Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011

2 1 YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kolmas toimintavuosi. Opiskelijakunta toimi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta nimellä vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka. Ennen vuotta 2006 opiskelijakunta toimi yhdistysmuotoisena. Vuosi 2011 oli opiskelijakunnan historiassa yksi kiireisimmistä ja sisälsi paljon muutoksia sekä uusia tuulia. Uuden Skinnarilan kampuksen myötä opiskelijakunta sai uudet toimitilat Lappeenrannassa sekä huomattavasti entistä isomman ja vilkkaamman toimintaympäristön. Vuoden aikana myös käynnistettiin YTHS-pilotointi Lappeenrannassa ja opiskelijakunnalla on iso rooli pilotoinnin toteutuksessa. Tunnettuus Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n toiminnassa sekä koko valtakunnan opiskelijakuntakentällä kasvoi, ja opiskelijakuntamme toiminta oli pienestä koosta huolimatta erittäin vaikuttavaa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastasivat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Tässä toimintakertomuksessa Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta käytetään nimikettä opiskelijakunta. Edustajisto hyväksyy vuosittain hallituksen esityksen opiskelijakunnan toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Nämä dokumentit ohjaavat opiskelijakunnan toimintaa ja määrittävät suuntia sekä tavoitteita, joita kohti pyritään. Hallitus tekee toimikautensa alussa operatiivisen toimintasuunnitelma, joka määrittää tarkemmin toimikauden aikana tehtävät asiat. Opiskelijakunnalla on myös käytössään toimintaa ja mielipiteitä ohjaavat strategia sekä poliittinen ohjelma. Poliittinen ohjelma tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna Molemmat dokumentit ovat edustajiston hyväksymiä. 2 HALLINTO Opiskelijakunnan edustajisto kokoontui toimikautensa aikana kolme kertaa järjestäytymiskokous mukaan luettuna. Edustajistoon kuului lähes koko vuoden ajan puheenjohtaja ja 17 jäsentä. Edustajisto jäi vajaaksi kolmen jäsenen tullessa valituksi hallitukseen. Edustajisto päätti olla järjestämättä täydennysvaaleja. Edustajiston syyskokouksessa edustajiston koko tippui 13 jäseneen, koska viisi edustajaa ei täyttänyt edustajistossa toimimiseen opiskelijakunnan säännöissä määrättyjä kriteereitä. Loppuvuoden edustajistoon kuului puheenjohtaja ja 12 jäsentä. Opiskelijakunnan hallitus kokoontui toimikautensa aikana 27 kertaa järjestäytymiskokous mukaan luettuna. Hallituksen kokoonpano vaihtui osittain edustajiston kevätkokouksessa. Kaksi hallituksen jäsentä erosi kesken toimikauden henkilökohtaisista syistä ja edustajisto valitsi heidän tilalleen kaksi uutta. Hallitukseen kuului koko vuoden puheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä, joista yksi toimi varapuheenjohtajana. Hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus oli hallituksen lisäksi pääsihteerillä sekä edustajiston puheenjohtajistolla. Hallituksen jäsenet ja työntekijät osallistuivat aktiivisesti SAMOKin yhteisiin koulutuksiin ja tapaamisiin sekä erilaisiin sektorikohtaisiin tapaamisiin. Opiskelijakunta toimi lokakuuhun asti Kimpisen kampuksella sijaitsevalta keskustoimistolta, Saikolosta, käsin. Syksyllä ammattikorkeakoulun uuden kampusrakennuksen valmistuessa opiskelijakunta muutti väliaikaistilojen kautta uusiin tiloihin uudelle kampukselle. Imatralla

3 Linnalan kampuksella sijaitsevaa opiskelijakunnan toista toimistoa pidettiin säännöllisesti vähintään kahtena päivänä viikossa auki hallituksen sekä työntekijöiden voimin. 2.1 Edustajiston kokoonpano Bogati Tom DhaniRaj Forsback Anu Ivanoff Suvi Koskivirta Titta Kossila Jussi Liuska Johannes Musakka Atte Nikkanen Rilla puheenjohtaja Ojasti Emmi Pellinen Lotta Pietilä Matilda Ranta Heidi Ruoho Mari Räsänen Joona Sandholm Aino-Liisa varapuheenjohtaja Sarén Johanna Talvitie Maija Valtonen Minna Edustajiston vaalit Opiskelijakunnan edustajisto valittiin vaaleilla, joiden järjestelyistä oli vastuussa keskusvaalilautakunta. Ehdolleasettumisajan loputtua vaalikelpoisia ehdokkaita oli 26 kappaletta yhteensä viideltä ehdokaslistalta, ja vaalit järjestettiin 9. päivänä marraskuuta. Äänestyspaikkoja oli kaikilla Saimaan ammattikorkeakoulun kampuksilla ja vaalit sujuivat hyvin. Edustajistoon tuli valituksi 21 suhteellisen vaalitavan mukaan eniten ääniä saanutta ehdokasta. Keskusvaalilautakunnan kokoonpano: Valtonen Mikko puheenjohtaja Kuukka Elisa Mallat Mari Riiheläinen Vili Ripatti Teemu Valtonen Minna Kauppinen Susanna sihteeri (ilman äänivaltaa)

4 2.2 Hallituksen kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen Hannonen Maiju pr ja edunvalvonta läsnä 14/15 Holopainen Tiina kulttuuri- ja liikunta läsnä 25/27 Kurronen Laura tutorointi läsnä 11/15 Lempiäinen Mika kansainvälisyys läsnä 25/27 Oksman Mika tutorointi läsnä 10/12 Piirainen Maria varapuheenjohtaja läsnä 12/12 Riiheläinen Vili tiedotus läsnä 22/27 Valtonen Mikko puheenjohtaja läsnä 26/27 Vigren Ilona opintoasiat ja hyvinvointi läsnä 22/ Työntekijät Opiskelijakunnan palveluksessa toimi koko vuoden puolipäiväinen pääsihteeri Susanna Kauppinen. Kansainvälistä työtä teki täysillä työtunneilla kansainvälinen sihteeri David Hauser. Opiskelijakunnassa toimi keväällä myös määräaikaisesti Työ- ja elinkeinotoimiston työelämävalmennusohjelman kautta kaksi toimistoharjoittelijaa, Markus Kemppi ja Jonna Kuukka. Työntekijät: Susanna Kauppinen pääsihteeri David Hauser kansainvälinen sihteeri Markus Kemppi toimistoharjoittelija Jonna Kuukka toimistoharjoittelija TÄRKEIMMÄT EDUSTUSPAIKAT Alla lueteltujen toimielimien lisäksi opiskelijakunnalla oli edustus kaikkien koulutusalojen neuvottelukunnissa, tekniikan toimialalla lisäksi koulutusohjelmien neuvottelukunnissa, Imatran kaupungin ja opiskelijoiden yhteistyöryhmässä, ammattikorkeakoulun hyvinvointityöryhmässä sekä Skinnarilan kampushanketta, korkeakoululiikuntahanketta ja YTHS-pilotointia valmistelevissa ja toteuttavissa työryhmissä. 3.1 Saimaan ammattikorkeakoulun hallitus Mikko Valtonen Maria Piirainen varajäsen Rilla Nikkanen varajäsen Mika Lempiäinen 3.2 Saimaan ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta Ilona Vigrén varajäsen Minna Valtonen

5 3.3 Saimaan ammattikorkeakoulun opintotukilautakunta saakka Jussi Kossila Timo Tuovinen Matilda Pietilä Alina Ananieva 1.8. alkaen Tea Sissonen Ilona Vigrén Mikko Valtonen Mari Mallat varajäsen Jonne Härkänen varajäsen Iina Salo varajäsen Emmi Ojasti varajäsen Emma Latvala varajäsen Katariina Muhli varajäsen Maiju Hannonen varajäsen Teemu Ripatti varajäsen Anniina Blomster 3.4 Lappeenrannan tiedekirjaston neuvottelukunta Maiju Hannonen varajäsen Susanna Kauppinen 3.5 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuuskunta Mikko Valtonen 3.6 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Lappeenrannan terveyspalveluyksikön johtokunta Ilona Vigrén 3.7 Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunta Jussi Kossila Mikko Ruokonen Timo Tuovinen Atte Musakka Maria Piirainen Anu Forsback Inka Lampinen varajäsen Eeva Roilas varajäsen Pekko Poduschkin varajäsen Rilla Nikkanen varajäsen Johanna Sarén varajäsen Mikko Valtonen varajäsen Viivi Surakka varajäsen Heidi Ranta 3.8 Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön hallitus Susanna Kauppinen

6 4 TALOUS Monivuosijäsenyydet olivat toista vuotta käytössä toimintavuonna Niitä myytiin kohtalaisen hyvin, joten tulevienkin vuosien jäsenmaksutuottoja on jo turvattu. Myös jäsenprosentin kasvu näkyy taloudellisen tilanteen vakaudessa. Jäsenyyksien hinnat pidettiin edellisen vuoden tasolla ja lisäksi käyttöön otettiin kaksi uutta jäsenmaksutuotetta, kahden ja kolmen vuoden jäsenyydet, ajatellen aikuis- ja siirto-opiskelijoita. Työntekijöiden palkkakulut katettiin ammattikorkeakoululta saadulla toiminta-avustuksella. Muita tulonlähteitä olivat markkinointi- ja muut sopimuksien mukaiset tuotot opiskelijakunnan yhteistyökumppaneilta. 5 JÄSENET Opiskelijakunta teki jäsenmääräennätyksensä vuonna Opiskelijakunnan jäsenmäärä nousi reilusti edellisvuoden tasosta ja oli 996 jäsentä ensimmäisenä päivänä joulukuuta. Jäsenmäärän kasvattamiseksi suunnitellut toimenpiteet onnistuivat hyvin ja jäsenmäärän kehityksen odotetaan pysyvän samansuuntaisena myös vuonna Suurimmat yksittäiset tekijät jäsenmäärän kasvuun ovat oletettavasti opiskelijakorttien yhteistilaus opiskelijakuntainfojen yhteydessä sekä monivuosijäsenyys. Vanhat, monivuosijäsenyyden piirissä olemattomat opiskelijat ovat opiskelijakunnan jäsenyyden kannalta haastavin kohderyhmä. 6 JÄRJESTÖPOLIITTINEN TOIMINTA 6.1 Yleistä Vuoden 2011 suurimpia haasteita ja ponnistuksia oli ammattikorkeakoulun Lappeenrannan toimintojen muutto Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteiselle Skinnarilan kampukselle sekä YTHS-pilotoinnin aloittaminen Lappeenrannassa. Alkuvuosi jatkettiin vaikuttamista kampushankkeeseen sekä oltiin mukana suunnittelussa. Opiskelijakunnalla oli edustus lähes kaikissa kampushankkeeseen liittyvissä työryhmissä, jonka lisäksi tavattiin säännöllisesti kampushankkeen koordinaattoria Antti Lehmusvaaraa. Uuteen kampukseen liittyvistä asioista opiskelijakunnassa vastasi hallituksen puheenjohtaja ja pääsihteeri. Opiskelijakunnasta osallistui aktiivisesti luottamustoimijoita ja työntekijöitä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n tapahtumiin ja koulutuksiin. Tapahtumia joihin osallistuttiin, olivat Lähtölaukaus vuoden alussa, Kesäseminaari elokuussa, Liittokokousta valmisteleva seminaari Palapeli syyskuussa ja Liittokokous marraskuussa sekä sektorikohtaiset tapaamiset maaliskuussa. SAMOKin liittokokouksessa marraskuussa opiskelijakunta oli erittäin aktiivisena. Itä-Suomen opiskelijakuntien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja valmistauduttiin huolella ennen liittokokousta. Omalta osaltaan opiskelijakunta vaikutti erittäin aktiivisesti siihen, mitä SAMOK tulee tekemään ja mihin asioihin tullaan vaikuttamaan vuonna 2012.

7 Opiskelijakuntakiertue Cirque du SAIKO järjestettiin kaksi kertaa lukuvuoden aikana, helmikuussa ja syyskuussa. Kiertueella opiskelijakunnan toimijat kävivät jokaisella Saimaan ammattikorkeakoulun kampuksella. Pääasiallisena tehtävänä oli näkyä opiskelijoiden joukossa, neuvoa opiskelijoita heitä askarruttavissa asioissa, kannustaa ja auttaa liittymään opiskelijakuntaan sekä myydä haalarimerkkejä ja lippuja ajankohtaisiin tapahtumiin. Opiskelijakunnasta osallistui edustajia vuoden aikana useille eri organisaatioiden vuosijuhlille. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa samalle kampukselle muuttamisen myötä myös kutsuja vuosijuhliin saapui opiskelijakunnalle enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2011 syksyllä opiskelijakunnalle valmisteltiin jatkuvuuden ja yhtenäisten mielipiteiden varmistamiseksi poliittinen ohjelma. Poliittinen ohjelma määrittelee opiskelijakunnan kannan opiskelijoille tärkeisiin asioihin. Hallitus valmisteli poliittisen ohjelman ja edustajisto hyväksyi sen syyskokouksessaan. 6.2 Sidosryhmäyhteistyö Opiskelijakunta jatkoi kovaa panostamista sidosryhmäyhteistyöhön vuonna 2011 huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Erittäin hyvät ja keskustelevat suhteet pidettiin yllä ammattikorkeakoulun johdon kanssa. Uuden kampuksen myötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnasta tuli yksi tärkeimmistä sidosryhmistä opiskelijakunnalle. Ylioppilaskuntaan pidettiin viikoittain yhteyttä. Muun opiskelijakuntakentän kanssa oltiin tiiviissä kanssakäymisessä sähköpostitse sekä SAMOKin järjestämien tapaamisten ja tapahtumien avulla. Muista opiskelijakunnista sidosryhmäyhteistyö painottui Itä-Suomen alueen opiskelijakuntiin. Ammattikorkeakoulussa toimivien opiskelijayhdistysten kanssa yhteistyö saatiin todella hyvälle tasolle. Yhdessä järjestettiin useita tapahtumia ja keskusteluyhteys oli koko vuoden todella hyvä. Uudella Skinnarilan kampuksella yhdistykset muuttivat opiskelijakunnan kanssa samalla toimistolle. Imatran korkeakouluopiskelijat ry:n kanssa tehtiin erittäin tiivistä yhteistyötä Imatralla. Tarkoituksena oli aktivoida Imatran opiskelijoita ja luoda palveluita sekä tapahtumia heille. Alueella toimiviin yrityksiin oltiin kohtalaisen paljon yhteydessä. Tarkoituksena oli hankkia opiskelijoita hyödyttäviä yhteistyökumppaneita opiskelijakunnalle sekä taloudellista tukea opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijaedut pysyivät suunnilleen samalla tasolla ja samassa määrässä vuoden Opiskelijakunta on Opiskelijan Lappeenranta ry:n perustajajäsen, ja opiskelijaetujen hallinnointi ja kerääminen tulee tulevaisuudessa olemaan tämän LTKY:n ja Lappeenrannan kaupunkikeskusta LAKES ry:n kanssa yhteisen yhdistyksen tehtävä. Poliittinen vaikuttaminen nousi huomattavasti isompaan rooliin vuonna Paikallisia päättäjiä tavattiin aina, kun oli mahdollista ja lisää kontakteja pyrittiin hankkimaan. Yhteistyötä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien kanssa tiivistettiin ja molempia kaupunginjohtajia tavattiin säännöllisesti. Paikallisille medioille tiedotettiin aina, jos opiskelijakunnassa tapahtui jotain, mikä kiinnostaa suurta yleisöä tai voisi tuoda opiskelijakunnalle positiivista näkyvyyttä sekä lisätä tunnettuutta. Opiskelijakunta näkyikin paikallisissa medioissa useamman kerran nostaen esille opiskelijoille tärkeitä asioita ja antaen ammattimaisia lausuntoja.

8 6.3 Puheenjohtajatapaamiset Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajisto tapasi säännöllisesti Saimaan ammattikorkeakoulussa toimivien opiskelijayhdistysten puheenjohtajistoja. Tapaamisissa luotiin yhteisiä linjoja asioihin, jotka vaikuttivat opiskelijoihin sekä mietittiin opiskelijakunnan ja yhdistysten yhteistyökuvioita sekä tulevaisuutta. Koko vuoden ajan tavattiin säännöllisesti ja luotiin erittäin hyvä keskusteluyhteys eri organisaatioiden välille. Puheenjohtajistojen tapaamisia pidettiin kahdeksan kertaa vuoden aikana. 7 KOULUTUSPOLIITTINEN TOIMINTA Opiskelijakunta haki ja pääsi mukaan SAMOK ry:n OLAVI-hankkeeseen vuonna Hankkeen tarkoituksena oli luoda opiskelijakunnalle toimiva laadunvarmistusjärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmä toteutettiin osittain opinnäytetyönä ja se saatiin valmiiksi loppuvuodesta. Samalla tehtiin suunnitelma laadunvarmistusjärjestelmän päivittämisestä vuonna Lisäksi koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen osallistui yhteen SAMOKin koulutuspoliittiseen tapaamiseen. Sama hallituksen jäsen vastasi vuonna 2011 sekä koulutuspolitiikasta että sosiaalipolitiikasta. 7.1 Opintoasiat Koulutuspoliittinen sektori piti vuoden aikana jonkin verran yhteyttä koulun johtoon. Yhteydenpito keskittyi suurelta osin säännöllisiin hallituksen ja rehtorin tapaamisiin. Koulutuspoliittinen sektori kannusti opiskelijoita antamaan opintojaksopalautetta. Vuoden 2011 lopussa järjestettiin laaja viikon kestänyt opintojaksopalautekampanja kaikilla kampuksilla. Kampanjan ansiosta opintojaksopalautteelle saatiin laajempaa näkyvyyttä ja palautteenantomäärissä oli havaittavissa selkeä piikki kampanjan aikana. Viikon aikana kampuksilla oli palautteenantopisteitä, jaettiin haalarimerkkejä sekä näyttiin opettajille painatetuissa paidoissa, kampuksille levitetyissä julisteissa sekä sosiaalisessa mediassa. Opiskelijakunnassa toimi edunvalvontajaosto, johon kuului opiskelijoita kaikilta kampuksilta sekä koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen. Tätä kautta saatiin paljon arvokasta palautetta ja pyrittiin vaikuttamaan toimintaan koulussa. Edunvalvontajaoston kokoontuminen oli epäsäännöllistä ja toiminnan kehittämisestä luotiin suunnitelma seuraavalle vuodelle. Koulutuspoliittinen vastaava järjesti ensimmäistä kertaa ryhmänvanhimmille koulutuksen. Koulutuksessa käsiteltiin ryhmänvanhimpien roolia koulussa, niin opiskelijakunnan kuin koulunkin kannalta. Kevään koulutuksessa vahvistettiin myös yleistä tietämystä Skinnarilan kampukselle muutosta kun taas syksyn koulutus käsitteli muuton jälkeisiä ajatuksia. Ryhmänvanhimpien koulutus koettiin hyödylliseksi ja siitä päätettiin tehdä vakituinen osa ryhmänvanhimpien toimintaa. Moodle-pohjaisen tenttiarkiston käyttöönottoa jatkettiin siinä kuitenkaan edelleenkään onnistumatta. Päätettiin kuitenkin jatkaa tenttiarkiston käyttöönottoa vuonna 2012 ja miettiä uusia lähestymistapoja sen markkinointiin sekä selvittää kuinka tenttiarkisto toimii yliopiston puolella.

9 7.2 Tutorointi Opiskelijakunta järjestää koko Saimaan ammattikorkeakoulun tutortoiminnan. Tammikuussa järjestettiin tutorhaku, jonka haastatteluvaiheessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa ryhmähaastattelua. Uusiksi tutoreiksi valittiin noin 50 opiskelijaa, joista kolmasosa kansainvälisiksi tutoreiksi. Tutorkoulutus järjestettiin vuonna 2011 Lemin Kotalahdessa kahden päivän pituisena. Koulutusta muutettiin uudenlaiseksi perustuen vuoden 2010 koulutuksen palautteeseen. Koulutus järjestettiin kokonaan rastimuotoisesti korostaen ryhmätyöskentelyä. Keväällä tutorit tutustuivat LUT:n tutoreihin Skinnarilan kampuksella yhteiskoulutuksen merkeissä. Elokuussa ennen opiskeluiden aloitusta kartoitettiin kaikki toiminnassa mukana olevat ja aloitettiin syksyn valmistelu. Syksyllä varmistettiin, että jokaisella toimivalla tutorilla on voimassaoleva tutorsopimus. Liiketalouden ja tekniikan tutoreiden kanssa käytiin koulutusilta koulutusalakohtaisesti ennen uusien opiskelijoiden tuloa. Imatran kaikkien tutoreiden kanssa pidettiin koulutusilta heidän ensimmäisellä kouluviikollaan ja sosiaali- ja terveysalan tutoreiden kanssa koulutus pidettiin Kahilanniemen kampuksella päätutorin johdolla. Loppuvuodesta järjestettiin Skinnarilassa tutustumisillat fukseille yhdessä yliopiston kiltojen kanssa. Vuodelle 2012 päätettiin tutortoiminta koulutuksesta alkaen uudistaa vielä enemmän opiskelijoita ohjaavaan ja tukevaan malliin. Tutorit avustivat erilaisissa opiskelijakunnan toiminnoissa kuten Fuksiaisten ja tutustumispäivien järjestämisessä. Tutorvastaavalla oli apunaan tutorjaosto. Tutorjaosto koostui jokaisen koulutusalan päätutoreista. Päätutorit hoitivat tutorvastaavan antamat tehtävät oman alansa tutoreiden kanssa ja koordinoivat heidän toimintaansa ohjeiden mukaan. 8 SOSIAALIPOLIITTINEN TOIMINTA 8.1 Hyvinvointi Sosiaalipoliittisen sektorin suurimpana haasteena oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluiden pilotointi korkeakoulumme Lappeenrannassa opiskelevilla opiskelijoilla. Sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen oli mukana pilotointia suunnittelevassa työryhmässä, käytännön järjestelyissä ja infotilaisuuksien pidossa. YTHS:n näkyvyyttä lisättiin juliste- ja sähköpostikampanjalla. Sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen osallistui myös paikallisen YTHS:n johtokunnan kokouksiin. YTHS-pilotoinnin laajentamista koskemaan myös Imatran opiskelijoita selvitettiin ja sen eteen tehtiin töitä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa yhdessä järjestetty hyvinvointitoimikunta lopetti toimintansa keväällä. Sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen kutsuttiin osallistumaan yliopiston hyvinvointitoimikuntaan. Tämän jälkeen Lappeenrannassa toimi yksi hyvinvointitoimikunta, jossa oli edustajia YTHS:lta, SAIKOlta, Saimiasta, LUTista, LTKY:sta sekä oppilaitospastori. Työryhmä järjesti syksyllä hyvinvointiviikon Skinnarilan kampuksella, teemana oli liikunta. Imatralla järjestettiin hyvinvointipäivät. Opiskelijoille oli tarjolla rentoutumista ja liikuntaryhmiä, sekä ilmainen sisäänpääsy urheilutalolle opiskelijakortilla. Lisäksi järjestettiin tutustumiskäynti Holiday Club Saimaalle ja hyvinvointiglögit opiskelijakunnan toimistolla. Osallistuminen oli kuitenkin heikkoa, mutta esille nousi toive liikuntamahdollisuuksien parantamisesta Imatralla. Liikuntatoiminnan suunnittelu ja järjestäminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2012.

10 Sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen osallistui erilaisiin opiskelijoiden hyvinvointia edistäviin työryhmiin. 8.2 Kulttuuri ja liikunta Vuonna 2011 opiskelijakunnan kulttuuri- ja liikuntajaosto oli mukana järjestämässä ja suunnittelemassa erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Jaosto toimi melko aktiivisesti ja kokoontui kerran kahdessa kuukaudessa, lähinnä tarpeen mukaan. Erityisesti jaosto toimi aktiivisena Fuksiaisten järjestelyissä. Keväällä Opiskelijoiden liikuntaliitto järjesti liikuntasektoritapaamisen, johon opiskelijakunnasta osallistui yksi hallituksen jäsen. Samaisessa tilaisuudessa julkistettiin myös korkeakoululiikunnan suositukset tuleville vuosille. Vuosi 2011 aloitettiin järjestämällä Hankifutisturnaus Lappeenrannan linnoituksen takavalleilla. Tapahtumassa olivat mukana opiskelijakunnan lisäksi kaikki ammattikorkeakoulussa toimivat yhdistykset ja tapahtuma järjestettiin alusta loppuun yhteistyössä. Maaliskuun baaribileet kantoivat nimeä Pikkujussit. Lisäksi oltiin mukana järjestämässä Imatralla Kiirastulitorstai-bileitä. Vappuna järjestimme yhteistyössä kaikkien ammattikorkeakoulussa toimivien yhdistysten sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa vapunaaton bileet Linnoituksen pusupuistossa ja jatkot Skinnarilassa ylioppilastalolla. Kaikkien aloittavien opiskelijoiden yhteiset rastikisat Fuksiaiset pidettiin syksyllä keskiviikkona Rastikisat pidettiin Lappeenrannan keskustassa ja jatkot ravintola Giggling Marlinissa. Fukseja osallistui yli 400 sekä kaikki yhteistyökumppaneiden edustajat. Vuoden 2011 Fuksiaiset olivat historian suurimmat ja onnistuivat erittäin hyvin. Syksyllä järjestettiin jo perinteeksi muodostunut SAIKOoma-risteily. SAIKOoma pidettiin M/S Camillalla Teemana oli välimeri ja osallistujia oli noin 170. Risteilyn jatkot pidettiin Viihdemaailma Ilonassa. Tänäkään vuonna ei laivaa saatu täyteen kovista odotuksista huolimatta. Opiskelijakunnan Vuosijuhlat järjestettiin täysin uudella konseptilla. Juhlat koostuivat cocktail-tilaisuudesta kutsuvieraille, varsinaisesta pöytäillallisesta sekä jatkoista. Cocktail-tilaisuus järjestettiin opiskelijakunnan toimistolla ja se toimi samalla uuden toimiston tupaantuliaisina. Varsinaiset pöytäjuhlat pidettiin uuden Skinnarilan kampuksen aulatilassa. Ohjelmassa oli esityksiä, puheita, akateemisia pöytälauluja, ruokaa, juomaa sekä tanssiaiset. Vuosijuhlien jatkot pidettiin Ylioppilastalon kellarissa. Osallistujia juhlassa oli noin ihmistä, suurin osa heistä kutsuvieraita. SAIKOn pikkujoulut 2011 pitivät sisällään etkot Lappeenrannan uimahallin keilahallilla sekä jatkot ravintola Giggling Marlinissa. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus lähteä keilaamaan veloituksetta. Osallistujia tapahtumassa oli noin 250 etkot ja jatkot yhteenlaskettuna. Opiskelijakunta oli aktiivisesti mukana Lappeenrannan korkeakoululiikuntakonseptin aloittamisessa ja kehittämisessä. Myös konseptin ohjaamiseen opiskelijakunta on osallistunut aktiivisesti alusta alkaen. Konsepti aloitti toimintansa syksyllä 2011, mutta varsinaiset konseptin

11 mukaiset liikuntapalvelut aloitettiin vuoden 2012 alussa. Yhteisen korkeakoululiikunnan nimeksi valittiin SaLUT Saimaan korkeakoululiikunta. Ennen Skinnarilan kampukselle muuttoa opiskelijakunta pyöritti ammattikorkeakoulun kanssa kolmena iltana viikossa liikuntavuoroja Kahilanniemen kampuksen liikunta- ja kuntosaleissa. Imatralla opiskelevat saivat koko vuoden alennuksia urheilu- ja uimahallista. 9 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainväliseen toimintaan panostamista jatkettiin vuonna Opiskelijakunnassa oli koko vuoden töissä kansainvälinen sihteeri avustamassa hallitusta kansainvälisissä asioissa. Tämän lisäksi yhdellä hallituksen jäsenellä oli vastuullaan kansainvälisyys. Kaikki tiedottaminen ja iso osa opiskelijakunnan materiaalista pyrittiin kääntämään englanniksi. Kansainvälisyydestä vastaava hallituksen jäsen auttoi tutoroinnista vastaavaa hallituksen jäsentä kansainvälisten tutoreiden rekrytoinnissa sekä kouluttamisessa. Kansainvälinen sektori teki myös paljon yhteistyötä ammattikorkeakoulun kansainvälisen toimiston kanssa. Kansainvälisellä sektorilla toimi oma jaosto, joka auttoi hallituksen jäsentä ja kansainvälistä sihteeriä sektorin asioiden hoidossa ja erilaisten tapahtumien ideoinnissa sekä toteuttamisessa. Kansainvälinen sektori järjesti useita tapahtumia ulkomaalaisille opiskelijoille. Tarkoituksena oli luoda hyvää ryhmähenkeä ja tutustuttaa heitä Suomeen ja Suomen kulttuuriin. Tapahtumia oli erilaisista peli-illoista aina saunailtoihin ja laskettelumatkoihin. Vaihto-opiskelijoille järjestettiin sekä tervetuliais- että läksiäisbileet. Näiden lisäksi luotiin mahdollisuus osallistua sekä ESN:n että kirkon järjestämiin tapahtumiin. 10 TIEDOTUS Opiskelijakunnan tiedotusta toteutettiin edellisenä vuonna kartoitettujen parannusehdotusten mukaisesti. Tapahtumista tiedotettiin montaa eri kanavaa käyttäen pääasiassa Internet-sivuilla, Facebookissa sekä julisteissa. Tiedotuksessa toimi apuna tiedotusjaosto, jossa oli jäsen jokaiselta kampukselta. Käyttöön otettiin myös kuukausitiedote, jonka toimintamallissa on kuitenkin vielä korjattavaa. Kuukausitiedotetta levitettiin sekä sähköisenä että paperiversioina. Tiedotteen kehittäminen aloitettiin ja vuoden 2012 alussa oli tarkoitus ottaa käyttöön uudenmallinen uutiskirje. Kaikille aloittaville opiskelijoille tuotettiin Fuksiopas, joka sisälsi tarpeellista tietoa opiskelunsa aloittaville. Se tuotettiin kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Fuksioppaan kustannukset katettiin mainostuloin. Tiedotus onnistui pääsääntöisesti hyvin vuoden aikana ja se oli tarkoituksenmukaista, mutta tiedotuksen ajankohdan tarkentamiselle sekä sisällön laadun tarkkailulle olisi tarvetta. Tähän mietittiin ratkaisuksi tiedotuksen siirtämistä osittain työntekijöiden vastuulle vuonna Opiskelijakunta julkaisi myös joitain kannanottoja ja uutisoi omien kanaviensa kautta opiskelijoita kiinnostavista asioista.