Jätevedet puhtaiksi - ravinteet talteen Imatran seudun ympäristötoimi

Transkriptio

1

2 Sisältö 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET HYVÄLLE JÄTEVESISUUNNITELMALLE Lait ja asetukset Hajajätevesiasetus (209/2011) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Terveydensuojelulaki (763/1994) Vesihuoltolaki (119/2001) Muut määräykset ja ohjeet Kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys Muut ohjeet JÄTEVESISUUNNITTELIJAN PÄTEVYYS FISE- pätevyys Koulutus ja kokemus JÄTEVESISUUNNITELMAN SISÄLTÖ Alueen ja kohteen perustiedot Kohteen yleiskuvaus ja huomioitavat suojaetäisyydet Jätevesienlaatu ja määrä Valittu jätevesijärjestelmä ja sen mitoitus Arvio käsittelytuloksesta Jätevesijärjestelmän työselostus Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto Jätevesisuunnitelman liitteet... 11

3 1 JOHDANTO Kiinteistöllä muodostuvaa jätevettä voidaan käsitellä monella eri tavalla. Kaikki menetelmät eivät sovellu jokaiselle kiinteistölle, vaan jätevesijärjestelmien valinnassa on syytä huomioida kunkin järjestelmän toimintaan liittyvät rajoitukset. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttaa muun muassa tontin koko ja sijainti sekä käyttäjän käyttö- ja huoltotottumukset. Pienellä tontilla jätevesien käsittely voi onnistua paremmin pienpuhdistamolla, koska maaperäkäsittely saostuskaivoineen tarvitsee isomman pinta-alan. Tontin sijainnilla on myös merkitystä järjestelmän valintaan. Mikäli asuinpaikka sijaitsee ranta- tai pohjavesialueella, jätevesijärjestelmälle asetetaan tiukempia vaatimuksia. Tontin maaperä voi olla sellainen, ettei jätevesien imeyttäminen ole mahdollista. Lisäksi kiinteistön omistajan oma aktiivisuus jätevesijärjestelmän hoitamiseen vaikuttaa käsittelymenetelmän valintaan. Yksinkertaisimmillaan jätevesisuunnitelma on pino paperia, mikä tarvitaan toimenpideluvan liitteeksi. Tässäkin tapauksessa pätee vanha sanonta: "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty". Hyvin tehty suunnitelma säästää kiinteistönomistajan rahaa! Vältetään virheinvestoinnit. Kiinteistön omistaja on aina viime kädessä vastuussa jätevesienkäsittelyn toimivuudesta. Hyvin tehty ja asianmukainen jätevesisuunnitelma on tärkeä dokumentti, jolla kiinteistön omistaja osoittaa tarvittaessa viranomaiselle, minkälainen on ja miten on rakennettu kiinteistön jätevesijärjestelmä. Lainsäädäntö asettaa myös määräyksiä muita ohjeita jätevesisuunnittelulle. Näitä asioita selvitetään luvussa 2. Luvussa 3 selvennetään jätevesisuunnittelijalle asetettuja vaatimuksia. Luku 4 käsittelee jätevesisuunnitelman sisältöä. 2 LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET HYVÄLLE JÄTEVESISUUNNITELMALLE 2.1 Lait ja asetukset Jätevesisuunnitelman sisältöön otetaan kantaa useissa eri virallisissa lähteissä. Useassa eri laissa on säännöksiä ja vaateita suunnitelman sisällöstä.

4 Hajajätevesiasetus (209/2011) Hajajätevesiasetus ottaa kantaa hyvän ja tarkoitustenmukaisesti tehdyn jätevesisuunnitelman vaatimuksiin ja ennen kaikkea suunnitelman sisältöön. Hajajätevesiasetuksen mukaan hyvässä jätevesisuunnitelmassa on tehty maastokäynti; suunnitelmassa huomioidaan pinta- ja pohjavesiolosuhteet, riittävä maaperäselvitys, sekä omat että naapurin talousvesikaivojen sijainti. laskettu oikea mitoitus jätevesijärjestelmälle; huomioitu syntyvien jätevesien määrä, laatu ja kuormitusvaihtelut. mietitty tuotteen elinkaarta. kerrottu järjestelmän toimintaperiaate, rakenne, luotettava arvio järjestelmän käsittelytuloksesta ja ympäristökuormituksesta. Mikäli puhdistustuloksista ja ympäristökuormituksesta ei ole luotettavaa tietoa, on tarpeellista esittää toimet, joilla asetuksen vaatimukset täytetään. huomioitu sade-, hule- ja kuivatusvedet; miten edm. vesien pääsy jätevesijärjestelmään estetään ennen jätevesien käsittelyä. suunnitelma on riittävän yksityiskohtainen; suunnitelman avulla voidaan rakentaa asetuksen täyttävä jätevesijärjestelmä. Lisäksi rakentamisen laatua pitää pystyä valvomaan. suunnitelman liitteenä on kohteen sijaintikartta ja asemapiirros, josta selviää lähirakennusten paikat ja järjestelmän ja purkupaikkojen sijainnit. suunnitelmassa on riittävät tiedot putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista ja korkeusasemasta. huomioitu talousjäteveden käsittely- ja purkupaikan pintaveden ja pohjavesipinnan korkeus; perusteltu arvio siitä, millä tavoin järjestelmä toimii, jos vedenpinnan korkeus ylimmällä tasolla. huomioitu näytteenottomahdollisuus; käsittelyjärjestelmään tulevasta ja lähtevästä jätevedestä voidaan tarvittaessa ottaa edustava näyte. Maahanimeyttämöissä käsittelyjärjestelmän toimivuus on voitava tarvittaessa varmistaa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen pohjaveden virtauksen suuntaisesti. Pohjavesiputkien laittaminen on suositeltavaa maaimeyttämö kohteissa. Lisäksi kunnissa saattaa olla myös muita ohjeita pohjavesien huomioimiseen. huomioitu säännöllinen jätevesijärjestelmän hoidon ja käytön helppous; huoltotoimenpiteet voidaan tehdä vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta (jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet). Suunnitelmaan on merkitty esimerkiksi kulkureitit tai muut huoltotiet. huomioitu varo- ja hälytyslaitteet ja niihin liittyvät tarpeelliset tiedot; jätevesijärjestelmään suunnitellaan tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisen, ylitäytön ja muut toimintahäiriöt. Umpisäiliön täyttymisen varo- ja hälytyslaitteisto on aina tarpeellinen.

5 3 Kyseisen asetuksen (liite 1 kohta 2A) mukaan suunnitelman on täytettävä myös ympäristönsuojelulain (myöhemmin YSL; 86/2000) asettamat vaatimukset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristösuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on sijoitettava alueelle tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristön pilaantumista. Mikäli toiminta kuitenkin on sijoitettava alueelle, on huomioitava pilaantumisen todennäköisyys tai millä tavoin pilaantumista voidaan ehkäistä esimerkiksi jätevesien osalta tehokkaalla jätevesienkäsittelyllä. Myös ympäristön nykyinen ja tuleva käyttö ja muut määräykset on otettava huomioon. Pohjaveden pilaamiskieltoon otetaan kantaa YsL:n 8 :ssä. Tärkeillä pohjavesialueilla on lain mukaan tiukemmat vaatimukset jätevesienkäsittelylle Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 73 :ssä vesistön suojelun ja vesihuollon järjestämisessä otetaan huomioon alueen ominaispiirteet. MRL:n mukaan laadituissa rantayleiskaavoissa, rantakaavoissa muissa kaavoissa saatetaan antaa tiukempia määräyksiä kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyyn. Edellä mainitut asiat täytyy selvittää ennen varsinaisen suunnitelman tekemistä. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän kunnostamiseen tarvitaan MRL:n 126 :n mukainen toimenpidelupa, joka haetaan kunnan rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupaa varten tarvitaan jätevesisuunnitelma, jonka tekee riittävän asiantuntijuuden omaava suunnittelija. Kuntien (ympäristö)viranomaisilla on yleensä jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja. Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvistä kaavoista ja niiden sisällöstä voi kysyä esimerkiksi kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tai teknisestä toimesta Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojelulain 22 :n mukaan jätevesienkäsittelyjärjestelmät pitää rakentaa ja pitää kunnossa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolain 5 :n mukaan kunnat ovat velvollisia kehittämään haja-asutusalueiden vesihuoltoa. Kunnat laativat alueilleen vesihuollon kehittämissuunnitelmia, joissa merkitään yleensä ne alueet, joille keskitetty vesihuolto on tarkoituksenmukainen ja usein myös parempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto kiinteistökohtaisille järjestelmille.

6 4 Jätevesisuunnittelijan kannattaa selvittää kuntien (ympäristö)viranomaisilta vesihuollon kehittämissuunnitelmissa olevat keskitetyt vesi- ja viemäriverkostoalueet. Tulevista verkostoalueista suunnittelijan kannattaa myös mainita kiinteistönomistajille, jotta kiinteistönomistaja välttyy turhilta kustannuksilta. Kuntien internet-sivuilla on nähtävillä yleensä vesihuollon kehittämissuunnitelmat tai niitä voi kysyä kunnan ympäristöviranomaiselta. 2.2 Muut määräykset ja ohjeet Kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys Kuntien rakennusjärjestyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä on usein ohjeita ja määräyksiä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien sijoittamisesta. Määräykset voivat liittyä esimerkiksi suojaetäisyyksiin (ranta- ja pohjavesialueet), puhdistettujen jätevesien näytteenottomahdollisuuksiin ja vapaa-ajanasuntojen jätevesienkäsittelyyn. Kuntien ympäristönsuojelumääräykset löytyvät yleensä kunkin kunnan internet-sivuilta. Niitä voi myös tiedustella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta Muut ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma (D1) Rakentamismääräyskokoelma ottaa kantaa yleisiin ohjeisiin ja määräyksiin, kuinka jätevesijärjestelmä on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava. Jätevesijärjestelmä ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muita haittoja. Jätevesijärjestelmän sijoittamisessa on huomioitava käytön ja huollon helppous. Lisäksi jätevesijärjestelmän on oltava suunniteltu juuri tarkasteltavan kohteen tarpeiden mukaiseksi, sen on oltava riittävän kestävä ja käyttövarma. Suunnittelijan on opastettava jätevesijärjestelmän käytössä, jotta järjestelmä toimii niin kuin se on suunniteltu toimivan.

7 5 2 JÄTEVESISUUNNITTELIJAN PÄTEVYYS Jätevesisuunnitelman tällä hetkellä voi tehdä periaatteessa kuka tahansa, mutta lainsäädännössä otetaan kantaa muun muassa suunnittelijan pätevyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 123 ;n mukaan suunnitelman laatijalla sekä vastaavalla työnjohtajalla tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Suunnittelutehtävät voidaan jakaa vaativuusluokkiin tarvittavan vähimmäiskelpoisuuden määrittämiseksi. Vähimmäiskelpoisuudesta säädetään maankäyttöja rakennusasetuksessa ja tarkempia määräyksiä ja ohjeita annetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. 2.1 FISE- pätevyys Koulutus ja kokemus yhdessä muodostavat suunnittelijan pätevyyden. Henkilön pätevyys todetaan viranomaisharkinnassa yleensä suoritettujen tutkintojen, tutkintoihin sisältyvien kurssien ja työtehtävissä kertyneen kokemuksen sekä rakentamista ja ympäristönsuojelua ja niitä koskevien säädösten tuntemuksen perusteella. Suunnittelijalla on mahdollisuus käyttää pätevyytensä osoittamiseen myös rakennusalan eri tahojen ylläpitämän pätevyydentoteamisjärjestelmän antamaa henkilön pätevyyttä koskevaa todistusta. Lisätietoja FISE-pätevyydestä on internet-osoitteesta Koulutus ja kokemus Rakentamismääräyskokoelman kohdassa 4 otetaan kantaa suunnittelijoiden pätevyyteen ja heidän koulutukseen. Suunnittelijan pätevyyteen vaikuttaa hänen oma kokemuksensa tehdä jätevesisuunnitelmia. Useimmilla suunnittelijoilla onkin omilla sivuillaan lueteltuina referenssikohteita. Kokemuksen lisäksi suunnittelijan pätevyyden vaikuttaa koulutus. Useimmat jätevesisuunnittelijat ovatkin peruskoulutukseltaan esimerkiksi Lvi- tai yhdyskuntatekniikan insinöörejä eli teknisenalan pohjakoulutus. Alalla on myös jonkin verran rakennussuunnittelijoita. Pohjakoulutuksen lisäksi suunnittelijat ovat erikoistuneet tekemään jätevesisuunnitelmia erilaisin lisäkoulutuksin. Jätevesisuunnitteluun tarkoitettua koulutusta järjestävät muun muassa eri oppilaitokset.

8 6 3 JÄTEVESISUUNNITELMAN SISÄLTÖ Jätevesisuunnitelman täytyy olla sellainen, että urakoitsija pystyy toteuttamaan jätevesijärjestelmän suunnitelman mukaan. Ennen varsinaisen suunnitelman tekemistä suunnittelijan on käydä kiinteistökäynnillä suunnitelmakohteessa. Jätevesisuunnitelmasta selviävät esimerkiksi kaikki korkeudet ja muuta rakentamiseen liittyvät mittaukset. Jätevesisuunnitelma on myös kiinteistönomistajalle se asiakirja, jolla voidaan tarvittaessa osoittaa, kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä on rakennettu hajajätevesiasetuksen vaatimuksia vastaavaksi. Jätevesisuunnitelma on hyvä myös kirjoittaa "auki", jotta kiinteistönomistaja ainakin osittain ymmärtää suunnitelman sisällön. Jätevesisuunnitelma käy yleensä lausunnolla ympäristönsuojeluviranomaisella enne kuin se hyväksytään. Ympäristönsuojeluviranomainen ottaa kantaa, millä tavoin suunnitelmassa on huomioitu ympäristönäkökulmat. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi pohjavesien ja vesistön sijainnit suhteessa jätevesijärjestelmän suunniteltuun sijoituspaikkaan. Suunnitelmassa on selkeät järjestelmän asennusohjeet ja lueteltuna muuta tarvikkeet ja maa-ainekset Alueen ja kohteen perustiedot Tässä kohdassa kuvataan kaikki se, joka liittyy itse kiinteistöön ja sen omistajaan ns. perustiedot, jotka luovat perustan jätevesisuunnitelman tekemiseen. Alle on koottu ne asiat, jotka on tärkeätä kuvata tässä kohdassa. Kohteen yksilöinti: Kunta: Kylä: Kiinteistön nimi ja rekisteritunnus: Omistaja(t) tai haltija(t) yhteystiedot; nimi, osoite, puhelinnumero Nykyisen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän selvitys- lomake liitteenä Suunnittelijat: Jätevesisuunnittelijan nimi ja yhteystiedot o Jos maastokäynnin tekee eri henkilö kuin suunnittelija, niin myös hänen yhteystiedot on merkitty suunnitelmaan.

9 7 3.2 Kohteen yleiskuvaus ja huomioitavat suojaetäisyydet Tässä kohdassa kuvataan kohde sanallisesti; kerrotaan mitä erityspiirteitä liittyy tarkasteltavaan kohteeseen. Lisäksi onko alueella pohjavesialueita tai onko kohde rantaalueella. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan esimerkiksi tontilla olevat muut rakennukset kuten autotallit, (puu)varastot) ja vajat. Jos tontilla esimerkiksi öljynerotuskaivoja tai muita kaivoja, niin myös niiden paikat merkitään suunnitelman asemapiirrokseen. Talon sisällä olevia rakenteita kuten käsienpesualtaitten ja muiden vesilaitteiden sijainnit voidaan ottaa huomioon suunnittelun alkuvaiheessa. Tutustutaan tarkemmin maaston muotoihin ja maaperään sekä naapurien läheisyyteen. Edellä mainitut asiat on hyvä piirtää/merkitä myös suunnitelmaan. Maastokäynnillä suunnittelija saa kokonaiskuvan suunniteltavasta kohteesta. Kiinteistökäynnistä tehdään muistio, joka on hyvä laittaa jätevesisuunnitelman liitteeksi. Hyvässä jätevesisuunnitelmassa on perustiedot kiinteistöstä ja/ tai rakennuksesta o nykyisen jätevesijärjestelmän kuvaus tai kyseessä on vanhan järjestelmän saneeraus o talousveden ottopaikka (tai mahdollinen uusi vedenottopaikka) o pinta-ala o korkeuserot o maaperän koostumusselvitys (esimerkiksi soveltuuko maaperä imeytykseen, onko kallio lähellä maanpintaa); maaperään liittyvät tiedot saadaan selville geologisen tutkimuskeskuksen kartoista tai koekaivauksista(katso liite). o pohjavesien luokitus ja/tai muodostumisalueet o pinta- ja pohjavesien normaalikorkeudet ja ylimmät korkeudet tai keskiveden korkeus. Millä tavoin ylimmät vedenkorkeuden vaikuttavat järjestelmän toimivuuteen. o kiinteistön tutustumiskäynnin ja toimeksiannon ajankohdat tiedot rakennuksen käyttötarkoituksesta (vakituinen tai vapaa-ajanasunto) o tiedot siitä, asutaanko kiinteistöllä vakituisesti o tiedot asukasmäärästä nyt ja tulevaisuudessa o tiedot asukkaiden käyttötottumuksista(onko pitkiä lomajaksoja ym.) varustetasosta (poreamme, uima-allas, astianpesu- ja pyykinpesukoneet) käymälätyypistä (vesivessa tai muu käymälä ja harmaa vesienkäsittely) miten järjestelmän lämmöneristäminen huomioidaan umpi-/saostussäiliöiden ankkurointitapa Jätevesijärjestelmän suojaetäisyydet omaan talouskaivoon naapurin talousvesikaivoon naapurin rajaan tai rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin

10 8 ojaan mikäli kohde sijaitsee ranta-alueella, niin huomioidaan jätevesijärjestelmän ja purkupaikan etäisyys vesistöön suunnitellun järjestelmän etäisyys pohjavesiin 3.3 Jätevesienlaatu ja määrä Tässä kohdassa kuvataan syntyvien jätevesien laatu ja määrä; selvitetään jätevesien alkuperä, asumisessa syntyneitä jätevesiä vai elinkeinotoiminnasta peräisin olevia jätevesiä. Jätevedet voivat olla peräisin myös korjaamosta, autonpesupaikalta tai juuresten ja vihannesten jalostamisesta. Maitohuoneen pesuvedet aiheuttavat myös erilaisen kuormituksen jätevesien käsittelyjärjestelmälle kuin pelkät asumisjätevedet, mikäli ne johdetaan kiinteistön jätevesijärjestelmään. 3.4 Valittu jätevesijärjestelmä ja sen mitoitus Tässä kohdassa kuvataan kohteeseen valittu jätevesijärjestelmä, ja miksi on päädytty ko. järjestelmän valintaan. Kuvauksessa kerrotaan esimerkiksi, mistä osista järjestelmä koostuu, mikä on järjestelmän toimintaperiaate ja millä tavoin toteutetaan jätevesijärjestelmän tuuletus. Mitoituksessa huomioidaan jätevesijärjestelmän käyttäjämäärät ja veden tarve; onko kyse esimerkiksi pitopalvelutoiminnasta tai vain asumiskäytöstä. Millä tavoin mitoitus on laskettu tarkasteltavassa kohteessa, lasketaan maaperäkäsittelyn tehollinen pinta-ala ja saostussäiliöiden määrä, laatu (esimerkiksi muovi tai betoni) ja koko (m 3 ). Jätevesisuunnitelma perusteena käytetään yleensä vesimäärää, joka on henkilöä kohden l/vrk. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät mitoitetaan vähintään viidelle henkilölle. Myös huoneistoala huomioidaan suunnitteluvaiheessa. Mitoituksessa on hyvä selvittää myös kiinteistön tulevaa käyttöä, esimerkiksi lisääntyykö henkilömäärä lähitulevaisuudessa. Mitoitukseen vaikuttaa myös kiinteistön käyttö (vakituinen asumiskäyttö tai vapaa-ajanasunto) ja siitä aiheutuvat kuormitusvaihtelut. Mikäli mitoituksessa on käytetty alhaisempaa mitoitusperustetta, on se tehtävä selväksi kiinteistön myyntivaiheessa. (Ryömä) Yleensä kiinteistön jätevesijärjestelmän suunnittelu perustuu tietyn valmistajan tuotteisiin. Kyseinen asia on huomioitava myös mitoituksessa: edellä mainittu reunaehto on mainittava myös suunnitelmassa. Lisäksi kuvataan mihin määräyksiin ja ohjeisiin jätevesijärjestelmän mitoitus perustuu (esimerkiksi RT-kortit, hajajätevesiasetus (209/2011) ja kuntien ympäristönsuojelumääräykset). Viemäreiden ja kaivojen rakentamisessa voidaan huomioida KT 02 (Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus) ohjeet..

11 9 3.5 Arvio käsittelytuloksesta Suomen ympäristökeskuksen internet-sivuilla on puhdistamotiedosto, josta selviää useimpien markkinoilla olevien pienpuhdistamoiden puhdistustulokset. Pienpuhdistamoista ja maasuodattamoista voidaan ottaa näytteitä toiminnan aloittamisen jälkeen. Saatuja tuloksia voidaan verrata hajajätevesiasetuksessa olevaan puhdistusvaatimuksiin. Maasuodattamoilla ravinteiden puhdistusteho laskee ajan myötä. saostuskaivojen oikea-aikaisella tyhjentämisellä voidaan pidentää maasuodattamoiden käyttöikää, 3.6 Jätevesijärjestelmän työselostus Tässä kohdassa kuvataan sanallisesti tehty jätevesisuunnitelma. Suunnitelma on kiinteistönomistajalle tarkoitettu sanallinen dokumentti omasta jätevesijärjestelmästä Viemärit ja tarkastuskaivot Tässä kohteessa kuvataan uuden järjestelmän viemärilinjat ja niiden sijainnit viemäreiden kaltevuus tarkastuskaivojen koko ja sijainnit viemäreiden ympärystäyttö ja viemäriputkien alustäyttö sekä tiivistäminen viemärien lämpöeristys tuuletusputket, lumivara ja suojaus Saostuskaivot ja jakokaivot Tässä kohdassa kuvataan mitä voidaan hyödyntää vanhasta jätevesijärjestelmästä. Mikäli vanhat saostuskaivot ovat hyväkuntoisia, ne tarkastetaan, tarvittaessa pestään ja tiivistetään. Saostuskaivoihin voidaan laittaa myös pohjat. Toinen vaihtoehto on purkaa vanhat kaivot ja rakentaa kaikki uusiksi. Tämä kohta voidaan kirjoittaa myös kohdassa 3.2. minkälaiset saostuskaivot on valittu saostuskaivojen asennus ja siinä huomioitavat asiat (valmistajan ohjeet) saostussäiliöiden ankkurointi (muoviset) pinta- ja pohjavesien poisjohtaminen onko tarvetta salaojitukseen uusien saostuskaivojen käyttöönotto Muovisäiliö täytetään asennusvaiheessa puhtaalla vedellä! jakokaivojen materiaali ja asentaminen jakokaivoista lähtevät virtaussäätimet ja niiden säätäminen

12 Maaperäkäsittely maasuodattamo tai maaimeyttämö Tässä kohdassa kuvataan maaperäkäsittelykentän rakentaminen (leikkauspiirustukset; korkeus, pituus, leveys ja kaltevuus). suodatusvesien eristäminen pohjavesistä, miten toteutetaan. maaperäkäsittelyn kokooma-, suodatus- ja jakokerrokset o materiaalit o raekoot o kerrosten paksuudet jätevesi- ja tuuletusputket o materiaalit o halkaisijat o sijoittaminen maa-aineskerroksiin o kaltevuudet o mahdollinen huuhteluputken tarve huomioidaan suodatinkangas ja muut eristeet Kuva 1. Imeytyskentän rakentaminen (Jääskeläinen 2012) 3.7. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto Kiinteistönomistaja vastaa aina taloutensa oikeaoppisesta ja tehokkaasta jätevesienkäsittelystä. Sen takia jätevesijärjestelmän ylläpidosta kuten saostuskaivojen tyhjentämisestä, huolto- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä huoltokirjaa. Jätevesisuunnitelman liitteeksi on hyvä laittaa malli käyttö- ja huoltopäiväkirjasta. Suunnitelmassa on kerrottuna huoltotoimenpiteet muun muassa saostus- ja jakokaivoille, imeytys ja kokoomaputkistolle ja purkupaikalle. Suunnitelmassa voi olla myös ohjeita jätevesijärjestelmän käyttöön, mitä viemäriin voi laittaa ja mitä ei voi laittaa. Joissain tapauksissa hyväksyttyä jätevesisuunnitelmaa saatetaan joutua muuttamaan rakentamisen aikana. Tällöin tehdyt muutokset kirjataan suunnitelmaan. Merkittävistä muutoksista keskustellaan tarvittaessa myös laitevalmistajan kanssa. Suunnitelmassa voi olla maininta varo- ja hälytyslaitteista sekä laitteiden takuu ja huoltosopimus laitetoimittajan kanssa.

13 Jätevesisuunnitelman liitteet Jätevesisuunnitelmaan liitetään yleensä seuraavat liitteet:: Peruskartta 1: tai 1: Asemakaavapiirustus 1:200 tai 1:500 tai 1:1000 Muistio maastokäynniltä Maaperätutkimuksen analyysi (tarvittaessa) Jätevesijärjestelmän asennusohje Jätevesijärjestelmän tasopiirustus 1:20 tai 1:50 Jätevesijärjestelmän leikkauspiirustus 1:20 tai 1:50 o korkeusasematiedot o tarvittavat ankkuroinnit o lämpöeristys o maapuhdistamon rakennekerrokset Kustannusarvio (tarvittaessa) Tarvikeluettelo (tarvittaessa) Muut liitteet kuten naapurien kuuleminen tai -suostumus

14 12 Ohje imeytyskokeen suorittamiseen Imeytyskoe on hyödyllinen koe jätevesisuunnitelmaa tehtäessä. Imeytyskoe kannattaa tehdä ennen kuin aletaan edes suunnitella maahan imeyttämistä. Imeytyskoe tehdään alueelle, johon imeytystä suunnitellaan. Maahanimeyttämöä ei voida toteuttaa liian tiiviillä tai karkeilla maalajeilla. Imeytyskokeita on useita erilaisia. Tässä oppaassa on esitelty niistä kaksi käyttökelpoista Lisää ohjeita imeytyskokeesta löytyy Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta. ( ) Menetelmävaihtoehto 1. Vakio vedenpinnan korkeus (Porchet n menetelmä) Koetta varten tarvitset: pituusmitan, puoli litraa soraa, vähintään kaksi astiaa, joissa millilitran tarkkuudella oleva mitta-asteikko. Vesipisteen on hyvä olla lähellä. Ensin poistetaan maan pintakerros siten että päästään imeytyssyvyyteen. Sitten pidetään näin muodostettu kuoppa vedellä täytettynä 4-24 tuntia, maaperän kosteudesta riippuen. Imeytyssyvyyteen kaivetaan sylinterin muotoinen kuoppa, jonka syvyys on hieman yli 15 cm ja läpimitta noin 15 cm. Kuopan pohja peitetään sorakerroksella. Kuoppaan laitetaan merkit (esim. tulitikut) 15 cm korkeudelle. Kuoppaan kaadetaan vettä siten että vedenpinta osuu merkkien tasalle. Tämän jälkeen mitataan kellosta 10 minuuttia ja tänä aikana pidetään vedenpinta merkkien tasalla kaatamalla sinne vettä sitä mukaa, kun vedenpinta laskee. Kuoppaan kaadettu vesimäärä mitataan esimerkiksi litran mittalasia käyttäen Kc (cm/h) lasketaan kaavalla 1: Maaperän jäteveden imukapasiteetti suhteessa pinta-alaan eli sen LTAR selviää viereisestä taulukosta. Katso maatyypit seuraavalta sivulta.

15 13 Menetelmä 2. Laskevan vedenpinnan menetelmä (korjauskerroin). Tarvittavat välineet: Lapio ja pituusmitta, vesipisteen hyvä sijaita lähellä. Kaivetaan imeytyssyvyyteen katkaistun kartion muotoinen kuoppa, joka kapenee alaspäin. Pohjan halkaisija on noin 10 cm ja kuopan yläosan halkaisija on yli 30 senttiä. Kuopan syvyys on senttiä. Kuopan pohjalle asetetaan pituusmitta pystyyn (kuva). Sitten kuoppa täytetään vedellä ja katsotaan mitasta vedenpinnan korkeus kun mittaaminen alkaa (Hstart). Sitten mitataan aika, joka kuluu kun vedenpinta laskee 0,025 m ( H) tai matka jonka vedenpinta putoaa 0,25, 0,5, 1, 2, tai 4:n tunnin aikana. Jos vesi imeytyy kuoppaan kokonaisuudessaan puolessa tunnissa, mitataan aika, kun vedenpinta laskee 0,025m:n sijasta 0,1 metriä eli H on tällöin 0,10 metriä. Lasketaan korjauskerroin kaavalla: Ccorr = (0,13 3/2 )/(Hstart 3/2 ), Hstart[m], jossa 0,13 on kokeellinen kerroin putkikokeesta. Vedenpinnan laskema matka korjattuna Hcorr lasketaan kaavalla 6 Hcorr = Ccorr H [m] (6) Hcorr sijoitetaan kaavaan 7 KN = Hcorr / T T[h], KN[m/h] (7) KN sijoitetaan alla olevaan taulukkoon josta saadaan maaperän LTAR-arvo.

16 14 LÄHTEET Finlex Suomen rakentamismääräyskokoelma. [viitattu ] Saatavissa: Finlex Maankäyttö- ja rakennuslaki [viitattu ]. Saatavissa: Ryömä, Henna. Minkälainen on hyvä jätevesisuunnitelma. [viitattu ] Saatavissa: 011/Millainen%20on%20hyva%20suunnitelma_Ryoma.pdf