Ase- ja kansalaisvelvollisuuksien tulevaisuus Suomessa?

Transkriptio

1 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu Ase- ja kansalaisvelvollisuuksien tulevaisuus Suomessa? asenne ja sisu taito professori Juha Mäkinen tieto 0

2 Perusajatuksia seminaarille Esitellä täydentäviä näkökulmia -> konserninäkökulmaa eli globalisoituvan Suomen näkökulmaa Esitellä asevelvollisuus ja turvallisuusalan tutkimusta-> monitieteistä, sillanrakentavaa ja strategista tutkimusyhteistoimintaa-> kehitellä perusteltuja monitieteisiä ja tulevaisuusorientoituneita tutkimusasetelmia Havainnollistaa yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia eli systeemisiä ja keskinäisriippuvaisia merkitysyhteyksiä Historiallinen-> nykyinen-> tulevat ja tuleva? Rapautuvasta vaihtoehdottomuudesta vaihtoehtojen yhteiskehittelyyn käytännössä Siilasmaan ja Osaamisen tunnustaminen raporttien kertaamista toimeenpanossa nämä rajanylitysobjektit muokkautuvat EI kansainvälisiä vertailututkimuksia pl Saksa ja Sveitsi EI yksinomaan lasten ja nuorten näkökulmasta aikuisen vanhemman ja tutkijan näkökulmasta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan 1

3 Tervetuloa Asevelvollisuus seminaareihin Sotatieteiden päivät Arvoseminaari

4 Seminaarin ohjelma klo Ilmoittautuminen klo Näkökulmia ase- ja kansalaisvelvollisuuksien tulevaisuuteen Suomessa prof Juha Mäkinen klo Asevelvollisuuden kiistanalainen alkutaival FT Anders Ahlbäck klo Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen, YTT, Dos Arto Nokkala klo Lounas Jakautuminen neljään (4) työryhmään 3

5 Seminaarin ohjelma Työryhmä : Sali 104 Professori Juha Mäkinen, ye-evl, VTT, Juha Mälkki klo Kansalaissotilaiden armeijan nykyisyys tahto, tottumus ja välttämättömyys ye-evl, VTT, Juha Mälkki klo Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan prof Roope Uusitalo klo Varusmiesten psykososiaalinen toimintakyky ja maanpuolustusasenteet sekä havaintoja varusmiesten loppukyselyistä prof Jukka Leskinen klo Varusmiespalvelus kasvatuslaitoksena - epävirallinen taso ja piiloopetussuunnitelma, VTM, tutkija Anni Ojajärvi 4

6 Seminaarin ohjelma Työryhmä : Sali 309 KT Eila Lindfors klo Turvallisuuspedagogiikkaa kouluihin? KT Eila Lindfors klo Koulu ja vastuullinen kansalaisuus, FT Sari Yrjänäinen klo Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen Turvallisuusalan yliopettaja Jyri Paasonen klo Asevelvollisuuden idean toteutumisesta empiirisen tutkimuksen perusteella YTM Risto Sinkko 5

7 Seminaarin ohjelma Työryhmä : Armfelt-sali, Strategian laitos, Maurinkatu 1 professori Veli-Matti Värri klo Sotilaskoulutus vai kasvatus? prof Veli-Matti Värri & FT, Dos., Arto Mutanen klo Velvollisuudesta vastikkeellisuuteen, VTT, Dos. Markku Salomaa klo Sveitsiläinen yleinen asevelvollisuus ye-evl (evp), HuK, Seppo Haario klo End of universal conscription in Germany Dr Heiko Biehl & Dr Bastian Giegeric 6

8 Seminaarin ohjelma Työryhmä : Päävartio, Mariankatu 1 Siviilipalveluskeskuksen johtaja KL Mikko Reijonen, sotpast Janne Aalto klo Siviilipalveluksen kehityssuuntia KL Mikko Reijonen klo Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden nuorten miesten psykososiaalinen hyvinvointi ja heille suunnatun tukipalvelun vaikuttavuus FT Kaija Appelqvist- Schmidlechner klo Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen, TT Valdemar Kallunki klo Velvollisuus vai vapaaehtoisuus turvana, ST-opiskelija, maj (evp) Olli Envall 7

9 Seminaarin ohjelma klo Tieteiden talo, Sali 104 klo Ase- ja kansalaisvelvollisuuksien tulevaisuus Suomessa? prof Juha Mäkinen Klo End of universal conscription in Germany Dr Heiko Biehl & Dr Bastian Giegeric Klo Paneelikeskustelu: Suomalaisen yleisen asevelvollisuuden tulevaisuus?» HTT, Dos. Pirjo Jukarainen» Ev (evp.), FM, Erkki Nordberg» YTT, Dos. Arto Nokkala» ye-evl Vesa Virtanen» FT Joonas Sipilä» Prof Juha Mäkinen 8

10 Asevelvollisuus osana Suomen koulutusjärjestelmää Tohtorintutkinnot Lisensiaattitutkinnot (YEK) Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot (SM, EUK) Alemmat korkeakoulututkinnot (SK) Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Varusmiespalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus Perusyksiköt/Joukko-osastot Siviilipalvelus Erikoisammattitutkinnot Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Ammatilliset oppilaitokset Perusopetus Peruskoulut Esiopetus Lähde: mukailtu OKM:n koulutusjärjestelmäkaavio; ks. Suomalainen asevelvollisuus

11 Asevelvollisuus osana Suomea Kansallinen identiteetti - suomalainen Sosiaalinen homogeenisyys - tasa-arvo - syrjäytyminen? NATO Yhteiskunta - kansalainen - toimijuus Kriisinhallinta Varautuminen Uhkat/ mahdollisuudet legitimiteetti demokratia Osaaminen: tieto, taito, asenne ja arvot normipaine EU Valtio - julkinen sektori Koulutusjärjestelmä Yritykset Innovaatiot Globaalitalous Suomen malli? Kotouttaminen siirtolaisuus Kulttuuri Kulttuurin perusoletukset - arvot ja perusoletukset Kulttuuri Inspiraationlähde: Castells & Himanen 2001; ks. Suomalainen asevelvollisuus 2010; YTS

12 Puolustusvoimauudistus versus puolustusuudistus? Puolustusvoimauudistus = nk. fundamentit säilyvät PV lakisääteiset tehtävät Yleinen asevelvollisuus Alueellinen puolustus Sotilaallinen liittoutumattomuus Puolustusuudistus = nk. fundamentit muuttuvat PV lakisääteiset tehtävät: kolmonen onkin ykkönen Yleinen asevelvollisuus: ammattiarmeijaan Alueellinen puolustus: koko Suomea ei puolusteta Sotilaallinen liittoutumattomuus: NATO:oon 11

13 Puolustusvoimien tehtävät (2008) Puolustusvoimien tehtävät 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3) osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. 12

14 Puolustusvoimien tehtävät: nyt entä tulevaisuudessa? Asevelvollisuus? 3. 13

15 Asevelvollisuuden oikea polku? Ajopuuna palkka-armeijaan vai Suomen malli? Kehitettäviä vaihtoehtoisia malleja ja toimintatapoja? Asevelvollisuus Valikoiva asevelvollisuus Vapaaehtoisuus Ammattiarmeija Paluu ei mahdollinen Palkka-armeija Lähde: Suomalainen asevelvollisuus 2010, 33; ks. Mäkinen ESS

16 Deterministinen piilo-moskoslaisuus toimintamme taustavoimana Moderni Jälkimoderni Postmoderni > Uhat Perinteinen sota (laajamittainen hyökkäys maaalueiden valtaamiseksi) Ydinsota Etninen väkivalta, terrorismi Organisaatio Massa-armeija, asevelvollisuus Suuri ammattiarmeija Pieni ammattiarmeija Päätehtävä Kotimaan puolustus Liittouman tukeminen Rauhanturvaaminen, humanitaariset tehtävät Sotiluus Taistelujen johtaja Toiminnan tekninen johtaja Sotilasakateemiset, sotilaspoliitikot Lähde: Moskos et al. The Postmodern Military

17 Toimijuuden ja tekijöiden aliarvostamista mutta mitä tekijät arvostavat? 16

18 Mitä upseeristo arvostaa: NATO versus yleinen asevelvollisuus? 11. Suomelle paras ratkaisu on Kysymykseen vastanneet: 2462 (ka: 1,3) (11.1) Yleinen asevelvollisuus 72,2% 1778 (11.2) Valikoiva asevelvollisuus 25,5% 628 (11.3) Palkka-armeija 1,4% 35 (11.4) En tunne asiaa / en halua lausua asiaan mielipidettä 0,9% Pitäisikö Suomen mielestäsi pyrkiä Naton jäseneksi? Kysymykseen vastanneet: 2438 (ka: 1,5) (14.1) Kyllä 55,5% 1353 (14.2) Ei 35,1% 856 (14.3) En tunne asiaa / en halua lausua asiaan mielipidettä 9,4% Naton jäsenenä oleva Suomi pystyisi ylläpitämään yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmänsä Kysymykseen vastanneet: 2465 (ka: 2,6) (10.1) Täysin samaa mieltä 34,4% 848 (10.2) Lähes samaa mieltä 24,4% 601 (10.3) Ei samaa eikä eri mieltä 4% 99 (10.4) Hieman eri mieltä 20,5% 506 (10.5) Täysin eri mieltä 13,2% 325 (10.6) En tunne asiaa / en halua lausua asiaan mielipidettä 3,5% 86 Lähde: UL jäsenkysely

19 Upseeriuden arvokenttä: suppea ja laaja Yhteiskunnan arvot ja odotukset Puolustusvoimien (organisaation ja johdon) arvot Yksilöllisyys/ yhteisöllisyys Upseeriyhteisön arvot Yksilön arvot? Puolustusvoimien Turvallisuus- arvot Sotilaan arvot toimijoiden arvot YHTEISKUNNAN ARVOT Siviilin arvot Lähde: Ojala 1999, 7; Kadettikunta/Limnell 2004, 7; Heinänen 2008; ks. Kolehmainen 2011 teoksessa Tuominen (toim.) Lähde: Mäkinen et al

20 Puolustusvoimien toiminnan tarkoituksesta: upseerien arvotutkimusten mukaan ( ) Puolustusvoimat täyttää yhteiskunnan antamaa tehtävää, joka/mikä pohjimmiltaan perustuu yksilön ja yksilöiden muodostamien yhteisöjen turvallisuustarpeisiin. (Ojala 1999, 7; Kadettikunta/Limnell 2004, 7; Heinänen 2008, 7; ks. Ojala 1995, 7) Johtopäätös: suomalaiset versus kansainväliset yhteisöt? Pidämmekö kansallisia turvallisuustarpeita ensisijaisina? Turvaammeko inhimillistä turvallisuutta kansainvälisesti? Miten orientoimme upseeristoa ja asevelvollisia näissä kysymyksissä? 19

21 Ensuring general conscription Call-ups women? Development of IT service systems Development of modes of operation More individualised treatment Conscript training Shortened by 15 days Increase in simulator training All homeward journeys free of charge On average 2,5 instructors in all training troops Improves the quality of training outcomes? Ensures in-service safety Enables more individualised training Reservist training Development of IT service systems Improvement of quality of refresher exercises outcomes? Better use of know-how and volunteers Source: FDF

22 Asevelvollisuustyöryhmän toimenpidesuositusten toteuttamisen koottu tarkastelu Tuodaan selkeästi ja säännönmukaisesti esille varusmiespalveluksen hyödyt, tarjolla olevat positiiviset kokemukset sekä varusmiespalveluksen merkitys yhteiskunnan näkökulmasta. Viestitään aktiivisemmin. Koulutetaan koko miespuolinen palveluskelpoinen ikäluokka mitä tehdään palveluskelvottomille ja palvelukseen motivoitumattomille? Kohdennetaan henkilöstöä varusmieskoulutusta antaviin perusyksiköihin. Lyhennetään vm-palveluksen kestoa noin kahdella viikolla siten, että kotiutumispäivät ovat ennen juhannusta ja joulua Liikuntastrategioiden jalkauttaminen-> liikuntaa ja liikuntakoulutusta Kehitetään kolmannen sektorin kanssa malleja ja yhteistyötä, jolla nuoria voitaisiin aktivoida ja tukea liikuntaharrastuksen aloittamisessa jo ennen varusmiespalveluksen alkua naisten osuus? Tehdään ennakkoterveydentarkastuksessa elämäntapojen kartoitus ja tuetaan nuorta asettamaan muutostavoitteita naisten osuus? Kehitetään kutsuntajärjestelmää nykyjärjestelmän perusteella siten, että on pilotoitu kutsuntojen käyttö nykyistä laajempana kansalaisinfona siten, että tilaisuuden yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet maksimoidaan Rakennetaan asevelvollisten tietojärjestelmä ja kehitetään menettelytapoja siten, että koko vuotiaiden Ikäluokka (miehet ja naiset) on mahdollista informoida henkilökohtaisesti asevelvollisuudesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta naisten osuus mukana! Parannetaan tutkimusyhteistyötä (PLM, OKM, TEM, STM, SM) Lähde: PEHENKOS AI1941/

23 Prosenttia Koko maassa palvelukseen kutsunnoilla ikäluokasta määrätyt Kutsunnoilta palvelukseen määrätyt ikäluokka ,22 80,91 80,27 79,53 78,2 77,83 76, Vuosi Lähde: Maavoimien Esikunta, majuri Timo Koljosen koostama aineisto

24 Poistuma vuoden 2011 kutsunnoilla aluetoimistoittain Vuoden 2011 kutsunnat C-lka, E-lka, Sipa ja muut vuonna 1993 syntyneet 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 3,3 % 3,8 % 1,5 % 2,5 % 7,4 % 3,5 % 1,8 % 3,0 % 2,5 % 3,9 % 3,2 % 1,7 % 2,6 %11,3 2,6 % %4,3 11,9 % 5,2 % 2,5 % 1,4 % % 3,7 % 2,2 % 1,3 % 1,3 % 0,8 2,3 % 3,9 % 5,9 % 4,6 % 7,7 % 5,4 % 6,5 % 7,6 % 6,8 % 1,3 % 7,9 % 9,3 % 1,7 % 1,7 % 1,4 % 1,9 % 1,3 % % 3,4 %10,2 3,2 % 11,9 % 6,7 % 9,5 % 7,7 % 6,8 % 6,0 % 5,3 % 5,2 % 1,8 % 3,2 % 0,4 % 11,8 % 9,1 % 7,7 % 8,5 % 7,6 % 10,2 % 8,3 % 11,2 % 10,0 % 7,8 % 8,7 % 9,9 %11,2 %10,5 15,5 % % 3,9 % 9,3 %10,3 % 9,0 % 5,6 % HELSINKI ITÄ-UUDENMAA UUDENMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA KANTA-HÄME PÄIJÄT-HÄME PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJANMAA KYMENLAAKSO ETELÄ-KARJALA ETELÄ-SAVO Lähde: Maavoimien Esikunta, majuri Timo Koljosen koostama aineisto 6.2. POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI YLÄ-LAPPI 23 Muut % Sipa % E-lka % C-lka %

25 Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa v.2008, vakioitu Lähde: KELA, Suomi=100 Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Pasi Parkkila ,2 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 100 PPSHP KA 139,6 60,9 Selite: pieni kutsuntapoistuma suuri kutsuntapoistuma Lähde: Maavoimien Esikunta, majuri Timo Koljosen koostama aineisto

26 Varusmiespalveluksen suorittaneet (PV) Varusmiespalveluksen ikäluokasta suorittaneet 86,00 85,03 84,53 83,91 84,00 82,00 83,08 82,00 81,9181,6081,19 82,3982,34 81,04 80,6880,04 80,00 78,00 79,10 77,35 77,66 76,00 74,00 72, Lähde: Maavoimien Esikunta, majuri Timo Koljosen koostama aineisto

27 Syntyneiden poikien määrä Kutsuntavuosi Lähde: Maavoimien Esikunta, majuri Timo Koljosen koostama aineisto

28 Vaihtoehtoisia skenaarioita Negatiivinen Ikäluokastaan vm-palveluksen suorittaneiden osuus laskee Mp-tahto laskee Vm-koulutuksen laatu heikentyy yksilöiden osaaminen heikentyy eikä mielletä yhteiskunnalliseksi osaamiseksi luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta siirtyen kalliiseen ammattiarmeijaan Turvallisuus taataan osassa maata ja vain osaa Suomesta puolustetaan mutta verotusta kiristetään lisäkulujen kattamiseksi 27

29 Vaihtoehtoisia skenaarioita Positiivinen Kutsuntaikäisten toimintakyky ja mp-tahto kehittyy yhteiset tiedostetut uhkat motivoivat Ikäluokastaan vm-palveluksen suorittaneiden osuus kasvaa - hankitaan osaamista elinikäisesti Oikeuksia tasapainotetaan kansalaisvelvollisuuksilla - kaveria ei jätetä eikä kaverin anneta jättää Vm-koulutuksen laatu kehittyy kun sitä kehitetään kokonaisvaltaisesti pv:en tehtäviin liittyen Joukkojen suorituskykyä ylläpidetään ja yksilöiden osaamista kehitetään Suomen koulutusjärjestelmää ja yhteiskuntaa kehitetään tasa-arvoisesti ja syrjäytymistä estävästi 28