura_1 9.4 76.4 8.2 WR_Hitura_2 0.02 0.2 2.8 7.0 WR_Hitura_3 0.1 0.5 2.6 4.0 WR_Hitura_4 0.1 0.8 2.7 WR_Hällinmäki_1 0.5 14.5 3.9 WR_Hällinmäki_2 2.6 33.6 5.4 WR_Hällinmäki_3 0.8 12.0 4.1 6.7 WR_Kevitsa_1 6.0 133.3 9.1 7.4 T_Kevitsa_1 4.0 83.4 9.2 7.2 WR_Kylylahti 0.02 2.6 2.9 WR_Laiva_1 3.1 14.8 7.5 7.0 T_Laiva_1 5.5 8.3 7.5 8.3 T_Pyhäsalmi_1 0.1 0.04 2.1 2.9 T_Pyhäsalmi_2 0.01 0.01 1.9 2.9 WR_Särkiniemi_1 0.2 1.2 2.7 3.3 WR_Särkiniemi_2 0.3 1.1 2.9 WR_Särkiniemi_3 0.4 1.3 2.9 3.6 NPR = NP/AP 12

Hapontuottotestit pitkäaikaiskäyttäytymisen arvioinnissa Eri menetelmät antavat pääsääntöisesti samankaltaisia tuloksia verrattuna toisiinsa ja suotovesiin Yleesnä ABA testin hapontuottopotentiaali (AP) oli korkeampi kuin mineralgian perusteella laskettu minap AP:ta määriteltäessä kaikki S oletetaan olevan rikkikiisua, mineralogian perusteella suurin osa sulfideista magneettikiisua, jonka hapettuminen tuottaa vähemmän happoa kuin rikkikiisun hapettuminen Mineralogian perusteella laskettu neutraloimispotentiaali minnp oli yleensä korkeampi kuin ABA-testin NP Joitakin poikkeuksia, esim. ABA NP suuri jos näytteessä runsaasti oliviinia Suomessa kaivannaisjätteissä suhteellisen vähän karbonaatteja ja silikaatit tärkeämpi neutraloinnin kannalta Biotiitti, sarvivälke, oliviini, diopsidi, augiitti, kloriitti, serpentiini Mineralogisen laskemisen etuina AP ja NP tuottavat mineraalit voidaan eritellä ja arvioida reaktionopeuksia Tarkemmin laskentametodista: http://wiki.gtk.fi/web/mine-closedure/wiki/- /wiki/wiki/mineralogical+calculation+of+ap+and+np 13

Lysimetritutkimukset Laboratoriotestien skaalaus kenttäolosuhteisiin voi olla haastavaa Pitkäkestoisilla lysimetrikokeilla pyritään simuloimaan kaivannaisjätteiden käyttäytymistä luonnollisissa olosuhteissa Kiviainesta Hiturasta (serpentiniitti ja kiillegneissikasan aines) ja Kevitsasta (<0,3% rikkiä sisältävä sivukivi), asennuspaikkana Kuopio loppuvuosi 2015 14

Hituran kiviaines 15

Lysimetrien asennus 1. Hitura serpentiniitti 2. Hitura kiillegneissi + srp peitto 3. 3. Hitura kiillegneissi 4. Tyhjä / tausta 5. Kevitsa 2 cm lajittunut 6. Kevitsa 5 cm lajittelematon 16

Srp-peitto kiillegneissin päälle 17

Näytteenotto ja analyysit Kiviaineksen kokoomanäytteet, joista samat analyysit kuin aiemmin mainittu, lisäksi raekoko Lysimetrien läpi virtaava sadevesi kerättiin muovikanistereihin ja analysoitiin noin kerran kuukaudessa (15 kertaa välillä 16.11.2015 14.11.2017) Liuenneiden alkuaineiden analysointi ICP-OES/MS, anionit IC-menetelmällä, kentällä ph ja EC (YSI), sekä alkaliniteetti (titraus hapolla ph 4,5:een) 18

Kiviaines; haitta-aineet ja hapontuotto S (%) Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PIMA kynnysarvo 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 PIMA alempi ohjearvo 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 PIMA ylempi ohjearvo 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250 SRP 0.14 <0.2 3.0 0.2 109 255 166 1.0 869 49 9.4 KG 2.28 0.3 23 0.3 90 257 777 16 2260 135 82 KE1 0.29 <0.2 0.7 0.1 69 476 375 1.7 791 16 36 KE2 0.21 <0.2 0.4 0.0 55 511 142 1.4 585 14 39 Runsaasti Ni, Cu, Cr, Co KG happoa tuottavaa 19

Mineraali SRP KG KG (<1 mm) KE1 KE2 Kvartsi 25.4 16.4 Pyrokseeni 59.7 53.6 Biotiitti 12.8 17.5 Plagioklaasi 22.6 12.2 1.9 1.4 Amfiboli 10.7 13.8 Oliviini/Serpentiini 74.6 3.3 7.5 13.3 15.5 K-maasälpä 2.1 3.7 Talkki 13.1 2.3 1.9 1.2 1.8 Muskoviitti 5.1 4.5 Kloriitti 2.0 4.8 11.1 1.7 2.3 Mg-cummingtoniitti 4.0 3.8 Rautaoksidi (magnetiitti/hematiitti) 1.9 2.9 Tremoliitti 1.1 2.7 Mg-Antofylliitti 1.0 1.5 Kiviaines; mineralogia Kalsiitti 0.94 0.06 0.23 0.30 Dolomiitti 1.01 0.18 Magnesiitti 0.25 0.05 0.03 Rikkikiisu 0.50 0.71 0.03 Magneettikiisu 0.01 0.86 0.39 0.09 0.16 Pentlandiitti 0.01 0.10 0.20 0.02 0.04 Kuparikiisu 0.10 0.11 0.01 0.01 Muut 0.8 6.7 5.7 2.2 3.5 Tunnistamaton 5.5 8.3 7.1 7.9 7.4 Yht. 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0 20

Lysimetrien suotovedet; Kevitsa / Ni 21

Lysimetrien suotovedet; Kevitsa / SO4 & ph 22

Kevitsan tulokset Co Cr Cu Ni LY4 Tausta g 0.00006 0.00006 0.0077 0.00088 Sadevesi LY5 Kiviaineksessa g 104 3855 555 1455 KE1 / 2 cm Liuennut tot. g 0.00031 0.00009 0.0046 0.0091 Lajittunut Liuennut - tausta g 0.00025 0.00003 <0 0.0082 Liuennut % 0.000002 0.0000008 <0 0.0006 LY6 Kiviaineksessa g 64 3136 176 866 KE2 / 5 cm Liuennut tot. g 0.00058 0.00019 0.004 0.0084 Lajittelematon Liuennut - tausta g 0.00052 0.00013 <0 0.0075 Liuennut % 0.0008 0.000004 <0 0.0009 Enemmän hienoainesta sisältäneen lysimetrin haitta-aineista liukeni suurempi osuus Melko pieniä pitoisuuksia 23

Lysimetrien suotovedet; Hitura / Ni Punainen viiva = SRP asennus LY2:n päälle 24

Lysimetrien suotovedet; Hitura / SO4 & ph 25

Hituran tulokset Kiillegneissiaineksessa haitta-aineet liukoisessa muodossa; hapan metallipitoinen suotovesi Serpentiinissä haitta-aineiden liukoisuus pientä, emäksinen suotovesi Serpentiniittipeitolla ei havaittavaa vaikutusta suotoveden laatuun 26

Yhteenveto Tutkitut kaivannaisjätteet soveltuvat huonosti yleiseen maanrakennuskäyttöön, jotkin mahdollisesti käytettävissä vähemmän herkillä alueilla Hyötykäyttömahdollisuuksia parantaa isorakeisuus ja hienoaineksen määrän minimointi, sekä sulfidipitoisten lohkareiden poisto Geokemiallisilla laboratoriotesteillä voidaan arvioida tulevassa suotovedessä kohonneina pitoisuuksina esiintyvät haitta-aineet AR, amm.sitr., NAG-testin liuos (jos ph <4) Hapontuottopotentiaalia voidaan arvioida myös mineralogian perusteella laskemalla Suomessa silikaateilla suuri rooli neutraloimispotentiaalin tuottamisessa 27

Yhteenveto Hituran kiillegneissi soveltuu huonosti maanrakennukseen; runsaasti liukoisia haitta-aineita (erityisesti Ni, Co, Cu) ja hapan suotovesi Serpentiniitti voisi sopia paremmin, mutta geotekniset ominaisuudet huonot. Haitta-aineet saattavat lähteä liikkeelle, jos ainesta sijoitetaan esimerkiksi happaman KG suotoveden vaikutusalueelle Serpentiniitillä voisi esimerkiksi muotoilla KG kasaa Kevitsan kiviaineksessa haitta-aineet sitoutuneina sulfideihin, joten mobilisoituminen liittyy sulfidien hapettumiseen. Tarkkailujakson aikana haitta-aineiden liukeneminen oli vähäistä Raekoolla on vaikutus haitta-aineiden liukenemiseen; hyötykäytettäessä sivukiven tulisi olla mahdollisimman vähän hienoainesta sisältävää 28

Kiitos! teemu.karlsson@gtk.fi http://projects.gtk.fi/kaihame Lisätietoja kaivannaisjätteen karakterisoinnista GTK:n wikisivustolla: mineclosure.gtk.fi 29 Karlsson