Sahatukkien valmistus- ja varastointivaurioiden merkitys eri karsintamenetelmissä

Transkriptio

1 6 Sahatukkien valmistus ja varastointivaurioiden merkitys eri karsintamenetelmissä DAMAGE TO SAWLOGS DURING PROCESSING AND STORAGE IN THE DIFFERENT DELIMBING METHODS MARKKU MÄKELÄ OLAVI PENNANEN HELSINKI 98

2

3 Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 6 M E T S Ä T E H Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkirnusosasto Forest Work Study Section of the Central. Association of Finnish Forest Industries SAHATUKKIEN VALMISTUS JA VARASTOINTIVAURIOIDEN MERKITYS ERI KARSINTAMENETELMISSA Damage to Sawl.ogs During Processing and Storage in the Different Del.imbing Methods Markku äkelä Olavi Pennanen METSÄTEHO, Opastinsilta 8 B, HELSINKI

4 Kauppakirjapaino Oy, Helsinki 98 ISBN 96767!SS 677

5 SISÄLLYS Contents Sivu Page TIIVISTELMÄ TUTKIMUSMENETELMÄ TUTKIMUSAI EISTO MEKAANISET VAURIOT. Yleistä. Karsintamenetelmien väliset erot SINISTYMÄ. Yleistä. Keväällä karsitut tukit. Syksyllä karsitut tukit HYÖNTEISVAURIOT 6 TULOSTEN TARKASTELU 6. Mekaaniset vauriot 6. Varastointitappiot 7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMI E KIRJALLISUUTTA R e f e r e n c e s S u m m a r y in EngZish

6 TIIVISTELMÅ. Tutkimuksessa valmistettiin tukkeja eri karsintamenetelmillä ja varastoitiin suojaamattomina maalle eripituisia aikoja. Tukit koesahattiin ja sahatavaraan aiheutuneiden vaurioiden merkitys tutkittiin. Tukkien varastointi maalla suojaamattomina kesäaikana aiheuttaa suuret tappiot; pahimpia aiheuttajia ovat kevätkesällä hyönteiset ja syyskesällä sinistymä. Hyönteisille ovat arkoja kuusitukit ja sinistymälle mäntytukit. Monitoimikoneilla karsituissa kuusi ja mäntytukeissa hyönteisten aiheuttamat sahausarvon menetykset olivat pienemmät kuin moottorisahalla karsituissa tukeissa. Se johtuu siitä, että hyönteiset iskeytyvät mieluummin ehytkuorisiin tukkeihin. Yli kesän varastoiduissa tukeissa ero oli keskimäärin 7 prosenttiyksikköä. Keväällä monitoimikoneilla karsittujen mäntytukkien sinistymätappiot olivat kahden kuukauden varastoinnin jälkeen vähäisemmät kuin moottorisahalla karsittujen mäntytukkien. Pitempiaikaisen varastoinnin jälkeen asia oli päinvastoin. Kuusitukkien sinistymätappioissa ei valmistusmenetelmien välillä ollut eroja. Syyskesällä ilmalevintäinen sinistymä pääsee piikinjälkien ja kuoriutuneiden kohtien kautta tukkiin. Tämän olisi pitänyt lisätä sinistymää koneellisesti karsituissa tukeissa. Syksyllä karsittujen tukkien osalta tämän tutkimuksen tulos ei sitä osoittanut. Vertailua vaikeutti kuitenkin tukkien valmistuksen eriaikaisuus. Pohjois Suomessa keväällä koneellisesti karsitut ja yli kesän varastoidut tukit sinistyivät enemmän kuin vastaavat moottorisahalla karsitut tukit. Mekaanisia karsintavaurioita, jotka kaikkiaan olivat vähäisiä, aiheuttivat eniten piikkirullakoneet. Niillä tukkien sahausarvon aleneminen oli keskimäärin.. Moottorisahalla ja muilla kuin piikkirullasyöttöisillä monitoimikoneilla karsittujen tukkien mekaaniset vauriot alensivat tukkien sahausarvoa... Siten piikkirullakoneiden aiheuttamaksi tappioksi tulee noin 6, mk/sahatavaram, vajaat, mk/tukkim ja kuitupuuosa mukaan lukien noin, mkjm. Tulos koskee sulan puun karsimista kehittyneillä piikkirullilla. Jäätyneen puun käsittelystä aiheutunevat pienemmät tappiot. Pienien tukkien osalta tappiot olivat suuremmat kuin suurien tukkien. Puulajien kesken ei eroja tullut esille.

7 TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksella selvitettiin erilaisten karsintamenetelmien aiheuttamat tukkien sahausarvon menetykset. Näin saadaan selville monitoimikoneiden erilaisten syöttömenetelmien ja laitteiden käyttökelpoisuus. ) Koesahausten avulla saatiin selville korjuu ja varastointivaurioiden vaikutus val miin sahatavaran arvoon. Koesahattavat tukit kuljetettiin valmistuksen jälkeen sahalle, jossa ne varastoitiin maalle. Koesahauksen jälkeen sahan laatuluokittelija arvosteli (laatu ja mitat) jokaisen sahatun kappaleen ilman korjuun ja varastoinoin aiheuttamia vikoja, ottaen huomioon erikseen mekaaniset korjuuvauriot, sinistymän ja l moottorisaha kumirullakone (Lokomo 96 T harves teri) riparullakone (Valmet 8 prosessori) piikkirullakone (Lokomo Ösa 7 prosessori) sykesyöttöinen kone (Pika 7 harves teri) Keväällä valmistetut tukit sahattiin kol messa erässä : yhden, kahden ja viiden kuukauden kuluttua niiden karsimisesta (6..,. 6. ja. 9. ). Syksyllä valmistettiin Parkanossa latvaläpimitaltaan l7 : n ja cm : n mänty ja kuusitukkia. Tyvitukkien osuudeksi tavoiteltiin tavanomaista jakaumaa. Tukit oli karsittu seuraavilla menetelmillä : hyönteisten aiheuttamat viat. Laadun määritys vastasi Oy W. Rosenlew Ab : ssä (Parkanon aineisto) ja Veitsiluoto Osakeyhtiössä (Kemin aineisto) käytettävää luokitusta. Jokaiselle sahatavarakappaleelle määritettiin hinta laadun ja mittojen mukaan (Oy W. Rosenlew Ab : n ja Veitsiluoto Osakeyhtiön hinnastosta). Tukin sahausarvo on siitä sahattujen sahatavaraln sekä sivutuotteiden yhteenlaskettu arvo. Tukeittainen sahausarvon alentuminen saatiin vertaamalla tukin alentunutta sahausarvoa vikoja sisältämättömään sahausarvoon. TUTKIMUSAINEISTO Tutkimus toteutettiin pääosin Parkanossa yhdessä Puulaaki Oy : n ja Oy W. Rosenlew Ab : n kanssa. Koesahaukset suoritettn Oy W. Rosenlew Ab:n Parkanon sahalla, jossa on tavanomainen kehäsahalinja. Tutkimukseen valmistettiin Parkanossa keväällä latvaläpimitaltaan 7:n ja cm : n mänty ja kuusitukkia. Ne karsittiin seuraavilla menetelmillä: 6 moottorisaha 7 piikkirullakone (Lokomo Ösa 7 prosessori) (puut kaadettiin viikkoa ennen valmistusta) 8 piikkirullakone (puut kaadettiin kolme viikkoa ennen valmistusta) 9 piikkirullakone (puut kaadettiin neljä viikkoa ennen valmistusta) Syksyllä valmistetut tukit sahattiin kahdessa erässä: yhden ja kahden kuukauden kuluttua niiden karsimisesta (. 9. ja.. ). Koesahauksessa sahattiin latvaläpimitaltaan 7 cm:n tukeista kaksi x mm : n ja cm : n tukeista kaksi 7 x mm:n sydäntavarakappaletta. Lautoja sahattiin pelkkasahauksessa yksi ja jakosahauksessa kaksi tuki~ kummaltakin sivulta. Mäntyja kuusilautojen paksuus oli mm. Sahatavaran laatu arvosteltiin Parkanossa hieman tavallista ankarammin, sillä kvintaluokka oli jaettu osaksi kvarttaan ja osaksi sekstaan. Vähänkin sinistymää sisäl tävät sahatavarat siirrettiin sekstaan.

8 Sahauksen käyttösuhteeseen vaikuttaa varsin olennaisesti tukkien mittatarkkuus. Parkanon tutkimuksessa koetukit valittiin metsävarastolla. Läpimitan erilaisen mittaustavan vuoksi metsässä mitataan eteen sattuvalta puolelta ja sahalla etsimällä pienin läpimitta ei päästy +. cm:n tarkkuuteen. Mäntytukeista keskimäärin (menetelmittäinen hajonta ) oli ali ja (hajonta 6 ) ylimittaisia. Alimi ttaisia kuus i tukkeja oli keskimäärin 9 (hajonta ) ja ylimittaisia (hajonta 9 ). Kuorellisen tukkikuution käyttösuhde ( = kuorel l isen tukkimitan ja siitä saatavan sahatavaran suhde) oli Parkanon koesahauksissa männyn ja kuusen osalta keskimäärin.96 (vaihtelu.7. ). Sahauksen käyttösuhde oli hieman alhaisempi (tukkikuutiometristä saatn enemmän sahatavaraa) kuin sahoilla keskimaarln. Sahatavarasta keskimäärin 7 oli sydäntavaraa ja 9 lautoja. Hakkeen ja purun maara kuorellisesta tukkimitasta oli keskimää rin 7 (vaihtelu ). Syöttörullien jälki sahatavarassa arvioitlln kuten vajaasärmäisyys. Toukkien jäljet aiheuttivat sahatavaran siirtämisen kotimaan laatuun, toisin sanoen vientikelvottomaksi. Yhdessä Veitsiluo to Osakeyhtiön kanssa selvitettiin Kemissä Marttiiniprosessorin syöttölaitteen ( riparullaa) aiheuttamia mekaanisia ja sinistymävaurioita. Vertail umenetelmänä oli moottorisahalla suoritettu tukkien valmistus. Tutkimusaineisto käsitti 7 latvaläpimitaltaan 6 6 cm:n mäntytukkia, jotka oli valmistettu huhtikuun lopulla. Koesahaus suoritettiin Veitsiluoto Osakeyhtiön kehäsahalaitoksessa kahden kuukauden kuluttua tukkien karsimisesta (.6.). Neljän kuukauden kuluttua tukkien karsimisesta (9.8.) suoritettn toinen koesahaus kenttäsirkkelilaitoksessa. Sahatavaran arvonmuutoksiin vaikuttaa olennaisesti sahattavien tukkien laatu. Vauriot eivät vaikuta tukkien laatuluokitteluun, vaan vasta sahatavaran laatuun. Mitä parempi sahattavien tukkien laatu on, sitä parempaa ja arvokkaampaa sahatavaraa niistä saadaan. Viat alentavat eniten muuten hyvälaa tuisten sahatavarakappaleiden arvoa. Oksaisimmissa sahatavaralaaduissa sallitaan tietyssä maarn muitakin vikoja, jolloin niiden vaikutus ei näy arvonmuutoksena. Tukkien laatujakaumat on esitetty taulukossa. Yleensä kuusitukit olivat laadultaan hyviä ja mäntytukit keskimääräisiä tai sitä huonompia. MEKAANISET VAURIOT. Yleistä Mekaanisia vaurioita aiheuttivat moottorisahahakkuussa sahausviillot, harvesterimenetelmässä kaatolaitteen ja karsintaterien ruhjomat tai viillot sekä piikkitai riparullasyötössä lisäksi syöttöelimen jäljet. Tukkien l aatuj akaumat TAULUKKO Kuusi Mänty Tukin laatu luokka Menetelmä I II III Yht. I II III Yht. Osuus, tukkien kappalemääräs tä Kevätkaa to Moo ttorisaha Kumirulla t Riparullat (Va lmet) Piikk irullat Syke syöttö Ri parul l at (Mar ttiini, Kemi) Moo ttorisaha (Kemi) Syksykaato 6* Moottor i saha 7.!/iikkirullat 8 9***u_ *) **) ***) 6 Puut kaade ttiin viikko ennen valmi s t us t a viikkoa

9 . Piikkien ja r i pojen uppouma tukkien puuaineeseen oli keskimäärin 8 mm. Se on vähäisempi kuin aiemmin käytössä olleiden kartiopiikkien uppouma. Karsintamenetelmien vä liset erot Keväällä va lmistettujen tukkien sahausarvoissa oli vain vähäisi ä eroja (taulukko ). Syksyll ä piikkirullakoneil l a karsittujen tukkien sahausarvo aleni muita enemmän. Erityisesti menetelmässä 8 (rasiinkaatoaika kolme viikkoa) arvonmenetys oli poikkeavan suuri. Siihen lienee syynä poikkeuksellisen syvät piikinjäljet. Keväällä ja syksyllä valmistettujen tukkien sahatavarassa olleiden vaurioiden lukumäärä ja niistä aiheutunut sahausarvon alentuminen oli erilainen. Keväällä valmistetuissa mäntytukeissa oli sahausarvoon vaikuttavia mekaanisia vaurota selvästi vähemmän kuin kevääll ä valmistetuissa kuusitukeissa. Vaurioita oli :ssa mäntytukeista ja 7. :ssa kuusitukeista. Syksyllä valmistetuissa tukeissa ei vastaavaa puulajeittaista eroa esiintynyt. Sahausarvoon vaikuttavia vaurioita oli syksyn valmistuserässä :ssa tukkien lukumäärästä. Mekaanisia vaurioita oli useammin pienissä (7 cm:n) kuin suurissa ( cm:n) tukeissa. Piikkirullakoneilla karsittuj en tukkien sahausarvo aleni keskimäärin. 7., muilla syöttölaitteilla varustetuilla monitoimikoneilla karsittujen. 7. j a moottorisahalla karsittujen. 7.. Vastaava piikkirullakoneiden aiheuttama tappio oli noin 6, mk~sahatavaram, vajaat, mk / tukkim ja kuitupuuosa mukaan lukien noin, mk/m suurempi kui n muissa menetelmissä. Vertailuun tuo epävarmuutta 8. valmistuserä, jossa tappiot ol i vat poikkeuksellisen suuret. Riparullat aiheuttivat tukin pinnan lohkeilua. Se saa aikaan kuorinnassa ja tukkien lajittelussa tappota, jotka tästä tutkimuksesta eivät käy ilmi. Vauriot sijaitsivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta laudoissa. Piikkien ja muiden syöttöelinten aiheuttamat vauriot tulivat lajittelussa ilmi lähinnä lautojen vajaasärmäisyyden lisääntymisenä ja huononsivat siten sahaustulosta. Sahatavarasaante ei vaurioiden vuoksi nimeksikään alentunut. Piikkien aiheuttama 7 cm:n tukkien sahausarvon menetys oli. 7. ja cm:n tukkien Kuusen ja männyn välillä e eroja tullut esille. TAULUKKO Mekaanisten vau r ioiden a iheuttama tukkien sahaus arvon a l ent umi nen TabLe Reduction of sauring value due to mechanical damage caused by dezimbing of sawzogs Kuusi Spruce Mänt y Pine Menetelmä Method Tukin sahausarvo Lautojen arvo Tukin sahausarvo Lautoj en arvo sawzog sauring val.ue VaZue of boards Sawl.og sauring value Val.ue of boards Arvon alentuminen, vauriottomasta a rvo s ta Loss of vazue, of undamaged vazue Kevä tkaato Spring felling Moottor i saha Kumirullat Riparullat (Valmet ) Piikkirullat Sykesyöttö Riparullat (Ma rttiini) Power saw Rubber rozzers Ribbed roz.zers Spiked rozzers ImpuZse f eeding Ribbed rozzers Syksykaa t o Autumn felling 6* Moottori s aha Power saw 7*~) Piikkirul l at Sp~ked rollers 8***)Piikkiru ll at Spt._ked rollers 9 Piikkirullat Spiked rollers *) **) ***) Puut kaadettiin viikko ennen valmis t usta viikkoa lt.. Trees were fez.zed week before processing weeks U II II II II U 7

10 . SINISTYMÄ TAULUKKO Yleistä Keväällä ja alkukesästä sinistymää levittävät pääasiassa hyönteiset. Ne iskeytyvät yleensä ehjään kuoreen, eivät syöttörullien ja karsintaterien rikkomiin kuorenkohtiin. Keski ja syyskesällä sinistymä saa alkunsa etupäässä sinistäjäsienien itiöistä ilmatartunnan kautta. Tällöin sinistymälle alttiita paikkoja ovat piikinjäljet, kuoriutuneet puunosat ja tukkien päät.. Sinistymän aiheuttama tukkien sahausarvon alentuminen. Kevätkaato, varastointiaika yksi kuukausi Keväällä karsitut tukit Sinisty tukki en kappale mää, Menetelmä määrästä Sahausarvon alent uminen, kaikesta sahatavarasta sydänlaudoista tavarasta Mä n t y l Moottorisaha Kumirullat Riparullat (Valmet) Piikkirullat Sykesyöttö o.o Ku u s i Kuukauden maallavarastoinnista (toukokuussa) Parkanossa aiheutui sinistymää vain vähän. Mäntyyn sinistymää t ul i vain kolmen menetelmän ja kuuseen yhden menetelmän tukeista sahattuihin tavaroihin (taulukko ). Kahden kuukauden maallavarastoinnissa (touko ja kesäkuu) sinist ymän aiheu t tamat sahausarvon menetykset nähdään t aulukosta. Kuusitukkien sinistyminen oli edelleen vähäistä ; sitä oli pelkästään laudoissa. Kuva. Hyönteiset eivät pidä piikinjäljistä ja karsiotaterien kuorimista tukkien pinnoista, koska kuori ei tarjoa suojaa. Kaikki valok. Metsäteho 8 l Moottorisaha Kumirullat Riparullat (Valmet) o.o Piikkirullat 7.. Sykesyöttö. o.o Kuva. Riparullan jäljiltä tukin pinta hilseilee. Kuorinnassa ja tukkien läpimittalajit telussa tappiot tulevat sitten esille

11 TAULUKKO Sin i stymän aiheut tama tukkien sahausarvon alentumi ne n. TAULUKKO Kevätkaato, var astointiaika Sinis t ymää, Menetelmä tukki en kappal emäär ästä Sahausarvon alentuminen, saha t avarasta Si n i stymää, sydän kaikesta laudois t a Sinis t ymän aiheuttama t ukki en sahausarvon al en tumi nen. Kevä t kaa t o, var as t oint iaika viis i kuukaut ta kaks i kuukautta Menetelmä tavaras t a tukki en kappa lemääräs t ä Sahausarvon alentuminen, kaikes t a sydänlaudois t a sahatava tavarasta ras t a Mä n t y Mä n t y Moottorisaha Kumirullat. 9.. Kumirulla t o.o. Ri parull a t (Valmet ) Piikkir ulla t Sykesyöttö Riparulla t (Valmet) Piikkirullat Sykesyöt t ö. 9.. Moo ttori Ku u s i Moo ttorisaha.. s aha Ku u s i o.u l Moottori saha Kumirullat Kumirullat Riparullat (Valmet).. Riparulla t (Valme t )... Piikkirullat 8..8 o.o Piikkirulla t 9.. Sykesyöt t ö.. Sykesyöt t ö 9..7 Männyssä sitä vastoin sinistymä ä alkoi jo esiintyä myös sydäntavarassa. Moottorisahalla karsitui s sa tukeissa sinistymä oli vähän runsaampaa kuin monitoimikoneilla ka rsitu is sa tukeissa. Syyskuun l opulle eli viisi kuukautta maalla varastoitujen tukkien sinistymätappiot on esitetty taulukossa. Tulos vastaa l ähinnä ylipitk ää varastointia. Männyn sinistymätappiot ovat huomattavat. Moot torisahalla karsittujen mäntytukkien sahausarvo aleni 8. 8 ja monitoimikoneilla karsittujen mäntytukkien Kuusitukk ien sinistymässä ei tässä vaiheessa eri karsintamenetelmien välille tullut selviä eroja ; ni i den sahausarvo alentui menetelmittäin.. 9. Kemissä varastoit~~n moottorisahalla ja Marttiiniprosessorilla karsittuja mäntytukkeja yli kesän. Osa koesahattiin kahden kuukauden ja loput ne lj än kuukauden kuluttua valmistuksesta. Kahden kevätku~kauden aikana tukit eivät sinistyneet la~nkaan. Neljän kuukauden varastoinnissa Marttiiniprosessoril l a karsittujen tukkien sahausarvo alentui.. Vastaava moottorisaha l la kar s ittujen tukkien sahausarvo aleni.. Sinistymään vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin Kemissä sahattujen tukkien perusteella (taulukko 6), Pieniin tukkeihin sinistymä vaikuttaa enemmän, koska niissä pintalautojen osuus on suurempi kuin suur~ssa tukeissa. Hyvälaatuisten tukkien sahausarvo laski enemmän kuin huonolaatuisten. Tukkien kuoriutuminen lisäsi myös jonkin verran sinistymää, kun taas kaarnakuori vähensi sitä. TAULUKKO 6 Män t y tukin järeyden ja laadun vaikutus sinistymän a iheu ttamaan sahausarvon alenemi seen ne ljän kuukauden varast o inoissa Kar sintamene t elmä Tuki n l atva läp imi tt a, cm moottorisa ha Martt iinipros e ssorij Tukin l a a t uluokka I l nj III I rrj III Sa hausar von al e n t uminen, Keskimää rin

12 Toisella sahauskerralla (lokakuussa) kahden kuukauden kuluttua valmistuksesta, sinistymä oli vain vähän lisääntynyt. Mäntytukkien sahausarvo aleni.. 7. ja kuusitukkien (taulukko 8). Kun kaadon ja valmistuksen välinen aika oli pitempi, monitoimikoneella käsitellyt tukit sinistyivät enemmän ja sinistymä levisi kaatoleikkauksesta tyven arvokkaaseen sydäntavaraan. Kuva. Elokuussa piikkirullakoneilla valmistetut tukit vaativat nopeaa kuljetusta suojaukseen tai sinistymätappiot ovat todennäköiset. Syksyllä karsitut tukit Elokuussa karsituista tuke ista osa koesahattiin Parkanossa kuukauden kuluttua niiden valmistamisesta. Tästä sahauserästä puuttuivat moottorisahalla ja heti kaadon jälkeen monitoimikoneella karsitut tukit. Menetelmissä 8 ja 9, joissa kaatoajan ja monitoimikoneella karsimisen välinen aika oli kolme ja neljä viikkoa, sinistymä on alentanut molempien puulajien sahausarvoa (taulukko 7). TAULUKKO 7 Sinistymän aiheuttama tukkien sahausarvon alentuminen. Syksykaato, varastointiaika yksi kuukausi Sinistymää, Menetelmä Sahausarvon alentuminen, kaikesta sahatava tukki en kappale Hyönteiset parveilevat ja iskeytyvät kaadettuihin mäntyihin ja kuorelliseen mäntypuutavaraan EteläSuomessa huhtitoukokuussa ja vastaaviin kuusiin ja kuusipuutavaraan toukokesäkuussa. _Hyönteisten esiintymistä sahatavarassa seurattiin keväällä karsittujen tukkien viimeisessä koesahauksessa (taulukko 9). Tukeista voitiin havaita, että hyönteiset olivat välttäneet monitoimikoneen syöttörullan jälkeä. Silloin kun monitoimikoneella karsituissa tukeissa oli hyönteis~a, ne olivat ehjässä kuorenosassa. Mäntytukkien koko sahatavaraerän arvoa hyönteiset alensivat. 6.. Eniten hyönteisvauriot alensivat moottorisahalla karsittujen tukkien sahausarvoa. Kuusi TAULUKKO 8 Sinistymän aiheuttama tukkien sahausarvon alentuminen. Syksykaato, varastointiaika kaksi kuukautta Sinisty sydänlaudoista HYÖNTEISVAURIOT tavarasta Menetelmä rasta määrästä mää, tukki en kappalemäärästä *) Piikkirullat 8**)_,._ 9***u_ Ku u s i.. o.o 7*) Piikkirullat 8**) _,._ ***.. _ *) **) ***) Moottorisaha viikkoa Moottorisaha laudoista tavarasta rasta Ku u s i Moottorisaha 7*) Piikkirullat 8**)_,._ 6 Puut kaadettiin viikko ennen valmistusta sydän Mä n t y Mä n t y 8**)Piikkirullat 9***Lu_ Sahausarvon alentuminen, kaikesta sahatava g*** Lu_

13 Hyönteisten aiheuttama tukkien sahausarvon alentuminen. Kevätkaato, varastointiaika viisi kuukautta TAULUKKO 9 TabZe Reduction in the sca.ring vazue of s(lj;}zogs caused by insects. Spi'ing feuing, storage time five months Menetelmä Method Hyönteisvaurioita, tukkien kappalemäärästä Insect damage, of the number of s(lj;}zogs Sahausarvon alentuminen, Reduction of sca.ring vazue, kaikesta sahatavarasta of au saz.m goods Mä n t y Moottorisaha Kumirullat Riparullat (Valmet) Piikkirul lat Sykesyöttö Moo ttorisaha Kumirullat Riparullat (Valmet) Piikkirullat Sykesyöttö P i n e Spiked rozzers ImpuZse feeding Sp r u c e Power B(lJ;} Rubber rozzers Ribbed rozzers Spiked rozzers ImpuZse feeding Hyönteisten aiheuttama kuusen sahausarvon alentuminen oli selvästi suurempi kuin sinistymän aiheuttama, kun varastointiaika oli samanpituinen. Mäntyyn sinistymä puolestaan vaikutti enemmän. Hyönteisten vaurioittamista mäntytukeista keskimäärin 9 :ssa oli mekaanisia ja 7 :ssa sinistymävaurioita. Hyönteisvaurioita ei ollut mekaanisesti vaurioituneissa ja sinistyneissä tukeissa keskimääräistä enempaa. Kuusen vastaavat luvut olivat 7. ja 6. Mekaanisia vaurota oli tällöin hyönteistukeissa hieman keskimääräistä enemmän, sinistymää sen sijaan keskimääräisesti. 6. of centre goods tukkien sahausarvo alentui Myös kuusitukeista moottorisahalla karsittujen sahausarvo alentui eniten. 6 of boards sydäntavarasta Power B(lJ;} Rubber rozzers Ribbed rozzers K uu s i laudoista TULOSTEN TARKASTELU Mekaaniset vauriot Mekaanisia vaurioita koskevat tutkimustulokset vastaavat sulan puun käsittelystä saatuja tuloksia. Talvella puunkuoren ja pinnan jäädyttyä tappiot lienevät vähäisemmät. Syöttöelimen jäljen syvyys vaikuttaa ratkaisevasti vaurion suuruuteen. Tämän tutkimuksen kohteena olleet kehittyneet piikkirullat upposivat puuaineeseen noin 8 mm. Aiemmin käytössä olleiden kartiopiikkien uppouma oli noin mm. Myös tukkien sahaus ja sahatavaran lajittelu vaikuttavat vaurion suuruuteen. Sahausasetteen kireys, ohuet laudat sekä tukkien hyvä laatu lisäävät tappioita. Pienet tukit ovat myös pintavaurioille arempia. Jos pintalaudat höylätään esimerkiksi hirsipaneliksi, tappiot kasvavat. Rakennussahatavarassa syöttöelimen jäljillä ei juuri ole merkitystä. Siten tappiot ovat jossain määrin sahakohtaisia. Jos tukkien pinta sahalla vaurioituu kuorinnassa ym. käsittelyssä, korjuuvaurioilla ei ole lisämerkitystä. Valmetin riparullia käytettäessä tukin pinnasta irtoaa kuorinnassa lastuja, minkä vuoksi tukit lajitellaan alempiin läpimittaluokkiin. Sen vaikutusta ei tutkittu, mutta saantohäviöt ovat ilmeisiä. Marttiinin riparullien uppouma oli nn pieni, ettei sillä ollut vastaavaa merkitystä.

14 Ruotsalaisissa piikkivauriotutkimuksissa on havaittu hyvin vaihtelevia sahausarvon menetyksiä ja ne ovat yleensä olleet suurempia kuin nyt saadut. Suurimmat tappiot ovat aiheutuneet kartiopiikeistä (vanhemmat piikkirullat),, ja uudempien rullien aiheuttamiksi tappioiksi on saatu suurimmillaan 7. Ne edellyttävät, että lajittelussa kaikki piikinjälkiä sisältävät sahatavarat lajitellaan haketettaviksi. Noin mm puuaineeseen uponneiden piikkien aiheuttamaksi tappioksi on yleensä saatu. Pienimmät sulan puun koesahauksessa havaitut arvonmenetykset ovat Ruotsissa olleet... Jäätyneen puun käsittelystä aiheutuneet tappiot ovat olleet Varastointitappiot Tukkeja varastoitiin matalissa kasoissa, joten erityisesti hyönteisvauriot ovat suuremmat kuin puunhankinnassa yleensä. Sinistymätappioita ei myöskään pidä yleistää suojaamattomien tukkien ylipitkien varastointiaikojen vuoksi. Varastointitappioiden suuruus vastaa pääpiirtein Metsäntutkimuslaitoksen saamia tuloksia. Säästä ynnä muusta johtuvat erot vaikuttavat kuitenkin tulosten yleistettävyyteen. Ruotsissa tehdyt tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että hyönteiset karttavat koneellisesti karsittuja tukkeja. Syksyerässä moottorisahatukit karsittiin pari viikkoa aikaisemmin kuin vertailumenetelmällä (pi,ikkirullat), mikä vaikeuttaa päätelmien tekoa. Sahatavarassa oli kuitenkin sinistymää piikinjälkien ympärillä, mikä osoittaa sinistymän levinneen piikinjäljistä puun sisään. Sitä osoittavat myös Ruotsissa saadut tutkimustulokset. Pahimpaan syyskesän sinistymäaikaan piikkirullakoneilla karsittujen tukkien snstymätappiot olivat ruotsalaisten tutkimusten mukaan suuremmat kuin moottorisahalla valmistettujen tukkien. Suomen oloissa ero lienee kuitenkin vähäisempi. Syksyllä valmistetut tukit ovat talven jälkeen keväällä käytännössä osoittautuneet nopeasti sinistyviksi. 7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei koneellisten karsintamenetelmien käyttö lisää olennaisesti sahatukeille puunkorjuussa aiheutuvia mekaanisia vaurioita. Piikkien jäljet alentavat jonkin verran pintalaudan höyläyskelpoisuutta, minkä vuoksi piikkirullia tulisi kehittää matalamman jäljen jättäviksi. Vastaisuudessa piikeistä tulisi kokonaan luopua. Sinistymän vuoksi ei koneellisissa korjuumenetelmissä ole tarpeen rajoittaa koneiden käyttöä. Keväällä koneellisesti karsitut tukit sinistyivät vähemmän kuin moottorisahalla samaan aikaan karsitut tukit. Jos keväällä karsittuja mäntytukkeja ei kuitenkaan sahata tai saada sahalle kasteluun ennen lamakautta, koneellisesti karsitut tukit sinistyvät enemmän kuin moottorisahatukit. Tulosten mukaan on tällöin kuitenkin hyönteisten koneellisesti karsituille tukeille aiheuttama vaurio pienempi kuin moottorisahatukeille. Tällä on suuri merkitys kuusitukeille, sillä niissä hyönteisten aiheuttama sahausarvon alentuminen on sinistyrnän aiheuttamaa suurempi. Syyskesällä tukit sinistyivät nopeasti. Silloin tulisi tukit karsintamenetelmästä rppumatta saada mahdollisimman nopeasti sahaukseen tai kasteluun. Elokuu on piikkirullakoneiden käytön osalta pahinta aikaa. Tukkien lyhyt varastointiaika ja vähemmän sinistyvän kuusen hakkuu pitävät tappiot vähäisinä. Puiden pitkäaikaista rasiinkaatoa tulisi tulosten mukaan välttää syyskesällä. Rasiinkaato lisää puiden korjuuaikaa ja siten sinistymää, eikä menetelmällä ole puolestaan saavutettavissa suuria etuja. Viime aikoina on kehittyneiden piikki ja ripasyöttörullien tilalle tullut kumisia syöttörullia. Kumirullien käytön edullisuus ei näytä itsestään selvältä. Vähäisemmistä mekaanisista vaurioista saavutettavaa hyötyä on verrattava niiden pienemmän tuotoksen tuomiin lisäkustannuksiin. Jos kumirullasyöttöisellä prosessorilla karsittujen tukkien sahausarvo alentuu.. prosenttiyksikköä vähemmän kuin piikkirullasyöttöisellä koneella karsittujen, on kumirullakoneella karsittujen tukkien sahausarvo koko leimikon puumää

15 kuta koneiden hankintahintoihin eikä vuotuisiin käyttömääriin. Varteenotettava vaihtoehto sahatukkien mekaanisten vaurioiden vähentämiseksi on metallisten syöttörullien edelleen kehittäminen. Niitä on kehitetty paljon sitten ensimmäisten kartiopiikkien, mutta paljon on varmaan vielä tehtävissä. KIRJALLISUUTTA Ref er ences GRÖNLUND, ANDERS WIKLUND, MARTIN 97. Mekaniska skador på sågtimmer orsakade av matarrullar på kvistarekapare. Svenska Träforskningsinstitutet (STFI) Swedish Forest Products Research Laboratory. Meddelande, serie B, nr 79. Stockholm rää kohti laskettaessa,, mk/m arvokkaampaa. Tällöin saisi nykyisten monitoimikonemaksujen mukaan ison kumirullasyöttöisen prosessorin tuotos olla alhaisempi kuin vastaavan piikkirullasyöttöisen koneen tuotos. Keskikokoista prosessoria käytettäessä vastaava tuotosero olisi 9. Vertailussa on oletettu, että syöttörullan laatu ei vai 97. Blånadsskador på maskinellt kvistat virke. STFI. Meddelande, serie B, nr. Stockholm HELGESSON, T. SEDERHOLM, J. SJÖGRE, J.Ä. WIKLUND, M. 97. Mekaniserad avverkning teknologi och inverkan på virkesvärdet. STFI. Meddelande, serie B, nr. Stockholm ILSTEDT, BRUNO 977. Skador på timmer och sågutbyte av koniskt spetsiga respektive ellipsformade matardubbar vid maskinell kvistning. STFI. Meddelande, serie A, nr. Stockholm JAKOBSSON, SVENGöSTA 976. Blånadsskador på maskinellt kvistat timmer En utredning om inverkande faktorer. Summary: Blue stain damage on mechanically delimbed timber. STFI. Meddelande, serie A, nr 9. Stockholm MAGNUSSON, BO 978. Virkesskadestudier efter kvistarekapare med olika typer av matarvalsar. Summary: Studies of damage done to timber by delimbingslashing machines provided with different types of feeding rollers. STFI. Meddelande, serie A, nr 9. Stockholm UUSVAARA, OLLI LÖYTTYNIEMI, KARI 977. Sahapuun kesävarastoinnista aiheutuvien varastovikojen vaikutus sahatavaran laatuun ja arvoon. Metsäntutkimuslaitoksen metsäteknologian tutkimusosasto. Moniste /977. Helsinki

16 DAMAGE TO SAWLOGS DURING PROCESSING AND STORAGE IN THE DIFFERENT DELIMBING METHODS By Markku Mäkelä and Olavi Pennanen S u m m a r y Logs were delimbed by different methods and stored unprotected on land for different lengths of time. The sawn goods were examined separately for changes in the sawlog sawing value, losses caused by bluing, insect damage and mechanical damage. The material comprised a total of 7 pine and spruce sawlogs. Six timber delimbing methods were used. The deerease in sawing value caused by the elliptical spikes of the Ösa 7 processor was.. The loss was.. with all the other sawlog delimbing methods (Table, p. 7). The reduction in sawing value caused by insects in mechanically delimbed sawlogs was 7 per cent units less than that in sawlogs delimbed by power saw (Table 9, p. ).

17

18 ISBN 9~767 ISSN 677.