BASE PROSPECTUS (Basisprospekt)

Transkriptio

1 BASE PROSPECTUS (Basisprospekt) of UBS AG (a public company with limited liability established under the laws of Switzerland) which may also be acting through its Jersey branch: UBS AG, Jersey Branch (the Jersey branch of UBS AG) or through its London branch: UBS AG, London Branch (the London branch of UBS AG) Structured Note Programme FINNISH LANGUAGE VERSION OF THE SUMMARY OF THE PROGRAMME dated 30 November 2009

2 - 1 - RAHASTOESITTEEN TIIVISTELMÄ Seuraava Tiivistelmä on tiivistelmä Ohjelman Rahastoesitteestä ja perustuu Rahastoesitteeseen. Tässä kappaleessa "Tiivistelmä Rahastoesitteestä" esitetyt tiedot on luettava ja niitä on tulkittava johdantona Rahastoesitteeseen. Mahdollisten Velkakirjoihin sijoittavien sijoittajien tulisi perustaa mikä tahansa Velkakirjoihin sijoittamista koskeva sijoituspäätöksensä ei ainoastaan seuraaviin tietoihin, vaan kaikkiin muihinkin tässä Rahastoesitteessä annettuihin tietoihin, riippumatta siitä onko tällaiset tiedot esitetty tähän Rahastoesitteeseen tai sisällytetty siihen viitteinä. Mikäli jäljempänä viitataan ilmaisuihin Velkakirja tai "Todistus", nämä ilmaisut tarkoittavat sellaisia Velkakirjoja ja Todistuksia, jotka edustavat fyysisiä arvopapereita sekä myös Velkakirjoja ja Todistuksia, jotka on laskettu liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmään sisältyvinä arvopapereina Pörssejä ja Arvopaperikauppaa koskevan lain pykälän 2 kappaleen a. nojalla. Laki pörsseistä ja arvopaperikaupasta (Bundesgesetz über die Börsen und den Effektenhandel; "SESTA") (nicht-verurkundete Wertrechte; "Arvo-osuusjärjestelmään kirjatut Arvopaperit") tai Välittäjän hallussa olevia Arvopapereita koskevan lain (Bucheffektengesetz; "Laki välitetyistä arvopapereista") astuessa voimaan silloin kun kyseessä ovat välittäjän hallussa olevat arvopaperit (Bucheffekten; "Välitetyt arvopaperit") Välitettäviä arvopapereita koskevan lain nojalla, mikäli toisin ei ole tässä Ohjelmassa määrätty. Borsa Italiana S.p.A.:n SeDeX-listalla noteerattujen velkakirjojen tai todistusten osalta ( italialaiset todistukset ) kaikkia tämän rahastoesitteen viittauksia velkakirjoihin tai todistuksiin pidetään viittauksina italialaisiin velkakirjoihin, ja kaikkia viittauksia velkakirjanhaltijoihin pidetään viittauksina todistustenhaltijoihin. Mitä tulee Borsa Italiana S.p.A.:n MOT-listalla noteerattuihin velkakirjoihin tai todistuksiin ( italialaiset joukkolainat ), kaikkia tämän rahastoesitteen viittauksia velkakirjoihin tai todistuksiin pidetään viittauksina italialaisiin joukkolainoihin. Kaikkia viittauksia velkakirjanhaltijoihin pidetään viittauksina joukkokirjanhaltijoihin. Kaikkiin oikeudenkäynteihin Saksan liittotasavallassa ("Saksa") sovelletaan Saksan siviiliprosessioikeutta (Zivilprozessrecht) saksalaisten tuomioistuinten määräämänä, mikä muun muassa ja rajoittamatta voi edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä saksan kielelle, ei välttämättä mahdollista asiakirjojen esittämistä ja voi edellyttää kustannusten jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöaluista poikkeavalla tavalla ja muulla tavoin kuin missä tahansa Ohjelmaan liittyvässä asiakirjassa on määrätty. Näin ollen, arvopapereiden merkintäesitteeseen, kuten esimerkiksi tähän Rahastoesitteeseen sisältyvään tietoon liittyvää vaadetta saksalaisessa tuomioistuimessa käsiteltäessä tai missä tahansa muussa Euroopan talousalueen jäsenvaltion tuomioistuimessa (jokainen "ETA-valtio") käsiteltäessä, kantaja voi, Saksan lainsäädännön sekä myös minkä tahansa muun kyseessä olevan ETA-valtion lainsäädännön nojalla, joutua maksamaan kääntämiseen liittyvät kustannukset siinä määrin kuin tämä on tarpeen tämän Rahastoesitteen saksan kielelle ja/tai mille tahansa muulle kyseessä olevalle kielelle kääntämistä varten tapauksesta riippuen, ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloittamista. Kaikkiin oikeudenkäynteihin Sveitsissä sovelletaan vastaavan kantonin siviiliprosessioikeutta (Zivilprozessordnung), jossa tällaisia oikeudenkäyntejä käydään, mikä muun muassa ja rajoittamatta voi edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä yhdelle tai useammalle Sveitsin virallisista kielistä (saksa, ranska ja italia), ei välttämättä mahdollista asiakirjojen esittämistä ja voi edellyttää kustannusten jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja muulla tavoin kuin missä tahansa Ohjelmaan liittyvässä asiakirjassa on määrätty. Näin ollen arvopapereiden merkintäesitteeseen, kuten esimerkiksi tähän Rahastoesitteeseen, sisältyvään tietoon liittyvää vaadetta sveitsiläisessä tuomioistuimessa käsiteltäessä, kantaja voi noudatettavan kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) nojalla, joutua maksamaan kääntämiseen liittyvät kustannukset siinä määrin kuin on tarpeen tämän Rahastoesitteen vastaavalle Sveitsin viralliselle kielelle kääntämistä varten tapauksesta riippuen ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloittamista. Liikkeeseenlaskija ja kuka tahansa henkilö, joka on aloittanut tai aiheuttanut tämän tiivistelmän kääntämisen, ottaa vastuu tämän osan Tiivistelmä Rahastoesitteestä sisällöstä, mukaan lukien tähän mahdollisesti liittyvän käännöksen, mutta ainoastaan siinä määrin kuin tämä tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai ristiriidassa yhdessä muiden osien tai yhdessä muiden tähän Rahastoesitteeseen sisältyvien tietojen kanssa luettaessa.

3 - 2 - A. Tiivistelmä "Riskitekijöistä" Velkakirjoihin sijoittamiseen sisältyy tiettyjä Liikkeeseenlaskijaan sekä vastaaviin Velkakirjaeriin liittyviä riskejä. Huolimatta siitä, että kaikki nämä riskitekijät ovat satunnaisia eivätkä välttämättä toteudu, sijoittajien tulisi muistaa, että Velkakirjoihin sijoittamiseen liittyvät riskit voivat (i) vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan kykyyn hoitaa Ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuihin Velkakirjoihin liittyvät velvoitteensa ja/tai (ii) johtaa heilahteluihin ja/tai vastaavan Velkakirjasarjan markkina-arvon vähenemiseen, jolloin markkina-arvo voi alittaa Velkakirjan haltijan odotukset (taloudelliset tai muut), joita tällaisiin Velkakirjoihin sijoittamiseen liittyy. Mahdollisten Velkakirjoihin sijoittajien tulisi tiedostaa, että Velkakirjojen arvo voi laskea ja heidän tulisi olla valmiita menettämään kaikki Velkakirjoihin kohdistuneen sijoituksensa. Mahdollisten sijoittajien tulisi huomioida kaksi tärkeää riskien ryhmää, I. "Velkakirjoihin liittyvät riskitekijät" joka käsittävät 1. "velkakirjoihin liittyvät yleiset riskitekijät"; 2. "markkinaolosuhteiden muutoksiin liittyvät yleiset riskitekijät"; ja 3. "Tiettyihin tuoteryhmiin liittyvät riskitekijät", ja II. "Liikkeeseenlaskijaan liittyvät riskitekijät", joita koskeva tiivistelmä esitetään jäljempänä: I. Velkakirjoihin liittyvät riskitekijät 1. Velkakirjoihin liittyvät yleiset riskitekijät Yleistä Velkakirjoihin sijoittamiseen liittyy tiettyjä riskejä, jotka saattavat vaihdella Velkakirjojen määritelmästä, muodosta sekä rakenteesta riippuen. Velkakirjoihin sijoittaminen sopii ainoastaan mahdollisille sijoittajille, (i) joilla tarvittavat tiedot ja kokemus taloudesta ja liiketoiminnasta Velkakirjoihin sijoittamiseen liittyvien riskien sekä etujen ja myös Rahastoesitteissä esitettyjen tietojen tai niissä viitattujen tietojen sekä niiden mahdollisten liitteiden arvioimiseksi; (ii) joilla on mahdollisuus käyttää ja hankkia tietoja asianmukaisista analysointityökaluista tällaisten etujen ja riskien arvioimiseksi mahdollisen sijoittajan oman taloudellisen tilanteen mukaisesti sekä Velkakirjoihin sijoitussalkkuun kohdistamien vaikutuksien arvioimiseksi; (iii) jotka ymmärtävät perusteellisesti vastaavien Velkakirjojen säännöt ja ovat perehtyneet vastaavien kohdeetuuksien ja finanssimarkkinoiden toimintaan; (iv) jotka kykenevät kestämään Velkakirjoihin sijoittamiseen liittyvät taloudelliset riskit Velkakirjojen lunastukseen saakka; ja (v) jotka ovat tietoisia siitä, että Velkakirjoista eroon hankkiutuminen ei välttämättä ole mahdollista huomattavan pitkällä aikavälillä, mikäli lainkaan, ennen niiden erääntymistä. Korkoriski Korkoriski on eräs korkoa tuottaviin Velkakirjoihin liittyvistä keskeisistä riskeistä. Raha- ja pääomamarkkinoiden korkotaso voi vaihdella päivittäin ja muuttaa Velkakirjojen arvoa päivittäin. Korkoriski juontuu markkinoiden korkotason tuleviin muutoksiin liittyvästä epävarmuudesta. Erityisesti kiinteäkorkoisten Velkakirjojen haltijat altistuvat korkoriskille, joka voi johtaa arvon alenemiseen, mikäli markkinoiden korkotaso nousee. Yleisesti ottaen, tämän riskin vaikutukset kasvavat markkinakorkojen noustessa. Luottoriski Velkakirjojen haltijoihin kohdistuu myös riski siitä, että Liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan korkoa ja/tai lunastusmaksuja osittain tai kokonaan, sillä Liikkeeseenlaskija on velvollinen suorittamaan Velkakirjoista korkoa/lunastusmaksuja. Mitä huonompi Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus on, sitä suurempi on myös mahdollinen tappioriski. Korkoeroriski Korkoeroon vaikuttavat ovat muun muassa Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus ja luokitus, luottotappioiden todennäköisyys, elpymisvauhti, jäljellä oleva juoksuaika sekä mihin tahansa ensisijaiseen maksuun tai vastuuseen liittyvät panttaukset, vakuudet tai sitoumukset. Likviditeetillä, yleisellä korkotasolla, yleisellä talouskehityksellä sekä valuutalla, johon kyseessä oleva vastuu on sidottu, voi myös olla negatiivisia vaikutuksia. Velkakirjojen haltijat altistuvat riskille, että Liikkeeseenlaskijan korkoero kasvaa, mikä puolestaan johtaa Velkakirjojen hintojen laskuun.

4 - 3 - Velkakirjojen luokitus Velkakirjojen luokitus, mikäli tällainen on, ei välttämättä kuvasta riittävästi kaikkia tällaisiin Velkakirjoihin sijoittamiseen liittyviä riskejä. Luokitukset voidaan myös keskeyttää, niitä voidaan laskea tai ne voidaan poistaa, millä voi olla epäsuotuisia vaikutuksia Velkakirjojen markkina-arvoon ja kauppahintaan. Luottoluokitus ei ole arvopapereiden ostosta, myynnistä tai säilyttämisestä annettu suositus, ja luottolaitos voi muuttaa tai poistaa sen milloin tahansa. Uudelleensijoitusriski Velkakirjojen haltijat voivat altistua mistä tahansa Velkakirjasta palautettujen käteisvarojen uudelleensijoitusriskille. Velkakirjan haltijan Velkakirjastaan saama tuotto ei riipu ainoastaan Velkakirjan hinnasta ja nimelliskorosta, vaan myös siitä, voidaanko Velkakirjalle kertynyt korko sijoittaa uudelleen samalla tai paremmalla korolla kuin Velkakirjasta on saatu. Riskiä, joka johtuu yleisen markkinakoron laskemisesta Velkakirjan korkoa matalamammaksi, kutsutaan yleensä uudelleensijoitusriskiksi. Uudelleensijoitusriskin laajuus riippuu vastaavan Velkakirjan yksittäisistä ominaisuuksista. Kassavirtariski Yleisesti ottaen velkakirjat tarjoavat tietyn kassavirran. Velkakirjojen säännöt ja/tai vastaavat Lopulliset ehdot määrittelevät, missä olosuhteissa, minä päivinä ja minkä määräisenä korko ja/tai lunastussummat maksetaan. Mikäli sovittuja olosuhteita ei saavuteta, todelliset kassavirrat voivat poiketa odotetuista. Kassavirtariskin toteutuminen voi johtaa Liikkeeseenlaskijan kyvyttömyyteen suorittaa korkomaksuja tai kyvyttömyyteen lunastaa Velkakirjoja joko kokonaan tai osittain. Inflaatioriski Inflaatioriski tarkoittaa tulevaan rahanarvon alentumiseen liittyvää riskiä. Sijoituksen todellinen tuotto heikkenee inflaation vaikutuksesta. Mitä suurempi inflaatio on, sitä pienempi Velkakirjan todellinen tuotto on. Mikäli inflaatio vastaa nimelliskorkoa tai on sitä korkeampi, todellinen tuotto on nolla tai jopa negatiivinen. Velaksi ostaminen velkarahoitus Mikäli Velkakirjan haltija rahoittaa Velkakirjojen oston lainarahalla ja Velkakirjat menevät perintään tai, mikäli kaupankäyntihinta laskee huomattavasti, Velkakirjan haltijan on kannettava sijoituksensa mahdollinen tappio ja maksettava laina takaisin, samoin siihen liittyvä korko. Laina voi huomattavasti lisätä tappioriskiä. Mahdollisten sijoittajien ei pitäisi olettaa pystyvänsä maksamaan lainan tai siihen liittyvän koron takaisin kaupasta saamillaan voitoilla. Sen sijaan mahdollisten sijoittajien tulisi arvioida taloudellista tilannettaan ennen sijoituksen tekemistä lainasta perittävän koron tai perintään menneen lainan lyhennyksen osalta sekä huomioida se, että heille voi koitua tappiota tuoton sijasta. Palvelumaksut/veloitukset Velkakirjoja ostettaessa tai myytäessä, useita kertaluonteisia kustannuksia (mukana lukien palvelumaksut ja välityspalkkiot) aiheutuu Velkakirjan osto- tai myyntihinnan lisäksi. Tällaiset kustannukset voivat merkittävästi vähentää Velkakirjojen hallussapidosta saatua voittoa tai jopa johtaa sen menettämiseen. Luottolaitokset perivät yleensä joko kiinteitä vähimmäisvälityspalkkioita tai pro rata -välityspalkkioita toimeksiannon arvosta riippuen. Siinä määrin kuin toimeksiantoon osallistuu muita kotimaisia tai ulkomaisia osapuolia, mukaan lukien mutta ei kuitenkaan yksinomaan kotimaiset välittäjät tai meklarit ulkomaisilla markkinoilla, Velkakirjojen haltijoilta voidaan myös veloittaa tällaisten osapuolten meklaripalkkiot, välityspalkkiot tai muut palkkiot (kolmansien osapuolten kustannukset). Lakimuutokset Velkakirjojen sääntöihin sovelletaan Saksan tai Sveitsin tai Saksan ja Ruotsin tai Saksan ja Suomen tai Saksan ja Norjan tai Saksan ja Tanskan lainsäädäntöä, tapauskohtaisesti (kuvailtu tarkemmin velkakirjojen ehdoissa) jokaisen Velkakirjasarjan Rahastoesitteen Lopullisissa ehdoissa määritellyllä tavalla, aina voimassa olevien ehtojen mukaan. Mitään vakuuksia ei voida antaa mahdollisista tuomioistuinten päätösten eikä Saksan (tai Saksassa sovellettavan lain) tai Sveitsin (tai Sveitsissä sovellettavan lain) tai Ruotsin (tai Ruotsissa sovellettavan lain) tai Suomen (tai Suomessa sovellettavan lain) tai Norjan (tai Norjassa sovellettavan lain) tai Tanskan (tai Tanskassa sovellettavan) lainsäädännön hallinnollisten menettelytapojen mahdollisten muutosten vaikutuksista, mikäli muutoksia tehdään tämän Rahastoesitteen päivämäärän jälkeen. Tiedonvälitys Kukaan Liikkeeseenlaskijoista, johtajista tai vastaavista tytäryhtiöistä ei edusta mitään Kohde-etuutena olevan arvopaperin tai Viiteyhteisön liikkeeseenlaskijaa. Kuka tahansa tällainen henkilö on voinut saada tai voi Velkakirjan juoksuaikana saada julkistamatonta Kohde-etuutena käytettävän arvopaperin tai Viiteyhteisöiden liikkeeseenlaskijaan liittyvää tietoa, vastaavia tytäryhtiöitä tai mitä tahansa takaajia

5 - 4 - koskevaa tietoa, joka on tai voi olla oleellista osakesidonnaisia tai luottoihin sidottuja velkakirjoja ajatellen. Osake- tai luottosidonnaisen velkakirjan liikkeeseenlasku ei aiheuta minkäänlaista tietojen (niiden mahdollisesta luottamuksellisuudesta riippumatta) julkistamisvelvollisuutta kyseisille henkilöille. Mahdolliset eturistiriidat Jokainen liikkeeseenlaskija, johtaja(t) tai vastaavat tytäryhtiöt voivat vaihtaa ja harjoittaa yleisesti ottaen mitä tahansa kaupallista tai sijoituspankkitoimintaa tai muuta liiketoimintaa minkä tahansa Kohdeetuutena olevan arvopaperin tai Viiteyhteisön liikkeeseenlaskijan kanssa, vastaavien tytäryhtiöiden kanssa tai kenen tahansa takaajan kanssa tai muun henkilön tai yhteisön kanssa, joilla on keneen tahansa Kohdeetuutena olevien arvopapereiden tai Viiteyhteisön liikkeeseenlaskijaan, näiden vastaaviin tytäryhtiöihin tai keneen tahansa takaajaan liittyviä velvoitteita aivan kuin mitä tahansa tämän Ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettua osake- tai luottosidonnaista velkakirjaa ei olisi olemassakaan, huolimatta siitä, onko tällaisilla toimilla haitallisia vaikutuksia Kohde-etuutena olevan arvopaperin tai Viiteyhteisön liikkeeseenlaskijaan tai mihin tahansa vastaaviin tytäryhtiöihin tai keneen tahansa takaajaan. Suojattu summa Liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyteen liittyvästä riskistä sekä tähän liittyvästä koko Velkakirjan haltijan sijoituksen menetysriskistä huolimatta, mikäli ja siinä määrin kuin Suojatun summan noudattamisesta on määrätty vastaavissa Lopullisissa ehdoissa, Velkakirjasarjan velkakirjat lunastetaan niiden erääntyessä maksettaviksi määrällä, joka on vähintään määritelty Suojattu summa. Suojattua summaa voidaan soveltaa sijoitetun pääoman/velkakirjan nimellisarvon alittavalla tai ylittävällä tasolla. Suojattua summaa, mikäli tällainen on, ei tarvitse maksaa, mikäli Velkakirjat lunastetaan ennen niiden erääntymistä tai liikkeeseenlaskija vaatii niiden lunastamista ennenaikaisesti tai verotuksellisista syistä. Mikäli suojattua summaa ei sovelleta, Velkakirjanhaltija voi menettää koko sijoittamansa summan. Huolimatta Suojatun summan soveltamisesta takuutuotto voi alittaa Velkakirjan haltijan sijoittaman summan. Suojatun summan maksamiseen voi vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan tilanne (taloudellinen tai muu). Valuuttakurssit Mahdollisten sijoittajien tulisi tiedostaa, että Velkakirjoihin sijoittamiseen voi liittyä valuuttakurssiriskejä. Esimerkiksi Kohde-etuutena olevien arvopapereiden tai muun viiteyhteisön vuoksi, jolloin esimerkiksi osakkeet tai muut viitevarat tai Vastaavat raaka-aineet ("Viitevarat") voidaan arvottaa muussa valuutassa kuin Velkakirjojen selvitysvaluutassa; Viitevarat voidaan arvottaa myös muussa valuutassa kuin ostajan kotipaikan lainkäyttöalueen valuutassa; ja/tai Viitevarat voidaan arvottaa muussa valuutassa kuin siinä valuutassa, jossa ostaja haluaa varat saada. Eri valuuttojen väliset vaihtokurssit määräytyvät tarjonnan ja kysynnän perusteella kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla, joihin vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, spekulointi sekä keskuspankkien ja hallituksen toiminta (mukaan lukien rajoitusten ja valuuttavalvonnan toteuttaminen). Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa Velkakirjojen tai Viitevarojen arvoon. Verotus Mahdollisten sijoittajien tulisi olla tietoisia siitä, että he saattavat olla velvollisia maksamaan veroja tai muita asiakirjaveloituksia tai maksuja sen maan lakien sekä menettelytapojen mukaisesti, jossa Velkakirjoja vaihdetaan tai muilla lainkäyttöalueilla. Joillakin lainkäyttöalueilla veroviranomaisten lausuntoja tai tuomioistuinten päätöksiä ei välttämättä ole saatavissa innovatiivisista rahoitusinstrumenteista, kuten Velkakirjoista. Mahdollisia sijoittajia kehotetaan olemaan luottamatta tämän asiakirjan lopussa esitettyyn verotustiivistelmään ja/tai Lopullisiin ehtoihin, vaan rohkaistaan kysymään omalta verokonsultiltaan neuvoa henkilökohtaiseen verotukseensa Velkakirjojen hankinnan, myynnin ja lunastuksen osalta. Ainoastaan tällaiset neuvonantajat kykenevät asianmukaisesti huomioimaan mahdollisen sijoittajan henkilökohtaisen tilanteen. Riippumattomat arvioit ja konsultointi Jokaisen mahdollisen sijoittajan on määriteltävä itsenäisen arvionsa ja vallitsevissa olosuhteissa tarpeelliseksi katsomansa asiantuntijan neuvojen perusteella, vastaako Velkakirjojen hankinta kokonaisuudessaan hänen (tai mikäli Velkakirjoja hankintaan luottamukseen perustuvan edustuksen nojalla, vastaavan edunsaajan) taloudellisia tarpeita, tavoitteita ja olosuhteita ja noudattaako se kaikilta osilta häneen (hankitaanko velkakirjoja itselle vai jonkun edustajana) sovellettavia sijoitusperiaatteita, ohjeita ja rajoituksia. Onko kyse on sopivasta, asianmukaisesta ja hänelle sopivasta sijoituksesta (tai edunsaajalle, mikäli Velkakirjoja hankitaan edustajana) huolimatta selvistä ja merkittävistä Velkakirjaan sijoittamiseen tai niiden hallintaan liittyvistä riskeistä? Ennenaikaiseen lunastukseen liittyvät riskit Mikäli minkä tahansa Velkakirjasarjan vastaavissa Lopullisissa ehdoissa ei toisin määritellä, tilanteessa, jossa Liikkeeseenlaskija on velvollinen korottamaan mistä tahansa Velkakirjoista maksettavaksi kuuluvia summia minkä tahansa pidätyksen tai vähennyksen vuoksi, joka liittyy mihin tahansa nykyisiin tai tuleviin

6 - 5 - veroihin, tulleihin, kaikenlaisiin valtion veroihin tai perimiin veloituksiin millä tahansa tavalla määrättynä, perittynä, kerättynä, pidätettynä tai määriteltynä Sveitsin, Ison-Britannian, Jerseyn, Saksan ja/tai minkä tahansa muun kyseeseen tulevan lainkäyttöalueen toimesta tai puolesta, tapauskohtaisesti tai minkä tahansa näihin liittyvän poliittisen alajaoksen toimesta tai näihin liittyvän minkä tahansa viranomaisen tai verotusoikeuden omaavan tahon toimesta tai puolesta, Liikkeeseenlaskija voi lunastaa kaikki erääntyneet Velkakirjat Velkakirjojen sääntöjen mukaisesti. Kohde-etuuden mahdollinen arvonlasku Liikkeeseenlaskijan harkinnan mukaan kohde-etuuteen sidottujen Velkakirjojen ollessa kyseessä Mikäli Liikkeeseenlaskija määrää lunastettavaksi ennenaikaisesti sellaisen Velkakirjasarjan, joka on sidottu kohde-etuuteen, mahdollisten sijoittajien on oltava tietoisia siitä, että Velkakirjojen haltijat maksavat ennenaikaisen lunastusilmoituksen ja kohde-etuuden hinnan määrittelyn välisenä aikana tapahtuneen kohde-etuuksien mahdollisen hinnanlaskun, joka otetaan huomioon ennenaikaisen lunastussumman laskennassa. Velkakirjan haltijalla ei ole oikeutta vaatia ennenaikaista lunastusta, mikäli toisin ei ole erikseen sovittu Mikäli vastaavissa Lopullisissa ehdoissa ei toisin määrätä, Velkakirjojen haltijoilla ei ole oikeutta vaatia Velkakirjojen ennenaikaista lunastusta niiden voimassaoloaikana. Mikäli Liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa Velkakirjat ennenaikaisesti, ja edellyttäen, että Liikkeeseenlaskija ei kuitenkaan käytä tätä oikeuttaan eikä lunasta Velkakirjoja ennenaikaisesti Velkakirjojen sääntöjen mukaisesti, Velkakirjojen minkä tahansa taloudellisen arvon realisointi (myös osittainen) on mahdollista ainoastaan ne myymällä. Koska Globaaleja velkakirjoja (kuten kohdassa "Velkakirjat joihin sovelletaan Saksan lakeja" Tiivistelmän kohdassa "B. Tiivistelmä Velkakirjojen säännöt ja muut tiedot" (jäljempänä) tai Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuja arvopapereita tai Välitettyjä arvopapereita tapauksesta riippuen voidaan hallita Euroclear Bank S.A./N.V:n ("Euroclear"), Clearstream Banking AG:n, Frankfurt am Mainin ("Clearstream Frankfurt"), Clearstream Banking société anonyme, Luxembourgin ("Clearstream Luxembourg") ja/tai SIX SIS AG, Oltenin ("SIS") tai minkä tahansa muun vastaavan selvitysjärjestelmän tai minkä tahansa Välitettyjä arvopapereita koskevan lain kohdan 4 mukaisen selvitysjärjestelmän toimesta tai puolesta tai ne voivat olla edellä mainittuihin rekisteröityjä (esimerkiksi pankit ja arvopapereiden välittäjät; Verwahrungsstelle; "Välittäjä") tapauksesta riippuen. Tämä voi olla oleellista kyseessä olevan Velkakirjasarjan kannalta, ja Velkakirjojen haltijoiden on luotettava menettelytapoihinsa sekä vaihtamista, maksamista ja Liikkeeseenlaskijan kanssa tapahtuvaa viestintää koskeviin lakeihin. Liikkeeseenlaskijan ei voida katsoa missään olosuhteissa olevan vastuussa minkään Selvitysjärjestelmän (edellä määritelty) toiminnasta tai toimimattomuudesta eikä myöskään mistään Välittäjästä eikä mistään Velkakirjan haltijalle tällaisesta toiminnasta tai toimimatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvasta tappiosta. Ohjelmassa liikkeeseen lasketut velkakirjat voivat edustaa yhtä tai useampaa Globaalia velkakirjaa. Mikäli Velkakirjoihin sovelletaan Sveitsin lakeja, ne voivat edustaa yhtä tai useampaa Globaalia velkakirjaa tai ne on voitu laskea liikkeeseen Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuina Velkakirjoina. Välitettyjä arvopapereita koskevan lain tullessa voimaan ne voivat olla Välitettyjä arvopapereita. Globaalit velkakirjat voidaan kirjata Euroclearin tai Clearstream Luxembourgin yleiseen arvoosuusjärjestelmään tai Clearstream Frankfurtin tai SIS:n tai muuhun selvitysjärjestelmään tai muuhun vastaavaan kyseessä olevan Velkakirjasarjan kannalta asianmukaiseen arvo-osuusjärjestelmään. Lukuun ottamatta vastaavissa Globaaleissa velkakirjoissa kuvattua Velkakirjojen haltijoilla ei ole oikeutta saada fyysisiä Velkakirjoja. Euroclear, Clearstream Frankfurt, Clearstream Luxembourg ja SIS tai mikä tahansa muu vastaava selvitysjärjestelmä, tapauksesta riippuen, ylläpitää tiedostoa Globaaleihin velkakirjoihin liittyvästä taloudellisista eduista. Velkakirjojen edustaessa yhtä tai useampaa Globaalia velkakirjaa Velkakirjan haltijat voivat vaihtaa taloudellisia etujaan ainoastaan Euroclearin, Clearstream Frankfurtin, Clearstream Luxembourgin sekä SIS:n tai muun vastaavan selvitysjärjestelmän kautta tapauksesta riippuen. Mikäli Velkakirjat on laskettu liikkeeseen Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuina arvopapereina, ne kirjataan SIS:n selvitysjärjestelmään SIS:n ja Liikkeeseenlaskijan välillä solmitun sopimuksen mukaisesti, jonka nojalla SIS ylläpitää julkista tiedostoa kaikista tietyssä Velkakirjasarjassa liikkeeseen lasketuista Arvoosuusjärjestelmään kirjatuista arvopapereista. Velkakirjan haltijan oikeus Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuihin arvopapereihin perustuu hänen vastaavaan säilytystiliotteeseensa. Velkakirjan haltijoilla ei ole oikeutta vaatia fyysisiä Velkakirjoja. Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuja arvopapereita ei luovuteta eikä siirretä muutoin kuin SIS:n selvittämissä kaupoissa vastaavien sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

7 - 6 - Yksityiskohtaisempi kuvaus Arvo-osuusjärjestelmään kirjatuista arvopapereista löytyy kohdasta "Velkakirjamuodot joihin sovelletaan Sveitsin lainsäädäntöä" tämän Rahastoesitteen sivulta 13. Mikäli velkakirjat ovat Välitettäviä arvopapereita (Välitettyjä arvopapereita koskevan lain astuessa voimaan), ne rekisteröidään Välittäjälle Välitettäviä arvopapereita koskevan lain pykälien 4 ja 6 nojalla. Velkakirjan haltijoilla ei ole oikeutta vaatia määrättyjen Velkakirjojen toimittamista arvo-osuusjärjestelmään kirjattuina arvopapereina (Wertrechte) Sveitsin velvoiteoikeuslain kohdan 973c (Schweizerisches Obligationenrecht; "SCO") nojalla ("Uudet arvo-osuusjärjestelmään kirjatut arvopaperit") eikä myöskään fyysisinä arvopapereina (käsittää myös globaalit todistukset kohdan 973b SCO nojalla (Globalurkunden; "Sveitsiläiset globaalit velkakirjat")) (jolloin kohdat 973b and 973c SCO astuvat voimaan yhdessä Välitettyjä arvopapereita koskevan lain kanssa). Jokainen Velkakirjan haltijan välittäjä ylläpitää tietoja Velkakirjan haltijan oikeudesta Välitettyihin arvopapereihin. Velkakirjojen haltijat voivat vaihtaa Välitettyjä arvopapereita ja vaatia saataviaan Liikkeeseenlaskijalta ainoastaan Välitettyjä arvopapereita koskevan lain sekä vastaavien Välittäjien kanssa solmittujen sopimusten nojalla. Yksityiskohtaisempi kuvaus Välitetyistä arvopapereista löytyy kohdasta "Velkakirjamuodot joihin sovelletaan Sveitsin lakeja" tämän Rahastoesitteen sivulta 15 Kohde-etuuteen sidonnaisten velkakirjojen arvoon vaikuttavat muut tekijät Velkakirjan arvo määritellään markkinahintojen muutoksien lisäksi myös kohde-etuuden hintamuutosten sekä myös useiden muiden tekijöiden perustella. Useampi kuin yksi riskitekijä voi vaikuttaa Velkakirjojen arvoon milloin tahansa, joten yksittäisen riskitekijän vaikutusta ei voida ennustaa. Lisäksi myös useampi riskitekijä voi sekoittua keskenään, mitä ei myöskään voida ennustaa. Mitään peruuttamatonta lausuntoa ei voida antaa useamman riskitekijän Velkakirjojen arvoon kohdistamista vaikutuksista. Tällaiset riskitekijät sisältävät Velkakirjan voimassaoloajan sekä kohde-etuuden hintavaihteluiden tiheyden ja laajuuden (volatiliteetti) ja myös yleiset korko- ja osinkotasot. Tästä syystä Velkakirjan arvo voi laskea myös silloin kun kohde-etuuden arvo ei muutu. Toimet riskien kompensoimiseksi tai rajoittamiseksi Mahdollisten sijoittajien ei tulisi luottaa kykyynsä käydä kauppaa Velkakirjojen juoksuaikana kompensoidakseen tai rajoittaakseen asiaankuuluvia riskejä ne riippuvat markkinatilanteesta, ja mikäli Velkakirja on sidottu kohde-etuuteen, myös vastaavan kohde-etuuden tilanteesta. Tällaista kauppaa voidaan käydä ehkä vain epäedullisella markkinahinnalla, joka puolestaan aiheuttaa sijoittajalle vastaavasti tappiota. Osto- ja myyntihinnan eron kasvu Erityisissä markkinatilanteissa, joissa Liikkeeseenlaskija ei kykene suojaamaan sijoitusta tai suojaaminen erittäin vaikeaa, osto- ja myyntihinnan välinen ero voi väliaikaisesti kasvaa Liikkeeseenlaskijaan kohdistuvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi. Täten Velkakirjojaan pörssissä tai suoraan myyvät Velkakirjojen haltijat joutuvat tekemään kauppoja hinnalla, joka on huomattavasti alempi kuin Velkakirjojen todellinen arvo myyntihetkellä. Liikkeeseenlaskijan suojaavien toimien vaikutus Velkakirjoihin Liikkeeseenlaskija voi käyttää osan Velkakirjojen myynnistä saamastaan tuotosta toimiin, jotka suojaavat Liikkeeseenlaskijaa vastaavaan Velkakirjasarjaan liittyviltä riskeiltä. Tällaisessa tapauksessa Liikkeeseenlaskija tai siihen liittyvä yhtiö voi suorittaa toimia, jotka vastaavat Liikkeeseenlaskijan Velkakirjoihin liittyviä velvoitteita. Yleisenä sääntönä on, että tällaiset toimet on tehtävä ennen Liikkeeseenlaskupäivää, mutta niitä voidaan tehdä myös Velkakirjojen liikkeeseenlaskun jälkeen. Arvostuspäivänä tai sitä ennen, mikäli mahdollista, Liikkeeseenlaskija tai sen tytäryhtiö voi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin suojaustoimien kieltämiseksi. Se ei voi kuitenkaan sulkea pois sitä, että tällaiset toimet vaikuttavat yksittäisissä tapauksissa kohde-etuuden hintaan, mikäli tällaista käytetään. Tällaiseen toimeen ryhtyminen tai tällaisten suojaustoimien kieltäminen voi vaikuttaa ratkaisevien tapahtumien ilmenemiseen tai pois jäämiseen sellaisten Velkakirjojen osalta, joiden arvo perustuu kohde-etuuteen liittyvän tietyn tapahtuman toteutumiseen. 2. Markkinaolojen muutoksiin liittyvät yleiset riskitekijät Markkinoiden heikko likviditeetti Ei ole mitään varmuutta siitä, miten Velkakirjat käyvät kaupaksi jälkimarkkinoilla tai ovatko tällaiset markkinat likviditeetiltään hyviä tai huonoja tai onko markkinoita lainakaan. Mikäli Velkakirjoja ei noteerata missään arvopaperipörssissä, tietoa Velkakirjojen hinnoista on hankala hankkia, jolloin Velkakirjojen hinnat ja likviditeetti voivat vaihdella huomattavasti. Velkakirjojen likviditeettiin voivat

8 - 7 - vaikuttaa myös joidenkin lainkäyttöalueiden tarjontaa ja arvopapereiden myyntiä koskevat rajoitukset. Mitä rajoitetummat jälkimarkkinat ovat, sitä vaikeampaa Velkakirjojen haltijoiden on realisoida Velkakirjojen arvo ennen lunastus-, päättymis- tai erääntymispäivää. Velkakirjojen markkina-arvo Velkakirjojen markkina-arvoon vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus ja useat muut tekijät sekä Viitevarojen tai Indeksin arvo, mukaan lukien, mutta ei kuitenkaan yksinomaan: Viitevarojen tai Indeksin volatiliteetti, Kohde-etuutena käytettävien Arvopapereiden osingot tai Indeksiin sisältyvien arvopapereiden osingot, Kohde-etuutena olevien Arvopapereiden liikkeeseenlaskijan tulos ja näkymät, markkinoiden tuotto, markkinoiden likviditeetti sekä jäljellä oleva juoksuaika. Markkinahintariski aiempi tuotto Mitään Velkakirjan aiempaa hintaa ei voida käyttää kyseisen Velkakirjan tulevan tuoton osoittajana. Velkakirjan markkinahinnan nousua tai laskua ei voida arvata ennalta. Mikäli hintariski toteutuu, Liikkeeseenlaskija ei välttämättä kykene lunastamaan Velkakirjoja kokonaan tai osittain. 3. Tiettyihin Tuoteluokkiin liittyvät riskitekijät Kiinteäkorkoiset velkakirjat ja Step up / Step down -korkoehtoiset velkakirjat Kiinteäkorkoisen velkakirjan haltija altistuu kyseisen Velkakirjan markkinakoron muuttumiseen liittyvälle riskille. Kiinteäkorkoisen velkakirjan nimelliskoron ollessa kiinteä kyseisen Velkakirjan juoksuaikana pääomamarkkinoiden vallitseva korko ("markkinakorko") yleensä vaihtelee päivittäin. Markkinakoron muuttuessa Kiinteäkorkoisen velkakirjan hinta muuttuu myös, mutta päivänvastaiseen suuntaan. Mikäli markkinakorko nousee, Kiinteäkorkoinen velkakirjan hinta yleensä laskee siihen saakka kunnes tällaisen velkakirjan tuotto vastaa keskimäärin markkinakorkoa. Mikäli markkinakorko laskee, Kiinteäkorkoisen velkakirjan hinta yleensä nousee siihen saakka, kunnes Velkakirjan tuotto vastaa keskimäärin markkinakorkoa. Mikäli Kiinteäkorkoisen velkakirjan haltija säilyttää tällaisen Velkakirjan erääntymiseen saakka, markkinakoron muutoksilla ei ole merkitystä tällaiselle Velkakirjan haltijalle, sillä Velkakirja lunastetaan määriteltyyn lunastussummaan, mikä vastaa yleensä kyseisen Velkakirjan pääomaa. Samat riskit koskevat Step up ja Step down -korkoehtoisia velkakirjoja, mikäli markkinakorot ovat korkeampia Velkakirjoihin verrattuna kuin tällaisiin Velkakirjoihin sovellettavat korot. Vaihtuvakorkoiset velkakirjat Vaihtuvakorkoisten velkakirjojen haltija altistuu korkovaihteluiden sekä epävarman korkotuoton aiheuttamille riskeille. Vaihtelevien korkojen vuoksi Vaihtuvakorkoisten velkakirjojen tuottoa ei voida määritellä etukäteen. Käänteiset vaihtuvakorkoiset velkakirjat Käänteisistä vaihtuvakorkoisista velkakirjoista saatava korkotuotto lasketaan käänteisessä suhteessa viitekorkoon: viitekoron noustessa korkotuotto vähenee, viitekoron laskiessa se nousee. Toisin kuin Vaihtuvakorkoisten velkakirjojen hinta, Käänteisten vaihtuvakorkoisten velkakirjojen hinta riippuu suuresti saman juoksuajan omaavien Kiinteäkorkoisten velkakirjojen tuotosta. Käänteisten vaihtuvakorkoisten velkakirjojen hintavaihtelut ovat samansuuntaisia, mutta huomattavasti terävämpiä kuin vastaavan juoksuajan omaavien Kiinteäkorkoisten velkakirjojen vaihtelut. Velkakirjojen haltijat altistuvat pitkien markkinakorkojen nousun aiheuttamalle riskille huolimatta siitä, että lyhyet korot laskevat. Tällaisessa tapauksessa kasvava korkotuotto ei pysty riittävissä määrin kompensoimaan käänteisten vaihtuvakorkoisten velkakirjojen hinnanlaskua, sillä tällainen lasku on suhteetonta. Koroltaan muuttuvat velkakirjat Nämä velkakirjat tuottavat korkoa Liikkeeseenlaskijan valitsemalla korolla, joka voidaan vaihtaa kiinteästä vaihtuvaan tai vaihtuvasta kiinteään korkoon. Liikkeeseenlaskijan mahdollisuus muuttaa korkoa vaikuttaa Velkakirjojen jälkimarkkinoihin ja markkina-arvoon, sillä Liikkeeseenlaskijan odotetaan vaihtavan korkoa silloin kun yleiset lainauskustannukset ovat todennäköisesti matalalla. Mikäli Liikkeeseenlaskija vaihtaa kiinteästä korosta vaihtuvaan korkoon, Kiinteän ja Vaihtuvan koron velkakirjojen välinen ero voi olla epäedullisempi kuin senhetkiset erot vertailukohteena olevilla, samaa viitekorkoa käyttävillä Vaihtuvakorkoisilla velkakirjoilla. Lisäksi uusi vaihtuva korko voi milloin tahansa olla muista Velkakirjoista maksettavia korkoja matalampi. Mikäli Liikkeeseenlaskija vaihtaa vaihtuvasta korosta kiinteään korkoon, kiinteä korko voi olla matalampi kuin senhetkiset kyseisistä Velkakirjoista maksettavat korot. Peruuttamattomat velkakirjat Peruuttamattomat velkakirjat eivät tarjoa ennalta määriteltyä korkoa, ennalta määriteltyä enimmäiskorkoa eivätkä ennalta määriteltyä lopullista lunastussummaa. Korko tai enimmäiskorko lasketaan sen koron

9 - 8 - mukaan, joka puolestaan lasketaan edeltävän korkokauden korosta, ja lopullinen lunastussumma voi vastata nimellisarvoa tai summaa, joka on Velkakirjan nimellisarvoa korkeampi. Korko tai enimmäiskorko riippuu korkotuotosta, joka lasketaan edeltävältä korkokaudelta. Tästä syystä Velkakirjan haltija altistuu korkojen vaihteluun liittyvälle riskille sekä epävarmalle korkotuotolle. Vaihtelevien korkojen vuoksi, peruuttamattomien velkakirjojen tuottoa on mahdotonta arvioida etukäteen. Koska näiden velkakirojen lopullinen lunastussumma voi johtua useiden eri tekijöiden kumulatiivisesta tuotosta, Velkakirjan haltija ei voi luottaa siihen, että Velkakirjan nimellisarvon ylittävä lopullinen lunastussumma kompensoisi matalien korkojen aiheuttamat tappiot. Jatkuvan juoksuajan vaihtosopimusten korkoeroon sidotut velkakirjat Jatkuvan juoksuajan vaihtosopimusten (Constand Maturity Swap) korkoeroon sidottujen velkakirjojen säännöt mahdollistava vaihtelevan koron (lukuun ottamatta mahdollista sovittua kiinteätä korkoa, joka maksetaan kyseisten sääntöjen mahdollistamassa laajuudessa) ja riippuu eri sääntöjä noudattavien vaihtosopimusten korkoeroista. Sijoittajat, jotka ostavat kyseisiä korkoeroon sidottuja velkakirjoja olettavat, että velkakirjan juoksuaikana korkokäyrä ei oikene lainkaan tai oikenee kohtuullisesti. Mikäli markkinakehitys ei vastaa Velkakirjan haltijan odotuksia ja eri juoksuaikoja noudattavien vaihtosopimusten väliset korkoerot pienenevät odotettua enemmän, korkoeroon sidotusta velkakirjasta maksettava korko on ostopäivänä vallinnutta korkoa matalampi. Huonoimmassa mahdollisessa tapauksessa mitään korkoa ei makseta. Tällöin korkoeroon sidottujen velkakirjojen hinta laskee juoksuajan kuluessa. Korkorajoiltaan määritellyt velkakirjat Näiden velkakirjojen sääntöjen mukaisesti maksettava korko (lukuun ottamatta mahdollista sovittua kiinteätä korkoa, joka maksetaan kyseisten velkakirjojen säännöissä määritellyssä laajuudessa) riippuu niiden päivien lukumäärästä, joina velkakirjojen säännöissä määritelty viitekorko jää tiettyjen korkorajojen puitteisiin. Näistä velkakirjoista maksettava korko laskee niiden määrittelypäivien lukumäärästä riippuen, jolloin viitekorko ylittää tai alittaa määritellyt korkorajat. Mitään korkoa ei makseta silloin, kun viitekorko nousee tai laskee merkittävästi eikä pysyttele korkorajojen puitteissa koko korkokauden ajan. Tavoitekorkoon perustuvat, korkorajoiltaan määritellyt velkakirjat Tavoitekorkoon perustuvista korkorajoiltaan määritellyistä velkakirjoista maksettava korko (lukuun ottamatta mahdollisesti maksettavaa kiinteätä korkoa) tavoitekorkoon perustuvien velkakirjojen säännöissä sovitussa laajuudessa, riippuu niiden päivien määrästä, joiden aikana kyseisten velkakirjojen säännöissä määritelty tavoitekorko pysyy tiettyjen korkorajojen puitteissa. Tavoitekorkoon perustuvista velkakirjoista maksettava korko laskee niiden määrittelypäivien lukumäärästä riippuen, jolloin viitekorko jää korkorajojen ulkopuolelle yhden (tai useamman) korkokauden/-kausien ajan. Näiden velkakirjojen juoksuajan päättyessä, Velkakirjan haltijoille voidaan maksaa koko korko tavoitekoron mukaisesti, kuten velkakirjojen säännöissä on määritelty. Tavoitekorkoon tai -lunastushintaan perustuvat velkakirjat Tavoitekorkoon tai lunastushintaan perustuvien velkakirjojen automaattinen lunastusominaisuus voi rajoittaa niiden markkina-arvoa. Tavoitekorkoon tai -lunastushintaan perustuvista velkakirjoista maksettavan enimmäiskoron vuoksi myös suosiollisten markkinoiden/korkojen vallitessa näiden velkakirjojen markkina-arvo ei välttämättä ylitä merkittävästi niiden lunastushintaa. Automaattinen lunastus voidaan tehdä silloin, kun lainauskustannukset ovat yleisesti ottaen matalammat kuin Velkakirjojen Liikkeeseenlaskupäivänä. Tällaisina aikoina Velkakirjan haltijat eivät yleensä voi sijoittaa lunastuksessa saatua tuottoa korolla, joka on yhtä korkea kuin lunastettujen Velkakirjojen tavoitekorko, ja voivat sijoittaa uudelleen ainoastaan huomattavasti matalammalla korolla. Mahdollisten sijoittajien tulisi arvioida uudelleensijoittamisen riski kyseisenä aikana käytettävissä olevat muut sijoitusvaihtoehdot huomioon ottaen. Nollakuponkivelkakirjat Nollakuponkivelkakirjoista ei makseta juoksevaa korkoa, mutta niitä lasketaan yleensä liikkeeseen nimellisarvoa alhaisemmalla hinnalla. Säännöllisten korkomaksujen sijasta lunastushinnan ja liikkeeseenlaskuhinnan välinen ero muodostaa korkotuoton lunastukseen saakka ja kuvastaa markkinakorkoa. Nollakuponkivelkakirjan haltija altistuu tällaisen Velkakirjan markkinakorkojen muutosten aiheuttamaan hinnanlaskuun liittyvälle riskille. Nollakuponkivelkakirjojen hinnat vaihtelevat enemmän kuin Kiinteäkorkoisten velkakirjojen hinnat ja reagoivat todennäköisesti markkinakorkojen muutoksiin voimakkaammin kuin saman juoksuajan omaavat, korkoa tuottavat Velkakirjat.

10 - 9 - Strukturoituihin velkakirjoihin liittyvät yleiset riskit Yleisesti ottaen sellaisiin Velkakirjoihin sijoittaminen, jotka tuottavat mahdollisesti korkoa ja/tai joiden lunastus määritellään yhden tai useamman indeksin, omanpääomanehtoisen arvopaperin, joukkovelkakirjan, raaka-aineen, valuutan, luottotapahtumien, viitekoron tai muun arvopaperin tuoton perusteella, voivat sisältää merkittäviä riskejä, jotka eivät liity samanlaisiin, perinteisiin velkapapereihin kohdistuviin sijoituksiin. Tällaisiin riskeihin sisältyy myös riski siitä, että Velkakirjan haltija ei saa mitään korkoa tai että saatava korko on matalampi kuin korko, joka maksetaan perinteisestä velkapaperista samaan aikaan ja/tai että tällaisen Velkakirjan haltija voi menettää kaiken tai huomattavan osan Velkakirjojensa pääomasta. Lisäksi mahdollisten sijoittajien tulisi olla tietoisia siitä, että tällaisten velkakirjojen markkinahinta voi vaihdella huomattavasti (riippuen vastaavan kohde-etuuden/-etuuksien vaihteluista). Indeksisidonnaiset velkakirjat Indeksisidonnaiset velkakirjat ovat velkapapereita, joilla ei ole etukäteen määriteltyä lunastussummaa ja/tai korkomaksuja, vaan pääoma-/korkomaksut riippuvat Indeksin kehityksestä, johon voi puolestaan liittyä huomattavia luotto- ja korkoriskejä sekä muita riskejä. Lunastussumma ja/tai korko, mikäli Liikkeeseenlaskija maksaa niitä, voi olla huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi, jopa nolla, jolloin Velkakirjan haltija menettää koko sijoituksensa. Osakesidonnaiset velkakirjat Osakesidonnaiset velkakirjat ovat velkapapereita, joilla ei ole etukäteen määriteltyä lunastussummaa ja/tai korkomaksuja. Lunastussummat ja/tai korkomaksut riippuvat Kohde-etuutena olevan arvopaperin markkina-arvosta, joka voi olla huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostosummaa matalampi, jopa nolla, jolloin Velkakirjan haltija voi menettää koko sijoituksensa. Mikäli Kohde-etuutena käytettävät Arvopaperit luovutetaan käteislunastuksen sijasta, tällaisten arvopapereiden arvo voi olla myös huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi. Rahastosidonnaiset velkakirjat Rahastosidonnaiset velkakirjat ovat velka-arvopapereita, joilla ei ole etukäteen määriteltyä lunastussummaa ja/tai korkomaksuja. Lunastussummat ja/tai korkomaksut riippuvat kohde-etuutena käytettävän arvopaperin markkina-arvosta, joka voi olla huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi, jopa nolla, jolloin Velkakirjan haltija voi menettää koko sijoituksensa. Joukkolainasidonnaiset velkakirjat Joukkolainoihin sidotut velkakirjat ovat velkapapereita, joilla ei ole etukäteen määriteltyä lunastussummaa ja/tai korkomaksuja. Lunastussummat ja/tai korkomaksut riippuvat Kohde-etuutena käytettävän Arvopaperin markkina-arvosta, joka voi olla huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi, jopa nolla, jolloin Velkakirjan haltija voi menettää koko sijoituksensa. Mikäli Kohde-etuutena käytettävät Arvopaperit luovutetaan käteislunastuksen sijasta, tällaisten arvopapereiden arvo voi olla myös huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi. Raaka-ainesidonnaiset velkakirjat Raaka-ainesidonnaiset velkakirjat ovat velkapapereita, joilla ei ole etukäteen määriteltyä lunastussummaa ja/tai korkomaksuja. Raaka-ainesidonnaiset velkakirjat voivat liittyä myös yhteen tai useampaan Vastaavaan raaka-aineeseen ja tuottaa korkoa raaka-aineeseen sidotusta korkomaksuista ja/tai ne voidaan lunastaa Raaka-aineeseen sidotulla lunastussummalla, jotka molemmat lasketaan yhden tai useamman tällaisen Vastaavan raaka-aineen perusteella, tapauksesta riippuen. Vastaavan raaka-aineen arvonmuutokset vaikuttavat Raaka-ainesidonnaisen velkakirjan arvoon. Liikkeeseenlaskijan pääoma- ja/tai korkomaksu, mikäli tällainen on, voi olla huomattavasti pienempi kuin Liikkeeseenlaskuhinta tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittama ostohinta tai voi olla jopa nolla, jolloin Velkakirjan haltija voi menettää koko sijoituksensa. Mikäli luonnonvaroja ja arvometalleja käytetään kohde-etuutena, Sijoittajan on muistettava, että tällaisia kohde-etuuksia voidaan vaihtaa eri puolilla maailmaa keskeytyksettä erilaisilla aikavyöhykkeillä. Tämä puolestaan voi johtaa kohde-etuuden erilaisiin arvonmäärityksiin eri paikoissa. Vastaavissa Säännöissä ja/tai Lopullisissa ehdoissa määritellään, mitä pörssiä, kaupankäyntialustaa ja ajankohtaa käytetään, kun määritellään vastaavan kohde-etuuden arvo ja kohde-etuuden pysyminen vastaavissa rajoissa.

11 Valuuttasidonnaiset velkakirjat Valuuttasidonnaiset velkakirjat viittaavat tiettyyn valuuttaan tai valuuttapariin, eikä näille velkakirjoille ole etukäteen määritelty lunastus- tai korkosummia. Tällaiset maksut riippuvat kohde-etuutena käytettävän valuutan/valuuttojen kehityksestä ja voivat olla huomattavasti liikkeeseenlasku- tai ostohintaa matalampia. Futuurisidonnaiset velkakirjat Futuurisidonnaiset velkakirjat ovat velkapapereita, joilla ei ole etukäteen määriteltyjä lunastussummaa ja/tai korkomaksuja. Lunastussummat ja/tai korkomaksut riippuvat kohde-etuutena käytettävän futuurin/futuurien markkina-arvosta, joka voi olla huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi, jopa nolla, jolloin Velkakirjan haltija voi menettää koko sijoituksensa. Mikäli kohde-etuutena käytettävä futuuri/futuurit luovutetaan käteislunastuksen sijasta, tällaisten arvopapereiden arvo voi olla huomattavasti Liikkeeseenlaskuhintaa matalampi tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampi. Luottosidonnaiset velkakirjat Luottosidonnaiset velkakirjat poikkeavat perinteisistä velkapapereista siten, että pääoma- ja/tai korkomaksu riippuu siitä, onko luottotapahtuma toteutunut. Maksut (joko juoksuajan päätyttyä tai aikaisemmin) määräytyvät maksettaviksi riippuen siitä, onko luottotapahtuman toteutunut vai ei. Kyseessä voi olla Velkakirjan haltijan alkuperäistä kokonaissijoitusta pienempi summa, jolloin Velkakirjan haltija ei saa Liikkeeseenlaskuhintaa takaisin tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa. Luottosidonnaisiin velkakirjoihin liittyvä riski on verrattavissa Viiteyhteisön velkavastuisiin kohdistuvaan, suoriin sijoituksiin liittyvään riskiin, lukuun ottamatta sitä, että Luottosidonnaisten velkakirjojen haltija altistuu myös Liikkeeseenlaskijan luottoriskille. Täten Velkakirjan haltija altistuu Liikkeeseenlaskijan ja Viiteyhteisön luottoriskille. Viiteyhteisö ei takaa Luottosidonnaisia velkakirjoa eivätkä Luottosidonnaisia velkakirjoja taata myöskään millään Viiteyhteisön vastattavilla. Mikäli luottotapahtuma toteutuu, Velkakirjan haltijoilla ei ole mitään takautumisoikeutta suhteessa Viiteyhteisöön. Luottotapahtuman toteuduttua Velkakirjan haltijat eivät hyödy mistään Viiteyhteisöön liittyvästä positiivisesta kehityksestä. Tämä pätee erityisesti silloin, kun Luottotapahtuman mitään seurauksia, joita kuvataan Säännöissä ja/tai Lopullisissa ehdoissa, ei voida kumota. Tästä syystä Velkakirjan haltijat eivät osallistu uudelleenstrukturointiin, sillä Luottotapahtumalla ja Velkakirjan haltijoilla ei ole oikeutta kyseenalaistaa mitään uudelleenstrukturoinnin tekijää. Tästä syystä Luottosidonnaisiin velkakirjoihin liittyvät sijoitukset voivat sisältää suurempia riskejä kuin Viiteyhteisön vastattaviin kohdistuvat suorat sijoitukset. Mikäli Viiteyhteisön luottokelpoisuus heikkenee minkä tahansa tapahtuma vuoksi, mutta ei kuitenkaan johda Luottotapahtuman aiheutumiseen, Velkakirjojen hinta voi laskea. Tästä syystä tällaisella hetkellä Velkakirjojaan myyvät haltijat voivat menettää suurenkin osan sijoittamastaan pääomasta. (Korko) TRENDS -velkakirjat (Technically Run Enhanced Dynamic Strategy Notes) TRENDS -velkakirjat voivat oikeuttaa Velkakirjan haltijan vaatimaan koron maksua Liikkeeseenlaskijalta, Velkakirjojen nimellissummaan tapahtuvan lunastuksen lisäksi Erääntymispäivänä. Korko voidaan määritellä kiinteällä vuosikorolla Velkakirjan juoksuajan ensimmäisenä vuotena. Velkakirjan Juoksuajan toisesta vuodesta lukien korkomaksut määrää periaatteessa kohde-etuutena käytettävän indeksin tuotto. Epäsuotuisimmassa tapauksessa korko voi olla nolla. Mahdollisten sijoittajien tulisi huomioida se, että korkomäärä voi olla nolla yhden tai useamman korkokauden ajan ja toisinaan korkoa ei välttämättä makseta yhdeltä tai useammalta korkokaudelta Velkakirjan juoksuajan ensimmäisen vuoden kiinteän koron jälkeen. Lisäksi TRENDS -velkakirjoista ei välttämättä makseta mitään säännöllistä korkoa. Mahdollisten sijoittajien tulisi olla tietoisia siitä, että vastaava kohde-etuus voi aina vaihdella. Lisäksi kohde-etuuden aikaisempi tuotto ei anna mitään suuntaa millään tällaisen kohde-etuuden tulevalle tuotolle, eikä kohde-etuuden aiempi hinta anna mitään suuntaa kohde-etuuden hinnalle tulevaisuudessa. Kohde-etuuden markkinahinnan muutokset vaikuttavat Velkakirjojen vaihtohintaan eikä tällaista hintaa voi myöskään arvioida etukäteen, mikäli kohde-etuuden markkinahinta nousee tai laskee. Erityisesti kohde-etuuden vaihtelut voivat johtaa siihen, että "stop-loss" -tapahtuman vuoksi Velkakirjan haltija ei saa vuosikorkoa toisesta vuodesta (mukaan lukien) eteenpäin. FX FAST -velkakirjat (FX Forward Arbitrage Strategy) Velkakirjan haltijalla on oikeus FX FAST -velkakirjojen sääntöjen mukaisesti ja kohde-etuutena Käytettävän valuutan kehityksen mukaisesti vaatia lunastussumman maksamista Lunastuspäivänä sekä vaatia korkomaksuja jokaisena koronmaksupäivänä. Täten lunastussumman sekä muiden korkosummien maksaminen edellyttää sitä, että mitään tappiota rajoittavaa tapahtumaa ei ole ollut. Mikäli sellainen on ollut, mitään korkomaksuja ei suoriteta. Velkakirjan haltija saa sen sijaan Lunastuspäivänä lunastussumman sijasta tappiota rajoittavan lunastussumman, joka vastaa vähintään Velkakirjakohtaista nimellissummaa. Surkeimmassa tapauksessa korko voi olla nolla. Mahdollisten sijoittajien tulisi olla tietoisia siitä, että korkosumma voi olla nolla yhden tai useamman korkokauden ajalta, ja että mitään korkoa ei

12 välttämättä makseta yhdeltä korkokaudelta tai miltään korkokausilta. Siksi mahdollisten sijoittajien tulisi tiedostaa se, että Kohde-etuutena käytettävään valuuttaan voi tulla muutoksia. Lisäksi kohde-etuuksien aiempi kehitys tai aiemmat hinnat eivät anna mitään suuntaa tällaisten kohde-etuuksien tulevalle tuotolle. Käytettävän valuutan markkinahintojen muutokset vaikuttavat Velkakirjojen kauppahintaan eikä tätä voida määritellä etukäteen, mikäli kohde-etuuksien markkinahinta nousee tai laskee. Kohde-etuuden muutokset voivat johtaa erityisesti siihen, että tappiota rajoittavan tapahtuman seurauksena Velkakirjan haltija ei saa mitään korkomaksuja. II. Liikkeeseenlaskijaan liittyvät riskitekijät UBS toimii globaalina rahoituspalveluiden tarjoajana, joten nykyinen markkinatilanne vaikuttaa sen liiketoimintaan. Erilaiset riskitekijät voivat heikentää yrityksen kykyä noudattaa liiketoimintastrategioitaan, ja niillä voi olla suoranainen haitallinen vaikutus kannattavuuteen. Siksi UBS AG:n tuotot ja kannattavuus vaihtelevat ja ovat vaihdelleet. Tietyn ajanjakson aikaiset tuotot ja kannattavuus eivät ole takeita tuloksen jatkuvasta kehittymisestä. Ne voivat vaihdella vuosittain ja vaikuttaa UBS AG:n kykyyn saavuttaa strategiset tavoitteensa. Yleinen maksukyvyttömyyden riski Liikkeellelaskijan rahoitustilanne voi heiketä. Sijoittajat kantavat tästä aiheutuvan riskin. Vakuudet koostuvat liikkeellelaskijan takaamattomista obligaatioista. Jos liikkeellelaskija joutuu maksukyvyttömäksi, niillä on pari passu -asema eli ne oikeuttavat samoihin etuihin ja vastuisiin keskenään sekä kaikkien muiden nykyisten ja tulevien liikkeeseenlaskijan vakuudettomien obligaatioiden kanssa. Poikkeuksen muodostavat ne, joilla on etusija lakisäännösten vuoksi. Liikkeellelaskijan obligaatioilla ei ole talletussuojaa. Jos liikkeellelaskija joutuu maksukyvyttämäksi, arvopaperien haltijat voivat menettää koko sijoituksensa. Liikkeellelaskijan luottoluokituksen alentamisen vaikutukset Liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden yleinen arviointi voi vaikuttaa arvopaperien arvoon. Esimerkiksi Standard & Poor'sin, Fitchin ja Moody sin kaltaisen luottoluokittajan tekemä arvio yleensä vaikuttaa luottoluokitukseen. Siksi mahdollinen luottoluokittajan heikommaksi arvioima luottokelpoisuus voi heikentää arvopaperien arvoa. UBS:llä on riskipitoisia sijoituksia, joihin rahoitusmarkkinoilla vallitseva tilanne voi vaikuttaa haitallisesti. Tällaisia sijoituksia voi olla vaikea muuttaa likvideiksi. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi vaikutti vakavasti UBS:ään, kuten muihinkin finanssimarkkinatoimijoihin. Tilanne finanssimarkkinoille heikkeni historiallisesti tarkasteltuna voimakkaasti. UBS kirjasi merkittävät kaupankäyntitappiot varsinkin vuosina 2008 ja Vaikka UBS on vuodesta 2008 alkaen vähentänyt merkittävästi altistumisiaan riskeille sekä ottanut käyttöön strategian Basel III -pääomavaatimusten täyttämiseksi, UBS:llä on edelleen huomattavia riskipositioita. Monet näistä riskisijoituksista ovat edelleen epälikvideitä. Lisäksi UBS:n jäljelläolevien positioiden arvo voi heikentyä. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä osa näistä sijoituksista arvostettiin kirjanpitosyistä käyvästä arvosta amortoituun arvoon. Tällaisen varallisuuden arvo voi laskea markkinakorkojen muuttuessa ja muista syistä. UBS on julkistanut suunnitelmat riskipainotteisten omaisuuserien vähentämiseksi huomattavasti muualla kuin ydinliiketoiminnassaan ja toteuttaa tätä suunnitelmaa. Kuitenkaan ei voida olla varmoja siitä, että UBS pystyy muuttamaan nämä riskit likvideiksi yhtä nopeasti kuin UBS on suunnitellut tai että UBS:lle ei tällöin aiheudu merkittäviä tappioita. Monien riskipositioiden epälikvidiys ja monimutkaisuus voi vaikeuttaa niiden myymistä tai muuttamista likvideksi. Samalla UBS:n strategia perustuu voimakkaasti sen kykyyn vähentää riskipainotteisia omaisuuseriä, jotta pääomanhankintatavoitteet saavutetaan ilman liian suuria tappioita. Lisäksi jos UBS tulevaisuduudessa käyttää optionsa lunastaa SNB StabFundin osakekannan Sveitsin Pankilta, sen positiot voivat kasvattaa UBS:n altistumista riskeille ja riskipainotteisia omaisuuseriä, kunnes ne voidaan muuttaa likvideiksi. UBS:llä on kiinteistöpositioita useissa maissa. Ne voivat aiheuttaa tappioita UBS:lle. Yksi näistä positioista on merkitävä sveitsiläinen kiinnelainasalkku. Vaikka johto uskoo, että tätä salkkua on hoidettu erittäin taitavasti, UBS:lle voi kuitenkin aiheutua tappioita, jos Sveitsin Pankin ja muiden osapuolien ilmaisemat huolet hintojen kehittymisestä Sveitsin kiinteistömarkkinoilla osoittautuvat aiheellisiksi. Lisäksi UBS:llä on välityskaupasta sekä käänteisestä repo- ja Lombard-lainaamisesta aiheutuvia riskejä, koska niiden omaisuuserien arvo voi laskea nopeasti, joita vastaan UBS on antanut rahoitusta.

13 Mahdolliset eturistiriidat Liikkeeseenlaskija ja sen tytäryhtiöt voivat osallistua Velkakirjoihin liittyviin tapahtumiin jollakin tavalla joko omasta puolestaan tai asiakkaan puolesta. Tällaiset kaupat eivät välttämättä palvele Velkakirjan haltijoiden etuja, ja ne voivat nostaa tai laskea kohde-etuuden hintaa ja siten myös Velkakirjojen arvoa. B. Tiivistelmä "Velkakirjojen säännöistä ja niihin liittyvistä tiedoista" I. Yleistä Liikkeeseenlaskutapa Velkakirjoja lasketaan liikkeeseen jatkuvasti velkakirjaerinä ("Velkakirjaerä"), ja jokainen Velkakirjaerä koostuu kaikilta osin täysin identtisistä velkakirjoista. Velkakirjaerät, jotka on yhdistetty, muodostavat yhden sarjan ja ovat identtisiä kaikilta osin mutta joilla on eri liikkeeseenlaskupäivä, koronlaskennan alkamispäivä, liikkeeseenlaskuhinta ja ensimmäinen koronmaksupäivä, voivat muodostaa Velkakirjasarjan ("Sarja"). Lisää Velkakirjoja voidaan laskea liikkeeseen osana jo olemassa olevaa Sarjaa. Jokaisen Velkakirjasarjan erikoisehdot (joihin lisätään tarvittaessa täydentävät säännöt "Täydentävät säännöt") määritellään Lopullisissa ehdoissa. Velkakirjojen tämän Ohjelman puitteissa tapahtuvassa liikkeeseenlaskussa, niihin voidaan toisinaan viitata todistuksina ("Todistukset"), jolloin Todistukset tarkoittavat Velkakirjoja Saksan siviiliprosessioikeuden 793 merkityksessä Saksan lainsäädäntöä sovellettaessa, jollei niitä ole selvitetty Euroclear Sweden AB:n, Euroclear Finland Ltd:n, Verdipapirsentralen ASAN.n tai VP Securitiees A/S:n kautta, tapauksesta riippuen. Todistuksista ja strukturoiduista velkakirjoista maksettava korko ja/tai lunastussummat ovat yleensä sidoksissa kohde-etuuden tuottoon. Todistusten liikkeeseenlaskussa kaikki tässä tiivistelmässä Liikkeeseenlaskijana tehdyt viittaukset tarkoittavat Todistuksien haltijoihin kohdistuvia viittauksia. Yleisesti ottaen, Velkakirjoihin voidaan viitata Todistuksina silloin, kun kyseessä oleva Velkakirjasarja noteerataan tai sen nimellisarvo määritellään sarjakohtaisesti. Valuutat ja säädökset Minkä tahansa sovellettavan lain tai määräyksen asettamien rajoituksien mukaisesti Velkakirjan valuutta voi olla mikä tahansa valuutta, josta on sovittu Liikkeeseenlaskijan ja vastaavan Johtajan/Johtajien kesken. Liikkeeseenlaskija varmistaa, että Japanin jeneissä arvotetut tai maksettavat velkakirjat ("Jenivelkakirjat") lasketaan liikkeeseen ainoastaan sovellettavien Japanin lakien, säädösten, ohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Liikkeeseenlaskija tai hänen nimeämänsä asiamies esittää tällaiset jenivelkakirjoista aika ajoin mahdollisesti julkaisemien sovellettavien lakien, määräysten ja ohjeiden mahdollisesti edellyttämät raportit ja tiedot, joita Japanin viranomaiset edellyttävät. Jokainen Johtaja sitoutuu esittämään tarpeelliset jenivelkakirjoihin liittyvä tiedot Liikkeeseenlaskijalle (jotka eivät kuitenkaan sisällä asiakkaiden nimiä), jotta Liikkeeseenlaskija voi laatia kaikki tarvittavat raportit Japanin toimivaltaisille viranomaisille joko itse tai asiamiehensä kautta. Velkakirjojen nimellisarvon määrittely Velkakirjat lasketaan liikkeeseen Liikkeeseenlaskijan ja vastaavan Johtajan/Johtajien keskenään sopimien nimellisarvojen mukaan. Juoksuajat Liikkeeseenlaskijan ja vastaavan Johtajan/Johtajien keskenään sopimien juoksuaikojen täytyy noudattaa vastaavan keskuspankin (tai vastaavan tahon) aika ajoin sallimia tai vaatimia enimmäis- ja vähimmäisjuoksuaikoja tai muita lakeja tai määräyksiä, joita Liikkeeseenlaskijan tai määriteltyyn valuuttaan sovelletaan Lopullisissa ehdoissa määritellyn mukaisesti. Rakenteeltaan erilaisia Velkakirjoja voidaan myös laskea liikkeeseen ilman määriteltyä eräpäivää ( avoimet ). Liikkeeseenlaskuhinta Velkakirjoja voidaan laskea liikkeeseen liikkeeseenlaskuhintaan, mikä vastaa nimellisarvoa tai nimellisarvon alittavalla diskontolla tai sen ylittävällä preemiolla. Liikkeeseenlaskuhinta voi olla jokaisen Velkakirjan markkina-arvoa korkeampi Lopullisissa ehdoissa määritellyn päivän mukaisesti (määritelty viittaamalla sovellettaviin hinnoittelumalleihin, jotka perustuvat tunnettuihin UBS AG:n, UBS AG:n Jerseyn ja Lontoon haarakonttorien noudattamiin rahoitusperiaatteisiin). Liikkeeseenlaskuhinta voi sisältää Johtajalle/Johtajille ja/tai välittäjälle tai välittäjille maksettavia välityspalkkioita.

14 Velkakirjamuodot joihin sovelletaan Saksan lakeja (muut kuin Euroclear Sweden AB:n, Euroclear Finland Ltd:n, Verdipapirsentralen ASA:n tai VP Securities A/S:n kautta selvitettävät, tapauksesta riippuen) Velkakirjat, joihin sovelletaan Saksan lainsäädäntöä, lasketaan liikkeeseen haltijavelkakirjoina (muut kuin Euroclear Sweden AB:n, Euroclear Finland Ltd:n, Verdipapirsentralen ASA:n tai VP Securities A/S:n kautta selvitettävät, tapauksesta riippuen). Fyysisiä velkakirjoja ei tulosteta. Velkakirjat, joihin sovelletaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriön asetusta (c)(2)(i)(c) ("TEFRA C -säännökset") ("TEFRA C Velkakirjat") edustavat pysyvästi Pysyviä globaaleja haltijavelkakirjoja, ilman korkokuponkeja, ja pääomaltaan tällaisten Velkakirjojen yhteispääomaa vastaavana/ kaikkien Todistusten yhteenlaskettua määrää edustavana ("Pysyvät globaalit velkakirjat "). Velkakirjoihin, joihin sovelletaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriön säännöstä (c)(2)(i)(d) ("TEFRA D -säännökset") ("TEFRA D Velkakirjat") edustavat aina ensisijaisesti väliaikaisia globaaleja velkakirjoja ("Väliaikainen globaali velkakirja", ja yhdessä Pysyvien globaaleiden velkakirjojen kanssa kukin on "Globaali velkakirja") joita vaihdetaan yhteen tai useampaan Pysyvään globaaliin velkakirjaan, jokaisessa tapauksessa aikaisintaan 40 päivää, mutta ei kuitenkaan myöhemmin kuin 180 päivää vastaavan Velkakirjasarjan muodostavien Velkakirjojen jakelun päättymisen jälkeen ja sen jälkeen, kun on todistettu, ettei omistaja ole Yhdysvaltain kansalainen, Verottajan aika ajoin määrittelemällä tavalla. Velkakirjat, joiden alustava juoksuaika on yksi vuosi tai lyhyempi tai joihin ei sovelleta TEFRA C -sääntöjä eikä TEFRA D -sääntöjä, edustavat aina Pysyviä globaaleja velkakirjoja. Jokaiseen Globaaliin velkakirjaan sisältyy seuraava lause: "Keneen tahansa yhdysvaltalaiseen henkilöön (Veroviraston määritelmän mukaisesti), joka on tämän velkakirjan haltija, sovelletaan Yhdysvaltain tuloverotuksen asettamia rajoituksia Tuloverolain lukujen 165(j) ja 1287(a) mukaisesti. Tässä mainitut Yhdysvaltain tuloverolain luvut määräävät, että yhdysvaltalainen veronmaksaja, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, ei voi vähentää mitään tappiota eikä ole oikeutettu pääomaverotukseen minkään Velkakirjojen myynti-, vaihto- tai lunastustuoton vuoksi. Velkakirjamuodot, joihin sovelletaan Sveitsin lakeja Velkakirjoja, joihin sovelletaan Sveitsin lakeja, voidaan laskea liikkeeseen joko haltijavelkakirjamuotoisina (mukaan lukien Globaalit velkakirjat) tai arvo-osuusjärjestelmään kirjattuina arvopapereina. Välitettyjä arvopapereita koskevan lain tullessa voimaan arvopaperit, joihin sovelletaan Sveitsin lakeja, voidaan rekisteröidä Välitettyinä arvopapereina. Arvo-osuusjärjestelmään kirjatut arvopaperit eivät muodoltaan vastaa todellisia arvopapereita, mutta niillä on sama tehtävä kuin todellisilla arvopapereilla eli ne ovat standardisoituja todistuksia, joita voidaan vaihtaa monta kerrallaan (luku 2 kappale a. SESTA). Arvo-osuusjärjestelmään kirjatut Arvopaperit luodaan yleisen puitesopimuksen mukaisesti, joka on solmittu Liikkeeseenlaskijan ja SIS:n välillä. Arvopaperit ovat kirjattuna SIS:n selvitysjärjestelmään koko niiden keston ajan. SIS listaa julkiseen päärekisteriin Velkakirjasarjoittain kaikki Arvo-osuusjärjestelmän sisältämät arvopaperit. Velkakirjan haltijan oikeus tiettyihin Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuihin arvopapereihin perustuu vastaavaan säilytystiliotteeseen. Edellä mainitussa yleisessä puitesopimuksessa säädetään myös SIS:n toimesta Arvo-osuusjärjestelmään kirjattujen avopapereiden tallentamisesta, tiedostojen ylläpidosta, vaihtamisesta ja lakkautuksesta. Tässä yleisessä puitesopimuksessa Liikkeeseenlaskija erikseen ohjeistaa ja valtuuttaa SIS:n ryhtymään Liikkeeseenlaskijan puolesta tarpeellisiin toimiin Arvo-osuusjärjestelmään kirjattujen arvopapereiden vaihtamiseksi. Riippumatta siitä, onko Velkakirjat laskettu liikkeeseen haltijavelkakirjoina vai arvoosuusjärjestelmään kirjattuina velkakirjoina, Velkakirjan haltijoilla ei ole oikeutta vaatia fyysisten Velkakirjojen saamista. Velkakirjoja ei tulosteta. Arvo-osuusjärjestelmään kirjattuja arvopapereita ei voida luovuttaa tai vaihtaa muutoin kuin SIS:n selvittämissä toimissa vastaavien sääntöjen ja menettelytapojen edellyttämällä tavalla. Välitetyt arvopaperit ovat luonteeltaan aineellisia rahallisia tai jäsenyyteen perustuvia sijoittajan oikeuksia suhteessa liikkeeseenlaskijaan. Välittäjä kirjaa ne sijoittajan arvo-osuustilille, ja ne ovat sijoittajan hallinnassa Välitettyjä arvopapereita koskevan lain (Laki välitetyistä arvopapereista, 3 pykälä 1 luku) nojalla. Välitetyt arvopaperit luodaan poistamalla todelliset arvopaperit tai Uudet arvo-osuusjärjestelmään kirjatut arvopaperit (ts. Haltijavelkakirjamuotoisina arvopapereina liikkeeseen laskettujen velkakirjojen tallettaminen tai Uusina arvo-osuusjärjestelmään kirjattuina arvopapereina Välittäjän ylläpitämänä rekisteröinti) liikkeestä, ja luomalla vastaava saatava Velkakirjan haltijan arvo-osuustilille, jota ylläpitää Välittäjä (Laki Välitetyistä arvopapereista pykälät 4 ja 6). Yksi välittäjä pitää jokaisesta Velkakirjasarjasta julkista päärekisteriä. Velkakirjan haltijat voivat saada tietoa omistamistaan, tiettyyn Velkakirjasarjaan kuuluvista Välitetyistä velkakirjoista omalta Välittäjältään. Välittäjä siirtää välitettävät velkakirjat Velkakirjan haltijan ohjeistuksesta ostajan arvo-osuustilille Välitettyjä arvopapereita koskevan lain pykälän 24 ja sitä seuraavien pykälien nojalla sekä Velkakirjan haltijan ja

15 hänen Välittäjänsä välisten sopimusten ehtojen mukaisesti. Velkakirjan haltijat voivat käyttää Välitettyihin velkakirjoihin (Rechte an Bucheffekten) liittyviä oikeuksiaan ainoastaan Välittäjiensä kautta. Riippumatta siitä, onko Velkakirjat laskettu liikkeeseen haltijavelkakirjoina vai Välitettyinä velkakirjoina, Velkakirjan haltijoilla ei ole oikeutta vaati Uusien arvo-osuusjärjestelmään kirjattujen arvopapereiden vastaanottamista tai fyysisten arvopapereiden (myös Sveitsiläiset globaalit velkakirjat) vastaanottamista. Fyysisiä Velkakirjoja ei tulosteta. Liikkeeseenlaskija voi käyttää Välitettyjen arvopapereiden luomiseen Sveitsiläisiä globaaleja velkakirjoja ja Uusia arvo-osuusjärjestelmään kirjattuja arvopapereita. Euroclear Sweden AB:n kautta selvitettävien velkakirjojen muoto ja niitä koskeva laki Euroclear Sweden AB:n kautta selvitettävät velkakirjat lasketaan liikkeeseen vahvistamattomassa ja epäkonkreettisessa kirjanpitomuodossa ja rekisteröidään Euroclear Sweden AB:ssa asianmukaisten CAsääntöjen mukaisesti. Velkakirjoja ei siis lasketa liikkeeseen fyysisinä velkakirjoina, kuten globaaleina väliaikaisina tai pysyvinä velkakirjoina tai lopullisina velkakirjoina. Näihin velkakirjoihin sovelletaan Saksan lakia paitsi, että niiden ehtojen kohtaan 1(2) sovelletaan Ruotsin lakia. Euroclear Finland Ltd:n kautta selvitettävien velkakirjojen muoto ja niitä koskeva laki Euroclear Finland Ltd:n kautta selvitettävät velkakirjat lasketaan liikkeeseen vahvistamattomassa ja epäkonkreettisessa kirjanpitomuodossa ja rekisteröidään Euroclear Finland Ltd:ssa asianmukaisten CAsääntöjen mukaisesti. Velkakirjoja ei siis lasketa liikkeeseen fyysisinä velkakirjoina, kuten globaaleina väliaikaisina tai pysyvinä velkakirjoina tai lopullisina velkakirjoina. Näihin velkakirjoihin sovelletaan Saksan lakia paitsi, että niiden ehtojen kohtaan 1(2) sovelletaan Suomen lakia. Verdipapirsentralen ASA:n kautta selvitettävien velkakirjojen muoto ja niitä koskeva laki Verdipapirsentralen ASA:n kautta selvitettävät velkakirjat lasketaan liikkeeseen vahvistamattomassa ja epäkonkreettisessa kirjanpitomuodossa ja rekisteröidään Verdipapirsentralen ASA:ssa asianmukaisten CAsääntöjen mukaisesti. Velkakirjoja ei siis lasketa liikkeeseen fyysisinä velkakirjoina, kuten globaaleina väliaikaisina tai pysyvinä velkakirjoina tai lopullisina velkakirjoina. Näihin velkakirjoihin sovelletaan Saksan lakia paitsi, että niiden ehtojen kohtaan 1(2) sovelletaan Norjan lakia. VP Securities A/S:n kautta selvitettävien velkakirjojen muoto ja niitä koskeva laki VP Securities A/S:n kautta selvitettävät velkakirjat lasketaan liikkeeseen vahvistamattomassa ja epäkonkreettisessa kirjanpitomuodossa ja rekisteröidään VP Securities A/S:ssa asianmukaisten CAsääntöjen mukaisesti. Velkakirjoja ei siis lasketa liikkeeseen fyysisinä velkakirjoina, kuten globaaleina väliaikaisina tai pysyvinä velkakirjoina tai lopullisina velkakirjoina. Näihin velkakirjoihin sovelletaan Saksan lakia paitsi, että niiden ehtojen kohtaan 1(2) sovelletaan Tanskan lakia. Velkakirjojen kuvaukset Velkakirjat voivat olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoisia tai korkoa tuottamattomia arvopapereita, joiden pääoma maksetaan takaisin kiinteänä summana tai kaavaan, indeksiin tai muihin Liikkeeseenlaskijan ja Johtajan/Johtajien keskenään sopimien tekijöiden perusteella, mikä määritellään lopullisissa ehdoissa. Tässä Ohjelmassa ei lasketa liikkeeseen mitään Velkakirjoja, joista suoritetaan sellaiseen kohdeetuuteen/kohde-etuuksiin liittyviä maksuja (korkoa, lunastusmaksua tai muita), jotka ovat yksinomaan tai pääosin aktiivisesti UBS AG:n, UBS AG:n Jerseyn tai Lontoon sivukonttorien tai minkä tahansa UBS AG:n todellisen tytäryhtiön hoitamia, lukuun ottamatta (i) tapauksia, joissa Velkakirjoja tarjotaan julkisesti Euroopan talousalueen lainkäyttöalueella/-alueilla, tällainen kohde-etuus/-etuudet on hyväksytty julkisesti tarjottaviksi tällaisella Euroopan talousalueen lainkäyttöalueella/-alueilla tai on vapautettu rekisteröintivaatimuksesta tai muusta Euroopan talousalueen lainkäyttöalueen/-alueiden lakisääteisestä hyväksynnästä tai (ii) vastaavia Velkakirjoja ei tarjota julkisesti tällaisella Euroopan talousalueen lainkäyttöalueella/-alueilla. Verotus Velkakirjoihin liittyvät pääoma- ja korkomaksut tehdään pidättämättä tai vähentämättä tulevaisuudessa tai tällä hetkellä mitään veroja tai tulleja, joita määrätään tai peritään millään tavoin pidättämällä tai vähentämällä lähteestä Sveitsin, Ison-Britannian, Jerseyn ja/tai Saksan puolesta tai toimesta, tapauksesta riippuen, tai minkä tahansa näihin liittyvän poliittisen alajaoston tai viranomaisen toimesta, jolla on oikeus kerätä veroja ( Ennakonpidätys ), mikäli tällaista Ennakonpidätystä ei vaadita lain nojalla tai se ei ole muulla tavoin lakisääteistä tai mikäli se todellisuudessa vähennetään tai pidätetään. Tässä tapauksessa Liikkeeseenlaskija maksaa tarpeelliset ylimääräiset summat, jotta Velkakirjan haltijan Velkakirjoistaan saama nettosumma tällaisten Ennakonpidätykseen liittyvien pidätysten tai vähennysten jälkeen vastaa Velkakirjaan liittyvää pääoma- tai korkosummaa, joka Velkakirjoista saataisiin, mikäli tällaista Ennakonpidätyksestä johtuvaa pidätystä tai vähennystä ei olisi. Siihen sovelletaan Velkakirjojen sääntöjen

16 kohdassa 6 (Verotus) ilmoitettuja poikkeuksia. Saksan ennakonpidätys (Kapitalertragsteuer, johon kuuluu Abgeitungnsteuer) ja tähän liittyen voimaansaatetut yhteisvastuumaksut (Solidaritätszuschlag) ja mahdollinen kirkollisvero (Kirchensteuer) vähennetään tai pidätetään Saksan tuloverolain perusteella, jota on muutettu Yritysverolain uudistuksella (Unternehmensteuerereformgesetz 2008) tai millä tahansa muulla verolla, joka voi korvata Saksan ennakkoveron (Kapitalertragsteuer, johon sisältyy Abgeltungsteuer), Saksan yhteisvastuumaksun (Solidaritätszuschlag) tai kirkollisveron (Kirchensteuer),, tapauksesta riippuen, eivätkä ne muodosta maksuista perittävää Ennakonpidätystä edellä kuvatulla tavalla. Lunastus Lopullisissa ehdoissa viitataan joko siihen, että kyseessä olevia Velkakirjoja ei voida lunastaa ennen niiden määriteltyä erääntymispäivää (muulloin kuin Sopimusrikkomuksen tai Verotuksen ollessa kyseessä) tai että tällaiset Velkakirjat lunastetaan Liikkeeseenlaskijan tai Velkakirjan haltijoiden päätöksestä päivänä tai päivinä, jotka edeltävät erääntymispäivää ja hintaan tai hintoihin sekä sellaisilla muilla ehdoilla, joista Liikkeeseenlaskija ja Johtaja(t) voivat keskenään sopia tai jotka on muulla tavoin määritelty. Ennenaikainen lunastus verotuksellisista syistä Ennenaikainen lunastus verotuksellisista syistä ("Verotus") voidaan sallia Velkakirjojen säännöissä (Lunastus) määritellyllä tavalla. Osakesidonnaisten, Raaka-ainesidonnaisten, Vaihdettavien ja Indeksisidonnaisten velkakirjojen ennenaikainen lunastus Osakesidonnaisia, Raaka-ainesidonnaisia, Vaihdettavia ja Indeksisidonnaisia velkakirjoja voidaan lunastaa ennen niiden määriteltyä erääntymispäivää silloin kun kyseessä on Poikkeuksellinen tapahtuma, kuten esimerkiksi Yrityskauppa, Tarjous, Kansallistaminen, Maksukyvyttömyys tai Pörssistä poistuminen, jotka kaikki on määritelty Osakesidonnaisten velkakirjojen/todistusten, Raaka-ainesidonnaisten velkakirjojen/todistusten, Vaihdettavien velkakirjojen ja Indeksisidonnaisten velkakirjojen/todistusten Täydentävissä ehdoissa sekä Lopullisissa ehdoissa. Suojattu summa Lopullisissa ehdoissa määritellään Suojatun summan mahdollinen soveltaminen Velkakirjoihin. Mikäli sitä sovelletaan, Velkakirjoja ei missään olosuhteissa makseta takaisin erääntymispäivänä Lopullisissa ehdoissa määriteltyä pääoman/nimellisarvon prosenttiosuutta pienempänä summana. Epäselvyyksien välttämiseksi Suojattua summaa ei sovelleta, mikäli Velkakirjat lunastetaan ennen sovittua eräpäivää tai Sopimusrikkomuksen tai Verotuksen ollessa kyseessä. Velkakirjojen asema Velkakirjat muodostavat vakuudettoman ja etuoikeutetun Liikkeeseenlaskijan vastattavan, jota käsitellään tasavertaisesti sekä suhteessa toisiinsa että Liikkeeseenlaskijan kaikkiin muihin vakuudettomiin ja ensisijaisiin vastattaviin, lukuun ottamatta sellaisia velvoitteita, jotka ovat lakisääteisesti ensisijaisia. Panttauskielto Velkakirjojen säännöissä ei mainita panttauskieltoa. Sopimusrikkomukset Velkakirjojen osalta voidaan vedota Sopimusrikkomuksiin. Noteeraukset Hakemus esitetään (a) Luxemburgin pörssiin tällaisten Velkakirjojen noteeraamiseksi Luxemburgin pörssin (Bourse de Luxembourg) virallisella listalla ja voidaan hyväksyä vaihdettaviksi joko (x) Luxemburgin pörssin säännellyillä markkinoilla tai (y) Luxemburgin pörssin Euro MTF -markkinoilla ja/tai (b) SIX:lle tällaisten Velkakirjojen noteeraamiseksi SIX:ssä, ja vaihdettavaksi hyväksyttäviksi, tapauskohtaisesti, joko (x) SIX:n Päälistalla (Hauptsegment) tai (y) Scoach Switzerland Ltd:n kaupankäyntialustalla ja/tai (c) Borsa Italiana S.p.A:ssa (Italian pörssi) niiden velkakirjojen osalta, jotka noteerataan SeDeX- tai MOT-listalla Italian pörssissä, tapauksesta riippuen. Velkakirjat voidaan listata muissa tai ylimääräisissä pörsseissä, mukaan lukien minkä tahansa pörssin säätelemättömät markkinat, tai niitä ei noteerata tai vaihdeta lainkaan sen mukaan kuin Liikkeeseenlaskija ja vastaava Johtaja/Johtajat ovat keskenään sopineet kyseisestä Velkakirjaerästä.

17 Sovellettava laki Lopullisissa ehdoissa määritellään jokaiseen kyseessä olevaan Velkakirjaerään sovellettava laki, joka on joko Saksan tai Sveitsin laki tai Saksan ja Ruotsin laki, Saksan ja Suomen laki, Saksan ja Norjan laki tai Saksan ja Tanskan laki, tapauksesta riippuen. Myyntirajoitukset Erityisiä rajoituksia sovelletaan Velkakirjojen tarjontaan ja myyntiin sekä myös tarjousesitteiden jakeluun Euroopan talousalueella, Yhdysvalloissa, Japanissa, ja myös muita mahdollisia sovellettavan lainsäädännön edellyttämiä rajoituksia tiettyjen Velkakirjaerien tarjoamiseen ja myyntiin liittyen. Lainkäyttöalue Lopullisissa ehdoissa määritellään jokaisen Velkakirjasarjan osalta noudatettava lainkäyttöalue mahdollisten tällaisesta Velkakirjaerästä juontuvien oikeudenkäyntimenettelyiden suhteen. Se on joko Frankfurt am Main (Velkakirjaerät, joihin sovelletaan Saksan lakia tai Saksan ja Ruotsin tai Saksan ja Suomen tai Saksan ja Norjan tai Saksan ja Tanskan lakia) tai Zürich (Velkakirjaerät, joihin sovelletaan Sveitsin lakia). II. Tuoteryhmät Kiinteäkorkoiset velkakirjat Kiinteää korkoa maksetaan Liikkeeseenlaskijan ja Johtajan/Johtajien keskenään sopimana päivänä tai päivinä ja lunastuksen yhteydessä, ja lasketaan valitun Päiväkoron perusteella. Step-up / Step-down -korkoehtoiset velkakirjat Step-up / Step-down -korkoehtoiset velkakirjat ovat Velkakirjoja, joiden korko voi olla kiinteä vaihtelevilla koroilla, kuten esimerkiksi Step-up -korkoehtoisten velkakirjojen ollessa kyseessä suurempi, ja Step-down -korkoehtoisten velkakirjojen ollessa kyseessä matalampi kuin edeltävillä korkokausilla sovelletut korot. Vaihtuvakorkoiset velkakirjat Liikkeeseenlaskija ja vastaava(t) Johtaja(t) sopivat Vaihtuvakorkoisten velkakirjojen koron: (i) samalla perusteella kuin vaihtuva korko spekulatiivisissa korkoa koskevissa vaihtosopimuksissa vastaavassa Määrätyssä valuutassa, joihin sovelletaan sopimusta, joka käsittää 2006 ISDA -määritelmät ja 1998 ISDA Euro -määritelmät (kaikki International Swaps and Derivatives Association, Inc:n julkaisemina ja vastaavan Velkakirjasarjan ensimmäisen Velkakirjaerän Liikkeeseenlaskupäivän mukaisesti muutettuna ja päivitettynä); tai (ii) sovitun kaupallisen noteerauspalvelun näyttösivulla kuvattavan viitekoron mukaisesti; tai (iii) millä tahansa muulla perusteella, josta Liikkeeseenlaskija ja vastaava(t) Johtaja(t) voivat keskenään sopia. Tällaiseen vaihtuvaan korkoon liittyvä mahdollinen marginaali sovitaan Liikkeeseenlaskijan ja Johtajan/Johtajien kesken jokaiselle Vaihtuvakorkoisten velkakirjojen Velkakirjasarjalle. Käänteiset vaihtuvakorkoiset velkakirjat Käänteisistä vaihtuvakorkoisista velkakirjoista maksettava korko lasketaan kiinteän koron ja vaihtuvan koron välisenä erotuksena. Peruuttamattomat velkakirjat Peruuttamattomista velkakirjoista maksettava korko tai enimmäiskorko lasketaan edeltävän korkokauden koron perusteella. Lopullinen velkakirjojen lunastussumma liittyy useiden eri tekijöiden kumulatiiviseen kehitykseen Erääntymispäivään mennessä, ja lopullinen lunastussumma voi ylittää nimellissumman tai jäädä sen alle. Jatkuvan juoksuajan vaihtosopimusten korkoeroon sidotut velkakirjat Jatkuvan juoksuajan vaihtosopimusten korkoeroon sidottujen velkakirjojen korko on vaihtuva ja määritellään tiettyjen vaihtosopimusten korkoeron perusteella. Korkorajoiltaan määritellyt velkakirjat Näiden velkakirjojen korko riippuu yhden tai useamman kohde-etuuden viitekorosta. Yleensä korkoa kertyy korkokauden jokaiselta korkopäivältä, jolloin kohde-etuutena käytettävä viitekorko antaa tuottoa erikseen määritellyllä tavalla, mutta ei kerry muina päivinä. Näistä velkakirjoista voidaan maksaa myös etukäteen sovittua korkoa tietyiltä korkokausilta. Tavoitekorkoon tai -lunastushintaan perustuvat velkakirjat Nämä velkakirjat voivat tarjota vaihtuvan koron tai kiinteän ja vaihtuvan koron yhdistelmän tai korkorajojen määräysmekanismin, jolloin Velkakirjojen kokonaiskorkoa rajoittaa yleinen enimmäiskorko. Mikäli Velkakirjojen yhteenlaskettu korko vastaa Velkakirjojen korkoa tai ylittää sen, Velkakirjat

18 lunastetaan ennenaikaisesti pääomaa tai ennenaikaista lunastusta vastaavalla summalla. Mikäli ne eivät tuota yleistä enimmäiskorkoa ennen viimeistä korkokautta, Velkakirjat lunastetaan pääomaa vastaavalla summalla Erääntymispäivänä. Velkakirjat voidaan lunastaa tai niitä ei lunasteta pääomaa vastaavalla summalla. Tähän lisätään lopullinen maksu, joka on tavoitekoron ja lasketun kokonaiskoron välinen erotus. Nollakuponkivelkakirjat Nollakuponkivelkakirjoja voidaan laskea liikkeeseen pääomaa vastaavalla hinnalla tai diskontattuina eikä niille kerry korkoa. Indeksisidonnaiset velkakirjat Indeksisidonnaiset velkakirjat voivat olla Indeksiin tai Indekseihin sidottuja sekä koostua yhdestä tai useammasta indeksitekijästä. Ne voivat tuottaa korkoa indeksisidonnaisen koron mukaan ja/tai lunastetaan Indeksiin sidotun lunastushinnan mukaan nämä molemmat lasketaan tällaisen Indeksin/ Indeksien perusteella. Osakesidonnaiset velkakirjat Osakesidonnaiset velkakirjat voivat tuottaa korkoa osakkeisiin sidotuille summille ja/tai ne voidaan lunastaa Osakesidonnaisessa lunastussummassa tai Viitevarasummaan perustuvassa summassa, jotka kaikki lasketaan viittaamalla yksittäiseen osakkeeseen tai osakekoriin tai kaavaan, joka perustuu tällaiseen Osakkeeseen tai Osakkeisiin (Lopullisissa ehdoissa määrätyllä tavalla). Mikäli Mahdollisia korjaavia tapahtumia ja/tai Pörssistä poistamista ja/tai Yrityskauppoja ja/tai Kansallistamisia ja/tai Maksukyvyttömyyttä ja/tai muita tapahtumia, jotka on määritelty sovellettavissa Lopullisissa ehdoissa, tapahtuu, Velkakirjoja oikaistaan vastaavasti. Rahastosidonnaiset velkakirjat Rahastosidonnaiset velkakirjat voivat kerätä korkoa rahastosta riippuvan määrän ja/tai ne lunastetaan rahastosta riippuvalla lunastussummalla. Kaikki nämä summat lasketaan tietyn rahaston tai rahastokorin perusteella tai yhteen tai useampaan tällaiseen rahastoon perustuvalla kaavalla (lopullisten ehtojen mukaan). Joukkolainasidonnaiset velkakirjat Joukkovelkakirjoihin sidotut velkakirjat voivat tuottaa korkoa joukkovelkakirjoihin liittyvän koron perusteella ja/tai ne voidaan lunastaa Joukkovelkakirjaan sidotulla Lunastussummalla tai Viitevarojen arvon perusteella, jotka kaikki lasketaan yhden joukkolainan tai joukkolainakorin tai tällaista joukkolainaa tai joukkolainoja koskevan kaavan perusteella (Lopullisissa ehdoissa määritellyllä tavalla). Mikäli toteutuu Mahdollisia vaikuttavia tapahtumia ja/tai muita sovellettavissa Lopullisissa ehdoissa määriteltyjä tapahtumia ja/tai poistutaan Pörssistä, Velkakirjoihin tehdään vastaavat korjaukset. Raaka-ainesidonnaiset velkakirjat Raaka-ainesidonnaiset velkakirjat ovat velkatodistuksia, jotka eivät tarjoa etukäteen määriteltyjä lunastussummia ja/tai korkomaksuja. Raaka-ainesidonnaiset velkakirjat voivat liittyä yhteen tai useampaan Vastaavaan raaka-aineeseen/-aineisiin ja tuottaa korkoa raaka-aineeseen liittyvän määrän, ja/tai niitä voidaan lunastaa Raaka-aineisiin liittyvällä summalla, jotka molemmat lasketaan kyseisen Vastaavan raakaaineen/raaka-aineiden perusteella. Valuuttasidonnaiset velkakirjat Valuuttasidonnaiset velkakirjat ovat velkatodistuksia, jotka liittyvät tiettyyn valuuttaan tai valuuttapariin eivätkä tarjoa etukäteen määriteltyjä lunastussummia ja/tai korkomaksuja. Tällaiset summat riippuvat kohde-etuutena käytettävien valuuttojen markkina-arvosta, jotka voivat olla huomattavasti alhaisempia Liikkeeseenlaskuhintaan verrattuna tai, tapauksesta riippuen, Velkakirjan haltijan sijoittamaa ostohintaa matalampia. Futuurisidonnaiset velkakirjat Futuurisidonnaiset velkakirjat voivat tuottaa korkoa futuurien arvon perusteella ja/tai ne voidaan lunastaa Futuurisidonnaisella lunastussummalla tai kohde-etuutena olevan futuurin perusteella. Nämä lasketaan yksittäisen futuurin, futuurikorin tai kaavan perusteella (Lopullisissa ehdoissa määritellyn mukaisesti). Luottosidonnaiset velkakirjat Pääoma- ja/tai korkomaksu Luottosidonnaisiin velkakirjoihin liittyen riippuu siitä, onko Viiteyhteisöön liittyvä Luottotapahtuma toteutunut vai ei.

19 Inflaatiosidonnaiset velkakirjat Inflaatiosidonnaiset velkakirjat tuottavat korkoa kurssilla, joka lasketaan inflaation mittaukseen käytettävän indeksin perusteella ja/tai ovat Velkakirjoja, joiden lunastussumma lasketaan inflaatiota mittaavalla indeksillä. Vaihdettavat velkakirjat Liikkeeseenlaskijalla ja/tai Velkakirjan haltijoilla voi olla oikeus siirtää tai vaatia Kohde-etuutena käytettävien Arvopapereiden siirtämistä tapauksesta riippuen. Kaksivaluuttaiset velkakirjat Niihin Velkakirjoihin liittyvät maksut (riippumatta siitä liittyvätkö nämä takaisinmaksuun, korkojen maksuun erääntymispäivänä tai muina päivinä), joihin Valuuttaparia sovelletaan, tehdään Liikkeeseenlaskijan valitsemilla valuutoilla ja vaihtokursseilla. Muut struktuurit Velkakirjat voivat olla myös edellä esitettyjen osien tai struktuureiden muodostamia yhdistelmiä Liikkeeseenlaskijan ja Johtajan/Johtajien keskenään sopimalla tavalla. Liikkeeseenlaskija ennakoi, että muut strukturoidut Velkakirjat sisältävät Velkakirjoja, joista maksetaan korkoa ja/tai lunastussumman, joka liittyy kaupankäyntistrategiaan ("Kaupankäyntistrategiaan sidotut velkakirjat"), kuten esimerkiksi (mutta ei ainoastaan): - FX Fast ("Forward Arbitrage Strategy") -velkakirjat; - UBS-TRENDS ("Technically Run Enhanced Dynamic Strategy") -velkakirjat. Liikkeeseenlaskija voi laskea liikkeeseen myös sellaisia Velkakirjoja, jotka ovat muunnoksia Kaupankäyntistrategiaan sidonnaisista velkakirjoista, esimerkiksi - STIRM-strategiset rahamarkkinavelkakirjat - korkokauppastrategiaan liittyvät velkakirjat (esimerkiksi Korkoarbitraasivelkakirjat) - luottoarbitraasivelkakirjat Kaupankäyntistrategiaan sidottujen velkakirjojen korko- ja/tai lunastussummat liittyvät yleensä kaupankäyntistrategiaan ja riippuvat tiettyjen muuttujien kehityksestä. Kaupankäyntistrategian määrittelevät yleensä etukäteen määritellyt säännöt, joista ei poiketa mistään muusta syystä kuin markkinoiden toiminnasta johtuvista syistä. Kaupankäyntistrategia lisää kaupankäyntikaavat automaattisiin toimeksianto- ja selvitysjärjestelmiin. Pitkälle kehittyneet mallinnusmenetelmät yhdessä globaaleiden markkinatietojen sähköiseen käyttömahdollisuuden kanssa, antavat kaupankäyntistrategiaa noudattaville välittäjille ainutlaatuisen markkinaedun. Kaupankäyntistrategioiden parametrit voivat perustua aiempien tapahtumien analysointiin ja reaaliaikaisten maailmamarkkinoiden tuntemiseen. Kaupankäyntistrategiat voivat tyyliltään olla joko varovaisia tai aggressiivisia. C. Tiivistelmä "UBS AG" Yleiskatsaus UBS AG tytäryhtiöineen (UBS AG myös "liikkeeseenlaskija"; yhdessä tytäryhtiöineen "UBS-konserni", "konserni" tai "UBS") omaa 150 vuoden perinteet yksityishenkilöiden, institutionaalisten ja yritysasiakkaiden palvelemisesta kaikkialla maailmassa ja Sveitsissä. UBS:n liiketoimintastrategia keskittyy globaaliin omaisuudenhoitoliiketoimintaan ja johtavaan yleispankkitoimintaan Sveitsissä. Nämä liiketoiminnat yhdessä asiakaskeskeisen investointipankkitoiminnan ja vahvan eriytetyn globaalin varainhoitoliiketoiminnan kanssa auttavat UBS:ää laajentamaan omaisuudenhoitopalveluitaan ja konsernia kasvamaan. UBS:n pääkonttorit sijaitsevat Sveitsin Zürichissä ja Baselissa. UBS:llä on toimipisteet yli 50 maassa sekä kaikissa merkittävissä rahoituskeskuksissa UBS:n yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääomasuhde 1 17,5 % phase-in-pohjaisesti ja 11,9 % täysin sovellettuna. Sijoitettua varallisuutta oli miljardia Sveitsin frangia. UBS:n 1 Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääomasuhde on yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoman suhde riskipainotettuun BIS Basel III -varallisuuteen. Täysin sovellettu -pohjalta annetuissa tiedoissa ei oteta huomioon siirtymäajan vaikutuksia, jolloin uuden pääoman vähennykset otetaan käyttöön ja epäkurantit Basel III -pääomainstrumentit kirjataan alas. Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoman laskennasta on lisätietoja UBS:n vuoden 2013 kolmannen neljännesvuosikatsauksen Pääomanhallinta-kohdassa

20 osakepääoma oli miljoonaa Sveitsin frangia. Markkina-arvo oli miljoonaa Sveitsin frangia. Samana päivänä UBS työllisti henkilöä 2. Taloudellisia tietoja konsernista UBS AG on antanut seuraavat tiedot taloudestaan (i) vuoden 2012 vuosikertomuksessaan, joka sisältää UBS Groupin tilintarkastetut tiedot ja tilintarkastamattomat lisätiedot päättyneeltä tilivuodelta (mukana vertailuluvut ja päättyneiltä tilivuosilta), (ii) katsauksen vuoden 2013 kolmannelta neljännekseltä, joka sisältää tilintarkastamattomat tiedot UBS Groupin taloudesta, vuosineljänneksen tilintarkastamattomat lisätiedot ja tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta, johon vuosineljänneksen ja päättyneen jakson tiedot perustuvat, sekä (iii) katsauksen vuoden 2013 ensimmäiseltä neljännekseltä, jota on verrattu päättyneen tilivuoden vastaavaan jaksoon. Tilinpäätökset on laadittu Sveitsin frangeissa noudattaen kansainvälistä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemaa IFRS-standardia. Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu Päättynyt vuosineljännes Vuosi (päättymispäivän) Päättynyt tilivuosi tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Konsernin tulokset Liikevoitto * Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan voitto/tappio ennen 356 (2 526) (1 794)* veroja UBS:n osakkeeomistajien osuus voitosta 577 (2 134) (576) (2 480)* (tappiosta) Osakekohtainen voitonjako (CHF) 0,15 (0,57) 0,59 (0,15) (0,66)* 1 1,08 1,94 Keskeiset tunnusluvut, tase, pääomanhallinta ja lisätiedot Suorituskyky Oman pääoman tuotto (RoE) (%) 2 Kiinteän omaisuuden tuotto (%) 3 Riskipainotetun varallisuuden bruttotuotto (%) 4 Varallisuuden bruttotuotto (%) 5 Kasvu Liikevoiton kasvu (%) 6 Uusi varainhankinta (%) 7 Tehokkuus Kustannusten ja tulojen suhde (%) 8 4,9 (17,3) 6,4 (1,6) (5,1)* 9,1* 18,0* 5,9 9,1 7,6 8,4 1,6* 11,9* 24,7* 10,8 12,1 11,5 11,9 12,0* 13,7* 15,5* 2,3 1,8 2,5 1,9 1,9* 2,1* 2,3* (16,4) EI EI EI * (44,5)* * (0,2) 2,5 1,8 1,7 1,6* 1,9* (0,8)* 94,1 137,3 86,7 99,3 106,6* 80,7* 76,9* Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu Tilanne Tilanne tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Pääomavahvuus Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1-9, 10 pääomasuhde (%, phase-in) Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1-9, 10 pääomasuhde (%, täysin sovellettu) 17,5 15,3* 11,9 9,8* Swiss SRB -suhde (%) 9, 11 4,2 3,6* 2 Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna.